JOKO kirjoitti:
Teräsmiehen laittama F-35 dokumentti. Katoin sen eilen ehtoolla, joten muistikuvilla mennään.
http://maanpuolustus.net/showthread.php?tid=665
Antaa paljon ajattelemisen aihetta.
Koneen suuri siipikuormitus tekee koneesta kömpelön. Ei onnistu kaartotaistelu, eikä ohjusten väistäminen. Ohjusten väistäminen onnistuu haastateltavan mukaan helposti, kunhan kone on ketterä ja ohjuksesta saadaan varoitus. Häiveominaisuuksien vaatima pullea profiili aiheuttaa vastusta. Huono ominaisuus sekin.
Paskaa! Mitenköhän herra Pierre Sprey meinaa väistellä ilmataisteluohjusta jonka liikehtimiskyky on 60 g:tä? Nykyohjukset on ominaisuuksiltaan aivan eri maata kuin Vietnamin aikana johon Sprey viittaa. Tämä Sprey lähti lentokoneiden suunnittelu maailmasta vuonna 1986 eli sukupolvi sitten ja vähän epäilen tietääkö hän ihan tarkkaan mitä on ilmasota 2010 luvulla? Eipä ihme että herra hehkuttaa ja mainitsee useissa yhteyksissä koneet A-10 ja F-16, kun hän nimenomaan suunnitteli A-10 koneen ja hääräsi vahvasti F-16 projektissa. Väitän että hän on jäävi ainakin uskottavasti vertailemaan suunnittelemiaan koneita nyt kehiteillä oleviin koneisiin.
Kone on osumille arka. Haastateltava taisi käyttää ilmaisua: "Bensalla ympäröity puhalluslamppu." tai jotain... Suojauksesta on jouduttu tinkimään entisestään, jotta painoa on saatu pudotettua.
Mitä uutta auringon alla? Kyllä se F-16 oli ihan lentokone-alumiinista ja komposiitista tehty kuten kaikki tähänastiset suihkukoneet. A-10 ei F-35:een voi tietenkään verrata panssaroinnissa, mutta ei kai kukaan todella usko että F-35 lentelee maanpinnan tasalla ja roiskii tykillä ympäriinsä? Kyllä CAS-tehtävät hoidetaan tulevaisuudessa varmasti pidemmällä Stand-off etäisyydellä kuin 1970- luvun A-10 konstruktiolla. Esim. LOCAAS ja SDB - pommeilla ym.ohjuksilla lähi-tuki voidaan suorittaa kauempaa ja tarkemmin kun 40 vuodessa nuo sensorit ja aseet on hieman kehittyneet Spreyn ajoista. Ja kyllä tulevaisuudessa CAS -tehtävät jätetään varmasti UCAS-lennokeille kun ovat niin vaarallisia oli A-10 eli ei.
Haastateltava ei juuri perusta BWR taistelusta. Teknisesti on jo onnistunut pitkään, mutta on mahdotonta tunnistaa varmasti ammuttava kohde. Ilmataistelun nopeasti muuttuvissa tilanteissa on pakko mennä lähelle, jotta voi omin silmin erottaa omat vihollisista. Kaikki tekniset tunnistusjärjestelmät ovat harhautettavissa.
Ei kai kun hänen kokemuksensa ovat Vietnamin ajalta. Eiköhän jenkit luota AWACSiin joka koordinoi ilmasotaa ja kertoo mikä kone ja- lentue menee minne ja milloin ja missä alueella ei ole omia. Näin ei taistelutilanteessa edes tarvitse tunnistaa joka konetyyppiä kun tiedossa on ettei alueella ole omia ja voi ampua turvalliselta etäisyydeltä. Ei kai tutka-ohjuksia olisi kehitelty 50 vuoden aikana jatkuvasti ja niiden kantamaa kokoajan kasvatettu jos niistä ei olisi mihinkään! Niihin on sentään santsattu miljardeja!
Koneen ylläpitokulut ovat kohtuuttoman korkeat häivepinnoitteesta johtuen. Se tarkoittaa lentäjillä vähäistä määrää lentotunteja ja sen seurauksena heikkoa osaamista. Haastateltava piti lentäjien taitoja kaikkein tärkeimpänä asiana. Käyttökuluiltaan kalliilla koneilla osaamista ei koskaan saavuteta. Sanoi F-22 pilottien lentävän vain 10-12 tuntia ilmataisteluharjoituksia vuodessa!
En tiedä mistä Pierre on saanut lentotunti tiedot ja mahdoton kiistää. Tässä 2 erittäin kokeneen (yli 2000 lentotuntia F-15:a) testipilotin tuntemuksia F-22:sta:
What were your initial impressions of the F/A-22?
