Kuuluisi varmaan tuonne ilmatorjunnan ketjuun...
Tuota pohdin myös. Mutta, tässä on kyse nimenomaan ilmatilannekuvan muodostamisesta, mikä sitten palvelee sekä hävittäjätorjuntaa että ilmatorjuntaa. Siksi en ole siirtänyt.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Kuuluisi varmaan tuonne ilmatorjunnan ketjuun...
Valelaitteita voi asentaa rajattomasti. AIV ryhmän huomaa lämpökameralla helposti ihmisen lämpöjälken vuoksi. Mainitse esimerkiksi muutama alue josta ei mielestäsi löydy n. 50m korkeaa maastonkohtaa / rakennelmaa johon sensoripalloa ei voisi sijoittaa n. 30km säteeltä. Voin ihan huvikseni katsoa kartalta sopivia sijoituspaikkoja.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/85...imuutta+harjoitusten+ohella+myos+hankintoihin
"Juustilla ei ole mitään sitä vastaan, jos tiedottaminen johtaa kansalaiskeskusteluun vaihtoehtojen välillä. Poliittisilta päättäjiltä kansliapäällikkö sen sijaan toivoisi itsehillintää suosikkien nimeämisessä – varsinkin kun hinnoista ja ominaisuuksista ei ole vielä edes tarkkaa tietoa.
Ennenaikaiset lausunnot voivat pelata Juustin mukaan ikävästi myyjän pussiin.
– Vähän kun menisi autokauppaan ja sanoisi heti, että tahdon tuon auton. Sitten on vähän huonompi tinkimisen paikka, ei tule paljon lisävarusteita ilmaiseksi, Juusti vertaa."
Juusti vaikuttaa järki mieheltä.
62°54'29.84"P
31°35'0.05"I
67°40'20.25"P
30° 0'41.84"I
Vuoteen 2021 kun on aikaa ja tuolloinen USA:n presidentti Cruz (tms.) voi hyvinkin kieltää aseviennin sosialistisiin maihin (=Eurooppaan), Britannia on voinut erota EU:sta jolloin ainoaan EU:n ydinasevaltaan voi olla syytä pitää hyvät välit.
+Rafaleen mahtuu 14 ilmataisteluohjusta, ehdokkaista eniten
Kerrassaan mielenkiintoinen skenaario, mutta tuskin yksikään Yhdysvaltain presidentti voi olla noin kuutamolla.
Super Hornetiin mahtuu sama 14, ainakin periaatteessa. Käytännössä koneita ei kuitenkaan lennätetä osapuilleen koskaan tuollaisessa lastissa, koska jo ihan ohjukset loppuvat kesken.
Teknisellä puolella Super Hornet tarjoaisi melko samankaltaisia kykyjä kuin Rafale, ehkä joitakin aseistus-juttuja lukuunottamatta. ~ Puoleen hintaan. Rafalen elinkaarituki voi kyllä olla pidempi/parempi, mutta noin muuten.
No, piti hakea vähän kaukaa, mutta kuitenkin, suurvaltapoliittinen tilanne voi muuttua ja ehkä lehmänkauppamahdollisuuksienkin kautta Rafalen mahdollisuudet voivat parantua. Ehkä 2021 on meneillään suuri maataloustukikeikaus tms. Teollisuussyyt nähdäkseni puoltaisivat Rafalen hankintaa - Ranska jatkaa varmasti sotakaluston tekemistä hamaan tulevaisuuteen, Ruotsi tuskin uutta konetta kykenee kehittämään, USA:n kanssa mistään yhteistyösuhteesta on turha haaveilla. Rafalen kautta Suomeen voitaisiin hankkia isompi osuus Airbusin tekemisestä tms.
Ohjukset ovat hankintakysymys, suurempi kantokyky tarjoaa enemmän käyttöoptioita. Ero on toki marginaalinen kenties JSF:n stealth-moodia lukuun ottamatta. Kuitenkin, Rafalen MICA tarjoaa sellaisia taktisia mahdollisuuksia joita muista koneista ei löydy, eli pitkän kantaman infrapunaohjuksen.
Puoleen hintaan? Sveitsin evaluaatiossa loppupeleissä vastakkain oli 22 Gripen NG:tä vs. 16 Rafalea. Asekaupoissa hintavertailu on toki aina vaikeaa, mutta Intian vertailussa Rafale oli 20% halvempi kuin Eurofighter. Super Hornetiin verrattuna Rafale supercruisaa, siinä on integroitu IRST ja parempi kineettinen suorituskyky ja aavistuksen verran enemmän raudankantokykyä- Molemmat ovat tukialuskoneita.
