Ilmavoimien tulevaisuus

Increased Swedish-Finn defense ties may see the latter purchase Gripen fighters replacing the Air Force’s F/A-18 C/D Hornet aircraft, which are scheduled to be retired between 2025 and 2030. While both governments have remained tight lipped about any particular deal, the increase in bilateral ties may see Sweden’s Gripen gain an advantage as a potential choice for the Finnish HX-program. Both nations follow neutrality clauses which prevent them from joining NATO, but they are looking build the basis for a stronger regional military-security alliance with NATO-neighbors Denmark, Norway, Estonia, Lithuania and Latvia
http://www.defenseindustrydaily.com/the-jas39-gripen-swedens-4th-generation-wild-card-02401/
 
Pienenä kevennyksenä Ranskasta

A scandal which will have to be confronted by the French Defence Minister Drian Jean-Yves after a renowned German airline has filed a complaint following the illegal connection of a fighter aircraft of the French Air Force on Free wifi device to download pirated movies.

The passengers were the first to realized that a Mirage 2000 from the Nancy-Ochey was flying very close formation to their commercial plane. , they warned the crew who in turn contacted the Area Control Centre. No interception was requested and the pilots were unaware of any problem with their aircraft or their trajectory between Portugal and Germany, which went down very precisely .
After several minutes alongside the A321, the Mirage 2000 finally left as he had arrived and returned to his squadron in Luxueil

One of the passengers who used the wifi on board of the plane, realized that an access point was disconnecting a device 'NAJATXXXXXX' seconds after the MK2 left. The connection then became faster and more fluid.

He then reported his findings to the crew. Once on the ground, the company's technicians examined the connection logs and noticed that access' NAJATXXXXXX 'had connected to a piracy download site called ' Pop Corn Time 'and had downloaded the latest' Mission Impossible '.

The French Department of Defence has not yet responded officially but HADOPI, the organization fighting against illegal downloading has already decided to take over the case. A letter will soon be sent to the air base commander at the 116 SQN Luxeuil to show him that Free Internet access will be cut to the officers mess. Meanwhile more sanctions, will be put inplace by the Minister of Defence, Jean-Yves le Drian soon.

For further information please visit http://www.defense.gouv.fr/air
 
Suomen ilmatilassa tunnistamatonta helikopteriliikennettä – matalalla lentävä voi vältellä valvontaa
Viranomaisten tilannekuva itärajalla seikkailevasta pienkone- ja helikopteriliikenteestä on vasta hahmottumassa. Ilmiön laajuutta ei haluta arvioida julkisesti. Ilmatilan alimmalla kaistalla liikennöiviä pienlentokoneita ja helikoptereita käyttävät muun muassa Suomesta kiinteistöjä hankkineet venäläiset yhtiöt ja niiden lähipiiri.

Joulukuun 10. päivänä venäläishelikopteri poistui Suomen ilmatilasta, kun Ilmavoimat käski kopterin palata Venäjälle. Kuva: Ilmavoimat
On joulukuun kymmenes päivä itäisellä Suomenlahdella. Rajavartiolaitos havaitsee helikopterin ylittäneen Suomen merirajan luvatta. Kopteri ei vastaa rajaviranomaisten radiokutsuihin. Helikopteri poistuu Suomen ilmatilasta vasta sen jälkeen, kun Ilmavoimat puuttuu luvattomaan rajanylitykseen ja komentaa kopterin takaisin Venäjän ilmatilaan.

Tänään Rajavartiolaitos ilmoitti saaneensa valmiiksi esitutkinnan tuosta Haapasaaren itäpuolella tapahtuneesta alueloukkauksesta. Rajaviranomaiset tiedottivat virallisesti, että kohteen oletetaan olevan helikopteri, jonka kansallisuutta ei voida varmistaa. Ylen tietojen mukaan kyse oli venäläisestä helikopterista.

