Ilmavoimien tulevaisuus

[Quixote]

Ukrainan sodassa minusta oli silmiinpistävää vähäinen ilmavoimien käyttö. Tuskinpa kukaan enää kuvittelee, etteivät venäläiset siellä ole. Joten perustelut siitä, että haluttaisiin kieltää venäläisten osallisuus sotaan ei oikein istu.

Syyriassa taas käytetään ilmavoimia. Olisiko teillä ideoita miksi näin on? Ukrainalle on kuitenkin heikot ilmavoimat ja jos oikein ymmärsin, ilmatorjuntakaan ei ole erityisen vahva.

Tästä voisimme oppia jotain omia arvioita varten.

 

[StmSvejk]

Uusimmassa Suomensotilaassa (juu, juu tiedetään Suomensotilas ) oli juttua tulevasta hävittäjä hankinnasta Ahti Lapin kirjoittamalla. Koirjoitus oli ihan hyvä vaikka se asenteellinen olisikin. Lappi esitti aikalailla samat huomiot/kysymykset jotka itsekin olen heittänyt. Huomiota hän kiinnitti siihen, että olemme ilma-alivoimainen osapuoli ja siihen, että minkälaiset mahdollisuudet meillä olisi oikeasti tehdä pommituslentoja. Lapin suositukset olisivat panostaa ilmatorjuntaan (yllättäen) mutta hyvin kaveri mielipidettään perusteli. Joka tapauksessa riskinä on että hankinnassa tuhlataan järjetön tukku rahaa joka sitten näkyy esim. maavoimien toiminnassa pitkään negatiivisena. Lapin kanssa olen samaa mieltä, että tulee meille millainen kone tulevaisuudessa tahansa on se määrä sellainen, että ei sillä pommitus reissuja tehdä, ei ainakaan sota oloissa. Kriha hommat on sitten oma asiansa.

Suomi on eturintamamaana eri asemassa kuin pohjoismaiset rajanaapurimme tai läntisen euroopan maat. Suomessa pitäisi olla rohkeutta tehdä omat ratkaisut ja panostaa ilmatorjuntaan - jopa kehitystyöhön tarpeen vaatiessa sillä jopa ohjusjärjestelmien kehitysmäärärahat ovat pieniä verrattuna hävittäjien hankinnan ja operointirahojen konkurssilukemiin. Eikä Suomen tarvitsisi mitään uusia tutkia tai ohjuksia edes kehitellä, valmiiksi käytössä olevien järjestelmien modifiointi erityisolosuhteisiin riittäisi. En usko että esim. Mk41-kennoston muuttaminen maakäyttöön sopivaksi olisi ylivoimainen tehtävä.

Omasta mielestäni oikea hävittäjälentokoneiden määrä voisi olla vaikkapa 10-12. Päälle vielä muutama nopea suihkuharjoituskone rauhanajan tunnistuslentoja varten. Mut onhan tästä väännettä tässäkin ketjussa vaikka kuinka paljon.

 

[Mikoyan]

Suomi on eturintamamaana eri asemassa kuin pohjoismaiset rajanaapurimme tai läntisen euroopan maat. Suomessa pitäisi olla rohkeutta tehdä omat ratkaisut ja panostaa ilmatorjuntaan - jopa kehitystyöhön tarpeen vaatiessa sillä jopa ohjusjärjestelmien kehitysmäärärahat ovat pieniä verrattuna hävittäjien hankinnan ja operointirahojen konkurssilukemiin. Eikä Suomen tarvitsisi mitään uusia tutkia tai ohjuksia edes kehitellä, valmiiksi käytössä olevien järjestelmien modifiointi erityisolosuhteisiin riittäisi. En usko että esim. Mk41-kennoston muuttaminen maakäyttöön sopivaksi olisi ylivoimainen tehtävä.

Omasta mielestäni oikea hävittäjälentokoneiden määrä voisi olla vaikkapa 10-12. Päälle vielä muutama nopea suihkuharjoituskone rauhanajan tunnistuslentoja varten. Mut onhan tästä väännettä tässäkin ketjussa vaikka kuinka paljon.

