Ilmavoimien tulevaisuus
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmavoimat tulevaisuus
Mikoyan
Ylipäällikkö
Mutta eihän täällä oikeasti edes ole sen enempää ilmataisteluohjuksia, kuin 4 kappaletta/suihkari.
Viimeksi muokattu:
Ok, kiitos! Jos sopii, niin koetan faktojen ja arvioiden kautta kommentoida noita asioita.
1. Ruotsi lopettaa sotateollisuuden
Ruotsi on maailman kolmanneksi suurin aseviejä per capita-luvulla mitattuna (Israel on ykkönen). Aika moni maa (varmaan ainakin puolet maailman maista) on uskaltanut ostaa ruotsalaisia aseita.
Tähän ehkä riittää yksi linkki?
http://www.businessinsider.com/swedens-dirty-secret-they-arm-dictators-2014-5?IR=T
Sweden's Dirty Secret: It Arms Dictators
--> Puolustusvoimat varmasti ottaa tämänkin asian varmasti huomioon, mutta uhka ei todennäköisesti ole merkittävä. Suoraan sanoen, uhka on mielestäni olematon. Eri asteisena uhka koskee kaikkia toimittaja-maita. Entä jos Sarkozy tai Le Pen nousee veljeilemään Putinin kanssa?
2. Gripeniin ei mahdu lisää sensoreita
Gripenissä on jo nyt tulossa yksi maailman kehittyneimpiä ja joltain osin ehkä jopa kehittynein sensorivarustus. Sen lisäksi Gripenin podiin voidaan lisätä käytännössä mitä tahansa uusia sensoreita.
Ottaen huomioon, että esimerkiksi Hornettiin ei koko elinjakson aikana ole ahdettu uusia sensoreita, tämä ei ole välttämättä ylipäänsä relevantti huoli muutenkaan.
--> En siis pitäisi tätä millään tavoin merkittävänä kysymyksenä
3. Lentomatka on liian pieni
Tästä asiasta sen sijaan voidaan tehdä analyysiä vähän enemmänkin.
Se on totta, että vanhassa Gripenissä oli vähän vähänlaisesti löpöä. Siksi Gripen NG:ssä sitä onkin 40% enemmän. Tämä on hyvä huomata.
Jos katsotaan ensin, miten paljon eri relevantteihin hävittäjiin mahtuu löpöä:
- Draken 2240 kg
- Gripen C 2400
- F-16C Blck 50 3175
- Gripen NG 3360
- Rafale 4700
- F-18C 4930
- Typhoon 4996
- F-15 6100
- Superhornet 6780
- F-22 8200
- F-35 8382
Gripen NG:hen ei mahdu ihan valtavasti, mutta enemmän kuin esim. Gripen C:hen ja F-16, joita harkittiin 90-luvulla, ja F-16 on yksi potentiaalinen kandidaatti tälläkin kertaa. Toki ehkä CFT:llä varustettuna?
Jos sitten katsotaan fuel fractionia: polttoaine / koko paino
- Draken 0,23
- Gripen C 0,26
- F-16 0,27
- F-22 0,29
- Gripen NG 0,3
- Typhoon 0,31
- Rafale 0,31
- Superhornet 0,32
- F-18C 0,32
- F-15 0,32
- F-35 0,39
Katsotaan sitten polttoainemäärä / työntövoima
- F-16 0,25
- F-22 0,26
- Typhoon 0,27
- Draken 0,28
- F-15 0,28
- Gripen C 0,29
- F-18C 0,3
- Rafale 0,31
- Gripen NG 0,34
- Superhornet 0,34
- F-35 0,43
Kaikissa näissä oikeastaan mielenkiintoisin outlier on F-35. Se on oikea lentävä tankkeri!
Lentomatkaan vaikuttaa näiden tekijöiden lisäksi sitten koneen aerodynamiikka / vastus sekä kannettu asekuorma.
Näistä on valitettavasti hankala löytää luotettavia lukuja, koska mm. omenat omenoihin on haastavaa. Paljonko aseita mukana, lentorata, asema-aika, lisäpolttoainesäiliöt jne vaikuttavat asiaan.
Mutta, ilmeisesti Gripen NG combat radius (edes-takainen matka) on 1300km + 30 minuuttia partiointia alueella ilmataisteluvarustuksella (6 AA-ohjusta) ja yhdellä lisätankilla.
Mikä sitten on F-35:den combat radius? No, se on ilmeisesti vähän päälle 1090km. Lähde esim. täällä. http://www.globalsecurity.org/military/systems/aircraft/f-35-specs.htm
Miksi niin vähän? Kolmesta syystä:
- F-35 on "paksu kone", eli sillä on suuri otsapinta-ala = suuri vastus
- Sillä on töpöt siivet eikä siiven muoto ole optimaalinen, tämä aiheuttaa suuren indusoidun vastuksen https://en.wikipedia.org/wiki/Lift-induced_drag
- Lisäksi teknisiä ongelmia, joiden takia edes alkuperäistä minimivaatimusta ei meinata saavuttaa. Alla selitettynä.
http://defensetech.org/2011/05/13/f-35a-combat-radius-fails-to-meet-minimum-requirement/
No, jos sitten mietitään vielä Suomea, niin Suomi on iso maa pinta-alaltaan, 338tkm2 ja sijalla 64 maailman maista. Gripen NG:n valitsi kuitenkin käyttöönsä myös Brasilia, jonka pinta-ala on 8516tkm2 ja samalla listalla sijalla 5.
