Ilmavoimien tulevaisuus

[fulcrum]

On ollut viitteitä että kiitorata vaatimukset olisivat erillaiset... Täytyisi olla puhtaampaa, pidempää ja tasaisempaa... Ainakin pidempää..

Erilaiset juu, luulen että F-35:llä selkeästi helpompaa kuin Drakenilla tai MiGillä. 60-luvun koneilla oli nykymittapuulla huikeat kiitotievaatimukset. MiG-21:n laskeutumisnopeus on 340km/h ja F-35:llä varmasti alhaisempi.

 

[jokuvaan]

F-35:sta ei ole suunniteltu hajautettuun korpi-konseptiin. Oletusarvoisesti USA:lla tai Natolla on oman pään yläpuolella ilmaherruus ja hyvät torjuntaohjukset, ei tarvitse piileskellä jossain Möttölä-viitostiellä kesäasukkaiden tien tukkona.

 

[Mustaruuti]

http://yle.fi/uutiset/pakkokauppaa_...asta_kaupanteon_jalkeen/8645121?ref=leiki-uup
Liikehtimiskyky tarkoittaa sitä, miten kone pärjää vastustajalleen kaartotaistelussa. Loikkasen mukaan esimerkiksi Draken ei pärjännyt Migille.
Hornetin seuraajavaihtoehdoista amerikkalaisten ja brittien kehittämän Lockheed Martin F-35:n liikehtimiskykyä pidetään erinomaisena.

Eikös f-35 liikehtimiskykyä ole sanottu huonoksi?

Siinä on taas artikkeli, joka sopisi ehkä tuonne "anteeksi, olen toimittaja" https://www.facebook.com/soritoimittaja/

Evp on varmaan jutellut ihan fiksuja, mutta toimittaja on lisäillyt omia juttujaan.

Esim. tästä viimeisestä lauseesta käy ilmi, että evp tuskin noin sanoi.

– Siinä on mukana myös F-35, ja se pieksee kyllä kaikki venäläistyypit, mukaan lukien Suhoi-27, ja Mig-29, joka on pystynyt pyrstöluisuun. F-35 taas ei tähän pysty, mutta ei ole kyllä tarpeenkaan.

Tämä oli ihan paras.

Suomessa on perinteisesti vaadittu erittäin paljon suorituskyvyltä. Yksi osa sen mittaamista on nousukyky. Esimerkiksi Hornetia edeltänyt McDonnel Douglasin F-15 pääsee 30 kilometriin 3,5 minuutissa nopeudella 2,2 machia. 25 kilometrin korkeuteen kone nousee 2 minuutissa 41 sekunnissa. Nousukyvyllä on merkitystä ilmavoimille, jonka pitää tarvittaessa nopeasti päästä ilmaan tunnistamaan ilmatilassamme liikkuvia koneita.

 

[Raveni]

Vihollisen ilmatoiminta, tai varsinkaan sen ylivoima, ei ole suinkaan taattu asia. Esimerkiksi Ukrainassa Venäjä ei ole käyttänyt ilmavoimiaan kuin korkeintaan nimeksi. Sen sijaan Ukraina on käyttänyt ilmavoimia Venäjän/separatistien maajoukkoja vastaan. Eikö olisi hyvä, että Suomella olisi tällaisessa tilanteessa hyvä valmius myös ilmasta-maahan toimintaan?



ELSO-koneita (siis Growler tms.) ei ole myöskään Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Hollannissa... Kuitenkin ainakin ruotsalaisille ilmasta-maahan toiminta on perinteisesti ollut tärkeää, ja on varmaankin yhä edelleen, aneemiset maavoimat huomioiden.



Tulevaisuuden ilmasta-maahan aseet ovat todennäköisesti samalla erittäin käyttökelpoisia ilmasta-merelle aseita. Norjalainen Joint Strike Missile on esimerkki tällaisesta aseesta. Lisäksi kannattaa huomata, että sekin on ilmasta-merelle toimintaa, vaikka Hornet tekisi tykkirynnäkön tai pudottaisi JDAM:n laivaa vastaan. (Miksi nostan näin alkukantaiset metodit esille? Koska on erilaisia maaleja, eivätkä kaikki ole läheskään yhtä hyvin suojattuja kuin toiset. Esimerkiksi Argentiina sai tyhmillä rautapommeilla brittilaivoihin 13 osumaa 1980-luvulla.)



