Ilmavoimien tulevaisuus

[Raveni]

UCAV-konsepti ei ole Hornetin korvaajaa päätettäessä vielä sillä tasolla, että sillä voitaisiin korvata Suomen hävittäjätorjunta kokonaisuudessaan.

Samaa mieltä. UCAVeja esitetään innokkaasti hävittäjätorjunnan rungoksi Suomessa jo 2020-luvulla, mutta eihän sellaisia miehittämättömiä koneita ole tulossa, jotka siihen pystyisivät tuolla aikataululla. Tai vaikka olisikin, ne ovat silloin vielä suurvaltojen käytössä olevaa tekniikkaa, jota ei välttämättä vielä muille myydä. Eipä teknisestä etumatkasta kannata luopua ennenkuin se tekniikka on arkipäiväistynyt.

Tavallinen tiedustelulennokki voidaan pukata lentoon suht nopealla aikataululla, mutta itsenäiseen ilmataisteluun kykenevä UCAV ei synny sen nopeammin kuin uuden sukupolven miehitetty hävittäjä. Sellaiselle normikehitysaika on 10-15 vuotta.

Perinteisen ilmatorjunnan ja lennokkien yhdistelmä voisi tulevaisuudessa olla tehokkain järjestelmä ilmapuolustukseen omalla alueella. Maassa olevat sensorit hankkisivat tiedon vihollisesta ja lennokit ampuisivat ohjukset. Häivelennokkien ja passiivisten sensorien yhdistelmä olisi paha vastus hyökkääjälle. 10-20 kilometrin korkeudesta ammutut ohjukset kantaisivat kauaksi.

Lievästi perseelleen mennyt lainaus. Perusteletko tuota viimeisen lauseen väitettä?

Oikein mielelläni. Keskustelua asiasta on käyty monessa ketjussa. Mutta tarkastellaan nyt tässä kokonaisuutena ilmavoimien varautumista ilmauhkan muuttumiseen.

Ilmauhka on muuttanut muotoaan. Uusia uhkia ovat halvat täsmäaseet (erityisesti GPS/Glonass pommit). Tykistöohjusten muodostama uhka kasvanut tasaisesti 80-luvun alun satojen metrien CEP:stä on tultu 10 metrin tasolle ja on mahdollista vaikuttaa jopa linnoitettuun pistemaaliin- lisäksi ne ohjukset ovat halpoja. Maasta maahan ammuttavat ohjukset ovat lisäksi taistelunkestävä järjestelmä jota on vaikea eliminoida. Lennokit ovat todistaneet tehonsa tiedustelussa ja yhä enemmän niitä käytetään myös kohteisiin iskemiseen.

Tämä tarkoittaa luonnollisesti suuria muutoksia ilmavoimissa. Halvat joka sään täsmäpommit mahdollistavat iskemisen hajautettuihin maantietukikohtiiin samoin tarkat tykistöohjukset. (Konsepti vanhentunut sotateknisten muutosten vuoksi ja pitäisi päivittää uudelle tasolle.)

Tykistöohjuksiin ilmavoimilla ei tietenkään ole mitään lääkettä. Niitä kun ei voida torjua hävittäjillä. Ylipäätänsä nykytilanne korostaa vahvasti kohteiden ja yksikköjen kykyä torjua uusia maaleja kuten stand-off aseita. Ilmatorjunta pystyy tähän mutta panostukset ilmatorjuntaan ovat laahanneet ilmavoimien pohjattomien tarpeiden perässä. Nyt on alettu luoda mielikuvaa siitä, että ilmavoimat voisi suojata jatkuvasti esim. taistelevaa prikaatia mikä on täydellistä itsepetosta Suomen resursseilla. Samanaikaisesti ilmavoimat on ajamassa ilmatorjuntaa omaksi toimialakseen voidakseen syrjäyttää maavoimien tarpeet toiminnan suunnittelussa ja kauhoakseen yhä suuremman osuuden kakusta.

Lennokkien käyttö ja kehitys on ollut lähinnä maavoimien murhe- tämä on kuitenkin teknologiaa jonka läpimurtoihin ilmavoimien täytyisi varautua täysillä. Hornetteja ei kannata käyttää maamaaleihin iskemiseen - miehittämätöntä seuraavan sukupolven taistelulennokkia taas kannattaa käyttää ja sitäkin lentää todennäköisesti 5000 simuulaattorituntia omaava ylikersantti - luutnantti.

Koska on selvää, että ilmavoimien merkitys ilmapuolustuksessa vähenee on ilmavoimat varautunut kaksijakoisella strategialla tulevaisuuteen. Ilmatorjuntaa pyritään saamaan ilmavoimien siipien suojaan jotta ilmavoimien kokoa voidaan kasvattaa huomattavasti lisäksi kyseistä toimialaa voidaan kehittää ilmavoimien ehdoilla. Toisena rönsynä on kehitetty mieletön ajatus siitä kuinka ilmavoimat hoitaa kaukovaikuttamisen. On täysin mielipuolista käyttää hornettia esim. risteilyohjuksen lavettina. Todellisuudessa kaksi miljoonaa maksava laukaisuajoneuvo on huomattavasti taistelunkestävämpi järjestelmä kuin 40 miljoonaa maksava hornet. Vielä parempi järjestelmä on tykistöohjus joiden torjuminen on vaikeaa ja joiden lentoaika on vain muutamia minuutteja.

Todellisuudessa ilmavoimien mahdollisuudet vaikuttaa merkittävästi sekä vihollisen maavoimien yhtymiin sekä rintaman takaisin kohteisiin lentokoneista laukaistavilla täsmäaseilla ovat heikot. Todellisuudessa MLRS aseistuksen kehittäminen olisi huomattavasti kiireellisempi ja se myös toisi mahdollisuuden vaikuttaa kustannustehokkaasti vihollisen taisteluyksikköihin ja rintaman selustassa oleviin maaleihin.

Tällä hetkellä ilmavoimat varautuu ensimmäisen persianlahden sodan käymiseen uudelleen. Sen tuloksena meillä on tukikohta järjestelmä joka ei pysty todellisuudessa suojaamaan niihin sijoitettuja koneita. Resurssit on ripoteltu kahden päällekkäisen järjestelmän ylläpitoon (päätukikohdat & maantietukikohdat). Toimintaa täytyisi kehittää joko päätukikohtien tai hajautettujen tukikohtien suuntaan. Nyt ollaan tilanteessa, että kumpikaan järjestelmä ei vastaa todellisen sotatilanteen haasteisiin. Kummankin kehittämiseen ei nykyresursseilla ole varaa.

