Eikös MiG-23 ollut tarjolla myös silloin, kun MiG-21bis valittiin? Vaikea ajatella, että yli vuosikymmen myöhemmin olisi hyväksytty sama perusratkaisu, vaikka sitten aavistuksen uudemmalla avioniikalla ja aseistuksella.
Suomelle esiteltiin 1975 MiG-23MS, eli se kaikista kuppaisin karvalakkimalli jossa oli sama asejärjestelmä kuin MiG-21bisissä. Siinä ei tosiaan ollut mitään järkeä koska bissi tarjosi jokseenkin samanlaisen suorituskyvyn puolella hintaa. Harmittavasti jo pari vuotta myöhemmin meille oltaisiin luultavasti tarjottu MF-mallia jossa olisi ollut parempi tutka ja R-23 -ohjus. ML olisi tarjonnut sitten vielä paremmat saavutusarvot ja liikehtimiskyvyn, ja kypärätähtäin ja R-73 olisivat myös olleet mahdollisia lisätä arsenaaliin. Tietysti tutka olisi ollut siltikin vanhanaikainen ja asekuorma vaatimaton. Lisäksi ongelmaksi olisi tullut tuonajan neuvostokoneille tyypillinen lyhyt käyttöikä josta oli osa jo lennetty. Hyvänä puolena korvauskoneita olisi ollut puoli-ilmaiseksi Euraasia väärällään. 2000-luvun alussa Sri Lanka osti Ukrainasta peruskorjattuja MiG-27:ja kappalehintaan $1.7 miljoonaa, joten yhden Hornetin hinnalla olisi saanut laivueellisen Floggereita ja rahaa olisi jäänyt ylikin.
Poliittisesti sitoutuminen neuvostokoneeseen olisi tietysti ollut huono valinta, sama ongelma olisi ehkä tullut vastaan myös Kfirissä jota Israelista olisi ollut saatavilla. Se olisi lisäksi ollut melko kallis.
F-4 olisi mielestäni ollut myös outo ja epätodennäköinen valinta, koska perusratkaisu oli vanha, kuten MiG-23:n kohdallakin. Lisäksi koneen raskaus ja kaksipaikkaisuus olisi ollut aika poikkeuksellista Suomessa. Olkoonkin, että konetyypille oli valmis kehityspolku saksalaisten Improved Combat Efficiency -ohjelman puitteissa.
ICE-standardin F-4 olisi ollut kohtuullisen tehokas, mutta sellaisia ei tietysti ollut saatavilla joten olisimme joutuneet tyytymään siihen Sparroweilla ja 60-luvun tutkalla varustettuun vanhaan rieskaan. Päivitys olisi ollut mahdollinen (mm. Israel tarjosi hyvinkin kattavaa pakettia) muttei järkevä koska sitten sillä rahalla olisi saanut parempia koneita. 2-paikkaisuus olisi tietysti ollut dilemma ja nostanut kustannuksia entisestään. Ongelmana olisi ollut myös se ettei Phantomia hirveästi enää hävittäjäkoneena maailmalla käytetty vaan lähinnä SEAD-koneena tai pommittajana, tai tiedustelukoneena eli olisimme olleet vanhan hävittäjämallin viimeisiä käyttäjiä, tosin varaosia ja -koneita kyllä varmasti olisi ollut saatavilla, samaten ohjuksia. Poliittisesti amerikkalaiskone olisi tietysti tuonut samoja mahdollisesti positiivisia vaikutuksia kuin Hornettikin.
Mirage F.1 olisi ollut edellämainittuja halvempi käyttää mutta luultavasti hankintahinta olisi ollut korkeampi koska Ranskalla ei ollut ihan samanlaista painetta romunpoistoon. Kone olisi muuten sopinut meille ihan hyvin mutta tutka oli siinäkin aika vaatimaton, samaten asekuorma. Itseäni on aina harmittanut ettei Suomen ilmavoimilla ollut koskaan yhtään Miragea. Ne on vaan niin koleita.
Näitä vaihtoehtoja pallottelen siinä hengessä että ilmavoimille olisi ilmoitettu että rahaa ei oikeasti ole YHTÄÄN, keksikää jotain. Niin konkurssissa Suomi ei sentään ollut (vaikka läheltä liippasi).
F-16 olisi ollut hyvä valinta TURPO-näkökohdista ja käyttökulujen kannalta samoin kuin päivitettävyyden osalta, joskin hankintakustannukset olisivat saattaneet olla suhteellisen korkeat. MiG-29 olisi varmaankin ollut "halvin", jos koneilla olisi kuitattu Neuvostoliitolta Venäjälle periytyneitä velkoja.
