Ilmavoimien tulevaisuus

Odottahan kun kone valitaan niin sitten se vasta alkaa "ihan paska, maailman paras, mutkun stealht, dog fight" jne...
 
Jopa erikoisina yleistävinä kommentteina kuten " noin 60 Hornettia"

Olen sinänsä samaa mieltä, että kirjoittaja on saanut varsin vahvan vaikutelman koneen ongelmista. Mutta toisaalta tässä luet tekstiä kuin piru raamattua. Tuon tyyliseen artikkeliin noin 60 Hornettia on ihan sopiva ilmaisu ja faktuaalisesti oikea. Sillä ei ole juuri merkitystä montako Hornetteja tarkalleen on.
 
Sehän nousee jo ihan kohta siivilleen :)

gripenE_production1.jpg
 
No hienoa jos on noin.

Tarina meni niin että lehtijutussa mainittiin Ilmavoimille hankitun 4 lähivalvontatutkaa ja että sama tutka on käytössä myös ilmatorjuntarykmenteillä. Eli pitää muistella määrän olevan neljä + jotain. Jos jotain on kolme niin sitten yhteensä 7 kpl. Vähintään 6 kpl joka tapauksessa kun oli monikossa.
 
Tarina meni niin että lehtijutussa mainittiin Ilmavoimille hankitun 4 lähivalvontatutkaa ja että sama tutka on käytössä myös ilmatorjuntarykmenteillä. Eli pitää muistella määrän olevan neljä + jotain. Jos jotain on kolme niin sitten yhteensä 7 kpl. Vähintään 6 kpl joka tapauksessa kun oli monikossa.

Tuon neljä olen itsekin jossain nähnyt, mutta ajattelin koko määräksi. Ihan siitäkin syystä että ITR ei varmaan montaa ole (1?). Toki jos tutkavuorottelua halutaan niin kolme on hyvä määrä. Video ja muut lähteet sopii kyllä tuohon 4+3 ihan hyvin.
 
Löysin netistä tällaisen väitöskirjan:
SUOMEN ILMAVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄN EVOLUUTIO ILMASOTATEORIAN, KANSALLISTEN INSTITUUTIOIDEN JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄN ULKOMAISEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMASTA

Sivulla 116 (s. 117 PDF-tiedostossa) on taulukko, jonka mukaan LÄVA-tutkia olisi 4. Tiedä sitten, sillä sivuilla 108-111 käsitellään LÄVA-tutkien (siis Giraffen) hankintaa, ja sivun 109 perusteella "Ilmatorjuntajoukot hankkivat samaa tutkaa omaan käyttöönsä".

Tuo on muuten melkoinen opus. En ole itse sitä linkittänyt koskaan kun sisältää aika yksityiskohtaista tietoa.

Ilmatorjunnan tutkathan on MOSTKA 87M ja MOSTKA 95M. Jälkimmäinen tunnetaan Ilmavoimissa nimellä LÄVA.
 
Ilmatorjunnan tutkathan on MOSTKA 87M ja MOSTKA 95M. Jälkimmäinen tunnetaan Ilmavoimissa nimellä LÄVA.

Mielenkiintoista, että sama tutka on pitänyt nimetä kahdesti! Noh, ilmeisesti siinä on aselajiylpeydestä kyse...

Milloinkohan MOSTKA 87M eläköityy? Ikää on jo aika paljon, mikä vaikuttanee kykyyn selviytyä elektronisen häirinnän alla. Eikös tutka myös mittaa vain kahdessa ulottuvuudessa?
 
Tuo on muuten melkoinen opus. En ole itse sitä linkittänyt koskaan kun sisältää aika yksityiskohtaista tietoa.

Ilmatorjunnan tutkathan on MOSTKA 87M ja MOSTKA 95M. Jälkimmäinen tunnetaan Ilmavoimissa nimellä LÄVA.