Ilmavoimien tehtäväksi täytyisi muuttaa selvästi hävittäjätorjunta. Lisäksi sen tulisi ottaa kaikki ns. tukeva lentotoiminta ml. maavoimien helikopterit osaksi toimintaansa. Kaukovaikuttaminen taas täytyisi antaa joint periaatteella luotavalle ohjusprikaatille joka käsittäisi MLRS rykmentin, tykistöohjus pataljoonan, risteilyohjus pataljoonan sekä toimintaa tukevan huollon, ilmatorjunnan sekä sotilaspoliisiyksiköt. Yksikkö hoitaisi kaiken puolustushaarojen tarvitseman "etävaikuttamisen" poislukien meritorjuntaohjukset joille on olemassa tarkoituksenmukaiset järjestelyt.

Olen aikalailla samaa mieltä. On itsepetosta kuvitella että n. 60 Hornettia hoitaisivat ilmapuolustuksen, Painopisteen tukemisen, paikallisen ilmanherruuden, täsmävaikutuksen syvyydessä, etc.. Loppuu koneet kesken kun voidaan kuitenkin olettaa että tositoimissa noin kolmannes koneista olisi jonkinlaisen huollon kohteena. Ne lentotunnit kun eivät ole "ilmaisia" vaan konetta täytyy myös huoltaa ja tehdä tarkistuksia sekä lentäjän levätä.

Olen myös sitä mieltä että ilmavoimia tulisi kehittää miehittämättömään suuntaan jos halutaan säilyttää tulevaisuudessa jonkinlainen taso ja määrä. Maavoimien tukeminen tulisi tapahtua maasta-maahan aseistuksella ja laveteilla. Joko risteilyohjuksilla ja/tai tykistöohjuksilla.

 

[LasUps]

Täytyy kyllä olla samaa mieltä, tosin mitään puolustushaarojen yhteistä kaukovaikutusprikaatia ei tarvita. Nämä joukot ja aseet ovat tällähetkellä siellä missä kuuluukin, eli tykistöprikaatissa, joka tuottaa armeijakunnan tai sotilasläänin operatiivisen tulenkäytön yksiköt raskaiden raketinheittimien ja tykistöohjusten osalta. Risteilyohjukset ovat turhan kalliita, eikä niille varmaan sellaisia maaleja löydy joihin jo olemassa olevalla valmiudella pystytä vaikuttamaan.

 

[Mosuri]

Täytyy kyllä olla samaa mieltä, tosin mitään puolustushaarojen yhteistä kaukovaikutusprikaatia ei tarvita. Nämä joukot ja aseet ovat tällähetkellä siellä missä kuuluukin, eli tykistöprikaatissa, joka tuottaa armeijakunnan tai sotilasläänin operatiivisen tulenkäytön yksiköt raskaiden raketinheittimien ja tykistöohjusten osalta. Risteilyohjukset ovat turhan kalliita, eikä niille varmaan sellaisia maaleja löydy joihin jo olemassa olevalla valmiudella pystytä vaikuttamaan.

Milloin Suomeen on mahdettu tykistöohjuksia hankkia? Muistaakseni kun MLRS:t hankittiin niin ilmoitettiin, että ne täytyy modata mikäli aioitaan tykistöohjuksia niillä ampua. Muutenkin MLRS:n täysimittainen hyödyntäminen on vähän niin ja näin kun varsinaista ampumatarviketta ei ole hankittu.

Jos tykistöohjuksia ei ole käytössä niin risteilyohjukset ovat melkein ainoa vaihtoehto mikäli aiotaan vaikuttaa ilman omia tappioita satojen kilometrien päähän. Tuo risteilyohjusten "kalliuskin" on vähän tulkinnanvarainen kysymys. Esimerkiksi Taurus maksaa alle miljoona euroa kappale.

Ylipäätänsä kannattaa vähän tarkemmin tutustua tuohon joint ajatteluun ennen kuin ilmoittaa, että "kaikki on niin kuin pitääkin". Toisaalta monelle foorumilaiselle esimerkiksi ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmien "jointtius" ei tahdo mennä jakeluun- yhteinen tilannekuva ei välttämättä tarkoita toisten osastojen alistamista ylemmälle johtoportaalle. Eli väännetään jälleen rautalangasta- prikaatin ilmatorjunta hoitaa omaa tehtäväänsä (prikaatin suojaamista ilmauhalta) jakaen tilannekuvan ilmavoimien kanssa ilman että sen paremmin ilmatorjunta kuin ilmavoimatkaan olisi alistettu toisillensa. Missään mielessä en näe, että on mielekästä ryhtyä luomaan erillistä lennokkitoimialaa tykistön alaisuuteen. Vielä vähemmän toivon, että tykistö alkaisi tulevaisuudessa palkata esim. omia lentokonemekaanikkoja risteilyohjusten huoltamiseen jos ja kun niitä maa-ajoneuvoihin sijoitettaisiin.

Ylipäätänsä johtamissodankäynnin kehittyminen saattaa johtaa siihen, että tulevaisuudessa maavoimissa on taistelukeskus henkilökuntaa toimintaa johtamassa ja koordinoimassa vähän nykyisten laivaston taistelunjohto henkilökunnan tavoin. Eli teknologian kehittyminen tulee muuttamaan näitä tehtävänkuvia. Suomellahan on ollut yhteistä tulenjohtoa/tulenkäyttöä krh:n ja kenttätykistön kesken. Tässä viedään vain samaa ajatusta pidemmälle koko taistelun ja tilannekuvan hallinnassa. Näin todennäköisesti olisi tulevassa ohjusprikaatissa jonka johto istuisi taistelukeskuksessa pitämässsä ns. lankoja käsissään saaden tiedustelutietoa ja tulipyyntöjä kaikilta puolustushaaroilta.

 

[BarrelNut]

Lukaisin tuon Suomen Sotilaan jutun ja ei ollut ollenkaan hyvä... Ei anna odottaa paljon tuolta luvatulta PAK FA:sta kertovalta jatkojutultakaan.

Melkoista itäänpäinvetoa koko artikkeli. Venäläisten koneiden edistysaskeleet noteerattiin, muut sivuutettiin. Ne sotakokemukset, missä itätaktiikka ja -tekniikka ei menestynyt (mm. Israelin-Arabimaiden konfliktit) sivuutettiin lähes täysin. Kovin effortti kohdistettiin sen selittelemiseen, miksi länsi-ilmavoimat eivät oikeastaan menestyneet vaikka menestyivätkin...