F-16 olisi ollut ehdottomasti realistisin vaihtoehto jos eduskunta olisi hylännyt alkuperäisen tilausvaltuutuksen. 60 käytettyä konetta oltaisiin saatu hankittua ilman sen isompia taisteluita ja koneissa olisi tietysti ollut hyvä päivityspotentiaali joten niitä ei olisi tarvinnut olla heti vaihtamassa toisin kuin yllämainittuja spugevaihtoehtoja. Huonona puolena BVR-aseistus olisi ollut rajattu kahteen Sparrowiin eli ei juuri sen kummempi kuin vanhemmissakaan koneissa ja kaikissa ei ehkä olisi ollut sitäkään. MLUssa oltaisiin saatu kyllä AMRAAMit, varmaan siihen olisi rahaa riittänyt.
MiG-29:t olisivat olleet uusia, toimittamatta jääneitä. Koneiden hinta olisi ollut samaa luokkaa kuin käytetyillä F-16:lla, valitettavasti käyttöikä ei olisi ollut sen kummempi (Malesia on tällä hetkellä tuskailemassa mitä tehdä ysärin puolivälissä ostetuille MiG-29:lle, samaan aikaan hankitut Hornetit porskuttavat vielä hyvin). Ohjus olisi ollut R-27, ja R-77 integraatio olisi maksanut...hyvänä puolena kypärätähtäin olisi tullut vakiona. Varaosat ja aseistus olisi ollut turvallisuuspoliittinen ongelma, tosin ei ehkä niin paljon kuin yleensä esitetään - onhan MiG-29 tälläkin hetkellä käytössä Nato-maissa, varaosia valmistetaan mm. Intiassa ja ohjuksia olisi saanut esimerkiksi Ukrainasta. F-16 olisi kuitenkin ollut selkeästi järkevämpi valinta samaan hintaan pl. mahdollinen velkojenkuittausskenaario.
Viggen olisi ollut taistelukyvyltään paras, jos koneet olisi otettu käyttöön sellaisenaan, ilman suurempia päivityksiä. Viggenin taakkana olisi kuitenkin ollut päivitettävyys, kun Suomesta olisi tullut nopeasti konetyypin ainoa käyttäjä. Viggenin käyttökulutkin olisivat varmaan olleet korkeammasta päästä, vaikka varaosia olisi suurelta osin voitu kannibalisoida Ruotsin käytöstä poistamista koneista.
Viggeneille tehtiin isoja remontteja suht myöhäänkin, vanhat rynnäkköviggenit päivitettiin AJS-standardiin 90-luvun alussa ja JaktViggenit saivat AMRAAMit 90-luvun lopulla, loppuvuosina käytössä oli AIM-120B. AJS:iä oltaisiin varmasti saatu edullisesti, koneita pistettiin romuksi miltei suoraan perushuollosta tulon jälkeen mutta tutka oli heikko eikä siinä ollut Sidewinderiä kummempaa ilmatst-ohjusta joten se ei varmaan olisi kelvannut. Vuoden 2005 jälkeen päivitettävyys olisi kyllä tullut ongelmaksi vaikka varaosia varmasti kyllä olisi ollut, JaktViggeneitä valmistettiin 110 kappaletta. Näissä vaihtoehdoissa tiimat koneista olisivat loppumassa jokseenkin näillä näppäimillä eli korvaavat koneet olisivat jo tehtaalla tulossa (jos olisivat).
Epärealistisimpia vaihtoehtoja jos haluaa etsiä niin sitten vaikka Jeltsinin tarjoamat MiG-31:t tai Iso-Britannialta ylijääneet Tornado F.3:t...
). Siksi asiallinen tai faktapitoinen sisältö jota lainataan tulee olla jonkun sellaisen kirjoittajan tuottamaa jonka tausta voidaan todentaa. Mikään "Superboy" tai "Shotgun"-nimimerkki ei kyllä kerro yhtään onko kirjoittaja lainannut tekstiä jostain vai tuottanut itse tai vaan keksinyt päästään. Silloin nämä lainaukset ovat mielipiteitä, eivät faktaa.
nämä olisivat tulleet kysymykseen lähinnä niin että Ilmavoimat olisi vaatinut edes jonkinasteista suorituskykyparannusta. Kaikissa näissä olisi kuitenkin ollut BVR-ohjus ja (huono) look-down tutka. MiG-23ML ja -MLD-versioita olisi saanut lähes ilmaiseksi Saksasta (DDR:ltä jäi 28 ML:ää) ja IVYstä. F-4:ää olisi saanut jenkkien ylijäämävarastoista, koneet olisivat olleet vanhoja mutta F-4 on pitkäikäinen kone. Käyttökustannukset olisivat näissä isoissa ja mutkikkaissa koneissa kyllä sitten olleet huomattavat ja viimeistään 2005 olisi seuraajakoneesta pitänyt kuitenkin allekirjoittaa hankintasopimus. Mutta olisihan ne suomiväreissä olleet pirun komeita~!!