Lisäjoukkojen saapumisen ja huollon estäminen voi olla helpommin sanottu kuin tehty? Jos kaikki liikenne Ahvenanmaalle katkaistaan, niin se on ikävä tilanne myös siviilien kannalta. Niukkuuden vallitessa sotilaat syövät ensin, ja siviilit vasta sen jälkeen. Kummat nääntyvät ensin?



Samalla tavalla kuin Gotlantiin. Ruotsalaiset ovat skenaariosta niin huolissaan, että ovat sijoittamassa Gotlantiin jälleen pysyviä joukkoja. Ahvenanmaalla joukkoja ei ole eikä tulekaan ihan lähiaikoina.

Kun puolustus on heikko, ei hyökkääjänkään tarvitse olla vahva ja suorittaa isoja, näkyviä hyökkäysvalmisteluja. Vähempikin riittää.

Venäjä ei sodi ukrainassa Toisaalta tykistö hoitaa homman samalla tavalla. Ukrainalaisilla on ollut ongelmia aika paljon. Saattaa olla että lentäjät ovat olleet ukrainassa siitä luotettavammasta päästä.

Tiedä sitten kuinka tärkeää ilmasta - maahan toiminta ko. Maissa on... On eriasia panostaa johonkin kuin että se olisi oikeasti toimiva ratkaisu... Norja, Tanska ja Hollanti ovat NATO maita joilla on kyllä Growlerit käytössä. Ruotsi ei ole mutta on ollut spekulaatioita että tekisi läheisempää yhteistyötä USA:n kanssa mitä on antanut ymmärtää.. Toisaalta Ruotsin puolustus ratkaisu on ollut viimeaikoina aika spekulaatioiden kohteena kun ovat itsekkin huomanneet, että kaikki eivät olekkaan jakaneet kansan kodon tunnelmia ikuisesta rauhasta. = En lähtisi vertaamaan...

En jotenkin osaa nähdä että JDAMilla pommitettaisiin laivaa...

Siviilit mutta se on se riski jonka ahvenanmaa on ottanut pitäessään jääräpäisesti kiinni saaren demilitaroinnista (jota venäjä ei ole tainnut allekirjoittaa?)

 

[Jukkis]

En jotenkin osaa nähdä että JDAMilla pommitettaisiin laivaa...

JDAMista en tiedä, mutta ainakin ranskalaiset ovat harjoitelleet laivojen pommittamista LGB:llä. JDAMillakin onnistunee kunhan on datalinkillinen versio jolle siis voi lähettää kohteen sijainnin päivityksiä lennon aikana.

 

[Huhta]

Venäjä ei sodi ukrainassa Toisaalta tykistö hoitaa homman samalla tavalla. Ukrainalaisilla on ollut ongelmia aika paljon. Saattaa olla että lentäjät ovat olleet ukrainassa siitä luotettavammasta päästä.

Ukrainan kohtalaisen tulokseton ilmakampanja ei ole niin heikko saavutus, kun miettii, että siellä toimitaan kylmän sodan kalustolla ja heikolla osaamisella (= lentäjillä vähän tiimaa, koska budjetti ei ole sallinut kunnollista harjoittelua). Väitän, että tulokset olisivat olleet vähän eri luokkaa, jos käytössä olisi ollut "Horneteja" täsmäaseilla ja osaavilla ohjaajilla. F-35 pistää sitten vielä paremmaksi, onhan se uudempaa suunnittelua ja sisältää häiveominaisuudet sekä hyvän sensori- ja ELSO-paketin.

Tiedä sitten kuinka tärkeää ilmasta - maahan toiminta ko. Maissa on... On eriasia panostaa johonkin kuin että se olisi oikeasti toimiva ratkaisu... Norja, Tanska ja Hollanti ovat NATO maita joilla on kyllä Growlerit käytössä. Ruotsi ei ole mutta on ollut spekulaatioita että tekisi läheisempää yhteistyötä USA:n kanssa mitä on antanut ymmärtää.. Toisaalta Ruotsin puolustus ratkaisu on ollut viimeaikoina aika spekulaatioiden kohteena kun ovat itsekkin huomanneet, että kaikki eivät olekkaan jakaneet kansan kodon tunnelmia ikuisesta rauhasta. = En lähtisi vertaamaan...

Ei ehkä kannata olettaa, että Nato-maa saa automaattisesti tarvitsemansa resurssit Yhdysvalloilta?