On kyllä väitöskirjojen aatelia ainakin siinä joukossa mitä itse olen selaillut. Saattaa olla myös ainoa josta olen ymmärtänyt jotain. Taatusti ainakin ainoa jonka olen rahalla itselleni ostanut :p
 
Mielenkiintoista, että sama tutka on pitänyt nimetä kahdesti! Noh, ilmeisesti siinä on aselajiylpeydestä kyse...

Milloinkohan MOSTKA 87M eläköityy? Ikää on jo aika paljon, mikä vaikuttanee kykyyn selviytyä elektronisen häirinnän alla. Eikös tutka myös mittaa vain kahdessa ulottuvuudessa?

Käyttötarkoitus on toinen joten miksi ei tyypityskin. Liekö varustelussa tms. kuitenkin jotain eroa eli eivät ehkä ole ihan 1:1?
 
Mielenkiintoista, että sama tutka on pitänyt nimetä kahdesti! Noh, ilmeisesti siinä on aselajiylpeydestä kyse...

Milloinkohan MOSTKA 87M eläköityy? Ikää on jo aika paljon, mikä vaikuttanee kykyyn selviytyä elektronisen häirinnän alla. Eikös tutka myös mittaa vain kahdessa ulottuvuudessa?

Niin kohtahan niillä rupeaa se 30 vuotta olemaan täynnä. Vajaa kymmenen vuotta sitten modernisoitu.

2D-tutka, laitteella täydennetään ilmatilannekuvaa paikallisesti, joten korkeustiedon puuttuminen ei varmaankaan ihan kriittisin asia ole. 4-5 km myös korkeusulottuvuus.
 
Ehkä mielenkiintoisimpia osioita tuossa oli aisti-ilmavalvonta (AIV) osuus. 1950-luvulta lähtien on ilmeisesti ollut 36 Ilmavalvontakomppaniaa. Melekone määrä. Mikähän on tämän päivän tilanne?
 
Ehkä mielenkiintoisimpia osioita tuossa oli aisti-ilmavalvonta (AIV) osuus. 1950-luvulta lähtien on ilmeisesti ollut 36 Ilmavalvontakomppaniaa. Melekone määrä. Mikähän on tämän päivän tilanne?

Netissä olevien kuulopuheiden mukaan koulutusta on oltu lopettamassa n. 2010. Ylilauta vahvistaa koulutuksen lopetetuksi. Voi olla, että joukkoja on vielä sodanajan vahvuuksissa, mutta aisti-ilmavalvonta lienee poistuvaa toimintaa. Homma varmistuu, kun ilmavalvontatorneja tulee myyntiin SA-kauppoihin. Ellei niitä sitten kierrätetä Stinger-ampujien alustoiksi.

Toisaalta tässä on vuodelta 2011 pro gradu -tutkielma koskien aisti-ilmavalvontamiehen koulutusta. Olisiko aihetta tutkittu enää 2011, jos koulutuksen lopettaminen olisi ollut edessä jo tuolloin? No, tiedä häntä, eipä tuo ole opinnäytetyötä kummempi tutkimus.

Periaatteessa aisti-ilmavalvonta on suhteellisen halpa tapa ylläpitää ilmatilannekuvaa, mutta vaatii tolkuttoman määrän miehiä, jotta homma toimii. Lisäksi hyöty alkaa olemaan laskemaan päin, kun sääolosuhteet eivät enää rajoita vihollisen ilmavoimien toimintaa samaan tapaan kuin joskus 1970-luvulla. Tosin esimerkiksi alakatveet puoltavat aisti-ilmavalvontaa tänäkin päivänä. Parilla uudella KEVA-tutkalla valvoo helposti puolen Suomen ilmatilaa, kunhan on jotakin varmistamaan, ettei vihollinen lentele huomaamatta tutkakatveissa.
 
Ainakin joskus ohjukset on toimineet proportionaalisella navigaatiolla jonka johdosta niitä on voinut sopivissa tilanteissa hämätä ajamalla ne maahan. Miten nykyään ja vaihtaako ohjukset hakeutumismenetelmää loppuvaiheessa?
 