Siinä onkin savottaa.

 

[StmSvejk]

Siinä onkin savottaa.

Esimerkiksi MEADS-järjestelmän koko kehitysbudjetti oli 3 miljardin euron tienoilla. Suomelle käyttökelpoiset läntiset ohjusjärjestelmät ovat jo olemassa, oikeastaan SM-6 voisi olla ainoa läntinen ohjus joka toisi uutena järjestelmänä Suomelle sopivaa lisäarvoa ja jolle ei ole vielä liikuteltavaa maalaukaisujärjestelmää olemassa. CEC:n ja aktiivihakupään ansiosta ainoastaan laukaisuajoneuvo pitäisi kehittää, ja merijärjestelmän tuominen maalle on hiukka yksinkertaisempaa kuin maajärjestelmän vienti merelle.

 

[Mikoyan]

Esimerkiksi MEADS-järjestelmän koko kehitysbudjetti oli 3 miljardin euron tienoilla. Suomelle käyttökelpoiset läntiset ohjusjärjestelmät ovat jo olemassa, oikeastaan SM-6 voisi olla ainoa läntinen ohjus joka toisi uutena järjestelmänä Suomelle sopivaa lisäarvoa ja jolle ei ole vielä liikuteltavaa maalaukaisujärjestelmää olemassa. CEC:n ja aktiivihakupään ansiosta ainoastaan laukaisuajoneuvo pitäisi kehittää, ja merijärjestelmän tuominen maalle on hiukka yksinkertaisempaa kuin maajärjestelmän vienti merelle.

Tämä aihe kuuluisi kyllä IT-ketjuun, vaikka liittyykin vain hatarasti hävittäjäaseeseen. Ilmatorjuntaohjuslavetti on varsin rajoitettu asejärjestelmä taisteluhävittäään verrattuna. IT on pultattu paikoilleen pienelle sektorille, jolloin niillä voi suojata tehokkaasti vain tiettyjä kohteita, kuten lentokenttiä ja voimalaitoksia. Sen sijaan hävittäjällä pääsee melkein joka paikkaan. Yksi ilmatorjunnan puute on, että nykyaikana Venäjälläkin on käytössä jammerit, joilla IT:n voi tehokkaasti lamauttaa pelistä pois. Venäjä oletettavasti käyttikin näitä Georgiassa, vastustajan moderneja BUK-laukaisualustoja vastaan hyvällä menestyksellä. Vastustajan hävittäjäaseen lamauttaminen taasen vaatii paljon suurempia resursseja/uhrauksia, eikä se ole aina mahdollistakaan.

 

[StmSvejk]

Tämä aihe kuuluisi kyllä IT-ketjuun, vaikka liittyykin vain hatarasti hävittäjäaseeseen. IT on pultattu paikoilleen pienelle sektorille, jolloin niillä voi suojata tehokkaasti vain tiettyjä kohteita, kuten lentokenttiä ja voimalaitoksia. Sen sijaan hävittäjällä pääsee melkein joka paikkaan. Yksi ilmatorjunnan puute on, että nykyaikana Venäjälläkin on käytössä jammerit, joilla IT:n voi tehokkaasti lamauttaa pelistä pois. Venäjä oletettavasti käytti näitä Georgiassa, vastustajan moderneja BUK-laukaisualustoja vastaan hyvällä menestyksellä. Vastustajan hävittäjäaseen lamauttaminen taasen vaatii paljon enemmän resursseja, eikä se välttämättä ole mahdollistakaan.