Growlereita on Yhdysvaltain laivastolla n. 100 konetta. Merijalkaväellä taas on Prowlereita n. 20 konetta. Ilmavoimilla ei enää ole samankaltaista konetta käytössä lainkaan (pl. kuljetuskoneeseen pohjautuva EC-130H, joita on vain 14), vaan siellä ollaan lähinnä puolustushaarojen välisen yhteistoiminnan varassa.

Jopa Australia, yksi Yhdysvaltain läheisistä liittolaisista, hankki itse omat Growlerinsa. Sekään tilaus ei ollut ihan pieni, vaan käsitti 12 Growleria, vaikka Australialla on melko pienet ilmavoimat. Tiukan paikan tullen ei ehkä olekaan niin helppoa saada Growlereita tueksi, jos on samaan aikaan menossa isompaa kähinää jossakin toisaalla.

En jotenkin osaa nähdä että JDAMilla pommitettaisiin laivaa...

Ei se sen kummempaa ole kuin tyhmänkään pommin tiputtaminen, mitä on tehty puoli maailmansivua. Kyseessä ei ole kaikista tehokkain taktiikka, koska realististen osumamahdollisuuksien saavuttamiseksi joudutaan tulemaan melko lähelle maalia, kun oikean ennakon määrittäminen joudutaan tekemään käsivaralta. Huomattavasti tyhjää parempi se silti on, jos maaliksi valikoidaan jokin hieman heikommin aseistettu/suojattu alus.

Yhdysvalloissa on jopa kehitetty konseptia, jolla JDAM saataisiin osumaan hitaasti liikkuviin maaleihin (kuten laivoihin). Tähän kuuluu tutkan ohjelmistopäivitys, jonka avulla pystytään mittaamaan oikea ennakko maaliin. Lisäksi konseptiin kuuluu datalinkki, jolla maalin sijaintia voidaan päivittää pommille koko sen lennon ajan.

Siviilit mutta se on se riski jonka ahvenanmaa on ottanut pitäessään jääräpäisesti kiinni saaren demilitaroinnista (jota venäjä ei ole tainnut allekirjoittaa?)

Voisiko mitenkään olla, että paikallinen väestö itse ei ole päättänyt demilitarisoinnista??? Enkä muista, että Suomen hallituskaan olisi viime vuosina esittänyt demilitarisoinnin purkamista ja varuskunnan perustamista Ahvenanmaalle. Ottaen huomioon, että Suomessa ulkopolitiikkaa johtaa presidentti yhdessä valtioneuvoston kanssa, ja että Ahvenanmaan demilitarisoinnista on sovittu kansainvälisin sopimuksin, on jokseenkin mautonta syyttää demilitarisoinnista ahvenanmaalaisia itseään.

Jukka Tarkan kirjoitus koskien Ahvenanmaan demilitarisointia ja siitä tehtyjä sopimuksia.

 

[Huhta]

JDAMista en tiedä, mutta ainakin ranskalaiset ovat harjoitelleet laivojen pommittamista LGB:llä. JDAMillakin onnistunee kunhan on datalinkillinen versio jolle siis voi lähettää kohteen sijainnin päivityksiä lennon aikana.

Toinen vaihtoehto, jota minä ajattelin, on perinteinen hyökkäys lähietäisyydeltä. Ei sitä pommin datalinkkiä tarvita, kun rynnäköidään suoraan päin laivaa kuten argentiinalaiset aikanaan!

 

[Slammer]

F-35:sta ei ole suunniteltu hajautettuun korpi-konseptiin.

Jos tämä on kriteeri, niin muut kuin ruotsalaiset ja tietyin varauksin venäläiset koneet voidaan unohtaa. Gripen lienee ainoa joka on varsinaisesti suunniteltu siihen.

Voisiko mitenkään olla, että paikallinen väestö itse ei ole päättänyt demilitarisoinnista???

Oli tai ei, niin Ahvenanmaalla on perinteisesti oltu asiasta hyvin tarkkoja enkä ole kuullut mitään sen suuntaista, että Ahvenanmaan asema olisi väestölle jotenkin vastenmielinen.

Toinen vaihtoehto, jota minä ajattelin, on perinteinen hyökkäys lähietäisyydeltä. Ei sitä pommin datalinkkiä tarvita, kun rynnäköidään suoraan päin laivaa kuten argentiinalaiset aikanaan!

Itse en kylläkään löisi vetoa operaation onnistumisen puolesta.

Ainoa mistä on todellisia faktoja olemassa ovat rafale ja typhoon sekä F-16 että F-18 superhornet... Joista viimeeksi mainitusta suomea kiinnostaisi advanced malli joka niin ikään on vain paperilla...