Viranomaisten tilannekuva itärajalla seikkailevasta pienkone- ja helikopteriliikenteestä on vasta hahmottumassa. Ilmiön laajuutta ei haluta arvioida julkisesti.

Schengen–alueen ulkorajaa koetellaan myös ilmassa. Se on selvää.

Venäjältä Suomeen ja Schengen-alueelle saapuva helikopteriliikenne jää pimentoon, jos lentäjät eivät itse ilmoita saapumisestaan rajavartioviranomaisille.

Ilmatilan alimmalla kaistalla liikennöiviä pienlentokoneita ja helikoptereita käyttävät muun muassa Suomesta kiinteistöjä hankkineet venäläiset yhtiöt ja niiden lähipiiri.

– Kopterilla voi liikkua rajan yli muutama henkilö tai pari-kolmekymmentä henkilöä koneen koosta riippuen, kertoo johtava asiantuntija Matti Tupamäki Trafista.

Helikopterit käyttävät valvomatonta lentokerrosta
– Pienkoneet ja helikopterit käyttävät ilmatilan alinta, valvomatonta lentokerrosta. Alavyöhykkeellä ei ole lainkaan lennonjohtoa, joten liikennettä ei havaita, mikäli lentäjä on laiminlyönyt maahantulon edellyttämän ilmoitus- tai lupamenettelyn, kerrotaan Rajavartiolaitoksen tilanne- ja riskianalyysikeskuksesta.

Alinta lentokerrosta kutsutaan G-alueeksi. Helikopteriliikenteen käyttämä G-ilmatila ulottuu 150 metristä noin 360 metriin maan- ja merenpinnan yläpuolelle. Pääosa kopterilennoista suoritetaan parinsadan metrin lentokorkeudessa.

Koska G-alueen ilmatilassa ei ole lennonjohtopalvelua, siellä voidaan lentää ilman vahvistettua lentosuunnitelmaa.

– Lentäjä voi pitää käyttämänsä reitin omana tietonaan, mikäli pysyy riittävän etäällä lennonjohdon valvomista lentoasemien suoja-alueista. Risteämisvaaran alue on noin 15-20 kilometrin levyinen kaistale lentoasemien ympärillä. Mikäli tuolle alueelle tullaan, pitää tiedottaa lennonjohtoa, muuten ei tarvitse, selvittää johtava asiantuntija Matti Tupamäki lentoliikenteen turvallisuudesta vastaavan Trafin ilmailuesikunnasta.

Valvomattomassa alakerroksessa liikennöivät helikopterit ovat ilmoitusvelvollisia reittisuunnitelmistaan, mikäli ne ylittävät EU:n ulkorajan. Schengen-alueen ulkopuolelta ei voi tulla Suomen ilmatilaan ilmoittamatta minkään lentokäytävän kautta.

Kaksi sallittua ylitysväylää
Alavyöhykkeellä operoiva ulkorajaliikenne tulee näkyväksi, mikäli lennot saapuvat Suomeen lentoliikenteen virallisina rajanylityspaikkoina toimivien lentoasemien kautta.

Vaihtoehtoisesti pienlentokoneet ja helikopterit voivat hakea rajavartiolaitokselta erillislupaa EU:n ulkorajan ylittämiseen muualta kuin virallisen, lentoliikenteelle määritellyn rajanylityspaikan kautta. Perustelujen on oltava riittävän painavat eikä tilapäismenettelystä saa aiheutua vaaraa rajaturvallisuuden ylläpitämiselle.

Tällainen oman toiveen mukainen, hakemuksesta luvitettu rajanylityslupa myönnetään käyntikertakohtaisesti.

Raja- ja tullitarkastukset tehdään, vaikka maahan tultaisiin omalla rajanylitysluvalla, kaukana virallisena ylityspisteenä toimivasta lentoasemasta.

Mikäli pienlentokoneen tai helikopterin lentäjä ei käytä kumpaakaan edellä mainituista laillisista ylitystavoista, saattaa kone tai kopteri livahtaa valvomattoman G-vyöhykkeen kautta huomaamattomasti Suomen ilmatilaan.

