Ilmavoimien tulevaisuus

Hallin linnoittamaan sisältä? Mitä vastaan? Se on ihan sama vaikka laittaisi viisi metriä lujitettua teräsbetonia siihen koneen ympärille. Niin lähtee että heilahtaa kun kohdalle osuu... Tänäpäivänä alkaa tarkkuudet olemaan siinä 0-5m niin osuuhan se ja kun trotyylia on se 250-1000kg niin siinä heilahtaa niin lato, kuin se betoni ja konekin.

Miksi avotilatkin on lentokentällä jaettu taskuihin? Siksi että jos ei ole niin lähtee vaikka ei edes osuisi. Tehdään nyt sen verran kiusaa että laitetaan naapuri ampumaan napakymppejä. Kun otetaan aika mukaan muuttujiin niin se ei enää onnistukaan ihan itsestään vaan käy erittäin haasteelliseksi. Vihulainen kun ei edelleenkään voi pommittaa kaikkea kaikella kaikkialla kaiken aikaa. Vastustajan tiedustelun kyllästämisellä on myös tärkeä osuus. Sillä ei saa olla tarkkaa tilannekuvaa.
 
Ilmavoimien toimintaa ei varmaan pysty salaamaan mitenkään järkevästi joten todellisen tilanteen hämärtäminen valemaalien ja massiivisen härdellin avulla lienee paras konsti.

Joo, tämä on aika hyvä vaihtoehto. Tulee myös mieleen, että maatietukikohdissa nostetaan Hornet tukkirekan kyytiin ja ajetaan pari kilometriä metsään naamioverkon alle. Puustoa pitää kenties karsia vähän reitin varrelta, jottei siivet ota kiinni. Vielä kun olisi ilmatorjuntaa sen verran, että saadaan napsittua rynnäkkökone tai kaksi aina silloin tällöin... Onneksi Crotaleja ja 35 mm ilmatorjuntatykkejä on käytössä ainakin vielä jonkin aikaa sekä ehkä Nasamseja päätukikohtien suojaksi.

Pitäisin hajautetun toiminnan elinehtona sitä, että koneet pystytään hajauttamaan riittävän harvaan, jos koneita hajautetaan kalliosuojattomaan ympäristöön (maantietukikohta, kaupalliset lentoasemat jne.). Eli, hajautetaan koneet tyyliin konepari (max. parvi) per tukikohta. Muuten homma menee turhan tiiviiksi, ja houkutus rypälepommien umpimähkäiseen kylvämiseen tukikohdan ympäristöön kasvaa. Toisaalta isommat keskittymät on helpompi suojata ilmatorjunnalla, joten sikäli kyse on jatkuvasta tasapainoilusta hajautuksen haittojen ja hyötyjen välillä.

Se on sitten mielenkiintoinen kysymys, miten pidetään riittävä valmius lähteä torjuntalennolle ilman, että kone on altis tukikohtaan kohdistuvalle hyökkäykselle? Mutta ei sillä, ehkä ohjaamopäivystyksen nopeus riittää, jos tutkaverkosto vain kykenee varoittamaan luotettavasti lähestyvistä rynnäkkökoneista, risteilyohjuksista ja Iskandereista. Teoriassa lienee myös mahdollista, että kone seisoo maassa moottorit käynnissä. Moottori kuluu ja lentopetroolia palaa vähäsen, mutta tarvittaessa lähtö taivaalle ei kestä montaa sekuntia. Combat Air Patrol on tietysti myös yksi mahdollisuus, mutta voimasuhteet tekevät siitä ongelmallisen, ellei Venäjällä sitten ole montaa muutakin rintamaa.

Tässä mielessä on kyllä kivaa, että vihollinen ei ole varsinaisesti tunnettu hajauttamisesta, ja että meillä on pikapuoliin risteilyohjuksia. Kaikkea ei toki voi ampua vihollisen ilmavoimia vastaan, mutta jos saataisiin edes 15 rynnäkkökonetta pois pelistä heti ensimmäisessä erässä, niin sekin keventäisi jo taakkaamme.

