Ilmavoimien tulevaisuus

magitsu kirjoitti:
"Merivoimien ensisijaisena datalinkkinä tulee toimimaan Link-22. Joidenkin yksiköiden toissijaisena linkkinä toimii Link-16." "Järjestelmän on suunniteltu olevan operatiivisessa käytössä vuoden 2014 loppuun mennessä."
http://www.viestiupseeriyhdistys.fi/viestimies/vm2_10/Merivoimat Multilink_vm_02_10.pdf (2010)

Eli kaikissa merivoimien taistelualuksissa pitäisi olla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikö tuo tarkoita, että Hornetit eivät vaihda tietoa kaikkien merivoimien alusten kanssa? Oletan ainakin, että Hornet ei pysty juttelemaan Link 22 yhteensopivasti. Mitkäköhän alukset ovat Link 22 yhteensopivia ja mitkä Link 16, arvauksia?
 
LINK 22 voisi kuvitella tulevan aluksille joissa on vanha datalinkkijärjestelmä. Tämä selviää katsomalla kuvia aluksista. Muistaakseni jossain mainittiin LINK 16 tulevan ainoastaan Hämeenmaa-ja Hamina-luokkaan. Se ei ole ensisijainen linkki merivoimilla vaan tuo LINK 22. LINK 22 ei ole millään tavoin Hornet yhteensopiva eikä tarvitse ollakkaan.
 
Huhta kirjoitti:
Eikö tuo tarkoita, että Hornetit eivät vaihda tietoa kaikkien merivoimien alusten kanssa? Oletan ainakin, että Hornet ei pysty juttelemaan Link 22 yhteensopivasti. Mitkäköhän alukset ovat Link 22 yhteensopivia ja mitkä Link 16, arvauksia?
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuolla jutussahan siihen vähän viitataan:
Merivoimien Multilink-projektin tarkoituksena on varmistaa merivoimien linkkijärjestelmän yhteensopivuus Link- 16-järjestelmän kanssa ja asentaa suurimmille aluksille myös MIDS-terminaali Link-16-verkkoon liittymistä varten. Tällöin järjestelmän keskeisenä tehtävänä on taktisen tiedon siirtäminen verkosta toiseen (Data Forwarding).
Klikkaa laajentaaksesi...
Jutun käsittämättömän epäselvässä kuvassa (vihreä teksti vihreän maan päällä???) avataan tuota, eli tällä hetkellä varmaan Hämeenmaa ja Uusimaa toimivat yhdyspisteinä muiden alusten ja Link 16-järjestelmän välillä.
 
peelo kirjoitti:
Tuo perustuu ilmeisesti enemmänkin siihen viestiprotokollaan mitä nuo käyttävät ei itse radioiden ominaisuuksiin.
Klikkaa laajentaaksesi...

intternetsoturi kirjoitti:
Tuolla jutussahan siihen vähän viitataan:

Jutun käsittämättömän epäselvässä kuvassa (vihreä teksti vihreän maan päällä???) avataan tuota, eli tällä hetkellä varmaan Hämeenmaa ja Uusimaa toimivat yhdyspisteinä muiden alusten ja Link 16-järjestelmän välillä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Voi hyvin olla, että koskee nimenomaan protokollaa. Laivoissa voi olla esim. tärkeää, että kulkee horisontin taaksekin tmv.
 
peelo kirjoitti:
LINK 22 voisi kuvitella tulevan aluksille joissa on vanha datalinkkijärjestelmä. Tämä selviää katsomalla kuvia aluksista. Muistaakseni jossain mainittiin LINK 16 tulevan ainoastaan Hämeenmaa-ja Hamina-luokkaan. Se ei ole ensisijainen linkki merivoimilla vaan tuo LINK 22. LINK 22 ei ole millään tavoin Hornet yhteensopiva eikä tarvitse ollakkaan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ja muistaakseni nuo kaksi alusluokkaa on juuri ne joilla on tutkat ja muut vehkeet tietojen keräämiseen, jota lähettää Horneteille. Raumoilla saattaa olla sopivat sensorit, mutta ne ovat poistumassa tulevaisuudessa.
 
Liittyen muuten tutkavaroittimien kykyyn havaita LPI AESA, mistä oli aikaisemmin keskustelua, niin esim. täällä https://www.rusi.org/publications/whitehallreports/ref:N553E2DE7813E9/ (lataa pdf)
lukee s. 21/43 näin:

the DASS – which includes threat
detection, early warning and countermeasures systems – now includes
a thoroughly effective electronic support measures (ESM) package. This
enables the recognition and tracking of hostile threat signals (including
those from ‘low probability of intercept’ AESA radars).
 
