Ilmavoimien tulevaisuus

@Tetra @magitsu onko? NASAMS II järjestelmään voidaan integroida LINK 16 tai LINK 22 tai ihan mikä tahansa moderni tiedonsiirtojärjestelmä, mutta onko näin tehty. Puolustusvoimien NASAMS sivut ei mainitse LINK 16, siellä mainitaan laajakaistayhteydet, kaapeliyhteydet ja kenttäradiot. Laajakaistayhteyksien osalta mainitaan käytännössä rajoittamaton yhteysväli ja tällä ilmeisesti tarkoitetaan jotain IP-protokollan ja yleisten/kiinteiden verkkojen käyttömahdollisuuden suuntaista. Radioista löytyy tavalliset kenttäradiot ja Kongsberg on ainakin NASAMSsin yhteydessä Suomessakin mainostanut niiden dataradioita (UHF-taajuusalue ja suurempi tiedonsiirtonopeus).

Tarkemmalla pohdinnalla hyöty LINK 16 ei ole niin merkittävä. Toki jos Hornet pystyy välittämään maalidataansa se voisi tuoda minimaalisen hyödyn.. Tulevaisuudessa eri lavettien välinen maalittaminen on laajemmin käytössä ja joskus silloin LINK 16 tai jokin uusi linkki on erittäin hyödyllinen.
 
@Tetra @magitsu onko? NASAMS II järjestelmään voidaan integroida LINK 16 tai LINK 22 tai ihan mikä tahansa moderni tiedonsiirtojärjestelmä, mutta onko näin tehty.
Jos tähän on luottamista, niin on:
"ITO12:n vahvuus ei ole itse ohjus, joka ei ole paras mahdollinen maasta ammuttava ohjus, vaan järjestelmän TCP/IP-protokollaan pohjautuva verkottuminen. Tiedonsiirtotekniikkana on Link 16 eli lähtökohtaisesti sama kuin mm. NATO:n Hornet-hävittäjissä ja AWACS-taistelunjohtokoneissa. Näin ollen Hornet-hävittäjät voivat osoittaa maaleja ITO12:lle tai ITO12 Horneteille."

http://yhdistykset-akaa.fi/reservilaiset/it-seminaari2015.pdf
 
@Tetra @magitsu onko? NASAMS II järjestelmään voidaan integroida LINK 16 tai LINK 22 tai ihan mikä tahansa moderni tiedonsiirtojärjestelmä, mutta onko näin tehty. Puolustusvoimien NASAMS sivut ei mainitse LINK 16, siellä mainitaan laajakaistayhteydet, kaapeliyhteydet ja kenttäradiot. Laajakaistayhteyksien osalta mainitaan käytännössä rajoittamaton yhteysväli ja tällä ilmeisesti tarkoitetaan jotain IP-protokollan ja yleisten/kiinteiden verkkojen käyttömahdollisuuden suuntaista. Radioista löytyy tavalliset kenttäradiot ja Kongsberg on ainakin NASAMSsin yhteydessä Suomessakin mainostanut niiden dataradioita (UHF-taajuusalue ja suurempi tiedonsiirtonopeus).

Tarkemmalla pohdinnalla hyöty LINK 16 ei ole niin merkittävä. Toki jos Hornet pystyy välittämään maalidataansa se voisi tuoda minimaalisen hyödyn.. Tulevaisuudessa eri lavettien välinen maalittaminen on laajemmin käytössä ja joskus silloin LINK 16 tai jokin uusi linkki on erittäin hyödyllinen.

Tieto oli muistaakseni ilmatorjuntakillan vuoden 2014 pdf:ssä mikä oli jonkun reservijärjestön sivuilla. Voin kaivaa sen viikonloppuna oman koneeni selainhistoriasta, mutta siellä kuitenkin selvästi mainittiin Hornetin ja Nasamsin käyttävän tätä Link16:ta ja että kumpikin pystyy maalittamaan toistansa.

Edit: Tetra sen jo löysikin.
 