Miksi avotilatkin on lentokentällä jaettu taskuihin? Siksi että jos ei ole niin lähtee vaikka ei edes osuisi. Tehdään nyt sen verran kiusaa että laitetaan naapuri ampumaan napakymppejä. Kun otetaan aika mukaan muuttujiin niin se ei enää onnistukaan ihan itsestään vaan käy erittäin haasteelliseksi. Vihulainen kun ei edelleenkään voi pommittaa kaikkea kaikella kaikkialla kaiken aikaa. Vastustajan tiedustelun kyllästämisellä on myös tärkeä osuus. Sillä ei saa olla tarkkaa tilannekuvaa.

Kunhan vain olisi sitä aikaa rakentaa kaikkea kivaa. Päätukikohtien ulkopuolella kentät ovat joko luokkaa "tyhjyyttä silmänkantamattomiin" tai "suora maantie". "Krimin tunnit" eivät ole omiaan luomaan uskoa, vaikka Ukrainalaiset sössivätkin osapuilleen kaiken. :(
 
Vai että on linnoitettuja konesuojia/halleja maakuntakentillä ja koneita nostellaan tukkirekkojen kyytiin ja ajellaan mettäautoteillä........jepjep.....jepjep. Täytyy myöntää, mielikuvitus teillä ei ainakaan lopu :solthum:
 
Tavalliseen koulun liikuntahalliin mahtuu 2-3 konetta jos on isompi huolto tai korjaustarvetta. Vanhoissa koulurakennuksissa on paksut kiviseinät. Liikuntahalli on joskus puoleksi maan pinnan alapuolella. Ja päällä voi olla 3-5 kerrosta suojana. Otetaan nyt esimerkkinä vaikka... mikä tahansa keskikokoinen kaupunki. Tietääkseni myös autokatsastuspaikat on varattu, koska siellä on paineilmaa ja vahvavirtaa valmiiksi, toisin kuin kouluissa.

Toinen vaihtoehto olisi F-35B joita esim Italia osti 30 kpl. Neljän koneen parvi voi viedä taivaalle 4*4*6 = 96 ohjusta tunnissa, jos tekee 10min syklejä. Luppoaikana joku voi päivystää korkean kerrostalon katolla ja pitää tutkaa päällä, siksihän Italiakin näitä osti. Norjan ilmavoimat myös halusi näitä vuonojen väliin, mutta poliitikot säästivät 10% ja ottivat A-mallia. Kiitoteiden ja suojien ylläpito kavensi eron säälittäviin 10 prosenttiin, lisäksi esim rengaskulut on F-35B olemattomat, kun ei tarvi edes jarruja.
 
Tavalliseen koulun liikuntahalliin mahtuu 2-3 konetta jos on isompi huolto tai korjaustarvetta. Vanhoissa koulurakennuksissa on paksut kiviseinät. Liikuntahalli on joskus puoleksi maan pinnan alapuolella. Ja päällä voi olla 3-5 kerrosta suojana. Otetaan nyt esimerkkinä vaikka... mikä tahansa keskikokoinen kaupunki. Tietääkseni myös autokatsastuspaikat on varattu, koska siellä on paineilmaa ja vahvavirtaa valmiiksi, toisin kuin kouluissa.

Toinen vaihtoehto olisi F-35B joita esim Italia osti 30 kpl. Neljän koneen parvi voi viedä taivaalle 4*4*6 = 96 ohjusta tunnissa, jos tekee 10min syklejä. Luppoaikana joku voi päivystää korkean kerrostalon katolla ja pitää tutkaa päällä, siksihän Italiakin näitä osti. Norjan ilmavoimat myös halusi näitä vuonojen väliin, mutta poliitikot säästivät 10% ja ottivat A-mallia. Kiitoteiden ja suojien ylläpito kavensi eron säälittäviin 10 prosenttiin, lisäksi esim rengaskulut on F-35B olemattomat, kun ei tarvi edes jarruja.

