Ehkä venäläisten ja niitä komppaavien mielestä niitä pidetään A2A-ohjusten kärkimaana...anna mun kaikki kestää.
Venäjä on nimittäin esim. sukupolven jäljessä esim. IIR (imaging infrared) hakupäissä ja yhtään sellaista ei Venäjä ole pystynyt tuottamaan.
Sen lisäksi että tuolla mainitaan Venäjän olevan ilmasta-ilmaan ohjuksien kärkimaa, on mielenkiintoinen tuo historiikki siitä, kuinka R-73 ohjuksen suorituskyky järkytti länsimaita, kun lännessä huomattiin että omat ohjukset ovat melkoisia rääpäleitä R-73 verrattuna. Sitä sopii miettiä kuinka paljon me tiedämme esimerkiksi Venäjän kalustosta, historia selvästi osoittaa että vihollinen osataan kyllä aliarvioida.
R-73 ohjukset eivät sinänsä olleet edelläkävijöitä, vaan E-Afrikan Kukri-ohjus joka tuli tuotantoon 1979 ja Israelin Python 4. Samoin venäläiset "keksivät" ERA-panssaroinnin kun saivat Syyriasta esimerkkiä Magach-tankkien ERA:sta. Voihan sitä kaikkea hehkuttaa, mutta jokin realismi täytyy säilyttää. Jos maa on teknologiassa rajusti jäljessä koko ajan suurinpiirtein kaikilla alueilla, niin kyllä se näkyy myös sotakalustossa.
R-73 on vanhempi kuin Python 4?
"Länsimaat saivat 1980-luvun puolessa välissä tietoa uudesta ohjuksesta, jonka Neuvostoliitto silloin otti palveluskäyttöön. Neuvostoliiton hajottua ja Saksojen yhdistyttyä länsimaat pääsivät kokeilemaan AA-11 Archer (R-73)-ohjuksen eroja länsimaisiin lähitaisteluohjuksiin, lähinnä AIM-9M-sidewinderiin. Tämä kokeilu järkytti länsivaltoja. Ohjus oli maailman ensimmäinen ohjus, jossa käytettiin suihkusuuntausta lisänä perinteiselle siivekeohjaukselle. R-73-ohjuksen ominaisuuksia pidettiin ylivertaisena muihin infrapunahakuisiin ohjuksiin verrattuna ja ohjusten vertailu antoi sysäyksen uusien, ns. neljännen sukupolven ohjusten kehittelemiselle"
Kukri tuli tuotantoon 1979 and Python 4 samaan aikaan R-73:n (AA-11) kanssa. Ainoa ero näiden HOBS (high off-boresight) ohjusten välillä on erilainen työntövoimaratkaisu (AA-11 thrust vectoring). Sitä ei nähty käytännössä niin hyödyllisenä kuin sitä hehkutetaan. Vastaavat länsimaiset ohjukset pystyvät vähintään samaan aerodynamiikkaan kuin AA-11 yksinkertaisemmalla rakenteella ja paremmalla elektroniikalla.
Kyse on periaatteessa samasta kuin Su-27:n kohuttu Kobraliike. On hieno mutta käytännössä taostelutilanteessa hyödytön liike.
Aina sama jutu.."spesiaali-natsit tulee ja tappaa kaikki kassulle"..."PAKFA tuhoaa kaikki F-22/35-koneet siihen paikkaan"..."aurinko nousee idästä ja kaikki sieltä on parasta".
Pitääkö R-73:n ylivoimaisuus verrattuna AIM-9M paikkansa?
Pyydän palauttamaan mieliin, että tuo sinänsä mainio opus oli kirjoitettu vajaa 10 sitten.
Mitä tulee tuohon R-73, niin kyllä se oli joka suhteessa parempi kuin AIM-9M.
Mutta eivät venäläiset tosiaan olleet alkuperäisiä keksijöitä. Ottivat oppia Etelä-Afrikasta.
Käytännössä pitää lisäksi puhua yhdistelmästä kypärätähtäin + liikehtimiskykyinen lähitaisteluohjus.
Jos luotamme Wikipediaan:
https://en.wikipedia.org/wiki/Helmet-mounted_display
The first operational
jet fighters with HMD (
Mirage F1AZ) were fielded by the
South African Air Force. After the South African system had been proven in combat, playing a role in downing Soviet aircraft over Angola, the Soviets embarked on a crash program to counter the technology. As a result, the
MiG-29 was fielded in 1985 with an HMD and a high off-boresight weapon (
R-73), giving them an advantage in close in maneuvering engagements.
Several nations responded with programs to counter the MiG-29/HMD/R-73 (and later
Su-27) combination once its effectiveness was known, principally through access to former East German MiG-29s that were operated by the unified German Air Force.
The first successful HMD outside South Africa and the Soviet Union was the
Israeli Air Force Elbit DASH series, fielded in conjunction with the
Python 4, in the early 1990s. American and European fighter HMDs lagged behind, not becoming widely used until the late 1990s and early 2000s.
Heh, ja vasta tänä keväänä F-22:sta ammuttiin eka AIM-9X. Siihen asti AIM-9M.
Jep, onhan se aika ironista, että jenkkien vuoden 2015 sotateknologia on tässä suhteessa jäljessä vuoden 1985 neuvostoliittolaista
Ei siis kannata syyttä mollata venäläistä. Kyllä ne monissa teknisissä yksityiskohdissa on olleet ihan eteviä ja kekseliäitä.