Meteor voidaan ohjata maalin luokse myös ns. kolmannen osapuolen toimesta, eli kaiken järjen mukaan myös maatutkalla. Ilma ja maatutkat parantuvat koko ajan joten luonnollisesti tarvitaan pidemmälle kantava ohjus joka voi hyödyntää näitä tutkia.
 
SAAB mainostaa Gripenin tutkailmaisimelle samaa: http://saab.com/air/electronic-warfare/radar-warning-receivers/bow/ Myös Rafale SPECTRAlle, vaikka en nyt löydä linkkiä siihen.

Tässä on vähän sama ongelma kuin häiveessä, LPI on yleisnimitys monelle eri tekniikalle jolla pyritään välttämään tutkan paljastumista. Sinäänsä se ei ole kovin uusi asia, Crotalessakin on LPI-ominaisuuksia siten että se vähentää tutkan lähetystehoa tarvittaessa. Kehittyneemmät hävittäjien LPI-tutkat käyttävät useita eri tapoja ja vaihtavat eri LPI-tilojen välillä tilanteen mukaan, veikkaisin että on myös monia tekniikoita joista ei ole tutkimuksia julkaistu.

Se että tutkailmaisimella on LPI-kyky voi tarkoittaa ihan mitä tahansa, se voi tunnistaa lähes kaikki, useita tai vai jotain eri menetelmiä. Havainnolla on merkitystä siinäkin että tunnistaako A) jotain taustakohinasta poikkevaa, B) uhkaavan tutkan, C) tunnistaa ja identifioi tutkan, jotta sitä pystytään häiritsemään D) tunnistaa tutkan suuntiman ja/tai sijainnin. Tunnistusetäisyys voi myös vaihdella ja tunnistamiseen kuluva aika, sillä heikentynyt signaali-kohinasuhde vaatii paljon signaaliprosessointia ja joskus pidemmän otannan tunnistuksen saamiseksi.

Datalinkeillä on suuri merkitys tässä jotta tietoa voidaan jakaa eri paikassa olevien sensorien/häirintälaitteiden kanssa, sekä tutkaa käyttävillä että sitä havainnoivilla puolilla.
 
Gripen ja Meteor voisi olla loistava kombo Suomelle! Mikä lyhyen kantaman ohjukseksi? Sidewinder? Entä tulisiko JASSMin integroinnista suuret kulut? Onko Gripen muuten miten paljon parempi maantiekentältä operointiin kuin F-35? Entä miten tuo Gripenin kehitystyö. Eikö siihen myös liity suurta epävarmuutta kuten muissa hävittäjäprojekteissa? Gripen on kaunis kone.
 
Tetra kirjoitti:
Entä tulisiko JASSMin integroinnista suuret kulut?
Klikkaa laajentaaksesi...
JASSMin integrointi Horneteihin on maksanut yli 50 (5.1+34.2+13.3) miljoonaa dollaria. https://www.flightglobal.com/news/a...rward-with-finlands-jassm-integration-394747/ http://www.lockheedmartin.com/us/news/press-releases/2013/june/mfc-06102013-JASSM-Contract.html
Gripen-laskulle ei välttämättä olisi jakajia. Hornetin osalta Australia oli kuvioissa mukana ainakin tehtäväsuunnitteluohjelmien yhteishankinnassa ("A $9.9 million delivery order for JASSM Common Unique Planning Component software, on behalf of Australia and Finland."). Horneteilla integrointi ujutettiin MLU2:n yhteyteen, mikä mahdollisti pudotti kustannuksia.

Australian integrointilaskun kerrotaan olleen A$ 162.9 miljoonaa (115 milj. dollaria nykyrahaa). http://www.defenseindustrydaily.com...s-on-f18s-for-longrange-strike-updated-01966/

Puolan integrointikulut sisältyy 40kpl 250 milj. dollarin sopimukseen (jossain mainittu 500 milj. ja yhden analyysifirman arvio on 400 milj.) Lähde:
 
Viimeksi muokattu:
Tetra kirjoitti:
Gripen ja Meteor voisi olla loistava kombo Suomelle! Mikä lyhyen kantaman ohjukseksi? Sidewinder? Entä tulisiko JASSMin integroinnista suuret kulut? Onko Gripen muuten miten paljon parempi maantiekentältä operointiin kuin F-35? Entä miten tuo Gripenin kehitystyö. Eikö siihen myös liity suurta epävarmuutta kuten muissa hävittäjäprojekteissa? Gripen on kaunis kone.
Klikkaa laajentaaksesi...

Varmaan Sidewinderillä mennään tulevaisuudessa, kun niitä löytyy jo valmiina. Integroinnin hinnasta olikin tuossa jo, lisäksi JSOW ja JDAM pitäisi saada toimimaan uusissa koneissa.

