Ilmavoimien tulevaisuus

StmSvejk

Kenraali
Kuulemma oli täpärällä nytkin. Eräs korkea valtionvarainministeriön virkamies muisteli miten heitä konsultoitiin siitä onko koneisiin rahaa. Oli vastannut epäröinnin jälkeen että rahat on vähissä mutta jos ne on oikeasti tarpeen niin hankitaan nyt sitten. Jos olisi ottanut kielteisen kannan niin olisivat luultavasti jääneet ostamatta.

Onneksi näin, muuten olisimme joutuneet joskus ~2010 kieppeillä hankkimaan korvaajat DDR:stä ostetuille Miginraadoille...
Ehkä, tai sitten hommat olisivat menneet osapuilleen näin:

1992: Hävittäjähankintaa lykätään seuraavalle hallituskaudelle. Ruotsin kanssa sovitaan Drakenien liisauksesta MiG-21bis -kaluston ja kuluneimpien Draken-yksilöiden korvaamiseksi
1992-1996: Kun hävittäjähankinta ei ollut syömässä budjettia suoritettiin maavoimien laajamittainen varustaminen. Kotimaiselle teollisuudelle suunnatut tilaukset nähtiin myös elvytysprojektina vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Ilmapuolustuksen vahvistamiseksi neuvostovelan korvauksena hankitaan useita BUK -ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä jotka modifioidaan kotimaisin voimin.
1996: Hävittäjähankinta käynnistetään uudestaan. Vaihtoehtoina on hankkia Ruotsilta yli jäävät puoli-ilmaiset Gripenit tai puoli-ilmaiset päivitetyt F-16 -hävittäjät X maan ilmavoimien ylijäämäkalustosta. Valinta kääntyy Gripeniin.
1999: Viimeinen 67:s Gripen luovutetaan Ilmavoimille. Atria ottaa tuotevalikoimaansa Gripen Kyclingvingarnat joka nousee pitkäaikaiseksi elintarvikehitiksi.

2016: Puolangalta löytyy valtava kulta- ja timanttiesiintymä mikä voisi poistaa valtion rahoitushuolet seuraavaksi sadaksi vuodeksi. Valtio myy kaivosoikeudet venäläisyhtiölle kuuden euron hintaan.

Täysin jälkiviisaasti Suomi osti väärän koneen, eli tuotantosarjan viimeisiä, väärään aikaan. Tämä siis täysin jälkiviisaasti, päättäjät tekivät vuoden 1992 näkökulmasta perustellun ja hyvän päätöksen. Neuvostoliitto oli vasta hajonnut, länteen piti ankkuroitua nopeasti. Vaikka NL:n jälkeisellä mahdolisella kansallismielisellä Venäjän johdolla spekuloitiin vahvasti ei kukaan voinut tietää että vasta Putinin jälkimmäinen valtakausi realisoisi tämän uhan.
 
Viimeksi muokattu:

fulcrum

Ylipäällikkö
Jos uusien hävittäjien osto olisi peruuntunut niin poliittisesti, eduskunta olisi varmasti tyytynyt kustannusten leikkaamiseen käytettyjen koneiden hankinnalla eikä ilmavoimia olisi tarvinnut sentään lakkauttaa. Tätähän meille väläyteltiinkin ja eräs "käytettyjen koneiden kauppias" tyrkytti meille Belgialta ylijääviä Mirageja ja F-16:tta. Sikäli Suomella olisi ollut ostajan markkinat että käytettyjä koneita oli kyllä yllin & kyllin tarjolla:

-F-16:sia olisi saanut useammastakin maasta käytettyinä, A-mallia vajaa puolet tiimoista lennetty.
-Venäjältä olisi irronnut käyttämättömiä MiG-29:iä, niitä olisi voitu rahoittaa osin velkojen kuittauksella
-Ruotsilta jäi valtava määrä Viggeneitä ylijäämäisiksi, niitä yritettiin kaupata eri tahoille ilman menestystä. Gripen-ylijäämää tuli vasta 2000-luvulla. Jaktviggen olisi aivan käyttökelpoinen peli tänäänkin.
-MiG-21 -koneita olisi saanut liki ilmaiseksi DDR:n varastoista ja varmaan aika monesta muustakin paikasta. Drakeneitakin olisi varmaan saanut Ruotsista mutta ilmavoimat ei varmaan olisi tyytynyt tähän ratkaisuun koska suorituskyvyn puolesta oltaisiin jääty auttamattomasti jälkeen.
-MiG-23:ia olisi saanut sekä DDR:ltä myös hyvin edullisesti, ja monesta muustakin maasta. Huollollisesti se olisi ollut kuitenkin raskas tyyppi.
-Mirage F.1:siä olisi luultavasti saanut Ranskasta, ehkä myös Mirage 2000:n vanhempia versioita
-lentokelpoisia F-4 Phantomeitakin epäilemättä olisi ollut kaupan