Olikos tämä se humoristinen artikkeli jossa mm. ylistettiin Serbien venäläisvalmisteisen ilmapuolustuksen tehoa NATO:a vastaan tuossa vuoden 1999 konfliktissa ja pidettiin sitä jotenkin hyvänä esimerkkinä Suomellekin?

Voin tietysti olla väärässä, mutta mielestäni NATO:n ilmasota tuhosi kaikki Serbien ilmaan lähettämät koneet ja redusoi Serbien sotavoiman piiloleikkimään samalla kun NATO:n täsmäaseet moukaroivat Serbian infrastruktuurin siihen kuntoon että heidän oli pakko suostua kansainvälisen yhteisön vaatimuksiin. Ja NATO:n puolelta konfliktistä kai selvittiin sotatoimien osalta täysin ilman miehistötappioita.

 

[vm78]

Juu, eikös serbit ampuneet jotain 500 ohjusta konfliktin aikana ja pudotuksia tuli huimat 2kpl (F-16 ja F-117). Samaan aikaan NATOn pommit ja ohjukset jysäytteli hajalle sitä ja tätä oikein urakalla.

Kyseessähän on oikea malliesimerkki Suomessakin peräänkuulutetusta ilmapuolustuksesta, missä tehokas matalatorjunta pakottaa koneet korkealle ohjuksien saaliiksi millä tehokkaasti estetään tai ainakin haitataan lentosuorituksia. :angel:

Mutta ainiin, eihän ne serbit mitään osanneet vaikka olivatkin nykyaikaista sotaa ennenkin käyneet eikä niillä ollut tehokasta kalustoa eikä suomalaista MAAILMAN PARASTA johtojärjestelmää eikä sisua eikä juuri oikeanlaista metsämaastoa jne jne... Toista se on meillä, prkl!!

 

[baikal]

Kyllä Mosuri kirjoittaa mielestäni aivan oikeaa asiaa, tosin tämä on Mielestäni, kun en voi tietää, onko todella asia näin. Minulla on vähän ollut sama kutina jo puolitoista vuosikymmentä, että Ilmavoima on ottanut ja saanut roolin, joka ampuu ns. yli.

Minusta on melko vaikea asiallisesti argumentoiden pyyhkäistä Mosurin esittämiä teesejä noin vain luiskaan. Mm. tämä ns. uudempi ilmauhka, joka tosiaan koostunee erilaisista pörräävistä ja paukahtelevista esineistä, joita voidaan mäiskiä menemään suht tarkasti osuen suht turvallisesta ympäristöstä käsin. Ihan turhaa on vinistä, että "eeeeehän niitä oooo niillä"...kyllä niillä on ja lisää suoltavat eikä se ole mitään ufo-tekniikkaa, jota ei tarvittaessa suollettaisi reilusti lisääkin, jos niikseen tulee.

Osuminen sitäpaitsi staattisiin kohteisiin ei ole ollut ongelma enää 20:een vuoteen, tämän on myöntänyt jo kapitalistinenkin tiedemies aikoja sitten. On oltava joko kyky torjua heitteitä yms. tai sitten on pysyttävä liikenteessä, harhautettava ja luotettava onneensa.

Olen ollut jo vuosia sitä mieltä, että vaikka mistä tinkien on oltava edes säällinen kyky torjua näitä kapineita....muuten ottaa kyllä otrakyrsä jo ennen lähtölaukausta.

Joku imaisutti jossain topissa Serbia-esimerkin ja innostui kehumaan kuinka huonosti serbit pärjäsivätkään jenkkihöyhennyksessä eli piilottelivat suon laidoissa ja juoksivat piirileikkiä pommitusten kanssa. Joo, armeija jäi koskemattomaksi, mutta yhteiskunta sai kylläkseen ja sanoi että nitsevoo, nyt tämä riittää. Serbiveteraanit särpävät illatsuissaan karmeaa luumuviinaa ja röhisevät uroteoillaan loputtomiin....joo, mutta eivätpä kyenneet turvaamaan yhteiskuntaa juoksennellessaan suon laitoja pitkin jenkkihöyhennystä pakoon.

Olisko siinä opin paikka?

 

[LasUps]

Täytyy kyllä olla samaa mieltä, tosin mitään puolustushaarojen yhteistä kaukovaikutusprikaatia ei tarvita. Nämä joukot ja aseet ovat tällähetkellä siellä missä kuuluukin, eli tykistöprikaatissa, joka tuottaa armeijakunnan tai sotilasläänin operatiivisen tulenkäytön yksiköt raskaiden raketinheittimien ja tykistöohjusten osalta. Risteilyohjukset ovat turhan kalliita, eikä niille varmaan sellaisia maaleja löydy joihin jo olemassa olevalla valmiudella pystytä vaikuttamaan.

Milloin Suomeen on mahdettu tykistöohjuksia hankkia? Muistaakseni kun MLRS:t hankittiin niin ilmoitettiin, että ne täytyy modata mikäli aioitaan tykistöohjuksia niillä ampua. Muutenkin MLRS:n täysimittainen hyödyntäminen on vähän niin ja näin kun varsinaista ampumatarviketta ei ole hankittu.

Tykistöohjuksia ei ole tosiaan vielä hankittu, mutta tutkinnan alla ampumatarvikkeet ovat kylläkin. Tuo on kyllä totta, että ampumatarvikkeiden hankinta on aika hidasta ollut. Tosin sopivia harjoitusalueita ei ole muutenkaan riittävästi/riittävän lähellä.

Jos tykistöohjuksia ei ole käytössä niin risteilyohjukset ovat melkein ainoa vaihtoehto mikäli aiotaan vaikuttaa ilman omia tappioita satojen kilometrien päähän. Tuo risteilyohjusten "kalliuskin" on vähän tulkinnanvarainen kysymys. Esimerkiksi Taurus maksaa alle miljoona euroa kappale.

Mitenköhän ajattelet, että eduskunta tuota miljoonan euron hintalappua per kulutustavara katsoo? Sitten vielä lätkäistään tulenjohtojärjestelmien ja lavettien hinnat päälle ja suhteutetaan maalien määrään niin voidaankin tuota kustannustehokkuutta alkaa laskeskelemaan. Ja edelleenkin, mikä on sellainen tiedusteltu maali satojen kilometrien päässä, johon voitaisiin vaikuttaa? Poljarnyin sukellusveneetkö, vai joku lentokenttä, jossa ei ole ilmatorjuntapatteristoa risteilyohjuksia torjumassa?