Kaipa siinäkin omat riskinsä on vetäistä 1000km/h maahan 50m korkeuteen... Tokko tuota "väistämistä" paljon harjoitellaan?
 
Netissä olevien kuulopuheiden mukaan koulutusta on oltu lopettamassa n. 2010. Ylilauta vahvistaa koulutuksen lopetetuksi. Voi olla, että joukkoja on vielä sodanajan vahvuuksissa, mutta aisti-ilmavalvonta lienee poistuvaa toimintaa. Homma varmistuu, kun ilmavalvontatorneja tulee myyntiin SA-kauppoihin. Ellei niitä sitten kierrätetä Stinger-ampujien alustoiksi.

Toisaalta tässä on vuodelta 2011 pro gradu -tutkielma koskien aisti-ilmavalvontamiehen koulutusta. Olisiko aihetta tutkittu enää 2011, jos koulutuksen lopettaminen olisi ollut edessä jo tuolloin? No, tiedä häntä, eipä tuo ole opinnäytetyötä kummempi tutkimus.

Periaatteessa aisti-ilmavalvonta on suhteellisen halpa tapa ylläpitää ilmatilannekuvaa, mutta vaatii tolkuttoman määrän miehiä, jotta homma toimii. Lisäksi hyöty alkaa olemaan laskemaan päin, kun sääolosuhteet eivät enää rajoita vihollisen ilmavoimien toimintaa samaan tapaan kuin joskus 1970-luvulla. Tosin esimerkiksi alakatveet puoltavat aisti-ilmavalvontaa tänäkin päivänä. Parilla uudella KEVA-tutkalla valvoo helposti puolen Suomen ilmatilaa, kunhan on jotakin varmistamaan, ettei vihollinen lentele huomaamatta tutkakatveissa.

Niin kuulopuheita. Noita samoja kuulopuheita on miltei kaikista koulutushaaroista, kun joukkotuotannossa pidetään muutaman vuoden taukoa.

Kuten linkkaamassasi opuksessa mainittiin niin AIV oli jo 1950-luvulla menettänyt merkitystään. Kuitenkin vahvuuksista löytyi 36 IVK (yli 700 IV-ryhmää). Tänä päivänä määrä ei ole tuo sama, mutta että olisi kokonaan lopetettu.
 
Periaatteessa aisti-ilmavalvonta on suhteellisen halpa tapa ylläpitää ilmatilannekuvaa, mutta vaatii tolkuttoman määrän miehiä, jotta homma toimii. Lisäksi hyöty alkaa olemaan laskemaan päin, kun sääolosuhteet eivät enää rajoita vihollisen ilmavoimien toimintaa samaan tapaan kuin joskus 1970-luvulla. Tosin esimerkiksi alakatveet puoltavat aisti-ilmavalvontaa tänäkin päivänä. Parilla uudella KEVA-tutkalla valvoo helposti puolen Suomen ilmatilaa, kunhan on jotakin varmistamaan, ettei vihollinen lentele huomaamatta tutkakatveissa.

AIV voisi olla oppikirjaesimerkki tehtävästä joka kannattaisi automatiosoida täysin. Lämpökameraa vaan joka kännykkämaston nokkaan, siihen kuvantunnistusohjelmisto ja avot. Ihminen voi sitten varmistella onko liikkuva kohde maakotka vai Frogfoot. Myös äänimittaus hoituisi samaan syssyyn Leikkausmenetelmällä paikannuskin onnistuisi.

Samalla tulisi luoduksi myös koko maan kattava kaukotähystysverkosto. Uudet alueellisen taistelun opit ovat ilahduttava esimerkki siitä, että Suomessa rohjetaan kehittää meidän olosuhteisiimme soveltuvaa taktiikkaa. Toivottavasti rohkeus kehittää tekniikkaa olisi myös olemassa. Tässä tapauksessa kyse olisi pikemminkin olemassa olevan tekniikan integroinnista kuin uuden kehittämisestä.
 
Back
Top