Poliittisesti itäkoneet olisivat tietenkin olleet ei-toivottavia ja huoltonäkymät epävarmoja vaikka jälkiviisaasti voidaan todeta että niiden kanssa oltaisiin pärjätty.
 

StmSvejk

Kenraali
Jos uusien hävittäjien osto olisi peruuntunut niin poliittisesti, eduskunta olisi varmasti tyytynyt kustannusten leikkaamiseen käytettyjen koneiden hankinnalla eikä ilmavoimia olisi tarvinnut sentään lakkauttaa. Tätähän meille väläyteltiinkin ja eräs "käytettyjen koneiden kauppias" tyrkytti meille Belgialta ylijääviä Mirageja ja F-16:tta. Sikäli Suomella olisi ollut ostajan markkinat että käytettyjä koneita oli kyllä yllin & kyllin tarjolla:

-F-16:sia olisi saanut useammastakin maasta käytettyinä, A-mallia vajaa puolet tiimoista lennetty.
-Venäjältä olisi irronnut käyttämättömiä MiG-29:iä, niitä olisi voitu rahoittaa osin velkojen kuittauksella
-Ruotsilta jäi valtava määrä Viggeneitä ylijäämäisiksi, niitä yritettiin kaupata eri tahoille ilman menestystä. Gripen-ylijäämää tuli vasta 2000-luvulla. Jaktviggen olisi aivan käyttökelpoinen peli tänäänkin.
-MiG-21 -koneita olisi saanut liki ilmaiseksi DDR:n varastoista ja varmaan aika monesta muustakin paikasta. Drakeneitakin olisi varmaan saanut Ruotsista mutta ilmavoimat ei varmaan olisi tyytynyt tähän ratkaisuun koska suorituskyvyn puolesta oltaisiin jääty auttamattomasti jälkeen.
-MiG-23:ia olisi saanut sekä DDR:ltä myös hyvin edullisesti, ja monesta muustakin maasta. Huollollisesti se olisi ollut kuitenkin raskas tyyppi.
-Mirage F.1:siä olisi luultavasti saanut Ranskasta, ehkä myös Mirage 2000:n vanhempia versioita
-lentokelpoisia F-4 Phantomeitakin epäilemättä olisi ollut kaupan

Poliittisesti itäkoneet olisivat tietenkin olleet ei-toivottavia ja huoltonäkymät epävarmoja vaikka jälkiviisaasti voidaan todeta että niiden kanssa oltaisiin pärjätty.
Juu, kuten kirjoitin niin veikkaisin että hankinnan myöhästysvaihtoehdossa Ruotsista olisi hankittu Drakeneita Migien korvaamiseksi ja Draken-kaluston käyttöiän jatkamiseksi. 1990-luvun alussa Ruotsissa oli juuri poistettu käytöstä J-35F, sama tyyppi mitä Suomessa oli jo käytössä ja kaipa J-35J olisi voinut myös tulla käyttöön. Tuolla hankinnallahan olisi voitu pyörittää Draken-kalustoa vaikka vuosituhannen vaihteen ylikin tarvittaessa. Toki myös Itä-Saksan MiG-21 kalustoa olisi voitu hankkia KarLsto:n Drakenoimisen sijaan.

Miksi sitten Ilmavoimat olisivat tässä, täysin hypoteettisessa tilanteessa, tyytyneet Drakenien käyttöiän jatkamiseen? Kyseessä olisi ollut niin selvästi väliaikaisratkaisu että paine seuraavan hallituksen konehankinnalle olisi ollut ilmeinen. 1990-luvun loppupuolella Gripen-ylijäämä oli jo ilmeinen, oli jo selvää että koneita oli tilattu liikaa ja Suomi olisi ollut täydellinen asiakas. F-16 päivitettynä 1990-luvun lopulla Amraameilla ei olisi ollut suinkaan kehno valinta.