Ylipäätänsä kannattaa vähän tarkemmin tutustua tuohon joint ajatteluun ennen kuin ilmoittaa, että "kaikki on niin kuin pitääkin". Toisaalta monelle foorumilaiselle esimerkiksi ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmien "jointtius" ei tahdo mennä jakeluun- yhteinen tilannekuva ei välttämättä tarkoita toisten osastojen alistamista ylemmälle johtoportaalle. Eli väännetään jälleen rautalangasta- prikaatin ilmatorjunta hoitaa omaa tehtäväänsä (prikaatin suojaamista ilmauhalta) jakaen tilannekuvan ilmavoimien kanssa ilman että sen paremmin ilmatorjunta kuin ilmavoimatkaan olisi alistettu toisillensa. Missään mielessä en näe, että on mielekästä ryhtyä luomaan erillistä lennokkitoimialaa tykistön alaisuuteen. Vielä vähemmän toivon, että tykistö alkaisi tulevaisuudessa palkata esim. omia lentokonemekaanikkoja risteilyohjusten huoltamiseen jos ja kun niitä maa-ajoneuvoihin sijoitettaisiin.

Missähän kohdassa kirjoitin, että kaikki on niinkuin pitääkin? Ja ennenkuin alat yleistämään, niin tiedän kyllä mitä joint-tilannekuva, -valvonta, ja ennenkaikkea tulenkäyttö tarkoittaa. Ei erillistä lennokkitoimialaa tule todennäköisesti pelkästään tykistön alaisuuteen. Patrian testissä olevat mini-uav:t taitavat olla enemmänkin lähitiedusteluvälineitä jalkaväelle ja niiden antama tilannekuva välittyy kyllä muillekin tuliportaille.

Ylipäätänsä johtamissodankäynnin kehittyminen saattaa johtaa siihen, että tulevaisuudessa maavoimissa on taistelukeskus henkilökuntaa toimintaa johtamassa ja koordinoimassa vähän nykyisten laivaston taistelunjohto henkilökunnan tavoin. Eli teknologian kehittyminen tulee muuttamaan näitä tehtävänkuvia. Suomellahan on ollut yhteistä tulenjohtoa/tulenkäyttöä krh:n ja kenttätykistön kesken. Tässä viedään vain samaa ajatusta pidemmälle koko taistelun ja tilannekuvan hallinnassa. Näin todennäköisesti olisi tulevassa ohjusprikaatissa jonka johto istuisi taistelukeskuksessa pitämässsä ns. lankoja käsissään saaden tiedustelutietoa ja tulipyyntöjä kaikilta puolustushaaroilta.

Millä tasolla tarkoitat tuollaista taistelukeskusta? Taistelun johtamen on nykyisellään operatiivisen portaan hartioilla, eli luullakseni armeijakunnilla ja ehkä sotilaslääneillä. Tuosta ylöspäin on strateginen porras joka johtaa operatiivisen portaan joukkojen sijoittelua ja tukemista, ei taistelun johtamista.
Miksi siltikään tarvittaisiin erillistä ohjusprikaatia? Tulta voidaan yhtälailla tilata pienemmiltäkin tuliyksiköiltä jos tarve vaatii ja tuliannoksia riittää. Kyllä nykyäänkin löytyy tulenjohto-, tykistö-, ja ilmatorjunnasta vastaavia päälliköitä sodanajan organisaatioista. Samanlailla varmastikin toimii tulevaisuudessa ilmavoimien ilmasta maahan aseistus, eli tulenjohtaja tilaa vaikutusta joko suoraan ilmavoimilta tai tulenjohtopäällikkö tykistön/krh puuttuessa tilaa tarvittavan vaikutuksen ilmavoimilta. Myös ilmatorjunnassahan tilannekuva taitaa olla koko puolustusvoimien yhteinen.

 

[Mosuri]

Tykistöohjuksia ei ole tosiaan vielä hankittu, mutta tutkinnan alla ampumatarvikkeet ovat kylläkin. Tuo on kyllä totta, että ampumatarvikkeiden hankinta on aika hidasta ollut. Tosin sopivia harjoitusalueita ei ole muutenkaan riittävästi/riittävän lähellä.

Siis puhutaanko tässä nyt MLRS:n raketeista vai mahdollisesti tykistöohjuksista?

Mitenköhän ajattelet, että eduskunta tuota miljoonan euron hintalappua per kulutustavara katsoo? Sitten vielä lätkäistään tulenjohtojärjestelmien ja lavettien hinnat päälle ja suhteutetaan maalien määrään niin voidaankin tuota kustannustehokkuutta alkaa laskeskelemaan.

Käsittääkseni eduskunta on aikeissa myöntää muhkean rahoituksen ilmavoimien ilmasta-maahan aseistuksen hankkimiseen, joten tuo kustannuksiin vetoaminen on niiltä on osin turhaa. Tässä vaihtoehdossa oltaisiin nimenomaan hakemassa sitä kustannustehokkuutta ja taistelunkestävyyttä. Mutta ongelma on osittain sama kuin merivoimilla. Maalta laukaistu meritorjuntaohjus on huomattavasti taistelunkestävämpi järjestelmä ja se sopii 90 % ajasta yhtä hyvin vaikuttamiseen kuin ohjusvene. Hinta on vain kertaluokkaa halvempi. Näin ei voida tehdä koska "koulupurjehdus, perinne, Suomen Joutsen, varusmiesmerenkulkualiupseereiden koulutus ja amiraalinsapeliperinne estää..."

Ja edelleenkin, mikä on sellainen tiedusteltu maali satojen kilometrien päässä, johon voitaisiin vaikuttaa? Poljarnyin sukellusveneetkö, vai joku lentokenttä, jossa ei ole ilmatorjuntapatteristoa risteilyohjuksia torjumassa?[/i]

No maaleiksi sopivien kohteiden vähäisyydestä tuskin kannattaa kantaa huolta. Ihan ensimmäiseksi tulee mieleen varikot, joukkojenkeskitykset, ratapihat, Kannaksen sillat, vihollisen lentokentät, teille syntyneet liikenneruuhkat, komentopaikat , viestikeskukset, tutkat ja muut valvontajärjestelmät, jne. Nyt olisi mahdollista kerrankin vaikuttaa ilman omien tappioiden pelkoa ja lyhyellä viivellä satojen kilometrien syvyyteen vihollisen selustassa - onko tuo muka täysin turha resurssi??? Alkuun päästäisiin muutaman sadan miljoonan investoinneilla. Paljonko on kulunut vaikka kansainväliseen kuuhasteluun viimeisen kymmenen vuoden aikana ja mitä siitä on kostuttu kotimaan puolustukseen liittyen? Muutamalla nuoremmalla upseerilla ja varinkonvartijalla on tulikaste takana!!!