Mistä on peräisin tieto, että Suomi on osoittanut kiinnostusta juuri ns Advanced Super Hornetiin? Tähän mennessä ei ole ollut nähtävissä merkkejä, että projekti olisi etenemässä mihinkään.

 

[Raveni]

Jos tämä on kriteeri, niin muut kuin ruotsalaiset ja tietyin varauksin venäläiset koneet voidaan unohtaa. Gripen lienee ainoa joka on varsinaisesti suunniteltu siihen.



Oli tai ei, niin Ahvenanmaalla on perinteisesti oltu asiasta hyvin tarkkoja enkä ole kuullut mitään sen suuntaista, että Ahvenanmaan asema olisi väestölle jotenkin vastenmielinen.



Itse en kylläkään löisi vetoa operaation onnistumisen puolesta.



Mistä on peräisin tieto, että Suomi on osoittanut kiinnostusta juuri ns Advanced Super Hornetiin? Tähän mennessä ei ole ollut nähtävissä merkkejä, että projekti olisi etenemässä mihinkään.

Oli oma oletus... SH alkaa olemaan ilman advanced lisäyksiä aika vanha jo... Lentopostin mukaan siitä on olemassa koekone
http://www.lentoposti.fi/uutiset/ho...isuuksia_boeing_advanced_super_hornet_koekone

 

[Huhta]

Oli tai ei, niin Ahvenanmaalla on perinteisesti oltu asiasta hyvin tarkkoja enkä ole kuullut mitään sen suuntaista, että Ahvenanmaan asema olisi väestölle jotenkin vastenmielinen.

Mahtaisiko suhtautuminen olla samanlainen kuin manner-Suomessa Nato-jäsenyyteen? Kansalaiset ovat yleisesti ottaen hyvin tyytyväisiä liittoutumattomuuteen, kun se on toiminut hyvin yli 70 vuotta. Ahvenanmaalaisilla demilitarisoinnin perinne on vielä tuplasti pidempi kuin liittoutumattomuuden manner-Suomessa, joten siitä lienee vielä voimakkaammat mielipiteet.

Ja jos ihan rehellisiä ollaan, niin voiko heitä - ahvenanmaalaisia tai manner-suomalaisia - siitä moittia? Ihminen harvemmin haluaa korjata jotakin, jos se ei ole rikki, ainakaan heidän omissa silmissään

 

[Rannari]

Jos tämä on kriteeri, niin muut kuin ruotsalaiset ja tietyin varauksin venäläiset koneet voidaan unohtaa. Gripen lienee ainoa joka on varsinaisesti suunniteltu siihen.

Eikä Gripenilläkään mistään korvesta toimita vaan tekniikan osalta täysiverisestä lentotukikohdasta jonka kalusto vain on siirrettävää sorttia. Ei pidä antaa liikaa painoa sille että huoltopaikan vieressä kasvaa puita. Suomessa ne "korpikentät" olisivat käytännössä vaikkapa Turun ja Kokkolan lentoasemat.

 

[Slammer]

Eikä Gripenilläkään mistään korvesta toimita vaan tekniikan osalta täysiverisestä lentotukikohdasta jonka kalusto vain on siirrettävää sorttia. Ei pidä antaa liikaa painoa sille että huoltopaikan vieressä kasvaa puita. Suomessa ne "korpikentät" olisivat käytännössä vaikkapa Turun ja Kokkolan lentoasemat.

No jaa, kyllä meillä on niitä ihan oikeitakin "korpikenttiä" eli maantietukikohtia. Kyllähän nuo tuppaavat olemaan hiukan lentokenttää ahtaampia.

 

[Rannari]

No jaa, kyllä meillä on niitä ihan oikeitakin "korpikenttiä" eli maantietukikohtia. Kyllähän nuo tuppaavat olemaan hiukan lentokenttää ahtaampia.

On toki mutta niihinkin rakennetaan tarvittaessa täydet palvelut tarjoava lentotukikohta. Suomessa on kuitenkin niin paljon varsinaisia lentoasemia että maantietukikohdille ei kannata antaa liian isoa painoa. Osa niistä toki palvelee tarvittaessa myös läheisen lentoaseman varakiitotienä. Joissain on jopa rullausyhteys isommalle lentoasemalle. Mistä sitten lennetäänkin niin tekniikka on joka tapauksessa aina tukena. Korpikentästä puhuminen saattaa suunnata ajatuksen siihen että lennetään perstuntumalla ties minkä näreen juurelta.