F-4:n, F.1:n tai MiG-23:n ostamiseen en uskoisi kun selvästi pian poistuvalle koneelle olisi pitänyt rakentaa huoltojärjestelmä jne.

Mutta tämähän on tosiaan spekulaatiota. 1992 tiedoilla Hornet-päätös oli oikeinkin hyvä. Seuraava spekuloinnin aihe voisi olla, pitäisikö Ilmavoimien seuraavan konehankinnan olla käytettyjen koneiden kauppa? Onko uusimman mahdollisen konekaluston hankkiminen teknologinen riski joka ei vastaa kustannuksia? Tai olisiko ylipäätän n. 2021 sopivia tarjokkaita kaupan?
 

Slammer

Kenraali
Mistä meille olisi järkeviä käytettyjä vaihtoehtoja tarjolla? Käytettyjen koneiden yksi ongelma on, että niiden käyttöaika jää väkisinkin lyhyemmäksi, joten käyttöönottokustannusten osuus kasvaa. Sikäli säästö voi olla lyhytaikainen.
Mitään ns. pakottavaa tarvetta kikkailuun en näe, konetarjonta ei ole mitenkään poikkeuksellisen huono.
 

Rannari

Ylipäällikkö
Jos uusien hävittäjien osto olisi peruuntunut niin poliittisesti, eduskunta olisi varmasti tyytynyt kustannusten leikkaamiseen käytettyjen koneiden hankinnalla eikä ilmavoimia olisi tarvinnut sentään lakkauttaa. Tätähän meille väläyteltiinkin ja eräs "käytettyjen koneiden kauppias" tyrkytti meille Belgialta ylijääviä Mirageja ja F-16:tta. Sikäli Suomella olisi ollut ostajan markkinat että käytettyjä koneita oli kyllä yllin & kyllin tarjolla:

-F-16:sia olisi saanut useammastakin maasta käytettyinä, A-mallia vajaa puolet tiimoista lennetty.
-Venäjältä olisi irronnut käyttämättömiä MiG-29:iä, niitä olisi voitu rahoittaa osin velkojen kuittauksella
-Ruotsilta jäi valtava määrä Viggeneitä ylijäämäisiksi, niitä yritettiin kaupata eri tahoille ilman menestystä. Gripen-ylijäämää tuli vasta 2000-luvulla. Jaktviggen olisi aivan käyttökelpoinen peli tänäänkin.
-MiG-21 -koneita olisi saanut liki ilmaiseksi DDR:n varastoista ja varmaan aika monesta muustakin paikasta. Drakeneitakin olisi varmaan saanut Ruotsista mutta ilmavoimat ei varmaan olisi tyytynyt tähän ratkaisuun koska suorituskyvyn puolesta oltaisiin jääty auttamattomasti jälkeen.
-MiG-23:ia olisi saanut sekä DDR:ltä myös hyvin edullisesti, ja monesta muustakin maasta. Huollollisesti se olisi ollut kuitenkin raskas tyyppi.
-Mirage F.1:siä olisi luultavasti saanut Ranskasta, ehkä myös Mirage 2000:n vanhempia versioita
-lentokelpoisia F-4 Phantomeitakin epäilemättä olisi ollut kaupan

Poliittisesti itäkoneet olisivat tietenkin olleet ei-toivottavia ja huoltonäkymät epävarmoja vaikka jälkiviisaasti voidaan todeta että niiden kanssa oltaisiin pärjätty.
Oliko niin että Belgia ei kuitenkaan ollut tietoinen siitä että oli myymässä käytettyjä koneitaan Suomeem? Huolella käytetty Mirage 5A olisi kyllä ollut todellinen helmi hankittavaksi o_O
 

Slammer

Kenraali
Oliko niin että Belgia ei kuitenkaan ollut tietoinen siitä että oli myymässä käytettyjä koneitaan Suomeem?
Käsittääkseni kauppiaat eivät varsinaisesti edustaneet mahdollista myyjää vaan olivat liikkeellä enemmän "kyllä niitä joku myy" -hengessä. Mikä sinänsä varmasti piti paikkansa, mutta ei siihen väliin mitään epämääräisiä liikemiehiä olisi tarvittu.
 