Italia varmaan osti nuo B-mallin koneet tukialuksilleen. Toisihan se meille omat etunsa, mutta kustannusten nousu yhdistettynä suorituskyvyn alenemaan taitaa viedä pohjan tältä hankkeelta. Mahtaisiko muuten kerrostalon katto kestää a/ lämpökuorman b/ koneen painon. A-mallin hinta lienee joka tapauksessa tarpeisiimme riittävän miehekäs :(
 
Vai että on linnoitettuja konesuojia/halleja maakuntakentillä ja koneita nostellaan tukkirekkojen kyytiin ja ajellaan mettäautoteillä........jepjep.....jepjep. Täytyy myöntää, mielikuvitus teillä ei ainakaan lopu :solthum:

Kyllä se halli pitää olla valmiina ja lähellä. Hornetin koko huomioiden tarjontaa ei liene valtavasti. Siksi ne valmiit konesuojat saattavat kuitenkin olla houkutteleva vaihtoehto jos halutaan säältä suojaan. Taivasalla ei tuollaiselle kalustolle kovin mittavia toimenpiteitä tehdä. Eikä noita minnekään autokyydillä viedä noin niin kuin päämenetelmänä jos joku sellaista ehti ehdottaa. Ei ole Suomessa montaa tuohon sopivaa lavettia. Metsäautotiellä rullaaminenkin saattaapi myös olla pilotille melko kuumottavaa hommaa ;)

Mutta konesuojiahan maakuntakentiltä kyllä löytyy ja hyvinkin laajalla otannalla. Suojan tasosta en sanoisi mitään vaikka tietäisin mutta itse asia on maallikonkin helppo omin silmin todeta.
 
Kuten Crane jo totesi, nyt on vesijohtovedessä ollut jotain erikoista, kun mielikuvitus on tosiaan ottanut näin hyvän otteen. :)

Pitää ehdottaa ilmavoimille tukkirekkojen käyttöönottoa. Ja kerrostalojen kattojen lisäksi vesitornit olisivat oivallisia väijypaikkoja.

:solthum:

Valitettavasti myöskään sortie generation ratet eivät ole tästä maailmasta.
 
Ilmavoimilla on tuon mukaan lentokoneiden tiekuljetuksiin oma lavetti. Linkin kuvassa NH90 näyttäisi olevan siviilirekisterissä olevalla lavetilla, joten se lienee eri kuin tekstissä mainittu.

"Ilmavoimien McDonnell Douglas F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjä tuodaan messujen ulkonäyttelyyn lentokoneiden kuljetukseen tarkoitetulla erikoislavetilla. Kyseessä on eri suuntiin ilma-aluksen laskutelineiden jalanjäljen mukaan muunnettavissa oleva kuljetusalusta."

http://www.lentoposti.fi/uutiset/ho...lan_kentalle_kokonaisturvallisuus_15_lahestyy

Hornet matkalla Kuopion torille:

rajattuHN_kuljetus.jpg


Venäläiset siirsivät Kaliningradissa kolme "seisontavakuutuksessa ollutta" SU-27:aa kotikentän remontin takia kahden lentokentän välillä 11mil = 110km:

su27_landsvc3a4g.jpg


https://oplatsen.wordpress.com/category/modernisering/
 
Kuten Crane jo totesi, nyt on vesijohtovedessä ollut jotain erikoista, kun mielikuvitus on tosiaan ottanut näin hyvän otteen. :)

Pitää ehdottaa ilmavoimille tukkirekkojen käyttöönottoa. Ja kerrostalojen kattojen lisäksi vesitornit olisivat oivallisia väijypaikkoja.

:solthum:

Valitettavasti myöskään sortie generation ratet eivät ole tästä maailmasta.
Joo mitäpä noista rakenteiden kestoista ja pistekuormituksista välittämään. Kyllähän nyt jokainen katto on rakennettu kestämään parinkymmen tonnin kuorman pienelle pisteelle. Tai ne liikuntahallin lattiat....Anteeksi mutta oikeesti nyt mitä vittua :D Eikä niitä halleja ole maakuntakentillä oikeasti niin montaa. Halleja on toki, muttei tarpeeksi isoja! Vanhat dk aikaiset konesuojatki jäi toimettomiksi hn-aikana. Ko ei mahu niin ei mahu.
 
Karjalan lennosto saa toukokuun ensimmäisellä viikolla vieraita valtameren takaa: tulossa on Oregonin kansalliskaartin ilmavoimien (Oregon Air National Guard) F-15C Eagle -hävittäjäosasto, jossa on tämänhetkisen tiedon mukaan 6–8 konetta. Ilmavoimien esikunnan mukaan koneet ovat aseistamattomia.