Edelleen, veikkaan muiden tapaan JSF:n ja Gripenin kaksintaistoa jossa JSF voittaa koska USA, mutta myös muut vaihtoehdot ovat hyviä ja niissä voi olla poliittisia etuja jotka juuri nyt eivät ole näkyvissä. Lopuksi tulee yllärien mahdollisuus. Jos esimerkiksi Rafalea tilataan suuri määrä Egyptiin tai Eurofighteriä lisää Saudi-Arabiaan ja jompi kumpi maa romahtaa 2020 tienoilla (hyvinkin mahdollista) voi olla yllätyksellisiä hankintamahdollisuuksia pienelle Suomelle tarjolla joiden suhteen varmasti kannattaisi olla avoin.
No, piti hakea vähän kaukaa, mutta kuitenkin, suurvaltapoliittinen tilanne voi muuttua ja ehkä lehmänkauppamahdollisuuksienkin kautta Rafalen mahdollisuudet voivat parantua. Ehkä 2021 on meneillään suuri maataloustukikeikaus tms. Teollisuussyyt nähdäkseni puoltaisivat Rafalen hankintaa - Ranska jatkaa varmasti sotakaluston tekemistä hamaan tulevaisuuteen, Ruotsi tuskin uutta konetta kykenee kehittämään, USA:n kanssa mistään yhteistyösuhteesta on turha haaveilla. Rafalen kautta Suomeen voitaisiin hankkia isompi osuus Airbusin tekemisestä tms.
Ohjukset ovat hankintakysymys, suurempi kantokyky tarjoaa enemmän käyttöoptioita. Ero on toki marginaalinen kenties JSF:n stealth-moodia lukuun ottamatta. Kuitenkin, Rafalen MICA tarjoaa sellaisia taktisia mahdollisuuksia joita muista koneista ei löydy, eli pitkän kantaman infrapunaohjuksen.
Puoleen hintaan? Sveitsin evaluaatiossa loppupeleissä vastakkain oli 22 Gripen NG:tä vs. 16 Rafalea. Asekaupoissa hintavertailu on toki aina vaikeaa, mutta Intian vertailussa Rafale oli 20% halvempi kuin Eurofighter. Super Hornetiin verrattuna Rafale supercruisaa, siinä on integroitu IRST ja parempi kineettinen suorituskyky ja aavistuksen verran enemmän raudankantokykyä- Molemmat ovat tukialuskoneita.
Edelleen, veikkaan muiden tapaan JSF:n ja Gripenin kaksintaistoa jossa JSF voittaa koska USA, mutta myös muut vaihtoehdot ovat hyviä ja niissä voi olla poliittisia etuja jotka juuri nyt eivät ole näkyvissä. Lopuksi tulee yllärien mahdollisuus. Jos esimerkiksi Rafalea tilataan suuri määrä Egyptiin tai Eurofighteriä lisää Saudi-Arabiaan ja jompi kumpi maa romahtaa 2020 tienoilla (hyvinkin mahdollista) voi olla yllätyksellisiä hankintamahdollisuuksia pienelle Suomelle tarjolla joiden suhteen varmasti kannattaisi olla avoin.
Vastakaupoille asetetuista lainsäädännöllisistä rajoitteista johtuen en usko, että mikään kone on merkittävästi toista parempi. Vastakaupat rajoittuvat lähinnä siihen, mitä Patria ja muu kotimainen teollisuus puuhaa juuri sen meidän konetyypin parissa. (Poikkeustapauksena ehkä jokin F-35, jos sitä ei saa koota ja huoltaa Suomessa. Siis jos.) Suomalaiset eivät ryhdy rakentamaan sotilassatelliitteja (tms.) kuuden miljardin arvosta, vaikka koneet hankittaisiin Kiinasta.
Se on toinen juttu, jos epävirallisesti luvataan jotakin "Rafalella Suomi lentää nopeimmin Natoon" tai "Maataloustuet tuplataan". En laskisi niille sinällään suurta painoarvoa, kun minnekään ei voi valittaa, jos lupaus jää täyttymättä.