Ei erillistä lennokkitoimialaa tule todennäköisesti pelkästään tykistön alaisuuteen. Patrian testissä olevat mini-uav:t taitavat olla enemmänkin lähitiedusteluvälineitä jalkaväelle ja niiden antama tilannekuva välittyy kyllä muillekin tuliportaille

Ai vielä pahempaa! Eli siis nyt ryhtyy jalkaväkikin puuhailemaan omien lennokkiensa kanssa tykistön lisäksi? Kyllä tälläisten projektien täytyy keskitetyssä johdossa- tietenkin niin, että koko paletti pysyy hallussa. Lisäksi täytyy todeta, että yksikään lennokki ei anna tilannekuvaa vaan dataa josta se tilannekuva muodostetaan. Mitä sitten tehdään kun seuraava lennokkisukupolvi saadaan käyttöön? Perustetaan Niinisaloon maavoimien miehittämättömien ilma-alusten koulu jossa on erilliset huolto, ylläpito, lento ja asepuolen linjat?

Millä tasolla tarkoitat tuollaista taistelukeskusta? Taistelun johtamen on nykyisellään operatiivisen portaan hartioilla, eli luullakseni armeijakunnilla ja ehkä sotilaslääneillä. Tuosta ylöspäin on strateginen porras joka johtaa operatiivisen portaan joukkojen sijoittelua ja tukemista, ei taistelun johtamista.
Miksi siltikään tarvittaisiin erillistä ohjusprikaatia? Tulta voidaan yhtälailla tilata pienemmiltäkin tuliyksiköiltä jos tarve vaatii ja tuliannoksia riittää. Kyllä nykyäänkin löytyy tulenjohto-, tykistö-, ja ilmatorjunnasta vastaavia päälliköitä sodanajan organisaatioista. Samanlailla varmastikin toimii tulevaisuudessa ilmavoimien ilmasta maahan aseistus, eli tulenjohtaja tilaa vaikutusta joko suoraan ilmavoimilta tai tulenjohtopäällikkö tykistön/krh puuttuessa tilaa tarvittavan vaikutuksen ilmavoimilta. Myös ilmatorjunnassahan tilannekuva taitaa olla koko puolustusvoimien yhteinen.

Meneeköhän sulla nyt sekaisin taktiset, operatiiviset ja strategiset tasot? Oletko nyt ihan varma, että esim. tykistöohjusten ja risteilyohjusten tulivaikutusta "tilataan" samalla tavalla kuin vaikka krh- ja tykistön tulta? Ilmatulenjohtaminen nykyisessä mielessä tarkoittaa lähinnä joukkojen välittömän taistelun tukemista- taas yksi sellainen asia johon Suomella resurssit eivät tule riittämään. Tulevaisuudessakaan yksikään Hornetti ei muni metsänrajaa täyteen napalmia vaikka kersantti Kova laittaisi minkälaista viestiä tahansa parsan kautta eetteriin.

Jos kuvitellaan, että Suomella olisi käytössään vaikka 200 tykistöohjusta ja vaikka 200 risteilyohjusta niin kyllä yhdenkin ohjuksen ampuminen olisi merkittävä päätös. Suurimpana ongelmana on tietenkin tilannekuvan laahaaminen perässä. Jos tiedustelupartio havaitsee vaikka suurehkon tilapäisen johtamispaikan tai toteaa, että ratarikon vuoksi Antreasta itään on kiskoilla viiden kilometrin matkalla sotilasjunia niin vaikutus tarvitaan asap. Jonkun on tehtävä kokonaistilannekuvaan ja operatiisiin syihin perustuva päätös siitä millä ja miten paljon tulivaikutusta maaliin kohdistetaan. Ongelmat ovat nimenomaan tässä päässä - ei siinä pystyisikö puolustusvoimien henkilökunta käyttämään järjestelmiä tai mistä niemestä putkilo laitettaisiin ilmaan.

 

[LasUps]

Siis puhutaanko tässä nyt MLRS:n raketeista vai mahdollisesti tykistöohjuksista?

Tykistöohjusten hankkimista tutkitaan, samoin muiden a-tarvikkeiden

Käsittääkseni eduskunta on aikeissa myöntää muhkean rahoituksen ilmavoimien ilmasta-maahan aseistuksen hankkimiseen, joten tuo kustannuksiin vetoaminen on niiltä on osin turhaa. Tässä vaihtoehdossa oltaisiin nimenomaan hakemassa sitä kustannustehokkuutta ja taistelunkestävyyttä. Mutta ongelma on osittain sama kuin merivoimilla. Maalta laukaistu meritorjuntaohjus on huomattavasti taistelunkestävämpi järjestelmä ja se sopii 90 % ajasta yhtä hyvin vaikuttamiseen kuin ohjusvene. Hinta on vain kertaluokkaa halvempi. Näin ei voida tehdä koska "koulupurjehdus, perinne, Suomen Joutsen, varusmiesmerenkulkualiupseereiden koulutus ja amiraalinsapeliperinne estää..."

Tuossa olet ihan oikeassa. Rahat olisi voitu käyttää tehokkaamminkin.

No maaleiksi sopivien kohteiden vähäisyydestä tuskin kannattaa kantaa huolta. Ihan ensimmäiseksi tulee mieleen varikot, joukkojenkeskitykset, ratapihat, Kannaksen sillat, vihollisen lentokentät, teille syntyneet liikenneruuhkat, komentopaikat , viestikeskukset, tutkat ja muut valvontajärjestelmät, jne. Nyt olisi mahdollista kerrankin vaikuttaa ilman omien tappioiden pelkoa ja lyhyellä viivellä satojen kilometrien syvyyteen vihollisen selustassa - onko tuo muka täysin turha resurssi??? Alkuun päästäisiin muutaman sadan miljoonan investoinneilla. Paljonko on kulunut vaikka kansainväliseen kuuhasteluun viimeisen kymmenen vuoden aikana ja mitä siitä on kostuttu kotimaan puolustukseen liittyen? Muutamalla nuoremmalla upseerilla ja varinkonvartijalla on tulikaste takana!!!

Millä meinasit nähdä nämä joukkojenkeskitykset, varikot yms. satojen kilometrien päässä? Kaukopartioillako? Radiotiedustelulla? Ei ole oikein varaa alkaa paukuttamaan ohjuksia oletettuihin kohteisiin, jos ei varmaksi tiedetä, onko siellä maalissa ylipäätään mitään?