Pahimmassa tapauksessa lento painuu kokonaan viranomaisten tavoittamattomiin. Lain velvoittamat raja- ja tullitarkastukset jäävät tällaisessa tilanteessa suorittamatta.

Tarkastamatta jäävät niin matkustajien passit ja viisumit, kuin lastina oleva tavara.

– Tulliviranomaiset eivät vastaa ilmatilan valvonnasta. Tulli toimii muilta viranomaisilta saatujen tietojen varassa. Mikäli heillä ei ole tietoa ylityspaikasta ja ajankohdasta, ei sitä ole meilläkään. Näin ollen emme voi tehdä tullitarkastusta, kiteyttää valvontapäällikkö Kari Marjamäki Tullista.

Marjamäki korostaa, että tullitarkastus edellyttää ilmatilaa valvovien viranomaisten ennakkoilmoitusta. Ilmoituksesta tulee selvitä täsmällinen maahantuloaika ja -paikka, matkustajatiedot sekä tullattavaksi ilmoitettu tavara.

Pimeä lento on valtionrajarikos
Suomen ilmatilan ja alueellisen koskemattomuuden valvonta on viime kädessä Ilmavoimien vastuulla.

Ilmavoimien esikunnasta alleviivataan, että kolmansista maista saapuvilla lentäjillä on aina ilmoitusvelvollisuus valtiorajan ylittävästä lennosta. Maahantulossa, kauttakulussa, lähdössä ja laskeutumisessa tulee noudattaa Suomessa voimassa olevia siviili-ilmailua koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

Ilmoitusvelvollisuus koskee myös valvomatonta ilmatilaa käyttävää helikopteriliikennettä.

Mikäli ilmoitus- ja lupamenettelyä on laiminlyöty, syyllistyy Suomen ilmatilaan Schengen -alueen ulkopuolelta saapunut lentäjä ilmailulain mukaiseen ilmailurikkomukseen, mahdollisesti jopa valtionrajarikokseen

On kyse valtionrajarikoksesta, mikäli siviili-ilma-alukseksi tunnistettu kone lentää ilman asianmukaista lentosuunnitelmaa tai muuten ohjeiden vastaisesti kolmannesta maasta Schengen-alueelle. Rikoslaissa määritellyn valtionrajarikoksen mahdollisista lisätoimista päättää sisäasiainministeriö, tarkennetaan Ilmavoimien esikunnasta.

Rajavartiolaitos: Lupia haettu ja myönnetty niukasti
Itäisessä tullipiirissä toimiva Savo-Karjalan liikkuva ryhmä teki viime vuonna 86 pienlentokoneiden rajatarkastusta. Tarkastetuista koneista ainoastaan yksi oli helikopteri. Se tarkastettiin Kuopion lentokentällä.

Rajavartiolaitoksen tilanne- ja riskianalyysikeskuksesta saadun vuositilaston mukaan lupia omavalintaisen ylityspaikan kautta tapahtuvaan rajanylitykseen on haettu ja myönnetty niukasti. Kolmen viime vuoden ajalta ei löydy ainuttakaan virallisen ylityspaikan ulkopuolelle myönnettyä rajanylityslupaa. Aiemmin lupia on myönnetty yhdestä viiteen vuodessa.

Vuonna 2010 Rajavartiolaitos myönsi Seinäjoen lentoasemaa ylläpitävälle Rengonharju-säätiölle sarjamuotoisen rajanylitysluvan Venäjältä Seinäjoen lentokentän kautta Schengen -alueelle. Lupa käsitti kahdeksan erillistä, itärajan ylittävää charter –lentoa. Kyseessä oli venäläisturistien tuonti säätiön omistuksessa olevan ylityspaikan kautta.