F/A-22 DIOT&E PilotsKrumm: As of 27 May, I have six hours in the F/A-22. I started flying the airplane in March 2003. The jet flies wonderfully. The airplane has tremendous handling qualities. The way the nose moves is amazing. The airplane rolls and performs great at extremely high angles of attack. The Raptor’s advantages over an F-15 are remarkable. It flies better than anything I have ever flown or flown against.
McGettrick: As of 27 May, I have forty hours in the F/A-22. I flew it for the first time in January 2003. I’m impressed by its power. The engines are unbelievably powerful. I’m also impressed by its stealth, which provides the jet with an amazing advantage over any adversary. While the Raptor is a big airplane, it is extremely nimble and powerful. It is unlike any other fighter.
Häiveominaisuudet suojaavat ainoastaan, kun tutka ja sen vastaanotin ovat samalla suunnalla. Kunnollista vihollista vastaan sodittaessa näin ei ole. Tutkia on joka puolella. Kone havaitaan.
Tiedoksi että "Stealth" ei tarkoita tutkassa näkymätöntä vaan HEIKOSTI näkyvää.
Eikä millään koneella häiveominaisuudet varmasti ole yhtä hyvät joka suunnalta, sanoohan sen jo silmäkin että esim. sivuilla on enemmän pystysuoraan pintaa (pyrstö jne.) kuin edestä katsottuna.
Kone on epäonnistunut liian monen kopromissin seurauksena. On pyritty tekemään yksi kone, joka sopii kaikkiin tehtäviin. Lopputuloksena kolme erilaista konetta, joista yksikään ei sovi mihinkään tehtävään. Koneissa oli yhteisiä palikoita muistaakseni 35%. Sekin riittää pilaamaan koneiden ominaisuudet.
Liian aikaista sanoa. Ei pidä uskoa ennenaikaisia spekulaatioita varsinkin sellaisten henkilöiden suusta jotka eivät ole olleet projektissa millään lailla mukana.
Vertailua. Kun katsoo esim. voima-paino suhdetta niin kivireki sanonta ja vertaus F-105 koneeseen on ontuva. Ja pitää muistaa se että suurimmat "jipot" löytyy todennäköisesti F-35 koneen sisältä, eikä ulkoa, joten sen ei ehkä tarvitse olla hyvä lähitaistelija kuten Vietnamissa 45 v. sitten...
F-105 siiven pinta-ala 384 ft2
F-105 max.lentoonlähtöpaino 24,495 kg
F-105 max. työntövoima 24,500 lb
f-105 max. hyötykuorma 6,350 kg
F-105 nousunopeus 9750 m/min
F-105 nopeus mach 2,1 (korkealla)
F-35 siiven pinta-ala 460 tf2 (A&B), 620 ft2 (C)
f-35 max.lentoonlähtöpaino n.22,680 kg
F-35 max. työntövoima 35,000 lbs (A/C) + 18,000 lb (B) lift-fan
F-35 max. hyötykuorma 5,900 - 7,700 kg
F-35 max.nousunopeus ei tiedossa
F-35 G-rajat +9 - -3
F-35 nopeus mach 1,5 (matalalla) Supercruise-kyky=lento yli mach 1,2 ilman jälkipolttoa.
Design of the JSF has placed the greatest emphasis on advanced weapons concepts and affordability. One of the most sophisticated features common to the various Lightning II models is an integrated core processor that fuses information from all the aircraft's sensors into a single, coordinated view of the battlefield. Among these sensors is an active electronically scanned array (AESA) radar with a synthetic aperture radar mapping mode to provide the pilot with far more precise search and targeting capabilites than exist in today's attack fighters. The F-35 is also equipped with an infrared search and track (IRST) system for air-to-air combat while advanced air-to-ground combat features include an electro-optical targeting system (EOTS) with a forward-looking infrared (FLIR) imager, a targeting laser, a laser spot tracker, and a CCD TV camera. The F-35's sophisticated software is capable of analyzing the information these sensors provide using an automatic target recognition and classification (ATRC) system to identify specific targets.
Other advances aboard the Lightning II include a speech recognition system that detects a pilot's spoken commands and operates various systems without the need to press buttons or flip switches. While stealth is also emphasized through the use of internal weapon bays and low obervable shaping techniques, sacrifices have been made to lower costs and ease maintenance. As a result, the F-35 is not as stealthy as the F-22 or B-2.
http://www.aerospaceweb.org/question/planes/q0163.shtml