Siksipä pitää olla hävittäjiä ja vahva ilmatorjunta, ei kuten Suomessa eli hävittäjiä ja heikohko ilmatorjunta. Pitkän kantaman ilmatorjunnassa puhutaan 120-250km kantamasta (ASTER 30 ja SM-6), eli vaikka koko maan kattaminen ei mahdottomia ohjusmääriä vaadi. Pitkän kantaman ilmatorjunta mahdollistaa myös vaikuttamisen Venäjän ilmatilaan jonne omilla hävittäjillämme ei ole mitään asiaa. Maailmassa on tällä hetkellä kaksi isoa sotilasorganisaatiota jotka suunnittelevat taistelevansa välillä myös ilma-alivoimaisina, Venäjän asevoimat ja USA:n merivoimat. Molemmat nojaavat ilmapuolustuksessaan ensisijaisesti vahvaan ilmatorjuntaan, toissijaisesti hävittäjäkalustoon. En usko että Suomessa on erityisolosuhteita jotka kumoaisivat tämän valinnan, varsinkin kun hävittäjien määrä tippuu rajusti.

Hävittäjien rooli on toimia pommi-imurina, ilmapuolustuksen vahvistajina ja vastata ilmapuolustuksesta karkeasti Oulu-Jyväskylä-Helsinki -linjan länsipuolella. Tuon linjan itäpuolella reagointiaika on aivan liian lyhyt ja toimintamahdollisuudet Venäjän ilmatorjunnan ulottuvuuden vuoksi pienemmät.

 

[Mikoyan]

Siksipä pitää olla hävittäjiä ja vahva ilmatorjunta, ei kuten Suomessa eli hävittäjiä ja heikohko ilmatorjunta. Pitkän kantaman ilmatorjunnassa puhutaan 120-250km kantamasta (ASTER 30 ja SM-6), eli vaikka koko maan kattaminen ei mahdottomia ohjusmääriä vaadi. Pitkän kantaman ilmatorjunta mahdollistaa myös vaikuttamisen Venäjän ilmatilaan jonne omilla hävittäjillämme ei ole mitään asiaa. Maailmassa on tällä hetkellä kaksi isoa sotilasorganisaatiota jotka suunnittelevat taistelevansa välillä myös ilma-alivoimaisina, Venäjän asevoimat ja USA:n merivoimat. Molemmat nojaavat ilmapuolustuksessaan ensisijaisesti vahvaan ilmatorjuntaan, toissijaisesti hävittäjäkalustoon. En usko että Suomessa on erityisolosuhteita jotka kumoaisivat tämän valinnan, varsinkin kun hävittäjien määrä tippuu rajusti.

Hävittäjien rooli on toimia pommi-imurina, ilmapuolustuksen vahvistajina ja vastata ilmapuolustuksesta karkeasti Oulu-Jyväskylä-Helsinki -linjan länsipuolella. Tuon linjan itäpuolella reagointiaika on aivan liian lyhyt ja toimintamahdollisuudet Venäjän ilmatorjunnan ulottuvuuden vuoksi pienemmät.

Suomen mallissa olisi kyllä paljon kehittämisen varaa aivan kaikissa puolustushaaroissa, mutta syy lienee sisäpolitiikassa ja vähäisissä resursseissa, kuin niinkään tahdossa.

Toisekseen koko valtion kattaminen järjestelmällä, jonka toimintakyvystä sulla ei ole mitään muita takeita, kuin kyseistä järjestelmää markkinoivan yrityksen mainokset; ei ole kovin luotettavaa. Kannattaa satsata useisiin järjestelmiin, mielellään sellaisiin jotka ovat toimineet muissakin sodissa.

Venäjän ilmatorjuntaa mainostetaan toki ohjuksen ulottuvuudella, mutta toinen totuus piilee siinä, ettei Venäjän tutkat kykene havaitsemaan ja lukitsemaan kohteita läheskään niin kaukaa. Sama pätee länsiohjusjärjestelmissä.

 

[StmSvejk]

Toisekseen koko valtion kattaminen järjestelmällä, jonka toimintakyvystä sulla ei ole mitään muita takeita, kuin kyseistä järjestelmää markkinoivan yrityksen mainokset; ei ole kovin luotettavaa. Kannattaa satsata useisiin järjestelmiin, mielellään sellaisiin jotka ovat toimineet muissakin sodissa.