EU:n ulkoraja yksityisellä huvilalla
Luvanvarainen, tilapäinen rajanylityspaikka muodostaa hetkellisesti virallisiksi rajanylityspaikoiksi määriteltyihin lentoasemiin verrattavissa olevan EU:n ulkorajan.

–Lupia voidaan myöntää esimerkiksi yrityksille, jotka haluavat tuoda henkilökuntaansa, asiakkaitaan tai yhteistyökumppaneitaan tutustumaan johonkin tehtaaseen. Mikäli lentoreitille ei osu luontevasti lentoliikenteelle tarkoitettua virallista rajanylityspaikkaa, on mahdollista osoittaa joku muu sopivampi paikka, jossa kone voidaan vastaanottaa raja- ja tullitarkastuksia varten, selvittää apulaiskomentaja Tomi Kivenjuuri Länsi-Suomen merivartiostosta.

Rajanylitys voi tapahtua Rajavartiolaitoksen myöntämällä erillisluvalla vaikkapa yksityiskiinteistön kautta. Tällaisessa tapauksessa EU:n ulkoraja määrittyy merenrantahuvilalla sijaitsevalle laskeutumispaikalle tai yksityiseen käyttöön rakennetulle helikopterikentälle.

Raja- ja tullitarkastukset suoritetaan rajanylityspaikalla eli edellä kuvatussa tapauksessa huvilakiinteistön pihamaalla.

Tarkastukselle saapuvat Rajavartiolaitoksen ja Tullin partiot.

– Rajavartiolaitos myöntää maahantuloluvan ja Tulli saa sen perustella tiedon mihin paikkaan partion on kulloinkin mentävä, selvittää tullivalvontapäällikkö Kari Marjamäki.

Tulli on hoitanut oman tarkastustoimintansa ohessa tarvittaessa myös rajatarkastuksia.

Tämän vuoden alusta alkaen vastuu rajatarkastuksista siirtyi kuitenkin kokonaisuudessaan Rajavartiolaitokselle. Tulli suorittaa tullitarkastukset pienlentokoneille satunnaisesti, ennakoivan riskianalyysin perusteella.
 
Juttu oli kokonaiskuvan kannalta melko kehno. Se oli tehty vain siviiliviranoisten ja siviili-ilmailun näkökulmasta. Eli lennonjohto ei erityisesti puutu "valvomattomassa" ilmatilassa tapahtuvaan liikenteeseen.

Ilmavoimat sen sijaan puuttuu. Niiden tehtävä on Suomen ilmatilan valvonta ja tavoite havaita kaikki liikenne omassa ilmatilassa ja vähän muuallakin. Käytännössä kaikkea liikennettä ei voi nykyisella organisaatiolla ja kalustolla havaita, mutta salassa pidempään tapahtuva lentely havaitaan.

Jokainen voi ihan julkisista lähteistä paikantaa nuo tutka-asemat ja katsoa tutkien sijoituspaikkojen korkeudet ja etäisyydet valtion rajoille. Tästä voi sitten pähkäillä kuinka kattava ilmavalvontaverkko jo syvässä rauhantilassa on. Valmiutta kohotettaessa valvontakyky kasvaa merkittävästi.

Esimerkkinä oli annettu tuo Haapasaaren helikopteri tapaus. Lähimmältä IV-tutkalta on matkaa tuonne niin vähän ja tutka sijoitettu niin korkealle että merialueelle ei jää rajalla tai rajan läheisyydessä juurikaan katveita. Lentely aivan pinnassakaan ei takaa pääsyä ilmatilaamme havaitsematta. Maarajalla tilanne on huonompi, mutta sielläkään ei lentely onnistu ilman todella tarkkaa etukäteissuunnittelua.

http://www.raja.fi/tietoa/tiedottee...omen_ja_venajan_merirajalla_on_paatetty_65040 tuossa Rajavartiolaitoksen tiedote virallisesta lähteestä. Mahdollinen HEKO kävi 9 km syvyydessä (6 min), joka vastaa etäisyyttä rajalta ulkosaariin.
 