Ai vielä pahempaa! Eli siis nyt ryhtyy jalkaväkikin puuhailemaan omien lennokkiensa kanssa tykistön lisäksi? Kyllä tälläisten projektien täytyy keskitetyssä johdossa- tietenkin niin, että koko paletti pysyy hallussa. Lisäksi täytyy todeta, että yksikään lennokki ei anna tilannekuvaa vaan dataa josta se tilannekuva muodostetaan. Mitä sitten tehdään kun seuraava lennokkisukupolvi saadaan käyttöön? Perustetaan Niinisaloon maavoimien miehittämättömien ilma-alusten koulu jossa on erilliset huolto, ylläpito, lento ja asepuolen linjat?

Miksi jalkaväellä ei voi olla parin kilometrin säteellä toimivia silmiä taivaalla? Ei se mitään ennenkuulumatonta haitekkiä ole. Tykistön lennokit ovat tulenjohdon tarpeisiin, jotta nähdään se maali ja osataan korjata tulta tarpeen mukaan, ei kummempia. Jos ilmavoimat tarvitsee pitkän matkan ilmavalvontaan ja taisteluun miehittämättömiä koneita niin kehittäkööt tai ostakoot? Miksi pitäisi olla kauhean keskitettyä tuollainen kun vaatimukset ovat kuitenkin erilaiset?

Meneeköhän sulla nyt sekaisin taktiset, operatiiviset ja strategiset tasot? Oletko nyt ihan varma, että esim. tykistöohjusten ja risteilyohjusten tulivaikutusta "tilataan" samalla tavalla kuin vaikka krh- ja tykistön tulta? Ilmatulenjohtaminen nykyisessä mielessä tarkoittaa lähinnä joukkojen välittömän taistelun tukemista- taas yksi sellainen asia johon Suomella resurssit eivät tule riittämään. Tulevaisuudessakaan yksikään Hornetti ei muni metsänrajaa täyteen napalmia vaikka kersantti Kova laittaisi minkälaista viestiä tahansa parsan kautta eetteriin.


Okei myönnetään, sekoitin operaatiotason ja operaatiotaidon.
taktiikka: pienten joukkojen oikea käyttö taistelun voittamiseen
operaatiotaito: suurten joukkojen käyttö useista taisteluista muodostuvien operaatioiden voittamiseen
sotilasstrategia: koko valtakunnan sotilaallisten voimavarojen käyttö sodan sotilaalliseen voittamiseen
Myönnan tappioni, on näköjään päässyt unohtumaan joitakin asioita.

Miten muuten meinasit, miten risteilyohjuksia käsketään kohteeseen? Varmaan se GPS-toimii kansainvälisen kovapanosammunnan aikana niinkuin Georgiassa. Kuka sen osuman sitäpaitsi varmistaa? Satelliittiko, niitähän suomella on monta. Radiotiedustelu voi tietenkin jotakin, mutta jos se ei siihen pysty niin sitten ei auta kuin odottaa ja katsoa näkyykö vaikutuksia. Jos ohjusta ohjataan jotenkin taajuuslähettimellä, niin varmaan on vastustajallakin jotain keinoja sen häiritsemiseen.

Jos kuvitellaan, että Suomella olisi käytössään vaikka 200 tykistöohjusta ja vaikka 200 risteilyohjusta niin kyllä yhdenkin ohjuksen ampuminen olisi merkittävä päätös. Suurimpana ongelmana on tietenkin tilannekuvan laahaaminen perässä. Jos tiedustelupartio havaitsee vaikka suurehkon tilapäisen johtamispaikan tai toteaa, että ratarikon vuoksi Antreasta itään on kiskoilla viiden kilometrin matkalla sotilasjunia niin vaikutus tarvitaan asap. Jonkun on tehtävä kokonaistilannekuvaan ja operatiisiin syihin perustuva päätös siitä millä ja miten paljon tulivaikutusta maaliin kohdistetaan. Ongelmat ovat nimenomaan tässä päässä - ei siinä pystyisikö puolustusvoimien henkilökunta käyttämään järjestelmiä tai mistä niemestä putkilo laitettaisiin ilmaan.

Siihenkö sitten tarvittaisiin jonkun ohjusprikaatin päällikkö, jolle ilmoitetaan että nyt tarvitaan laaki tuohon kohtaan. Eikö sinne voi sitten jostain syystä tilata armeijakunnan raketinheittimiltä iskua? Ei se nyt ole kovin vaikea päätös ampua sinne lähettyvillä olevaan viholliskeskitykseen. Miksi edelleenkään ohjusprikaati? Tuon prikaatin raketinheittimiä käytettäisiin kuitenkin pääasiassa etulinjan joukkojen tukemiseen ja operatiiviseen tulenkäyttöön. Jos tykistöohjukisa ostetaan nyt kun siihen olisi oiva mahdollisuus niin ne varmaan riittäisivät.

Kokonaistilannekuvasta vastaa varmaan nykyään pääesikunta ja sen alaiset esikunnat ja osastot omilla tasoillaan ja vastuualueillaan.

Pääesikunnan operatiivinen osasto:
* tuottaa oikea-aikaisesti luotettavan operatiivisen tilannekuvan puolustusvoimien johtamiseksi ylimmän johdon päätöksenteon perustaksi
* ennakoi, valmistelee ja toimeenpanee ylimmän johdon päätökset puolustusvoimien suorituskyvyn käytöstä kaikissa valmiustiloissa
* toimeenpanee kaikissa valmiustiloissa puolustusvoimien ylimmän johdon antamat operatiiviset tehtävät
* johtaa puolustusvoimien turvallisuus- ja tietoturvatoimintaa

Huomaa, maavoimilla on myös operatiivinen osasto.

Olisiko tuo hakemasi päätöksentekijä operaatiopäällikkö? Tiedustelupuolelle voidaan antaa käsky paikantaa maaleja vihollisen selustassa ja heillä on sitten vaikkapa tykistöohjuspatterin tuliannos käytössään ja varmistavat sitten vielä tulenkäyttöoikeuden operaatiopäällikön kansliasta, joka arvioi sitten käytetäänkö vaikutusta vai ei.

edit. korjauksia.

 

[Mosuri]

Millä meinasit nähdä nämä joukkojenkeskitykset, varikot yms. satojen kilometrien päässä? Kaukopartioillako? Radiotiedustelulla? Ei ole oikein varaa alkaa paukuttamaan ohjuksia oletettuihin kohteisiin, jos ei varmaksi tiedetä, onko siellä maalissa ylipäätään mitään?