Harjoittelemaan tulevat koneet ovat yksipaikkaisia, kaksimoottorisia ilmaherruushävittäjiä, joita ei ole kerrotun mukaan vielä koskaan onnistuttu pudottamaan taistelussa. Oregonin kansalliskaartin kalustoon koneet ovat kuuluneet vuodesta 2007 alkaen.

Lentoja myös Lapissa Ruotsin ja Norjan kanssa
Lento-osasto osallistuu tietojen mukaan kahden viikon ajan Suomen ilmavoimien koulutus- ja harjoituslentotoimintaan Itä-Suomessa ja Lapissa. Pohjoisessa lentoja tehdään todennäköisesti myös ruotsalaisten ja norjalaisten kanssa.

– Tähän koulutusharjoituslentotoimintaan osallistuu todennäköisesti myös muita ilmavoimien yksiköitä Suomessa ja mahdollisesti harjoitellaan myös Ruotsin ja Norjan kanssa, vahvistaa puolustusministeriön erityisasiantuntija Mika Varvikko.

Vierailun suunnittelu on vielä kesken, mutta suomalaisten Hornet-ohjaajien ja amerikkalaisten F-15-ohjaajien yhteisharjoitteluun uskotaan kuuluvan ainakin ”ilmasodankäynnin peruskuvioita”.

– Harjoituksen toiminta on normaalia suomalaisen hävittäjälaivueen päivittäistä toimintaa, jossa nyt on mukana vierailevan osaston lentokoneita, muotoilee everstiluutnantti Aki Heikkinen ilmavoimien esikunnan operatiiviselta osastolta.

"Ilmavoimien tärkein kumppani on Yhdysvallat"
Puolustusministeriön mukaan Yhdysvallat on Suomelle ja erityisesti ilmavoimille tärkein kahdenvälinen kumppani.

– Yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on tiivistä ja meidän intressi on se, että yhteistyö käytännön tasolla on ollut ja pysyy myös jatkossa tiiviinä, Varvikko sanoo.

Vierailusta on oltu hiljaa
Amerikkalaishävittäjien tulevaa vierailua ei mainita sanallakaan ilmavoimien tiedotteissa. Tietojen jättämistä pois perustellaan Ylelle sillä, että kyseessä on ”pienimuotoinen” harjoitus. Useammasta eri lähteestä kuitenkin myönnetään, että Rissalaan on tulossa jopa 70–100 amerikkalaista.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun amerikkalaishävittäjät harjoittelevat tässä laajuudessa Suomen mantereen yläpuolella suomalaisesta tukikohdasta. Ilmavoimien mukaan F-15-hävittäjiä on aiemmin käynyt laivuevierailulla Tampereen Pirkkalassa vuonna 1997.

Monella on yhä muistissa vuoden takainen kohu siitä, että Suomen ilmavoimat aikoi edes harjoitella yhdessä Ruotsin ja Yhdysvaltojen lento-osastojen kanssa Pohjanlahdella.

Yhteisharjoittelulla on poliittinen siunaus, sillä yhdysvaltalaisen lento-osaston vierailu on hyväksytty tasavallan presidentin johtamassa valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa.

Kansalliskaarti osa USA:n asevoimien kokonaisvoimaa
1940-luvulla perustettu Oregonin kansalliskaartin ilmavoimat toimii Oregonin kuvernöörin alaisuudessa, mutta se on silti osa Yhdysvaltain asevoimien kokonaisvoimaa (”Total Force”). Kansalliskaartin ilmavoimat kuuluvat Yhdysvaltain ilmavoimien ilmareserviin ja ilmavoimat myös kouluttaa ja varustaa niiden yksiköt.

Oregonin kansalliskaartin ilmavoimien yksiköitä on käytetty muun muassa Afganistanissa ja Irakissa.

Juttuun täydennetty 8.2.2016 kello 20.12 tieto F-15-koneiden aiemmasta vierailusta vuonna 1997.
http://yle.fi/uutiset/poikkeukselli...tajia_tulossa_harjoittelemaan_suomeen/8657141

Pohjoismainen Red Flag?
 