Ballistinen lentorata? Termit sekaisin? AMRAAM on ihan aerodynaaminen ohjus, jossa esim siivekkeet muodostavat nostetta. AMRAAMin lentorata ei ole suora vaan se pyrkii nousemaan suotuisalle korkeudelle, josta voidaan sitten hiukan alenevalla lentoradalla liitää maaliin, tätä varmaan hait. Minkälaiseksi lentorata muodostuu, riippuu esim maalien korkeuserosta.

Juu, tästä on käytetty termiä "ballistic trajectory" josta kömpelö suomennos. Ballistinen viittaa siis korkeuskäyrän gaussimaiseen muotoon.

Varmasti onnistuu ohjaamaan AMRAAMin ilman tutkaa, koska se ei tarvitse tutkaa ohjaamiseen. F-22 osalta ongelmaksi muodostuu maalidatan saaminen. Tämä onnistuu MAHDOLLISESTI parven toisen koneen lähettämän maalidatan avulla. F-22 ei sisällä muita tulenjohtosensoreita kuin tutkan. VISUAL (en tiedä onko virallinen termi) moodissa AMRAAM voidaan ampua kaikista koneista, mihin se on integroitu ilman mitään ohjuksen ulkopuolisia sensoreita.

Tämän on siis tarkoitus toimia AN/ALR-94 tutkavastaanottimella, joka pystyy saamaan tarpeeksi tarkan maalikuvat AMRAAMin laukaisemiseen ja ohjaamiseen.
 
Mulla on toi sama Ilmatorjuntaseminaari-pdf ja kerkesin sen tonne ilmatorjuntapuolelle linkittämäänkin.
 
Tämän on siis tarkoitus toimia AN/ALR-94 tutkavastaanottimella, joka pystyy saamaan tarpeeksi tarkan maalikuvat AMRAAMin laukaisemiseen ja ohjaamiseen.

Jos väite tutkavaroittimen (RWR) kyvystä antaa maalitieto ohjukselle tulisi jonkun muun koneen kohdalla niin todennäköisesti kyseessä olisi ihan silkkaa hölynpölyä, mutta tämän osalta emme varmaan tule saamaan mitään vahvistusta. Eli voi olla että näin on.
 
Jos väite tutkavaroittimen (RWR) kyvystä antaa maalitieto ohjukselle tulisi jonkun muun koneen kohdalla niin todennäköisesti kyseessä olisi ihan silkkaa hölynpölyä, mutta tämän osalta emme varmaan tule saamaan mitään vahvistusta. Eli voi olla että näin on.

Eikö kyseessä tälläisessä ohjuslaukaisussa olisi siis tuo HOJ-tyyppinen ohjausperiaate?

Muussa tapauksessa signaalin tulisi olla todella vahva, ja tutkavaroittimine tulisi pystyä jostain päättelemään mihin suuntaan kohde on liikkumassa (kohti, sivuttain, ylös,alas) ja kuinka nopeasti jotta ohjukselle voidaan laskea oletettu kohtaamispiste.
 
Olen ollut siinä uskossa että F35:ssa on kaikkea muuta kuin pieni lämpöjälki...

Niin minäkin olen internetistä lukenut. En ole hirveän hyviä perusteluja tosin nähnyt.

Muistaakseni on sanottu, että konetta jäähdytetään kierrättämällä polttoainetta siivissä. Lisäksi moottori jää siivekkeiden suojaan paljon paremmin kuin useimmissa muissa koneissa, kuten F-16. Löysin jotakin asiaa tukevaa netistä:


The F-35's electrical loads generate an unprecedented amount of heat in a combat fighter of its size. That heat must be dissipated. However, to preserve the F-35's infrared signature, dumping it overboard is not an option. Instead, the F-35 channels thermal loads into its fuel, which serves a dual role as heat sinks.

Ensuring the right balance is a challenge, as demonstrated by the F-22's well-chronicled thermal management problems.

On the F-35, thermal management remains a concern within the flight-test programme. First flight for the third CTOL flight-test aircraft - AF-3 - was delayed by several weeks in June because of excess heat generated by "a couple of components".

"We're working a couple of issues on the airplane related to particular issues," Pearson says. "It's not a design problem. It's more about the performance of a couple of components."