StmSvejk

Kenraali
Mistä meille olisi järkeviä käytettyjä vaihtoehtoja tarjolla? Käytettyjen koneiden yksi ongelma on, että niiden käyttöaika jää väkisinkin lyhyemmäksi, joten käyttöönottokustannusten osuus kasvaa. Sikäli säästö voi olla lyhytaikainen.
Mitään ns. pakottavaa tarvetta kikkailuun en näe, konetarjonta ei ole mitenkään poikkeuksellisen huono.
Eurofighter Typhoon?

Oliko niin että Belgia ei kuitenkaan ollut tietoinen siitä että oli myymässä käytettyjä koneitaan Suomeem? Huolella käytetty Mirage 5A olisi kyllä ollut todellinen helmi hankittavaksi o_O
Toki, ainakin ulkonäön puolesta. Tieteellisen analyysini perusteella Mirage 3/5/2000 -sarjan koneet ovat kauneimpia koskaan tehtyjä hävittäjiä. :p
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
USAF:n taiteilijan näkemys Arsenaali-koneesta:


USAF flaunts ‘arsenal plane’ concept at Air Warfare Symposium
  • 26 February, 2016
  • BY: James Drew
  • Orlando
The US Air Force has offered an artist’s impression of the Pentagon’s “arsenal plane” concept in a video presented by service secretary Deborah Lee James at an Air Warfare Symposium in Orlando, Florida today.

As first seen in DARPA "system of systems" promotion released last year, the video depicts an aircraft with an eight-engine Boeing B-52 bomber wing with the body of a Lockheed Martin C-130 turboprop. The secretary's outtake shows the aircraft launching a barrage of networked Raytheon Small Diameter Bomb II glide bombs at mobile enemy radar warning and air defence targets.

This aircraft mash-up is relevant, because the Pentagon has not revealed whether its arsenal plane will be a re-purposed B-52 or a smaller cargo airplane like the C-130, or perhaps faster types like the C-17 or B-1B.

The cargo-bomber airplane concept appears to be unmanned since it doesn’t have a cockpit window, but does have a side cargo bay door. It’s not known if the arsenal plane – based on an old, repurposed aircraft – will carry weapon specialists, similar to current AC-130 gunships.



US Air Force

“Of course, this is still a concept so there’s various artist’s renditions or videos that may attempt to show what this is like, but there has been no decision, per se, on the type of aircraft that would become this arsenal,” says James on 26 February, when asked about the image. “But I offered it up as an example of some of the creative thinking that is not only technology driven, but sometimes involves repurposing existing aircraft as concepts of operation.”

USAF chief of staff Gen Mark Welsh offered some additional insight, saying the choice of platform will depend on what types of weapons it will carry. It also depends on the size of those weapons, he says, and if the aircraft needs to get into position quickly.

“I think you can make arsenal platforms in near space, you can make arsenal platforms behind the battle lines, you could make a case for arsenal platforms in the battlespace,” says Welsh. “It just depends on what you’re trying to do, how much you can afford, and how you prioritise the effort.

“It’s just where you put it, how you access the weapons, when you need them, et cetera, and who’s actually calling for them. Is it another airborne platform, is it somebody on the ground? That’s the discussion we’re in right now. It’s going to be a fascinating discussion.”

The arsenal plane concept was revealed by US defence secretary Ashton Carter during his budget preview speech in Washington DC on February 2. It is run by the secretive Strategic Capabilities Office (SCO), which specialises in modifying old weapons into new capabilities.

The concept converts “one of our oldest aircraft platform” into a flying launchpad,” he says. It would be an “airborne magazine” that is networked with modern combat jets and potentially the Northrop Grumman B-21 bomber, which is designed as a "family of systems".

The project is funded in the Pentagon’s “advanced innovative technologies” budget under a new, mostly-classified programme labelled “alternative strike”. Almost $200 million has been dedicated to the project in fiscal year 2017, and flight demonstrations would start in late 2017 or 2018 and run through 2020.



US Air Force

In 2004, Boeing proposed a similar arsenal plane concept known as the B-1R – which stands for “regional” bomber.