F-35:n kiitotievaatimuksia ei kai ole julkaistu, tosin Kanadalaisten lähteiden mukaan koneen laskeutumismatka on samaa luokkaa kuin CF-18:lla. Norjalaiset käyttävät useita n. 800m kenttiä F-16:sta ja jarruvarjon kanssa, ja ovat sen takia kehittäneet F-35:eenkin sen. Kaikki ehdokkana olevat koneet on suunniteltu toimimaan FOB-tukikohdista pienellä huoltojalanjäljellä, joten sen suhteen ei liene suuria eroja.

Gripen on vielä kehitysvaiheessa joten tietty siihen liittyy jonkin verran epävarmuutta, Ruotsin ja Brasilian tilausten myötä rahoituksen pitäisi kyllä olla kunnossa. Ehkä enemmän epävarmuutta liittyy siihen kuinka paljon kehitysvaraa suhteellisen vanhassa konemallissa on jäljellä.
 
intternetsoturi kirjoitti:
Varmaan Sidewinderillä mennään tulevaisuudessa, kun niitä löytyy jo valmiina. Integroinnin hinnasta olikin tuossa jo, lisäksi JSOW ja JDAM pitäisi saada toimimaan uusissa koneissa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Suomeen on aim-9:jä hankittu (muistaakseni, löytyvät kuitenkin sipristä) viimeksi 90-luvun alussa ja ensimmäisen MLU:n yhteydessä. Hornetin korvaajien saapuessa Suomeen (2025+) ohjusten aika alkaa todennäköisesti vedellä viimeisiä. Toisaalta lännessä on hyvä tilanne siinä että lähes jokainen moderni IP-ohjus on standardisoitu toimimaan päittäin (asraam/aim-9x/iris-t) joten k. ohjusmallien tulevatkin versiot tulevat todennäköisesti olemaan kohtuuhelposti integroitavissa seuraaviin koneisiin.

Sama voi tulla vastaan myös jsow/jassm:n kohdalla, tosin tässäkin valintoja maailmoilta varmasti löytyy vuosikymmen eteenpäin mentäessä, F-35:lle ihan omakin Norjalaisten kehittelemänä muistaakseni.
 
min3mat kirjoitti:
Suomeen on aim-9:jä hankittu (muistaakseni, löytyvät kuitenkin sipristä) viimeksi 90-luvun alussa ja ensimmäisen MLU:n yhteydessä. Hornetin korvaajien saapuessa Suomeen (2025+) ohjusten aika alkaa todennäköisesti vedellä viimeisiä. Toisaalta lännessä on hyvä tilanne siinä että lähes jokainen moderni IP-ohjus on standardisoitu toimimaan päittäin (asraam/aim-9x/iris-t) joten k. ohjusmallien tulevatkin versiot tulevat todennäköisesti olemaan kohtuuhelposti integroitavissa seuraaviin koneisiin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Totta, MLU1:ssä tuli AIM-9X.

min3mat kirjoitti:
Sama voi tulla vastaan myös jsow/jassm:n kohdalla, tosin tässäkin valintoja maailmoilta varmasti löytyy vuosikymmen eteenpäin mentäessä, F-35:lle ihan omakin Norjalaisten kehittelemänä muistaakseni.
Klikkaa laajentaaksesi...

JASSMissa on 20 vuoden käyttöika, JSOWissa varmaan samaa luokkaa, eli ei ihan heti mene vanhaksi. Noi on kaiketi aika modulaarisia muutenkin, eli kykyä ja käyttöikää voinee kasvattaa päivityksillä.
 
Täällä on mielenkiintoinen vastarannan kiiski -mielipide ilmavoimien tulevaisuudesta.
RAND:in tutkija rohkenee ehdottaa, että stealth ei ole vastaus vaan määrään perustuva vyörytys yrittämättä edes piiloutua. Ns. tulimuurahaissodankäynti.

"“Aircraft are optimized—at great expense—to win one-on-one (or one-on-not-too-many) duels against other aircraft and antiaircraft ground units.”
“The fate of fifty million dollars’ worth of aircraft contesting fifty million dollars’ worth of [many small] sensors, emitters and micro-munitions may be far less satisfying.”"

http://www.rand.org/content/dam/rand/pubs/monograph_reports/MR880/MR880.ch8.pdf

Sinällään on jännä ajatella, kuinka meidän laaja reservi on juuri tuollainen "cheaper, smaller, and smarter swarm", mutta Laivue2020 ja HX osalta aiotaan laittaa kaikki munat samaan koriin. Siksi kumpaisenkin osalta jää odottamaan mielenkiinnolla millaiseksi muodostuu esim. UAVien osuus.