More thermal management problems should be solved when P&W delivers planned improvements for the F135 engine. The F-35's current sole powerplant "puts a lot of thermal load into the system", Pearson says. Upgraded fuel pumps and valves for the F135 will help to further reduce the excess heat-loads, he adds.


Overall, however, the F-35 is starting at a higher level of maturity with the thermal management system than the F-22, Pearson says. At the beginning of the Raptor's flight-test programme, time limits were placed on operating the aircraft on the ground because of overheating problems in its electrical system. The F-35 flight-test fleet has no such limits placed on it, so far.

https://www.flightglobal.com/news/a...ckheed-encouraged-by-pace-of-f-35-tes-343782/
 
Eikö kyseessä tälläisessä ohjuslaukaisussa olisi siis tuo HOJ-tyyppinen ohjausperiaate?

Muussa tapauksessa signaalin tulisi olla todella vahva, ja tutkavaroittimine tulisi pystyä jostain päättelemään mihin suuntaan kohde on liikkumassa (kohti, sivuttain, ylös,alas) ja kuinka nopeasti jotta ohjukselle voidaan laskea oletettu kohtaamispiste.

Ei varmaankaan. Tässä on kyse ihan samasta kuin tutkalta tulevan maalitiedon kanssa. Eli sensori (tutka, IRST, RWR) havaitsee maalin ja se välitetään datalinkillä ohjukselle. RWR saa maalin liiketiedot selville luultavasti seuraamalla maalin signaalia jonkin aikaa. Ohjuksen lennon loppuvaiheessa sen tutka aktivoituu normaalisti. HOJ-moodissa kaikki toiminnot tapahtuvat ohjuksessa itsessään ja sitä käytetään juuri silloin kun laukaisulavetin tutkan käyttö estyy häirinnän takia.
 
Muistaakseni on sanottu, että konetta jäähdytetään kierrättämällä polttoainetta siivissä. Lisäksi moottori jää siivekkeiden suojaan paljon paremmin kuin useimmissa muissa koneissa, kuten F-16. Löysin jotakin asiaa tukevaa netistä:




https://www.flightglobal.com/news/a...ckheed-encouraged-by-pace-of-f-35-tes-343782/
Täytyy sitten toivoa, että kohtaus kulma on vihulaiseen aina optimaalinen... F-35:n kun ei ole stealht kuin edestäpäin ja samoin muissa kulmissa loistaa auringon kanssa kilpaa...
 
ITO12 eli NASAMS II:ssa on Link 16. Voidaan ampua eri paikasta kuin maalinosoitus. Eli Hornetit voi maalittaa ITO12:lle tai ITO12 Horneteille. Tai kaverin kummin kaiman AWACS.

Olikos laivastolla laivoissa tuota linkkiä? Jos ei, niin se varmaan on tulossa uudemmille laivoille?
 
Eikö kyseessä tälläisessä ohjuslaukaisussa olisi siis tuo HOJ-tyyppinen ohjausperiaate?

Muussa tapauksessa signaalin tulisi olla todella vahva, ja tutkavaroittimine tulisi pystyä jostain päättelemään mihin suuntaan kohde on liikkumassa (kohti, sivuttain, ylös,alas) ja kuinka nopeasti jotta ohjukselle voidaan laskea oletettu kohtaamispiste.

Periaatteessa se tieto kyllä saadaan, joskin voi olla tarpeen olettaa pari pikkuasiaa. Nimittäin se, että tutka on koneen nokassa ja että kohde on kantamalla. Dataa voidaan muuten kerätä myös muilta koneilta, joten silloin pitäisi saada ristisuuntima. Jos muita koneita ei ole alueella, niin saatat joutua kääntämään kurssiasi, jotta saat tietää kuinka nopeasti kulma vaihtuu.
 
Periaatteessa se tieto kyllä saadaan, joskin voi olla tarpeen olettaa pari pikkuasiaa. Nimittäin se, että tutka on koneen nokassa ja että kohde on kantamalla. Dataa voidaan muuten kerätä myös muilta koneilta, joten silloin pitäisi saada ristisuuntima. Jos muita koneita ei ole alueella, niin saatat joutua kääntämään kurssiasi, jotta saat tietää kuinka nopeasti kulma vaihtuu.