According to a source, that concept would have greatly boosted the B-1B’s weapons capacity and installed an active electronically scanned array radar (AESA) to “attack multiple targets simultaneously in a jammed environment”. The aircraft’s engines would have been upgraded from the General Electric F101 to Pratt & Whitney F119 to achieve speeds of Mach 2.
https://www.flightglobal.com/news/articles/usaf-flaunts-arsenal-plane-concept-at-air-warfare-422472/
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Nimimerkki @jokuvaan taisikin jo raportoida tästä asiasta sveitsiläisten viralliseen sivustoon viitaten, mutta englanninkielinen uutinen on Nato-yhteensopiva.

Sveitsi käynnistää siis hävittäjähankintansa uudelleen. Ilmeisesti sekä F-5 että F/A-18 on tarkoitus korvata samalla konetyypillä, ja konevalinta tehdään 2020. Uusien koneiden toimitukset alkavat 2025.

Mikä mielenkiintoista, Sveitsin nykyisen Hornet-kaluston eliniän pidentäminen viidellä vuodella maksaisi n. 500 miljoonaa dollaria. Sveitsin ilmavoimilla on 31 Hornetia alkuperäisestä 34 Hornetin tilauksesta (3 D-mallia kahdeksasta tuhoutunut vuosien varrella), joten Suomeen soveltaen Hornetin eliniän pidentäminen vielä viidellä vuodella maksaisi n. 1 miljardi dollaria. Kallis ratkaisu siis, mutta jos lisärahoitusta ei järjesty, niin tämäkin olisi yksi ratkaisu vääjäämättömän viivyttämiseen.

https://www.flightglobal.com/news/articles/switzerland-prepares-for-next-attempt-at-fighter-rep-422411/

Switzerland prepares for next attempt at fighter replacement
  • 26 February, 2016
  • BY: Beth Stevenson
  • London
A second effort is about to begin that will pave the way for Switzerland to acquire a new fighter, following the rejection of a planned Saab Gripen purchase after a referendum in 2014.

The Swiss public rejected the government’s proposed buy of 22 Gripens to replace the nation's Northrop F-5s two years ago, but defence minister Guy Parmelin announced on 24 February a preparatory period is due to begin that will kick off the fighter acquisition again.

The government says, following the launch of preparation work by the federal department of defence in “spring 2016”, a study into the acquisition of a new fighter will be submitted to parliament in 2017.

Parmelin will form a group of experts to produce a report outlining the needs of the armed forces and the future of the Boeing F/A-18C/D and F-5 fleets. The group will be led by the chief of staff of the army and supervised by the chief of the army and the chief of armament.





Swiss F-5s (top) and F/A-18 (above)

Swiss air force

The government says while the earlier deal for the Gripen E was rejected, the need to replace its F-5s remains, and the delay in acquisition has added the extra concern of what will happen when Bern’s 31-strong F/A-18 fleet needs replacing.

“[The F/A-18], although technically up to scratch, is inevitably nearing the end of its expected useful life, in 2025,” the government says. “If this deadline should be extended five years, an estimated Swfr500 million [$504 million] should be invested.”

The government says, in line with current planning, the type selection of a new aircraft will be in 2020, with deliveries beginning in 2025.

Flightglobal’s Fleets Analyzer database shows the Swiss air force’s F/A-18 fleet to be between 16 and 18 years old, while the F-5 fleet is 37 years old.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Kuka niitä on myymässä?
Tranche 1 -koneita on ainakin kaupiteltu Espanjan ja brittien toimesta. Saksa on tarjonnut koneita Bulgariaan. Mielestäni myös Italia on tarjonnut koneitaan, mutta siitä ei nyt löytynyt äkkiseltään mitään.

Toinen kysymys on sitten se, tarjoaako vanha Typhoon mitään Hornetiin verrattuna? Ei varmaan juuri muuta kuin lentotunteja. Ja jos halutaan lisää lentotunteja, niin Hornetin peruskorjaus/päivittäminen on varmasti edullisempi vaihtoehto kuin uusien koneiden hankinta.

Lisäys: Ja onhan sitä spekuloitu tällä foorumilla, että Euroopan maat tilaisivat lisääkin Typhooneja, koska eivät halua lopettaa hävittäjävalmistusta ja jäädä Yhdysvaltain tarjonnan varaan. Tällöin uudempiakin koneita (Tranche 2 lähinnä) voisi tulla tarjolle.
 