 

[Huhta]

On toki mutta niihinkin rakennetaan tarvittaessa täydet palvelut tarjoava lentotukikohta. Suomessa on kuitenkin niin paljon varsinaisia lentoasemia että maantietukikohdille ei kannata antaa liian isoa painoa. Osa niistä toki palvelee tarvittaessa myös läheisen lentoaseman varakiitotienä. Joissain on jopa rullausyhteys isommalle lentoasemalle. Mistä sitten lennetäänkin niin tekniikka on joka tapauksessa aina tukena. Korpikentästä puhuminen saattaa suunnata ajatuksen siihen että lennetään perstuntumalla ties minkä näreen juurelta.

Yksi "korpikenttiä" tukeva juttu voipi olla se, että niissä toiminta on helpompi suojata ja salata. Sen sijaan esimerkiksi Helsinki-Vantaalle näkee aika hyvin, kun vuokraa kattohuoneiston jostakin läheisestä (tai vähän kaukaisemmastakin) kerrostalosta. Porin tilanne on itselleni epäselvempi, mutta sielläkin kenttä on niin kiinni asutuksessa, että toiminnan salaamisessa voi tulla ongelmia. Porin Tiilimäeltä on ainakin suora näköyhteys kentälle joistakin rakennuksista. Vekkulimpi porukka kaivaa kranaatinheittimen omakotitalon autotallista ja perustaa tulenjohtopaikan sopivan rakennuksen yläkerrokseen. Ellei sitten suoraan tilata Iskander-kebabia satelliittipuhelimella.

Sen sijaan jossakin maalla ei ole paljoakaan asutusta, eikä tapahtumia tukikohdassa tarkastella ihan helposti parvekkeelta tai ikkunasta. Ja totta kai lähistön asukkaat pyritään siirtämään muualle jo heidän oman turvallisuutensa tähden, mutta valmiutta korotettaessa tämä voi olla vaikeampaa. Tarvittavia valtuuksia ei välttämättä ole vielä saatu poliitikoilta ja/tai mitään evakuointiorganisaatiota ei ole pystyssä.

 

[Rannari]

Yksi "korpikenttiä" tukeva juttu voipi olla se, että niissä toiminta on helpompi suojata ja salata. Sen sijaan esimerkiksi Helsinki-Vantaalle näkee aika hyvin, kun vuokraa kattohuoneiston jostakin läheisestä (tai vähän kaukaisemmastakin) kerrostalosta. Porin tilanne on itselleni epäselvempi, mutta sielläkin kenttä on niin kiinni asutuksessa, että toiminnan salaamisessa voi tulla ongelmia. Porin Tiilimäeltä on ainakin suora näköyhteys kentälle joistakin rakennuksista. Vekkulimpi porukka kaivaa kranaatinheittimen omakotitalon autotallista ja perustaa tulenjohtopaikan sopivan rakennuksen yläkerrokseen. Ellei sitten suoraan tilata Iskander-kebabia satelliittipuhelimella.

Sen sijaan jossakin maalla ei ole paljoakaan asutusta, eikä tapahtumia tukikohdassa tarkastella ihan helposti parvekkeelta tai ikkunasta. Ja totta kai lähistön asukkaat pyritään siirtämään muualle jo heidän oman turvallisuutensa tähden, mutta valmiutta korotettaessa tämä voi olla vaikeampaa. Tarvittavia valtuuksia ei välttämättä ole vielä saatu poliitikoilta ja/tai mitään evakuointiorganisaatiota ei ole pystyssä.

Toisiaan tukeviahan nuo ovat. Maakuntakentiltä löytyy todennäköisesti linnoitetut konesuojat Ilmavoimien koko kalustolle. Tuhdimmat huollot voidaan tehdä em. fasiliteeteissa ja koneita pitää jemmassa lisäksi valtateiden varalaskupaikoilla. Siellä tien poskessa onnistuvat myös koneiden tankkaus ja aseistaminen. Tämäkään ei ole joko tai -asetelma. Kokonaisuus on todella vaikea lamauttaa jos hajauttaminen vain ehditään tehdä.

Mitä toiminnan salaamiseen tulee niin lentoasemalta lentäminen kiinnittänee kuitenkin vähemmän huomiota kuin valtatien sulkeminen joten asia ei tuoltakaan kantilta ihan yksioikoinen.