MICA on toki vaikuttava kantamansa puolesta, mutta mahtaako se muilla sektoreilla olla yhtä hyvä? Ohjus on käsittääkseni aika vanhaa perua, ja eikä päivityksiä ole hirveästi tullut. Korjata saa, jos olen väärässä.
Olettaisin, että Yhdysvallat kehittää Sidewinderista uuden version. Datalinkin sisältävä Block II on jo kehitetty. Pidemmän kantaman Block III on ollut jo pöydällä, mutta se pyyhittiin budjetista rahan puutteessa. En kuitenkaan heittäisi kirvestä kaivoon, eiköhän se vielä kehitetä.
Romahtaa? Tarkoitat, että maat myyvät köydyysessään aseensa pois? Ei tule tapahtumaan. Aseet ja armeija pidetään epädemokratioissa aina viimeiseen asti, vaikka ruoka meinaisi loppua. Katso vaikka Pohjois-Koreaa.
Jos meinasit, että tehtaan linjastolle jää 50 valmistumatonta konetta, niin tuskinpa. Rafalen tuotanto on ainakin toistaiseksi ollut kovin verkkaista. Jos tehtaalle nyt jää käsiin tyyliin 5 tai 10 konetta, niin valtio tulee luultavasti hätiin. Näin tehtiin Thaimaan ollessa Hornet-kaupoilla, kun koneet olivat jo valmistuksessa, mutta kauppa kaatui. Yhdysvaltain budjettiin lisättiin uusi rivi, ja koneet toimitettiin USMC:n käyttöön.
Vastakaupat onnistuvat EU:n piirissä juuri niin kuin halutaan, ja TTIP-sopimuksen myötä myös USA-Suomi välillä varmasti yllättävän helposti. Ei vain puhuta vastakaupoista vaan jostain ihan muusta. Rafale (tai Eurofighter) kauppa tarjoaisi Suomelle entistä paremman pääsyn Airbusin apajille. LockMartin tapauksessa vastaavaa houkutinta ei ole, toisin kuin Boeingin. Ruotsin tapauksessa teollista houkutetta ei ole oikeastaan lainkaan.
Teollisen yhteistyön tavoitteet ja hyväksyttävät liiketoimet
Teollisen yhteistyön päätavoitteena on parantaa ulkomailta hankittujen järjestelmien huoltovalmiutta ja edistää suomalaista kehitystyötä. Tarkoitus on myös kehittää muuta suomalaista puolustusteollisuutta. Toissijaisesti teollisella yhteistyöllä pyritään edistämään suomalaisen pienen ja keskisuuren teollisuuden kansainvälistymistä, uuden teknologian saamista Suomeen ja muuta tärkeää yhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten yritysten kesken. Teolliseen yhteistyöhön kelpaavat liiketoimet on määritelty ja priorisoitu Suomen puolustusvälinehankintoja koskevissa kompensaatiosäännöissä teollisen yhteistyön ensisijaisen kohteen ollessa suomalainen puolustusvälineteollisuus.
Vastakauppojen osalta on tapahtunut paljon muutoksia 20
vuodessa. Vuonna 1992, edellisen hävittäjähankinnan ollessa
ajankohtainen, sisämarkkinaoikeuden peruslähtökohdista ei
ollut tietoa, kun vastakauppasopimusten yhtenä tavoitteena
nähtiin merkittävä hyöty Suomen taloudellisille intresseille.
Nykyisin ei ole enää mahdollista perustella vastakauppoja talous- tai työllisyyspoliittisilla syillä. Vuoden 1992 vastakauppaohjeistuksella (Offset Rules) ei siten ole enää ohjausarvoa
nykyoloissa EU-jäsenyyden tuomien velvoitteiden myötä.
Ellei valtiosopimusta tehdä samalla. Millainen tämmöinen tilanne voisi olla? Vaikkapa Suomen ero Eurosta jossa Ranskalle luvataan konekauppa vastineeksi siitä ettei tehdä tiettyjä rettelöintijuttuja eroprosessissa tms. Joka tapauksessa konekauppaan vaikuttaa muukin kuin koneiden tekninen kyky tai selkeästi laskettavissa olevat kustannustekijät. Noin vuoteen 1990 asti Suomessa "tiedettiin" että seuraava hävittäjähankinta koostuu 40:stä Gripenistä ja 20:stä MiG-29:sta. Tämän jälkeen varma tieto taisi olla valintapäätös F-16:n ja Gripenin välillä. Kuinkas sitten kävikään...