StmSvejk

Kenraali
Tranche 1 -koneita on ainakin kaupiteltu Espanjan ja brittien toimesta. Saksa on tarjonnut koneita Bulgariaan. Mielestäni myös Italia on tarjonnut koneitaan, mutta siitä ei nyt löytynyt äkkiseltään mitään.

Toinen kysymys on sitten se, tarjoaako vanha Typhoon mitään Hornetiin verrattuna? Ei varmaan juuri muuta kuin lentotunteja. Ja jos halutaan lisää lentotunteja, niin Hornetin peruskorjaus/päivittäminen on varmasti edullisempi vaihtoehto kuin uusien koneiden hankinta.

Lisäys: Ja onhan sitä spekuloitu tällä foorumilla, että Euroopan maat tilaisivat lisääkin Typhooneja, koska eivät halua lopettaa hävittäjävalmistusta ja jäädä Yhdysvaltain tarjonnan varaan. Tällöin uudempiakin koneita (Tranche 2 lähinnä) voisi tulla tarjolle.
No, eiköhän noihin Transu 1 -koneisiin olisi tarjolla tuossa tapauksessa jonkinlainen HLBT -päivityspaketti Transu 3 -tasolle tai sen lähelle jolloin suorituskyky olisi eri luokka kuin Hornet-kalustolla. Plus tiimoja olisi varmaankin reilusti jäljellä. Säästösyistä tuo olisi houkutteleva, varsinkin jos ja kun hävittäjähankinta pitää käytännössä rahoittaa pitkälti puolustusbudjetin sisältä. Oikeastaan suurin riski tuossa järjestelyssä olisi että meille hankittaisiin oikeasti 60 hävittäjää. Niiden käyttökulut söisivät hirvittävän suuren osuuden puolustusbudjetista.

Parempi että hankitaan uusia koneita nin niitä tulee vähemmän. ;)
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
No, eiköhän noihin Transu 1 -koneisiin olisi tarjolla tuossa tapauksessa jonkinlainen HLBT -päivityspaketti Transu 3 -tasolle tai sen lähelle jolloin suorituskyky olisi eri luokka kuin Hornet-kalustolla.
Jostakin syystä yksikään käyttäjämaa ei ole tainnut kiinnostua isommasta päivittämisestä (korjatkaa, jos olen väärässä). Herää vain kysymys, että miksi, jos se on niin edullista?

Briteilläkin on suorastaan hävittäjäpula, kun vanhat koneet (siis Tornadot, Harrierit, F-4:t jne.) poistuvat tai ovat jo poistuneet, eikä F-35 valmistu ajoissa. Silti alkupään Typhooneja käytetään käsittääkseni lähinnä kotimaan ilmapuolustustehtävissä (QRA). Velkaisella Espanjalla ei varmaankaan ole rahaa korvata Hornetejaan kovin pian F-35:llä, vaan siellä Typhoon tulee näyttelemään pääroolia vielä pitkään. Silti maa on yrittänyt hankkiutua koneistaan eroon. Italialla on vähän sama tilanne, kun AMX ja Tornado joskus vanhenevat, ja sielläkin talousvaikeudet haitannee yritystä korvata koneet F-35:llä (suunnitellutkin F-35:n määrät selvästi alle sata konetta).

Jos Hornetin nykyinen suorituskyky katsotaan liian heikoksi ajatellen käyttöiän pidentämistä, niin uutta maalinosoitussäiliötä IRST-ominaisuudella (LITENING G4) ja uusia aseita (AMRAAM D + Sidewinder 9X Block II) on luvassa merijalkaväen käytössä oleviin Horneteihin (PDF-dokumentin sivu 208). Eiköhän niillä pärjätä täälläkin, jos käyttöikää ei ole tarkoitus pidentää kuin viisi vuotta. Ilmeisesti myös AESA-tutka on tulossa markkinoille, joskin siitä on epäselvyyttä, että haluaako merijalkaväki hankkia sen koneisiinsa.

Plus tiimoja olisi varmaankin reilusti jäljellä.
Tämän mukaan Peruun kolme vuotta sitten Espanjan tarjoamilla koneilla oli keskimäärin 600 tuntia takana. Sen sijaan on esitetty huoli, että Typhoonit eivät kestä suunniteltua 6000 tuntia, vaan saksalaiset ovat määrittäneet viralliseksi kestoksi 3000 tuntia. Kun Suomi tarvitsee koneensa 10-15 vuoden kuluttua, niin kaikkien maiden tarjoamilla koneilla lienee ikää takana keskimäärin vähintään 1500 tuntia.