Tavalliseen koulun liikuntahalliin mahtuu 2-3 konetta jos on isompi huolto tai korjaustarvetta. Vanhoissa koulurakennuksissa on paksut kiviseinät. Liikuntahalli on joskus puoleksi maan pinnan alapuolella. Ja päällä voi olla 3-5 kerrosta suojana. Otetaan nyt esimerkkinä vaikka... mikä tahansa keskikokoinen kaupunki. Tietääkseni myös autokatsastuspaikat on varattu, koska siellä on paineilmaa ja vahvavirtaa valmiiksi, toisin kuin kouluissa.

Toinen vaihtoehto olisi F-35B joita esim Italia osti 30 kpl. Neljän koneen parvi voi viedä taivaalle 4*4*6 = 96 ohjusta tunnissa, jos tekee 10min syklejä. Luppoaikana joku voi päivystää korkean kerrostalon katolla ja pitää tutkaa päällä, siksihän Italiakin näitä osti. Norjan ilmavoimat myös halusi näitä vuonojen väliin, mutta poliitikot säästivät 10% ja ottivat A-mallia. Kiitoteiden ja suojien ylläpito kavensi eron säälittäviin 10 prosenttiin, lisäksi esim rengaskulut on F-35B olemattomat, kun ei tarvi edes jarruja.

F-35B on 30-40% kalliimpi sekä ostaa että käyttää, ja suorituskyky on huonompi. Ei jatkoon.
 
Törmäsin SAAB Gripenistä pidettyyn esitelmään Aero Indiassa 2013. SAABin pomo piti mielenkiintoisen esitelmän koko Gripen-ohjelmasta, alkaen A-mallista ja päättyen E/F-mallin kehittelyyn ja Demonstrator-koneeseen.

Mielenkiintoisia pointteja esityksessä oli mm. tieto että Demokoneessa on 2-paikalla uusi, kehitettävä ohjaamo jossa on on uudet softat ja 1-paikalla C-sarjan ohjaamo.
Hän mainitsi myös että Gripen kykenee "Hot refuelling" eli voidaan tankata koneiden käydessä. Mitenhän Hornetin ja F-35:n kanssa lienee?

Gripen on kyllä suunniteltu alusta alkaen tilapäistukikohdista toimimiseen ja nopeaan kenttähuoltoon. Siinä tuo kone loistaa yhdessä alhaisten käyttökustannuksien kanssa. Täytyy myöntää että ruotsalaisille pitää nostaa hattua että niin sinnikkäästi kykenevät tekemään vähällä rahalla paljon vastinetta. Siinä ne ovat maailmassa varmaan no.1.

F-35:n jälkeen Gripen on minusta vaihtoehto 2. Ikävä todeta mutta minulle alkaa hiipiä epäilys F-35:n projektin onnistumisen suhteen kun ongelmia tulee edelleen vastaan kovaa tahtia eikä niitä ehditä ratkaista yhtä nopeasti. Myös ALIS-järjestelmän toimivuus ja hintavuus on suuri kysymysmerkki ja riskitekijä koska sen varassa on F-35:n huolto.

Mikäli F-35 ongelmia ei kyetä selvittämään seuraavan 2 vuoden aikana niin luulen että Gripen nostaa osakkeitaan huomattavasti, mikäli se siis toimii kuten on mainostettu. Suomi ei ehkä myös pysty hankkimaan riittävää määrää F-35 koneita ja myös koneen käyttökustannukset ovat suuressa roolissa. Mikään 40-45 kpl huippukonettakaan ei riitä meille. Sanoisin että tarvitaan 65-70 kpl koska HN-kalustonkin määrä on ollut alarajalla. Ilmavoimat on haikaillut myös lisää 2-paikkaisia koneita koulutukseen kun alunperin hankitut 7 kpl F-18D-mallia oli liian vähän.
F-35:ä ei tehdä tosin kuin 1-paikkaisena koska simulaattorilla korvataan ilmeisesti tuo 2-paikkaisuus. Ehkä se toimii näinkin..

PAK FA:n kehitys on ongelmissa ja rahapula vaivaa Venäjää. Suomen Sotilaan artikkelin mukaan koneprojektin koelennot ovat todella vähäisiä ja vain muutama prototyyppi on lentänyt vaikka ohjelma on pyörinyt jo vuosia. PAK FA:n hankintasuunnitelmat on tulleet myös alas utopistisista 300-400 koneen määristä 50-60 koneeseen mikäli projektia koskaan saadaan edes maaliin. Tässäkin mielessä Gripen E/F voisi olla riittävän suoritukykyinen Venäjän nykyisiä 4.5 -sukupolven koneita vastaan.