No hävittäjäthän ja niiden pääaseet, eli ohjukset, toimivat aina brosyyrien mukaan. Olen samaa mieltä siitä että kannattaisi satsata useisiin järjestelmiin. Suomessa on satsattu mittavasti vain hävittäjätorjuntaan ja jätetty ilmatorjunnan kehittäminen oikeastaan vain kohdesuojan tasolle.

Venäjän ilmatorjuntaa mainostetaan toki ohjuksen ulottuvuudella, mutta toinen totuus piilee siinä, ettei Venäjän tutkat kykene havaitsemaan ja lukitsemaan kohteita läheskään niin kaukaa. Sama pätee länsiohjusjärjestelmissä.

Aktiviihakupäällä olevan ohjuksen kyennee ampumaan muunkin kun järjestelmän oman tuottaman mittausdatan pohjalta, esim. tutkakoneen tiedon, viestitiedustelutiedon tms. pohjalta. Näinhän toimii myös USN:n CEC nykyään.

 

[Mustaruuti]

Hornetit rahoitettiin ihan normaalisti puolustusbudjetin perushankintavaroista. Mitään lisärahoitusta niille ei annettu, tosin tavallaan annettiin koska ilman hankintaa puolustusmäärärahoja oltaisiin varmaan melko lailla leikattu.
6 miljardin euron lisäbudjettia hävittäjähankintaan ei ole tulossa. Parhaimmillaan voi käydä niin että leivotaan pienehkö lisäbudjetti (luokkaa miljardi euroa) ja lisäksi merivoimille aluskalustoa telakkatuella.

Hornetithan maksettiin puolustusbudjetin kautta joka tapauksessa, joten lukuja on mahdoton saada erilleen. Mutta, voisi olla tosiaan varmaan aika oikea tulkinta, että tietyssä mielessä Hornet sai erillisrahoitusta, kun puolustusbudjetin tasoa ajettiin muuten alaspäin.

Tuota asiaa voisi vielä vähän penkoa. Löytääkö joku markkamääräistä kehitystä puolustusbudjetista 90-luvulla?

Esim. tämä antaisi viitteitä, että Hornettiin kyllä panostettiin ainakin jonkin verran erikseen.

http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/4.syyskuu/BULY3498.HTM

Vuoden 1999 Budjetti

Puolustukseen miljardi markkaa tämänvuotista vähemmän (Hornet hankintamenojen vähenemisen vuoksi)

Ensi vuoden puolustusbudjetti on 9 miljardia markkaa pienempi kuin tämän vuoden menot. (huom. tässä varmaan kirjoitusvirhe, ilmeisesti tarkoitti, että budjetti tippui 10->9 miljardia) Alenemisen aiheuttaa erityisesti Hornet-hävittäjien hankintamenojen väheneminen. Puolustukseen käytetään Suomessa ensi vuonna 1,27 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Puolustusmateriaalihankintoihin käytetään 3,5 miljardia markkaa eli summa putoaa 1,2 miljardia markkaa kuluvasta vuodesta. Suurin osa rahoista kuluu edelleen Horneteihin ja niiden ase ja huoltojärjestelmiin. Tulevaa helikopterihankintaa valmistellaan 22 miljoonalla markalla. Uusia tilausvaltuuksia budjettin ei sisälly.

---

Hornetit maksoivat noin 18 miljardia markkaa (3,16 miljardia euroa).

Ilmeisesti hankintabudjetti pyöri normaalisti noin 3 miljardissa, ja Hornet-hankinnan ajan 4 miljardissa?

http://www.defmin.fi/ajankohtaista/...en_2001_puolustusbudjetista.760.news?714_o=20

Puolustusbudjetti vuodelle 2001

Hallituksen talousarvioesityksessä esitetään puolustusministeriön hallinnonalalle määrärahoja ensi vuodelle yhteensä 9 544 miljoonaa markkaa. Se on 284 miljoonaa markkaa vähemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Se alittaa eduskunnan hyväksymän puolustuspoliittisen selonteon mukaisen puolustuksen vuoden 2001 rahoitustarpeen noin 600 miljoonalla markalla.