Juttu oli kokonaiskuvan kannalta melko kehno. Se oli tehty vain siviiliviranoisten ja siviili-ilmailun näkökulmasta. Eli lennonjohto ei erityisesti puutu "valvomattomassa" ilmatilassa tapahtuvaan liikenteeseen.

Ilmavoimat sen sijaan puuttuu. Niiden tehtävä on Suomen ilmatilan valvonta ja tavoite havaita kaikki liikenne omassa ilmatilassa ja vähän muuallakin. Käytännössä kaikkea liikennettä ei voi nykyisella organisaatiolla ja kalustolla havaita, mutta salassa pidempään tapahtuva lentely havaitaan.

Jokainen voi ihan julkisista lähteistä paikantaa nuo tutka-asemat ja katsoa tutkien sijoituspaikkojen korkeudet ja etäisyydet valtion rajoille. Tästä voi sitten pähkäillä kuinka kattava ilmavalvontaverkko jo syvässä rauhantilassa on. Valmiutta kohotettaessa valvontakyky kasvaa merkittävästi.

Esimerkkinä oli annettu tuo Haapasaaren helikopteri tapaus. Lähimmältä IV-tutkalta on matkaa tuonne niin vähän ja tutka sijoitettu niin korkealle että merialueelle ei jää rajalla tai rajan läheisyydessä juurikaan katveita. Lentely aivan pinnassakaan ei takaa pääsyä ilmatilaamme havaitsematta. Maarajalla tilanne on huonompi, mutta sielläkään ei lentely onnistu ilman todella tarkkaa etukäteissuunnittelua.

http://www.raja.fi/tietoa/tiedottee...omen_ja_venajan_merirajalla_on_paatetty_65040 tuossa Rajavartiolaitoksen tiedote virallisesta lähteestä. Mahdollinen HEKO kävi 9 km syvyydessä (6 min), joka vastaa etäisyyttä rajalta ulkosaariin.

Kyllä sellainen robinson R44 kokoluokan pikkuvispilä pääsee tosiaan 1-2 metrin korkeudella aika huomaamattomasti surahtamaan katveen avulla pitkälle, ennenkuin joku sen huomaa.
Tuo rakettipuku vois kans olla häijy, kun kuljetuskoneesta 8 km korkeudelta laskettaisiin rajan tuntumassa porukka rakettisiivillä liitämään kohti naapuria, niin ei niin pieni kohde välttämättä näy missään tutkassa.
 
Kyllä sellainen robinson R44 kokoluokan pikkuvispilä pääsee tosiaan 1-2 metrin korkeudella aika huomaamattomasti surahtamaan katveen avulla pitkälle, ennenkuin joku sen huomaa.
Tuo rakettipuku vois kans olla häijy, kun kuljetuskoneesta 8 km korkeudelta laskettaisiin rajan tuntumassa porukka rakettisiivillä liitämään kohti naapuria, niin ei niin pieni kohde välttämättä näy missään tutkassa.

Kyllä ne pienetkin kohteet tutkassa ja varsinkin modernissa tutkassa näkyvät. Toisekseen kukaan ei lennä 1-2 metrin eikä edes 5 m korkeudella sellaisia lentoja joilla oikeasti olisi merkitystä. Päiväsaikaan havaintoja tekevät ihan siviilitkin ja yöaikaan/huonossa säässä lentokorkeus taas kasvaa. Venäläiset eivät taida omata yhtään HEKO mallia jolla mahdollistetaan oikea pinnoissa lentäminen. Länsimainen esimerkki voisi olla MH-53/MH-47.

HAHO (High Altitude High Opening) laskuvarjohyppymenetelmällä voidaan liitää kymmeniä kilometrejä sopivissa olosuhteissa että ei siinä mitään rakettipukuja tarvita. Nämäkin todennäköisesti havaitaan elleivät ole esim. liian hitaita maaleja.
 