Millä tieto säteilyä lähettävän kone etäisyydestä saadaan, ja millä kantamalla sen tulee olla? Tarpeeksi tehokkaan signaalin lähettämiseksi että tutkavaroitin rekisteröi sen? Lähettimestä riippuen signaalihan voi tulla useiden satojen kilometrien päästä.
 
Muistaakseni on sanottu, että konetta jäähdytetään kierrättämällä polttoainetta siivissä. Lisäksi moottori jää siivekkeiden suojaan paljon paremmin kuin useimmissa muissa koneissa, kuten F-16. Löysin jotakin asiaa tukevaa netistä:

F-35:n (ja F-22:n) lämpöjäljen pienentämiseen käytetään paljon erilaisia tekniikoita, sekä ilma että nestejäähdytystä ja myös ihan jäähdytyskompressoria yms. Ja tietysti erilaisia lämpöä johtamattomia keraamisia RAM materaaleja suihkusuuttimessa jne. Lämmönvaihtimia on sekä polttoainetankeissa että ilmakanavissa mm. moottorin ohivirtauskanavassa. Pakokaasuja jäähdytetään ilmalla, suihkuputki on normaalia pidempi, suihkusuutin on piilotettu takarungon peittoon jne.

Koska lämpökamerat näkevät lämpötilaeroja on ns. hot spottien jäähdyttäminen tärkeää. Ts. iso mutta matalalämpöinen kohde näkyy heikommin kuin pieni mutta korkealämpöinen kohde.

Tuon järjestelmän toiminta taitaa olla vähän hys hys tietoa mutta jotain me siitä tiedämme, jäähdytysnesteenä käytetään polyalfaolefiinia (PAO) ja koneessa osana "Power and Thermal Management System" järjestelmää on Honeywellin IPP, joka on yhdistetty APU, varavoimalähde ja jäähdytinlaite, laitteen sydämenä on kaasuturbiinimoottori. Jäähdytyslaitteen lämpö dumpataan moottorin ilmakanaviin. PAO-kierron lämpö dumpataan polttoainetankkiin ja polttoainetta taas voidaan jäähdyttää ilmalla, siiven juuressa on jonkinlainen lämmönvaihdin johon virtaa ilmaa tarvittaessa kanavia pitkin.

http://www.globalsecurity.org/military/systems/aircraft/f-22-fcas.htm
http://www.codeonemagazine.com/article.html?item_id=28
 
Millä tieto säteilyä lähettävän kone etäisyydestä saadaan, ja millä kantamalla sen tulee olla? Tarpeeksi tehokkaan signaalin lähettämiseksi että tutkavaroitin rekisteröi sen? Lähettimestä riippuen signaalihan voi tulla useiden satojen kilometrien päästä.

Siis pilotin pitää arvata, että maali on kantamalla, kun ampuu ohjuksen RWS:n antamien tietojen perusteella. Sitähän kysyit?
 
Millä tieto säteilyä lähettävän kone etäisyydestä saadaan, ja millä kantamalla sen tulee olla? Tarpeeksi tehokkaan signaalin lähettämiseksi että tutkavaroitin rekisteröi sen? Lähettimestä riippuen signaalihan voi tulla useiden satojen kilometrien päästä.

Tässä on kuvattu varsin teknisesti miten etäisyys määritetään useita antenneja käyttämällä, Phased Interferometer Techniques on relevantti osio: http://www.phys.hawaii.edu/~anita/new/papers/militaryHandbook/sig-sort.pdf
 
Olikos laivastolla laivoissa tuota linkkiä? Jos ei, niin se varmaan on tulossa uudemmille laivoille?
"Merivoimien ensisijaisena datalinkkinä tulee toimimaan Link-22. Joidenkin yksiköiden toissijaisena linkkinä toimii Link-16." "Järjestelmän on suunniteltu olevan operatiivisessa käytössä vuoden 2014 loppuun mennessä."
http://www.viestiupseeriyhdistys.fi/viestimies/vm2_10/Merivoimat Multilink_vm_02_10.pdf (2010)

Eli kaikissa merivoimien taistelualuksissa pitäisi olla.
 
Back
Top