No miten sitä tiedustelutietoa nyt ylipäätänsä kootaan? Yleensähän parhaat tulokset saadaan aikaiseksi siten, että yhden menetelmän antamat tiedot voidaan varmistaa ja tarkentaa toisella menetelmällä.

Ajatellaanpa vaikka seuraavaa tilannetta. Radiotiedustelu havaitsee vilkasta VHF ja HF liikennettä Porvoon suunnalta siinä vaiheessa kun vihollinen on päässyt jo Sipoon tasalle. Nopea tutkimus paljastaa lähetykset vahvasti koodatuiksi ja tietoliikenne täsmää vihollisen komentopaikan viestiliikenteeseen. Tässä vaiheessa liikennettä ryhdytään suuntimaan tarkemmin ja asiasta ilmoitetaan liittolaisille. Nopeasti selviää, että lähetysasemia on kaksi kiinteää ja yksi liikkuva. Liittolaiselta tulee ilmoitus, että alueelta lähtee myös UHF taajuudella viestiä satelliittiin. Näistä tiedoista voidaan päätellä, että kyseessä on vähintään prikaatin komentopaikka.

Ongelmana on tietenkin tässä vaiheessa, että komentopaikan sijainti on selvillä vain 5X5 km tarkkuudella ja asevaikutuksen kohdistaminen maaliin on mahdotonta. Sen jälkeen kun tiedustelu-upseerit ovat tehneet muutamia arvioita missä komentopaikka sijaitsee, alueelle lähetetään pari partiota selvittämään tarkempaa sijaintia. Seuraavana päivänä tiedustelijat ilmoittavat löytäneensä komentopaikan sijainnin - Epoon ala-asteen väestönsuojassa toimii selvästikkin suurempi komentopaikka, paikalla on runsaasti vartiojoukkoja ja kohdeilmatorjuntaa.

Näistä tiedoista sitten todetaan, että kohde on tärkeä ja siihen pitää vaikuttaa nopeasti. Rannikkojääkärikomppanian isku kohteeseen hylätään välittömästi koska vihollisella on ilmaherruus alueella. Yksikään tykistön yksikkö ei ole tulitusetäisyyden päässä ja maakerroksella vahvistettu S-1 tason väestönsuoja on vaikea maali kun käytössä ei ole järeää tykistöä. Maaliin tilataan siis vaikutusta tykistöohjusyksiköltä.

Vaihtoehtoisesti noiden maalien paikantamiseen voidaan käyttää lennokkeja. Tosin ongelmana on tietenkin se, etteivät puolustusvoimien nykyiset lennokit selviä puolustetussa ilmatilassa oli kysymyksessä sitten vihollisen valtio-alue tai vastustajan prikaatin toiminta-alue.

Miksi jalkaväellä ei voi olla parin kilometrin säteellä toimivia silmiä taivaalla? Ei se mitään ennenkuulumatonta haitekkiä ole. Tykistön lennokit ovat tulenjohdon tarpeisiin, jotta nähdään se maali ja osataan korjata tulta tarpeen mukaan, ei kummempia. Jos ilmavoimat tarvitsee pitkän matkan ilmavalvontaan ja taisteluun miehittämättömiä koneita niin kehittäkööt tai ostakoot? Miksi pitäisi olla kauhean keskitettyä tuollainen kun vaatimukset ovat kuitenkin erilaiset?

Eikö suomalainen ykkösketjun prikaatin pataljoona pysty ilman lennokkeja selvittämään mitä parin kilometrin päässä tapahtuu? Mitäs luulet, miten vastustajan ilmatorjunta toimii kun suomalainen tykistön lennokki alkaa pyöriä prikaatin alueella ja johtaa tulta? Kysymys on lähinnä siitä millä aseella kyseinen hidas maali lätkäistään taivaalta. Laitan tähän nyt pari esimerkkiä siitä minkälaisia seuraavan sukupolven lennokit ovat.

http://en.wikipedia.org/wiki/EADS_Barracuda

http://en.wikipedia.org/wiki/Dassault_nEUROn

Kalliitahan nuo ovat mutta tuollainen kone voi tuoda jonkun ratkaisevan tiedon, esim. lentäessään Kannaksen yläpuolella. Suomen puolustusvoimat tekevät varmasti enemmän sillä tiedolla, että kolme vihollisen prikaatia on tulossa rintamalle kuin sillä tiedolla, että nyt menee sata metriä pitkäksi Notkosuon itäpuolella. Valintoja täytyy tehdä ja painopiste täytyy johonkin asettaa.

Ylipäätänsä olisi tärkeää ymmärtää etteivät tykistöohjukset ole mitään "toooosi pitkälle ampuvaa tykistöä". Ne ovat kokonainen uusi toimiala joka vaatii omat toimintamallit ja esim. tiedustelun pitää pystyä tuottamaan sellaista tietoa joka mahdollistaa maalittamisen. Esimerkiksi parin jalkaväkikomppanian suojaama polttoaineen jakelu- ja varastokeskus Helylässä oli aikaisemmin sellainen kohde johon ei paljon kannattanut uhrata energiaa. Kohde oli liian kaukana ja liian hyvin suojattu, että sitä tuhoamaan olisi kannattanut lähettää joukkoja. Nyt taas tarvitaan tarkkaa tietoa sijainnista, sammutus mahdollisuuksista, onko putket maan pinnalla vai maan alla, onko maahan kaivettujen säiliöiden päällä maata vai kenties betonikate?

Tässäkin tilanteessa jonkun on arvioitava saavutetaanko esim. kahdella sirotekärjellä varustetulla tykistöohjuksella riittävä teho maaliin. Toki ensin on tehtävä päätös siitä mikä on kyseisen paikan merkitys vihollisen huollolle. Aika äkkiä ollaan siinä tilanteessa, että pitää tehdä aika paljon päätöksiä ja olla koko sodan kokonaiskuva selvillä. Nimenomaan tähän tarvitaan sitä ohjusprikaatin komentokeskusta. Tekemään järkeviä ja kokonaistilanne huomioon ottavia päätöksiä. On melko epätodennäköistä, että yksikään tiedustelutulenjohtaja tekisi päätöksiä siitä, että ammutaanko 3 % Suomen tykistöammuksista seuraavan 10 minuutin aikana. Suomalainen tykistö vai varmasti toimia "mass to masses" periaatteen mukaisesti mutta tykistöohjuksilla täytyy ampua vaikutusta tärkeään maaliin joka laakilla. Lisäksi esim. risteilyohjusten maalittamiseen tarvitaan runsaasti tietaitoa ja ajanmukainen kuva vastustajan ilmapuolustuksesta.