Miten hyvin naapurin hekot näkyvät rajan toisella puolen? Kuinka pitkälle niitä pystytään mittaamaan luotettavasti elson ollessa päällä?
 
ELSO ja tässä tapauksessa ELSOn alalaji eli häirintä on kiinni häirinnän lähteen ja kohteen ominaisuuksista. Eli paha sanoa.

Tutkahorisontti on ihan yksinkertaisesti laskettavissa. http://members.home.nl/7seas/radcalc.htm . Suomenlahdella tuo tutkahorisontti on pienempi ongelma koska tutkat lähellä valvottavaa raja-aluetta ja merellä vähän katveita aiheuttavia esteitä. Maarajallakin voidaan havaita kohteita hyvin matalalla rajan pinnassa, mutta maastonmuodot aiheuttavat katveita. Valmiutta kohotettaessa ja miksei syvän rauhan aikanakin uutta KEVA 2010 kalustoa voidaan siirtää, koska järjestelmä on konttiin sijoitettu.
 
The successor to Russia’s primary interceptor, the MiG-31 will begin development in 2020. The MiG-41 will be based on its predecessor which is expected to be in service until 2030. The announcement was made by Duma Committee on Defense Alexander Tarnaev, as he spoke of the current modernization process of the MiG-31 fleet with the MiG-31BM. The latest incarnation’s avionics and weapons systems have increased the effectiveness of the MiG-31BM compared with the MiG-31 by 2.6 times, according to Tarnaev.
http://www.interfax.ru/russia/490485
 
Kyllä sellainen robinson R44 kokoluokan pikkuvispilä pääsee tosiaan 1-2 metrin korkeudella aika huomaamattomasti surahtamaan katveen avulla pitkälle, ennenkuin joku sen huomaa.

Niin pääsee, mutta tuolla korkeudella on todella vaarallista lentää. Arvioisin, että nopeudella 200-300 km/h metrin korkeudella lentelyt loppuu alta minuutin, eikä mitenkään onnellisissa merkeissä.. Etenkin tyynen vesistön päällä on tämä tilanne. Korkeuden arviointi peilityynen vesistön päällä on mahdotonta. On täysin mahdotonta arvioda onko metrin vai kymmenen korkeudessa. Eikä korkeusmittaritkaan ole niin tarkkoja.

Autopilotti, joka mittaa korkeutta tutkalla ja pitää korkeuden vakiona on lähes ainoa mahdollisuus tuohon todella matalalla lentelyyn. Puhun nyt alle kymmenestä metristä maan tai vesistön pinnasta.
 
Ellen väärin muista niin ilmavoimat on torjunut kahden hävittäjän vaihtoehdon ja tuota vaihtoa pallottelevat ainoastaan poliitikot.
 
Alustavasti kaikki saatavilla olevat ja suorituskyvyltään sapluunaan sopivat (länsi) vaihtoehdot ja kombinaatiot ovat
tutkittavina, näistä sitten tehdään karsintaa, kunnes saadaan valikoitua päätettyyn "ohjelmaformaattiin" sopivat oikeasti kilpailutettavat ja testattavat koneet.
 
Tämä trendi todennäköisesti jatkuu, poliitikkojen ulostuloja hävittäjähankinnasta

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1454398619452.html

"MATTI Vanhasen mukaan tiivistyvä yhteistyö Ruotsin kanssa nousee varmasti esiin, kun Suomi valmistelee hävittäjäkauppaa.

– Mikäli ruotsalaisvalmisteiset hävittäjät vastaisivat tarpeitamme, jokainen osaa nähdä millaisia myönteisiä kehitysnäkymiä kauppa voisi avata ilmavoimiemme yhteistyössä. Päättäjät joutuvat ratkaisun tausta-arvioinnissa nojaamaan hyvin suppeaan joukkoon ilmasodankäynnin teknologian osaajia, Vanhanen kirjoittaa. "
 
Back
Top