Puolustusmateriaalihankintoihin hallitus esittää 3 162 miljoonaa markkaa.

Näin Hornet-hankinta oltaisiin saatu hoidettua 6 vuodessa (3 miljardia*6 vuotta ja muihin hankintoihin jäi miljardi per vuosi)?

Valitettavasti puolustusbudjetti on noista ajoista noussut, mutta hankintamenot ei juurikaan - 600 miljoonaa pyörii karkeasti noissa samoissa lukemissa.

Siksi jonkinlainen tasokorotus HX-hankinnan ajalle tarvitaan, tai sitten joudutaan tinkimään hävittäjien määrästä (tai venyttämään se hankinta sinne runsaan 10 vuoden kestolle ja silloin erityisesti maavoimille tulee 10v niukkuus).

 

[Mustaruuti]

Kuten sanottua, Hornet-hankinta rahoitettiin aivan samalla tavalla normaaleista hankintamenoista ja kyllä, muut materiaalihankinnat olivat melko mitättömiä sinä aikana.
Normaalit perushankintavarat ovat olleet noin 700 miljoonan euron vuositasolla ennen viime vuosien leikkauksia. Tällä rahoitustasolla luultavasti onnistuisi noin 40-50 koneen hankinta samantapaisella aikataululla kuin aikoinaan Hornetit (koneitahan ei joka tapauksessa makseta kertarysäyksellä vaan menot jakautuvat useammalle vuodelle).

Millaista matikkaa tuossa kävit läpi?

Tuosta tulisi 6*0,7miljardia = 4,2 miljardia. Sillä saisi ehkä 35 konetta (120 miljoonaa per kpl).

 

[Raveni]

Sen verran on sanottava, että meillä hävittäjiä on vähän ja taitaa määrä tippua vielä nykyisestäkin... Koska ne eivät voi olla kahdessa tai useammassa paikassa samaan aikaan tippuu myös niiden antama suoja. Totta on, että järjestelmä on joustava, ne liikkuvat nopeasti kohde aluueelle. Ne eivät kuitenkaan anna suojaa 24/7 vaan vain silloin kun ne ovat ilmassa. Ne ovat haavoittuva järjestelmä koska ne tarvitsevat tietyt tukitoimet, ilmatilanne kuva ja lentokentät mukaan lukien. Luonnollisesti vielä paljon muuta. Ne ovat kallis järjestelmä yllä pitää. Ihmettelen suunnattomasti sitä, että joku kuvittelee että meillä on vielä resursseja pommittamiseen. Antaa vähintäänkin epäpätevän kuvan ilmavoimista.

 

[Mustaruuti]

Ukrainan sodassa minusta oli silmiinpistävää vähäinen ilmavoimien käyttö. Tuskinpa kukaan enää kuvittelee, etteivät venäläiset siellä ole. Joten perustelut siitä, että haluttaisiin kieltää venäläisten osallisuus sotaan ei oikein istu.

Syyriassa taas käytetään ilmavoimia. Olisiko teillä ideoita miksi näin on? Ukrainalle on kuitenkin heikot ilmavoimat ja jos oikein ymmärsin, ilmatorjuntakaan ei ole erityisen vahva.

Tästä voisimme oppia jotain omia arvioita varten.

Putin toimii ennen kaikkea kotiyleisön suuntaan. On eri asia sanoa, että venäläiset vapaaehtoiset puolustavat venäläisiä fasismia vastaan juoksuhaudoissa kuin näyttää ukrainalaisten kaupunkien mattopommituksia televisiossa.

Syyriassa taas tosiaan käytetään ilmavoimia voimalla. Syynä lienee mm. se, että tällä vältetään omia tappioita (Turkki-incidentti oli kauneusvirhe operaatiossa).