Käyttökustannusten lisäksi on tärkeää että konetyyppi on luotettava ja siinä on kehityspotentiaalia. Tätä mm. Jäämeri on painottanut HN-kalustonkin eduksi ja tulevaisuuden vaatimukseksi. SAABin riippuvuus USA-materiaalista ja muilta alihankkijoilta on tärkeätä varmistaa myös 2030-luvulle.
Suomi ei pysty hankimaan uusia konetyyppejä 15-vuoden välein joten taistelukoneen elinkaari ja tuki on oltava sen 30 v.
 
Eikä siitä huolimatta nouse ainakaan asekuormassa ilman kiitotietä... Laskeutua toki voi...
 
Kiinnitin huomion Pääesikunnan hemmon kommenttiin iltauutisissa jossa hän mainitsi "USA:n olevan tärkein kahdenvälinen kumppani Suomelle". Ilmavoimille kuulemma varsinkin. Aika vahva poliittinenkin signaali tuossa lauseessa on tietysti yhdessä tämän historiallisen koulutusyhteistyön kanssa.

Tämä harjoitus on vahva viesti itään......
 
Joo mitäpä noista rakenteiden kestoista ja pistekuormituksista välittämään. Kyllähän nyt jokainen katto on rakennettu kestämään parinkymmen tonnin kuorman pienelle pisteelle. Tai ne liikuntahallin lattiat....Anteeksi mutta oikeesti nyt mitä vittua :D Eikä niitä halleja ole maakuntakentillä oikeasti niin montaa. Halleja on toki, muttei tarpeeksi isoja! Vanhat dk aikaiset konesuojatki jäi toimettomiksi hn-aikana. Ko ei mahu niin ei mahu.

On halleja ja sitten on halleja. Ei ole mitenkään tavaton ratkaisu sijoittaa vaikkapa konepajoja lentokenttien läheisyyteen. Siellä on hyvinkin sopivia tiloja tarjolla. Ei tietenkään ihan kiitoradan kupeessa mutta sehän on vain plussaa.

Mitä vesikattoihin tulee niin mitoitusperusteena lienee lähinnä lumen paino. Hävittäjää ei moni katto kannattele eikä etenkään pistemäisesti kuormittaen. Lämpökuorma on sitten ihan oma lukunsa...
 
Niiiiin ja sitte tuo "hot refuel",eiköhän siihen pysty kaikki nykykoneet. Dk pysty,hn pystyy,f35 pystyy. Siinä ole mitään ihmeellistä verrattuna kylmänä tankkaamiseen, vähän varomääräykset rauhan aikana ainaki erilaiset.
 
Kun tätä helppoa huollettavuutta paljon hehkutetaan niin onkohan moinen asia lainkaan tapetilla kun tukialukselta toimivaa konetta suunnitellaan? Tai voiko ajatella että F-35 olisi tässä suhteessa ammentanut samasta suunnittelufilosofiasta kuin B ja C?
 
Taitaa nuo linnoitetut konesuojat olla jo vähän niin ja näin... Voidaan tiedustella etu käteen ja maalittaa... Mikään ongelma nyky ohjuksille.. Samoin kuin toiminnassa olevat lentokentät... Niitä ole niin kamalan montaa... Korpi kentät kun lisää niin alkaa löytymään.
En oikein usko tuohon että linnoitteita saataisiin tuhottua itänaapurin nykyohjuksillä. Venäläisissä tykistö- ja risteilyohjuksissa osumatarkkuus on vähän niin ja näin ja huteja tulee aikalailla. Niiden ballistiset ydinaseetkin sisältävät tarpeettoman suuren latauksen, jolla pyritään pääasiassa kompensoimaan heikkoa osumatarkkuutta.
 
Viimeksi muokattu:
kasteltu huopakatto kestää lämpöä. Sauna on kuumempi kuin jättövirtaus

Miten ajattelit käytännön toteutuksen siellä kerrostalon katolla kun jäätävän kokoinen puhalluslamppu tekee tuhojaan. Palokunta ruiskuttamaan vettä koneen alle muutaman yksikön voimin?
 
Back
Top