(näitä suosittelen vain jos on tosi tylsää)
http://foreignpolicy.com/2010/02/11/the-new-rules-of-war/
http://www.rand.org/content/dam/rand/pubs/documented_briefings/2005/RAND_DB311.pdf
 
Viimeksi muokattu:
intternetsoturi kirjoitti:
Totta, MLU1:ssä tuli AIM-9X.



JASSMissa on 20 vuoden käyttöika, JSOWissa varmaan samaa luokkaa, eli ei ihan heti mene vanhaksi. Noi on kaiketi aika modulaarisia muutenkin, eli kykyä ja käyttöikää voinee kasvattaa päivityksillä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Aim-9L sarjaa hankittiin 480kpl 1996-2000, eli hornettien korvaajien saapuessa uusimmat ovat ~25v vanhoja
Aim-9X sarjaa hankittiin 150kpl 2008-2010, eli hornettien korvaajien saapuessa uusimmat ovat ~15v vanhoja

Todennäköisesti siis uusia ohjuksia joudutaan hankkimaan jo Hornettien elinkaaren päättyessä, omana veikkauksenani olisi että elinkaaren loppuajassa hankittaisiin samankokoinen satsi -9X:ää jolloin varastoissa olisi n. 300 ohjusta, ja toinen suurempi satsi uusien koneiden hankinnan yhteydessä. Aim-9X hankinnan hinta näyttäisi olleen noin 80 miljoonaa euroa (http://www.defense-aerospace.com/ar...inland-to-buy-aim_9x-sidewinder-missiles.html).

Tämän lisäksi varastossa on huomattava määrä A-mallin amraamia (lähes 500), joten niitäkin saatetaan hankkia lisää jo ennen uusia hävittäjiä. Yhteensä amraameja tällä hetkellä olisi siis varastossa noin 750 (joista 300 C-7:ää) + tuntematon määrä nasamsien yhteydessä hankittuja
.
 
min3mat kirjoitti:
Aim-9L sarjaa hankittiin 480kpl 1996-2000, eli hornettien korvaajien saapuessa uusimmat ovat ~25v vanhoja
Aim-9X sarjaa hankittiin 150kpl 2008-2010, eli hornettien korvaajien saapuessa uusimmat ovat ~15v vanhoja

Todennäköisesti siis uusia ohjuksia joudutaan hankkimaan jo Hornettien elinkaaren päättyessä, omana veikkauksenani olisi että elinkaaren loppuajassa hankittaisiin samankokoinen satsi -9X:ää jolloin varastoissa olisi n. 300 ohjusta, ja toinen suurempi satsi uusien koneiden hankinnan yhteydessä. Aim-9X hankinnan hinta näyttäisi olleen noin 80 miljoonaa euroa (http://www.defense-aerospace.com/ar...inland-to-buy-aim_9x-sidewinder-missiles.html).

Tämän lisäksi varastossa on huomattava määrä A-mallin amraamia (lähes 500), joten niitäkin saatetaan hankkia lisää jo ennen uusia hävittäjiä. Yhteensä amraameja tällä hetkellä olisi siis varastossa noin 750 (joista 300 C-7:ää) + tuntematon määrä nasamsien yhteydessä hankittuja
.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo 480kpl L-Sidewinderia ei mielestäni ole uskottava luku vaan hyvin todennäköisesti raakasti yläkanttiin. Hyvä jos on ostettu puolet tuosta. Panostus oli kuitenkin vahvasti tutkaohjuksissa ja AIM-9 on Hornetille pelkkä apuase. Vähän niin kuin pistooli jalkaväkimiehelle. Valitettavasti tuota ei ole missään virallisessa lähteessä ollut koska kauppa on sen verran vanhaa perua. Siprin tiedot ovat suuntaa antavia ja tässäkin tapauksessa alatyyppi on väärin eli meille tuli M eikä L. AIM-9X:n tarkka hankintamäärä on 143kpl. Se on jenkkilässä julkistettua tietoa.

Ensimmäinen Amraam-satsi oli muuten B-mallia, eikä A ja mitä C7-hankintaan tulee niin 300 on vientiluvan maksimi. Toteutuva määrä voi siis olla pienempikin. Nasamsien yhteydessä ei lopulta hankittu lainkaan ilmatorjunnalle korvamerkittyjä ohjuksia vaan ne syövät samasta laarista kuin Hornetit. Suomen noin 700 Amraamin varanto on kyllä eurooppalaisessa vertailussa erinomaista tasoa. Siitähän riittää (teoreettisesti) ilmatorjunnalle pari lavettikertaa ( á 144kpl ) ja lisäksi vielä vähintään 6kpl joka Hornetille.
 
Viimeksi muokattu:
Tuli tuosta JASSM integroinnista mieleen, että onkohan se asevientisäännösten alaista toimintaa, eli voisiko Yhdysvallata torpata integroinnin muihin hävittäjiin?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top