Mielestäni on kaksi opittavaa asiaa:

1. Venäjällä on, epäilyksistä huolimatta, kyky erittäin laajaan ilma-operaatioon, myös etäsijoitettuna, mikä luonnollisesti lisää haasteita logistiikan ja huollon osalta. Ukrainaan (tai Suomea vastaan) Venäjä olisi kyennyt kohdistamaan vielä suuremman voiman.
2. Venäjällä ei ole turhia, sivistyksen pintakiillon aiheuttamia rajoitteita ilmavoimien käytöstä, esim. tyhmillä klusteripommien ja termobaaristen aseiden mattopommituksilla siviilien asuttamia väestökeskittymiä vastaan

 

[Raveni]

Suomella pitäisi olla joku pitkän tähtäimen ilmapuolustus strategia johon päätöksen teko voisi nojata nyt saa sellaisen kuvan että ollaan tekemässä ja hankkimassa jotain jolla paikata ja korvata vanhentuvaa kalustoa...

Ilmavoimat haluaa F-35 siitä ei ole epäillystä.. Onhan se amerikkalainen huippu vehje... Puolustus haarat kilpailee toistensa kanssa ja rahoista... Kokonaisuus ja kokonaissuorituskyky jää sivu osaan... Mikä tahansa ilmavoimien tulevaisuus on sen on kyettävä tukemaan maavoimien taistelua. Jottei vähiä voimavarojamme tuhota niille sijoille.. Sota käydään maassa mutta voitetaan ilmassa voisi sanoa... Jos vihollisella on ns. Open sky niin muiden puolustushaarojen taistelu on tuhoon tuomittu... Se millä vihollisen ilmavoimien käyttö taistelualueella estetään on oma kysymyksensä...

 

[Mustaruuti]

Ne eivät kuitenkaan anna suojaa 24/7 vaan vain silloin kun ne ovat ilmassa.

Ihmettelen suunnattomasti sitä, että joku kuvittelee että meillä on vielä resursseja pommittamiseen. Antaa vähintäänkin epäpätevän kuvan ilmavoimista.

Kyllä ne antavat suojaa, vaikka odottaisivat maassa. Normi toimistotyöläisen kahvipaussin aikana ehtii jo tekemään vaikka mitä Ei tarvitse koko ajan Cappia pyörittää Kotka-Lappeenranta-akselin yläpuolella.

Ei kai kukaan kuvittele että ilmavoimat hirveästi pommittelisi? Mutta ei parin jasmiinin heittäminen matkaan paljoa resursseja vie, ja se on hyvin turvallistakin. Se pakottaa kuitenkin naapurin ottamaan myös sen huomioon ja se hidastaa toimintaa siellä päässä.

 

[Raveni]

Kyllä ne antavat suojaa, vaikka odottaisivat maassa. Normi toimistotyöläisen kahvipaussin aikana ehtii jo tekemään vaikka mitä Ei tarvitse koko ajan Cappia pyörittää Kotka-Lappeenranta-akselin yläpuolella.

Ei kai kukaan kuvittele että ilmavoimat hirveästi pommittelisi? Mutta ei parin jasmiinin heittäminen matkaan paljoa resursseja vie, ja se on hyvin turvallistakin. Se pakottaa kuitenkin naapurin ottamaan myös sen huomioon ja se hidastaa toimintaa siellä päässä.

Riippuu luonnollisesti siitä että missä vaiheessa kriisiä noita pommituksia tehdään...

Ilmatilannekuva on oleellinen asia hävittäjien käytössä ja sitä muodostetaan pääasiassa tutkilla jotka ovat haavoittuvia.. Meillä tutkia on kovin, kovin vähän...

 

[Mustaruuti]

Mutta palatakseni HX-kauppoihin, katsotaanpa luottamuskeijuanalyysia hävittäjien määrästä. Katsotaanpa aluksi verrokkimaiden konemääriä viime vuosilta ottaen huomioon puolustusbudjetin suuruuden. Tässä vertailussa ei muita muuttujia.