Eiköhän tämä Suomellekin riitä?
Mikoyan
Ylipäällikkö
Eikös se tullut jo ajat sitten? Sarjatuotanto tosin alkaa vasta muutaman vuoden päästä.
Viimeksi muokattu:
Gripen NG demonstrator, joka esiintyy tällä videolla, on Gripen D. Sitä on käytetty Gripen NG-järjestelmien testialustana vuodesta 2008 lähtien. Oikean ensimmäisen Gripen NG:n roll-out tapahtuu tulevana kesänä.
Mikoyan
Ylipäällikkö
Eiku niinkäkö se menikin. Minähän itsekin raapustelin tänne aiheesta aikaisemmin. Sen jo unohdin.
Viimeksi muokattu:
Raveni
Greatest Leader
Kyllä jos oletetaan, että niitä ei hankita lisää ja että kaikki koneet ovat 24/7 käytössä... Jos ajatellaan että meillä 64 konetta... Osan lentäjistä hoitelee erikoisjoukot, osa koneista tuhotaan maahan, osa koneista on huollossa... Kuinka suuri osa tuosta 64 koneesta on oikeasti käytössä kun kriisi hyökii päälle. Toki olettamus on, että kriisistä saadaan etukäteen hyvin tieto ja siihen ehditään valmistautumaan. Kuka nyt varoittamatta hyökkäisi. Joka tapauksessa vaikka kaikki menisi meidän kannalta hyvin ja kaikki lentäjät pääsisivät hengissä koneisiinsa, kenenkään perhettä ei uhkaltaisi, koneet ehdittäisiin hajauttaa. Niin joka tapauksessa osa koneista menetään onnettomuuksissa, pudotuksissa, ihan kämmien ansiosta, tuhotaan maahan, on huollossa... hyvä jos tuosta kone määrästä 50% on oikeasti käytettävissä... Ensimmäisen viikon jälkeen ei varmasti ole...Mutta eihän täällä oikeasti edes ole sen enempää ilmataisteluohjuksia, kuin 4 kappaletta/suihkari.
Tulevaisuudessa jos konemäärä vielä tippuu niin tokihan riskit kertautuu...
Mikoyan
Ylipäällikkö
Juu, 50 prossan käyttövalmius lienee aika hyvä arvio, mutta silti..
300 AMRAAM:ia tilattiin joskus 2008. Toimitettiinko niistä ainoatakaan Suomeen asti? Netissä oli ainakin uutinen, jonka mukaan valmistaja olisi jäädyttänyt toimitukset Suomeen, kun havaittiin etteivät ohjusten moottorit toimi pakkasella.
Viimeksi muokattu:
Eikö tuo murhe kuitenkin ole jo aikoja sitten korjattu ja toimitukset vähintäänkin käynnissä ellei jo valmiitkin? 300kpl taisi olla vientiluvan enimmäismäärä joten todellinen tilaus saattaa olla pienempikin. Tuskin kuitenkaan paljoa pienempi kun tuolla tavaralla pitäisi ruokkia sekä hävittäjät että it-patterit.
Mikoyan
Ylipäällikkö
Tuostakin oli muuten uutinen, jonka mukaan USA:n kongressi tosiaan myönsi vientiluvan 300 AMRAAM-ohjukselle Suomeen, mutta toimituksia ei koskaan aloitettu ja valmistajalla oli jokin aika sitten 800 valmista ohjusta varastoituna, jotta vian syy selvitetään.
Ja minä olen nähnyt jo vuosia sitten uutisen jonka mukaan toimitukset on ongelman poistuttua aloitettu. Pitänee alkaa kaivella lähteitä tarinoiden tueksi?
Mikoyan
Ylipäällikkö
Okei.
"Sales to Finland have stalled, because the manufacturer has not been able to fix a mysterious bug that causes the rocket motors of the missile to fail in cold tests."
https://en.m.wikipedia.org/wiki/AIM-120_AMRAAM
USA ei ole kyennyt toimittamaan Suomen ostamia ohjuksia, koska niiden moottorit eivät kestä kylmää.
http://www.hs.fi/m/kotimaa/a1346553626705
Mikoyan
Ylipäällikkö
Selkis.
AIM-120C AMRAAMeja on ammuttu myös suomalaisilta laveteilta. NASAMS kuin myös Hornetista. Se tapahtui viime vuonna. Nämä ohjukset ovat kyllä voineet olla testiohjuksiakin jotka eivät ole kuuluneet varsinaiseen kauppaan.
Edellisen AMRAAM hankinnan lisäksi Suomeen on toimitettu n. 445 B-mallin AMRAAMia 2000-luvun vaihteessa. Näillä siis voisi olettaa olevan käyttöaikaa jäljellä ainakin 2020 alkuvuosille todennäköisesti pidempään.