 

[Raveni]

Taitaa nuo linnoitetut konesuojat olla jo vähän niin ja näin... Voidaan tiedustella etu käteen ja maalittaa... Mikään ongelma nyky ohjuksille.. Samoin kuin toiminnassa olevat lentokentät... Niitä ole niin kamalan montaa... Korpi kentät kun lisää niin alkaa löytymään.

 

[Huhta]

Maakuntakentiltä löytyy todennäköisesti linnoitetut konesuojat Ilmavoimien koko kalustolle.

Toivottavasti ovat tukevaa tekoa ("kovetettu kalliosuoja" mallia Serbia), eivätkä mallia "kestää tavallisen lentopommin osuman". Kiinteinä ja etukäteen tiedusteltavina kohteina nuo jälkimmäiset ovat nimittäin kuin tehtyjä maaleja vihollisen kaukovaikutusaseille ja laser-/täsmäpommeille

Mitä toiminnan salaamiseen tulee niin lentoasemalta lentäminen kiinnittänee kuitenkin vähemmän huomiota kuin valtatien sulkeminen joten asia ei tuoltakaan kantilta ihan yksioikoinen.

Toisaalta näin. Toisaalta kiristyneessä tilanteessa vihollisen tiedusteluresurssit ovat luultavasti tehostetut, ja kyllä ne huhut leviävät äkkiä SOMEssakin, kun joku lentokonebongari huomaa laskeutuvan tai nousevanHornetin ja twiittaa aiheesta.

 

[Rannari]

Toivottavasti ovat tukevaa tekoa ("kovetettu kalliosuoja" mallia Serbia), eivätkä mallia "kestää tavallisen lentopommin osuman". Kiinteinä ja etukäteen tiedusteltavina kohteina nuo jälkimmäiset ovat nimittäin kuin tehtyjä maaleja vihollisen kaukovaikutusaseille ja laser-/täsmäpommeille



Toisaalta näin. Toisaalta kiristyneessä tilanteessa vihollisen tiedusteluresurssit ovat luultavasti tehostetut, ja kyllä ne huhut leviävät äkkiä SOMEssakin, kun joku lentokonebongari huomaa laskeutuvan tai nousevanHornetin ja twiittaa aiheesta.

Tuskin löytyy kalliosuojia niin laajalti että homma onnistuisi tuolla mallilla muuten kuin poikkeustapauksissa. Monenmoista peltihallia ja sekalaista liiteriä on tietysti tyrkyllä tukikohtien reunamilla jolloin paras suoja tuleekin hajauttamisesta. Ja pystyyhän sen hallin mahdollisuuksien mukaan linnoittamaan sisältä.

Ilmavoimien toimintaa ei varmaan pysty salaamaan mitenkään järkevästi joten todellisen tilanteen hämärtäminen valemaalien ja massiivisen härdellin avulla lienee paras konsti.

 

[Raveni]

Tuskin löytyy kalliosuojia niin laajalti että homma onnistuisi tuolla mallilla muuten kuin poikkeustapauksissa. Monenmoista peltihallia ja sekalaista liiteriä on tietysti tyrkyllä tukikohtien reunamilla jolloin paras suoja tuleekin hajauttamisesta. Ja pystyyhän sen hallin mahdollisuuksien mukaan linnoittamaan sisältä.

Ilmavoimien toimintaa ei varmaan pysty salaamaan mitenkään järkevästi joten todellisen tilanteen hämärtäminen valemaalien ja massiivisen härdellin avulla lienee paras konsti.

Hallin linnoittamaan sisältä? Mitä vastaan? Se on ihan sama vaikka laittaisi viisi metriä lujitettua teräsbetonia siihen koneen ympärille. Niin lähtee että heilahtaa kun kohdalle osuu... Tänäpäivänä alkaa tarkkuudet olemaan siinä 0-5m niin osuuhan se ja kun trotyylia on se 250-1000kg niin siinä heilahtaa niin lato, kuin se betoni ja konekin.

 

[Raveni]

Koneita voidaan suojata kolmella tavalla oikeastaan neljällä...
1. Lennättämällä ne kauas, kauas kyöpelivuoren taa
2. Piilottamalla ne ja salaamalla toimintaa niin pitkälle kuin mahdollista
3. Kaivamalla ne niin syvälle kallioon ja maan alle että mikään ei varmasti poraa läpi
4. Pudottamalla vihollisen koneet ja kohdetorjunta järjestelmillä...