Suomi: Vuotuiset puolustusmenot 2,7mrdE
Itävalta: Vuotuiset puolustusmenot 2,4mrd E. Hankki 2007 15 Eurofighteriä
Sveitsi: 4,5mrd E. Suunnitelmissa oli hankkia 22 Gripeniä mikä hylättiin kansanäänestyksessä.
Norja: 5,5mrd E. Suunnitelmissa hankkia 52 F-35 konetta.

Lähestymistapa on hyvä, mutta esim. ammattimaiset puolustusvoimat ovat vuotuisilta menoiltaan usein kalliimmat. Siksi on hyvä tehdä vertailu tuohon rinnalle myös BKT-mielessä.

Sveitsillä on tuon lisäksi runsaat 30 Hornettia.

 

[Mustaruuti]

Riippuu luonnollisesti siitä että missä vaiheessa kriisiä noita pommituksia tehdään...

Ilmatilannekuva on oleellinen asia hävittäjien käytössä ja sitä muodostetaan pääasiassa tutkilla jotka ovat haavoittuvia.. Meillä tutkia on kovin, kovin vähän...

Ensimmäistä riviä en ymmärtänyt.

Maatutkien käyttö on vielä oleellisempaa ohjusilmatorjunnassa. Hävittäjät pärjäävät periaatteessa ominkin avuin (keskenään verkotettuina).

 

[StmSvejk]

Lähestymistapa on hyvä, mutta esim. ammattimaiset puolustusvoimat ovat vuotuisilta menoiltaan usein kalliimmat. Siksi on hyvä tehdä vertailu tuohon rinnalle myös BKT-mielessä.

Sveitsillä on tuon lisäksi runsaat 30 Hornettia.

Gripeneillä oli tarkoitus korvata Hornetit ja F-5:t. Kaikissa noissa maissa on asevelvollisuusarmeija. Sveitsin ja Itävallan tapauksessa merivoimien rahoitus on sangen heikko. Puolustusbudjetit / bkt:

https://www.google.com/publicdata/e...81.45260328200445&mapType=t&icfg&iconSize=0.5

 

[Raveni]

Ensimmäistä riviä en ymmärtänyt.

Maatutkien käyttö on vielä oleellisempaa ohjusilmatorjunnassa. Hävittäjät pärjäävät periaatteessa ominkin avuin (keskenään verkotettuina).

Tarkoitin että meillä ei välttämättä ole sitä kykyä enään kriisin alettua vaan jassm olisi esimerkiksi tehokkaimmillaan silloin kun vihollinen vasta valmistautuu

Hävittäjien tutkat tottakai mutta silloin sen/niiden olisi oltava ilmassa... Voimmeko pitää koneita ilmassa 24/7

 

[StmSvejk]

Riippuu luonnollisesti siitä että missä vaiheessa kriisiä noita pommituksia tehdään...

Ilmatilannekuva on oleellinen asia hävittäjien käytössä ja sitä muodostetaan pääasiassa tutkilla jotka ovat haavoittuvia.. Meillä tutkia on kovin, kovin vähän...

Ilmatilannekuvaa muodostetaan myös muilla keinoin, esim. isojen poikien satellittitiedon avulla (USA:n ennakkovaroitussatelliitit joita ei tuhota ennen kuin ydinsodassa kykenevät havaitsemaan lentokoneiden nousemisen sekä ballististen että ristelilyohjusten laukaisemisen), viesti- ja elektronisen tiedustelun toimesta. Näillä saadaan ennakkotietoa jotta tutkia ei tarvi pyörittää koko ajan.

Veikkaisin että jatkossa ilmatilannekuvan muodostaminen omalla alueella mullistuu kunhan automatisoidut ilmavalvontajärjestelmät saadaan jossain vaiheessa käyttöön. 360 astetta pyöriviä lämppäreitä vaan joka maston nokkaan kuvantunnistusohjelmalla.