Näiden rinnalla on sitten vielä AIM-9M ja 9X joten ilmataisteluohjuksia on kyllä aika paljon enemmän kuin 4 per kone.
Edellisen AMRAAM hankinnan lisäksi Suomeen on toimitettu n. 445 B-mallin AMRAAMia 2000-luvun vaihteessa. Näillä siis voisi olettaa olevan käyttöaikaa jäljellä ainakin 2020 alkuvuosille todennäköisesti pidempään.
Näiden rinnalla on sitten vielä AIM-9M ja 9X joten ilmataisteluohjuksia on kyllä aika paljon enemmän kuin 4 per kone.
Ok, kiitos! Jos sopii, niin koetan faktojen ja arvioiden kautta kommentoida noita asioita.
No, jos sitten mietitään vielä Suomea, niin Suomi on iso maa pinta-alaltaan, 338tkm2 ja sijalla 64 maailman maista. Gripen NG:n valitsi kuitenkin käyttöönsä myös Brasilia, jonka pinta-ala on 8516tkm2 ja samalla listalla sijalla 5.
Eiköhän tämä Suomellekin riitä?
Ja millä aseistuksella tuo lentomatka saavutetaan? Varmaankin aika monet koneet lentävät tuollaisia matkoja jos koneessa ei roiku muuta kuin lisätankit.
http://saab.com/air/gripen-fighter-system/gripen/gripen/the-fighter/Gripen-NG/
Ferry range
Gripen C has an overall maximum ferry range of approximately 3000 km. The ferry range is reached at high altitude when carrying the maximum allowed external fuel and no weapons attached. The ferry range for Gripen NG with large drop tanks (optional) is approximately 4000 km.
Combat radius air to ground
The maximum combat radius for Gripen NG on an air-to-ground mission is approximately 1500 km. Such a sortie involves flying to a target releasing A/G weapons and returning to home base. The actual combat radius depends on how the configuration of the carried external stores and the type of profile flown. Gripen NG has a combat radius well in parity with most competitors.
Time on station
The maximum time on station during a mission depends on the stores carried and the distance from the home base to the CAP (Combat Air Patrol) station. For example, in a typical air-to-air configuration, Gripen NG can patrol more than two hours on a CAP station more than 900 km from the home base. Gripen NG has a relatively long time-on-station capability compared with most competitors.
Range and combat radius summing up:
- Ferry range ≈ 4000 km
- Combat radius air to ground ≈ 1500 km
- CAP time on station ≈ 2 hours
---
Tämä tieto on lisäksi ilmaistu vähän tarkemmin: Gripen NG air combat radius (edes-takainen matka) on 1300km + 30 minuuttia partiointia alueella tyypillisellä ilmataisteluvarustuksella (6 AA-ohjusta) ja yhdellä lisätankilla.
Vanha kuva, ei pidä enää paikkaansa. Gripen NG on selkeästi isompi nyt.
Huhta
Greatest Leader
@Mustaruuti Mitä tulee noihin fuel fraction lukuihin, niin mitkä ovat lähteesi? Wikipedia? Valmistajien omat sivut? Kolmannet tahot? Ei sillä, että ne haluaisin välttämättä nähdä, mutta kun puhutaan tällaisista teknisistä yksityiskohdista eikä vaikkapa häiveominaisuuksien tehokkuudesta, niin olisi korrektia liittää lähteet perään, kun vaiva on sen linkityksen verran.
Anteeksi, mikä podi??? Ei kai mitään sensoreita nyt tarkoituksella ripusteta tällä vuosituhannella podiin, jos ne voidaan pistää rungon sisään?
Tätä asiaa ei kannata katsoa riittää - ei riitä -akselilla. Suuri polttoainekuorma on resurssi, jota voidaan käyttää hyväksi, vaikka äärikantamaa ei tarvittaisikaan. On tunnettu tosiasia, että esimerkiksi matalalento kuluttaa paljon polttoainetta, vaikka ilma-alivoimaisena Suomen pitäisi pystyä ottamaan irti maksimaalinen hyöty tutkahorisontista ja maavälkkeestä. Samaten jälkipolttimen käytölle voi olla tarvetta, jos ajatellaan, että joudumme reagoimaan nopeasti pitkänkin etäisyyden päähän.
Anteeksi, mikä podi??? Ei kai mitään sensoreita nyt tarkoituksella ripusteta tällä vuosituhannella podiin, jos ne voidaan pistää rungon sisään?
Tätä asiaa ei kannata katsoa riittää - ei riitä -akselilla. Suuri polttoainekuorma on resurssi, jota voidaan käyttää hyväksi, vaikka äärikantamaa ei tarvittaisikaan. On tunnettu tosiasia, että esimerkiksi matalalento kuluttaa paljon polttoainetta, vaikka ilma-alivoimaisena Suomen pitäisi pystyä ottamaan irti maksimaalinen hyöty tutkahorisontista ja maavälkkeestä. Samaten jälkipolttimen käytölle voi olla tarvetta, jos ajatellaan, että joudumme reagoimaan nopeasti pitkänkin etäisyyden päähän.