Ei toki, mutta vaporware on aina eri asia kuin firmware. Mahdollisuus ampua BVR-ohjus joko täysin passiivisesti ilmatilannekuvan pohjalta tai vaikkapa yhdessä aktiivitutkaohjuksen kanssa olisi kuitenkin melkoinen mahdollisuus joka pitäisi ottaa huomioon.
...ja toki valtio pyrkii hankkiutumaan näistä eroon. Historiallisena esimerkkinä on mm. Shaahin Iranin tilaaman aseistuksen kohtalo shaahin kaatumisen jälkeen, esimerkiksi F-16 koneet päätyivät Israelille, Kidd-luokan hävittäjät USN:lle joka oli juuri laajentumassa, Pakistanin F-16:n jatkomyyntiyritykset jne. Valtion romahtamisella viittaan tilanteeseen jossa maa vajoaa sisällissotaan ja/tai jonkinlainen äärihallinto ottaa vallan tai nykyhallinto muuttaa linjaansa flirttailemaan ääriainesten kanssa. Tämä on realistinen skenaario, Egyptin kohdalla mahdollinen, Saudi-Arabian kohdalla todennäköinen. Kyse on lähinnä aikataulusta.
...tai Ranskan presidentiksi on noussut Venäjältä vaalirahaa saava Marine Le Pen. Le Pen ajaa Ranskan eroa Natosta, eroa eurosta, suurempaa poliittista etäisyyttä Yhdysvaltoihin ja erityisuhteen luomista Venäjään. Tällä hetkellä USA:n todennäköisin seuraava presidentti on joko Donald Trump tai Hillary Clinton. Kumpikaan ei vaikeuttaisi USA:n asekauppaa Suomeen. Suomen kannalta Ranskan "vaaliriski" on isompi kuin Yhdysvaltojen, puhumattakaan Ruotsista. Le Penin voitto on vain yhden terrori-iskun päässä. Rafalen puolesta on muita argumentteja, mutta vaalitilanne ei ole yksi niistä.Vuoteen 2021 kun on aikaa ja tuolloinen USA:n presidentti Cruz (tms.) voi hyvinkin kieltää aseviennin sosialistisiin maihin (=Eurooppaan), Britannia on voinut erota EU:sta jolloin ainoaan EU:n ydinasevaltaan voi olla syytä pitää hyvät välit.
...tai Ranskan presidentiksi on noussut Venäjältä vaalirahaa saava Marine Le Pen. Le Pen ajaa Ranskan eroa Natosta, eroa eurosta, suurempaa poliittista etäisyyttä Yhdysvaltoihin ja erityisuhteen luomista Venäjään. Tällä hetkellä USA:n todennäköisin seuraava presidentti on joko Donald Trump tai Hillary Clinton. Kumpikaan ei vaikeuttaisi USA:n asekauppaa Suomeen. Suomen kannalta Ranskan "vaaliriski" on isompi kuin Yhdysvaltojen, puhumattakaan Ruotsista. Le Penin voitto on vain yhden terrori-iskun päässä. Rafalen puolesta on muita argumentteja, mutta vaalitilanne ei ole yksi niistä.
Ei onnistu. Me emme voi vaatia, että Ranska ostaa 6 miljardilla paperiteollisuuden tuotteita, vaikka se olisi erinomaista työllisyyspolitiikkaa. Oletko perehtynyt Hornet-kaluston suorituskyvyn korvaamisesta laadittuun esiselvitykseen?
Samaten tuollaisen sopimuksen jälkimainingeissa kaikki pääsevät valittamaan, että Rafale ostettiin politiikka edellä ja suorituskyky unohdettiin.
Ohjuksen kehitys voi realisoitua jo ennen Suomen hankintapäätöstä. Tällä hetkellä toki puhutaan haaveista ja toiveista, mutta ei välttämättä enää hankintahetkella n. 5 vuoden kuluttua.
No ei. Kyse ei ole ylimääräisistä koneista Ranskan tapauksessa, koska maan omatkin Rafale-tilaukset ovat yhä kesken. Dassaultille kelpaa varmasti se, että koneet toimitetaan Ranskan ilmavoimille osana Ranskan omia tilauksia, jos vaihtoehtona on, että ne jäävät seisomaan vuosiksi tehtaan varastoon tuottamaan tappiota.