Säästösyistä tuo olisi houkutteleva, varsinkin jos ja kun hävittäjähankinta pitää käytännössä rahoittaa pitkälti puolustusbudjetin sisältä. Oikeastaan suurin riski tuossa järjestelyssä olisi että meille hankittaisiin oikeasti 60 hävittäjää. Niiden käyttökulut söisivät hirvittävän suuren osuuden puolustusbudjetista.
Väliaikaiset ratkaisut ovat säästöjen kannalta usein katastrofaalinen asia. Koko käyttöönottoruljanssi (siis koulutukset, varikkotason huoltovälineet) maksaa helposti satoja miljoonia euroja. En usko kustannustehokkuuteen tässä asiassa, vaikka seksikästä eri konetyyppien sekoittelu ja käyttely voi ollakin.

Parempi että hankitaan uusia koneita nin niitä tulee vähemmän. ;)
Aivan! Päästään maksamaan tyhjästä lentotukikohdasta Senaatti kiinteistöille vielä 30 vuotta. :eek:
 

jokuvaan

Ylipäällikkö
Erityisen mielenkiintoista tuossa Sveitsi jutussa on aikataulu ja saman konetyypin korvaaminen kuten Suomessa, aikataulun osalta Sveitsi voi tehdä valintapäätöksen mahdollisesti n. 1-8 kk ennen Suomea.
 

fulcrum

Ylipäällikkö
Käytettyjen koneiden markkinat eivät valitettavasti tänä päivänä ole niin edulliset kuin 90-luvulla. Esimerkiksi Itävalta maksoi pitkälti toista miljardia euroa 15 Tranche 1-Typhoonista, eli ne tulivat vain vähän halvemmaksi kuin ihan uusimmat saman mallin koneet.
Ruotsilla olisi edelleen jonkunmoinen ylijäämä tarjolla Gripeneitä, mutta ne eivät sitten Hornetiin nähden tarjoaisi minkäänlaista suorituskykyparannusta. Tiimoja saataisiin lisää se 15-20 vuotta.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Käytettyjen koneiden markkinat eivät valitettavasti tänä päivänä ole niin edulliset kuin 90-luvulla. Esimerkiksi Itävalta maksoi pitkälti toista miljardia euroa 15 Tranche 1-Typhoonista, eli ne tulivat vain vähän halvemmaksi kuin ihan uusimmat saman mallin koneet.
Ruotsilla olisi edelleen jonkunmoinen ylijäämä tarjolla Gripeneitä, mutta ne eivät sitten Hornetiin nähden tarjoaisi minkäänlaista suorituskykyparannusta. Tiimoja saataisiin lisää se 15-20 vuotta.
Itävallan ostos nyt meni muutenkin päin brinkkalaa, kun alkoivat säätämään jo tehtyä hankintasopimusta. Olisivat vain pitäytyneet alkuperäisessä sopimuksessa tai ostaneet alkujaankin halvan koneen (F-16/Gripen). Kyllä se olisi ilmavalvontaan riittänyt.
 

Huhta

Ylipäällikkö
ELSO 2.0
Erityisen mielenkiintoista tuossa Sveitsi jutussa on aikataulu ja saman konetyypin korvaaminen kuten Suomessa, aikataulun osalta Sveitsi voi tehdä valintapäätöksen mahdollisesti n. 1-8 kk ennen Suomea.
Jos Gripen E menee läpi Sveitsissä toisella yrittämällä, niin se loisi Gripenille mielenkiintoista pohjaa Suomenkin hankintaa ajatellen. Sitten olisi Ruotsin itsensä lisäksi kaksi vientikäyttäjää, mikä antaisi jonkinlaista pohjaa. Mielenkiintoista on myös nähdä, osallistuuko kisaan tällä kertaa vahvempi amerikkalaisedustus (F-16, F/A-18 ja F-35).

Sinällään kyllä mielenkiintoinen tilanne, että kansanäänestyksillä päätetään asioista. Mahtavatko hankinnat onnistua tälläkään kertaa? Vai olisiko Ukrainan kriisi kenties pehmittänyt sveitsiläiset?
 
Top