 

[Teräsmies]

Mitäs luulet, miten vastustajan ilmatorjunta toimii kun suomalainen tykistön lennokki alkaa pyöriä prikaatin alueella ja johtaa tulta? Kysymys on lähinnä siitä millä aseella kyseinen hidas maali lätkäistään taivaalta.

Varmaankin helpommin sanottu kuin tehty.

Esimerkiksi tämmöisen tiputtaminen on tuskin mitään helppoa hommaa on.
http://en.wikipedia.org/wiki/Scan_Eagle

 

[Caveman]

Mitäs luulet, miten vastustajan ilmatorjunta toimii kun suomalainen tykistön lennokki alkaa pyöriä prikaatin alueella ja johtaa tulta? Kysymys on lähinnä siitä millä aseella kyseinen hidas maali lätkäistään taivaalta.

Varmaankin helpommin sanottu kuin tehty.

Esimerkiksi tämmöisen tiputtaminen on tuskin mitään helppoa hommaa on.
http://en.wikipedia.org/wiki/Scan_Eagle

Varsinkin pimeällä lennokein suoritettavasta lähitiedustelusta voisi olla todella paljon apua. Lämppärillä varustettu lennokki saa mukavasti pimeälläkin selville vihulaisen ryhmitys/majoitus alueet. 50-300m korkeudessa lentävä lennokki ei pidä sellaista ääntä joka havaittaisiin, ja tutkatkin todennäköisesti eivät erota pientä kohdetta maavälkkeestä. Jos ja kun lennokin rakennusmateriaali on joku muu kuin metalli, tutkien kyky havaita maali on heikko.

 

[Mosuri]

Mitäs luulet, miten vastustajan ilmatorjunta toimii kun suomalainen tykistön lennokki alkaa pyöriä prikaatin alueella ja johtaa tulta? Kysymys on lähinnä siitä millä aseella kyseinen hidas maali lätkäistään taivaalta.

Varmaankin helpommin sanottu kuin tehty.

Esimerkiksi tämmöisen tiputtaminen on tuskin mitään helppoa hommaa on.
http://en.wikipedia.org/wiki/Scan_Eagle

Varsinkin pimeällä lennokein suoritettavasta lähitiedustelusta voisi olla todella paljon apua. Lämppärillä varustettu lennokki saa mukavasti pimeälläkin selville vihulaisen ryhmitys/majoitus alueet. 50-300m korkeudessa lentävä lennokki ei pidä sellaista ääntä joka havaittaisiin, ja tutkatkin todennäköisesti eivät erota pientä kohdetta maavälkkeestä. Jos ja kun lennokin rakennusmateriaali on joku muu kuin metalli, tutkien kyky havaita maali on heikko.

No voidaan sitten keskustella kuinka vaikea maali sellainen lennokki on? Pienimmät pistelevät sellaista I maailmansodan lentokoneen vauhtia mutta ovat selvästi pienempiä maaleja. Isommat (potkurikäyttöiset) kuten suomessa nyt käytössä olevat pistelevät parhaimmillaan II maailmansodan nopeuksilla.

Isommat lennokit eivät ole vaikea kohde havaittavaksi nykyaikaiselle valvontatutkalle- tämän voin kertoa ihan kokemuksesta. Pienemmät koneet (kokoluokkaa ilmaan heitettävät tai telineestä singottavat) taas lentävät yleensä niin pienillä korkeuksilla ja nopeuksilla, että ne ovat vakavassa vaarassa jo ihan kk-tason aseilla. Jollekkin Shilkalle tai Tunguskalle ne ovat lähinnä suupaloja.

Toki aikaisempiin potkurikoneisiin verrattuna noilla lennokeilla on yksi todella suuri etu - niiden lentäjien ei tarvitse pelätä tulitusta.

Toki lennokkien käytöstä teollisuusmaata vastaan on jo saatu ihan käytännön sotakokemuksia.

http://dragan.freeservers.com/agresija/UAVoverKosovo.htm

 

[Teräsmies]

Israelilaisilla on erillaisia kokemuksia.

When Israel next invaded Lebanon in 1981, the real-time images provided by those unmanned aircraft helped Israel wipe out Syrian air defenses, without a single downed pilot.

http://online.wsj.com/article/SB126325146524725387.html

 

[Juke]

Ihan skenaariona vaan; voihan olla että ensimmäisen sotatunnin jälkeen meillä ei enää ole Ilmavoimia ? Siis koneen konetta.

Varsinkin jos vihulaisella on tätä tekniikkaa;

 

[Teräsmies]

Venäläiset meinaavat ostaa svedujen (tällä hetkellä olemattomia) koneita?

 

[SJ]

Israelilaisilla on erillaisia kokemuksia.

When Israel next invaded Lebanon in 1981, the real-time images provided by those unmanned aircraft helped Israel wipe out Syrian air defenses, without a single downed pilot.

http://online.wsj.com/article/SB126325146524725387.html

Montakos lennokkia meni?

 

[baikal]

En ota kantaa tuohon AMMOISEEN 30 VUOTTA SITTEN tapahtuneeseen operaatioon....liikuttavaa, että aselaji, jota kehitetään erityisellä vimmalla, tarvii yksittäiseksi perusteluksi kolmannesvuosisata sitten tapahtuneen session.

Lennokkeja on varmaan käytetty vaikka mihin operaatioihin ja ties milloin sitä on jo aloiteltukin. Yksittäisen operaation tuloksettomuus tai tuloksellisuus taas ei kerro yhtään mitään. IDF:hän se on niin yksinkertainen, että valuttaa vikiin kaikki tiedot jostain operaatiosta....ei oikein vastaa käsitystäni sen armeijan toimista.

 

[Juke]

Venäläiset meinaavat ostaa svedujen (tällä hetkellä olemattomia) koneita?

Eiköhän tue svenssoneiden kone ole jokinlainen kopio nimenomaan entisten neuvostojenliiton kansalaisten suunnittelemasta mallista ?

MIG 1.44 ;

 

[JOKO]

Israelilaisilla on erillaisia kokemuksia.

When Israel next invaded Lebanon in 1981, the real-time images provided by those unmanned aircraft helped Israel wipe out Syrian air defenses, without a single downed pilot.

http://online.wsj.com/article/SB126325146524725387.html

Israel vs. naapurit kahinoissa on aina merkittävä taidollinen ja tieteellinen ero osapuolten välillä. Se vielä korostuu ilmasodan kaltaisessa teknisessä sodankäynnissä. Siksi tuon alueen opeista ei kannata aivan kritiikittä ammentaa. Ei hyvässä, eikä pahassa.