Entäpä jos noita hankittaisiin vaikka vain 50 kpl? Silloin ei toki saada kummoista verkostoa noille, mutta jonkinlainen ketju useamman kohteen eteen kuitenkin.
En usko, että on mielekästä rakentaa kovin pientä verkostoa. Mitä vähemmän jotakin artikkelia hankitaan, sitä suuremman osan hankkeen kokonaiskustannuksista muodostavat suunnitelutyö ja integroinnit kansallisiin järjestelmiin, eli rahaa tärväytyy enemmän suhteessa saavutettuun suorituskykyyn.
Pitikös tässä nyt kehittää jonkinlainen passiivinen tulenjohtojärjestelmä painopistealueelle, vaiko KEVA ja KAVA tutkia täydentävä ennakkovaroitusjärjestelmä sivustojen ilmtoimintaa vahtaamaan? Jotenkin oletin, että painopistealueella on jo valmiiksi suurin osa maan tutkakalustosta, joten tuollaisella kiinteällä järjestelmällä ei siellä olisi juurikaan tekemistä.
Käsittääkseni oli tarkoitus kehittää yksi tilannekuvaa luova verkko nykyisten lisäksi. Vähän kuin aisti-ilmavalvonta, joka ilmeisesti aikoinaan kattoi ainakin lähes koko maan. Luonnollisesti järjestelmä olisi kattavimmillaan siellä, missä vihollistoimintaa voisi olettaa eniten olevan. Esimerkiksi Pohjanmaalla tai pohjoisimmassa Lapissa tarve järjestelmälle taas ei varmaankaan olisi kovin suuri, joten sinne sitä ei välttämättä tarvitsisi ulottaa.
Ja jos ihmettelet miksi nuo kännykkämastot aina tuodaan esille, niin koeta käsittää ne ikäänkuin defaultti olemassa olevana infrana joka soveltuu käyttöön.
Hyvä on. Käytännön ongelmien takia on vain hankala mieltää ne jonkinlaiseksi yleiskäsitteeksi sensorialustalle. Mastojen ja savupiippujen omistajilta pitäisi saada lupa. Antaako operaattori tai joku verkkoyhtiö luvan käyttää mastojaan ilmaiseksi, vai vuokraako se niitä markkinahintaan, hmm... Sota on toinen juttu, mutta sitten voisi samantien olla liikuteltavat, PV:n omat "kännykkämastot", jotka saataisiin pystyyn jo harmaassa vaiheessa, vaikka puolustustilalaki ei olisi voimassa.
Kännykkämastot ovat aika ilmeinen esiintuleva sijoituspaikka. Ne sijaitsevat korkeilla maastonkohdissa ja ne ovat korkeita. Sen lisäksi on hyvä huomata, että ne tarjoavat valmiina valokuitutason tietoliikenneyhteyden, laadukkaan sähkönsyötön varavoimalla sekä hyvät kiinnityspisteet. Suomessa on tuhansia ja tuhansia kännykkämastoja. Siinä itänaapuri saa käyttää aika paljon resursseja jos aikoo kaikki pommittaa paskaksi.
Ota huomioon, että suurin osa mastoista sijaitsee... tadaa rummunpärinää... asutuskeskuksissa!
(Cellmapper on aika hyvä työkalu näiden tutkimiseen.) Todennäköisesti me haluaisimme saada varoituksen jo koneiden suristaessa rajan yli keskellä korpea. Tuhoamistyö ei siis ole kovin haastavaa, jos/kun sijainnit on etukäteen tiedossa, ja tuhottavia kohteita alueella on luokkaa kymmeniä tai pari sataa. Itse ainakin lähden siitä ajatuksesta, että vihollinen ei edes yrittäisi lamauttaa koko verkostoa, vaan ainoastaan osan, joka sen toimintaa suuresti häiritsee.
Sinällään passiivinen sensoriverkosto voi joskus tulevaisuudessa olla hyvinkin järkevä hankinta, jos/kun yleistyvät häiveominaisuudet heikentävät tutkakaluston käyttökelpoisuutta. Tällöin järjestelmästä tulee myös tehdä liikkuva, eikä se saa nojautua siviiliyhteiskunnan rakennelmiin. Liikkuvuus on taistelunkestävyyteen vaikuttava asia nr. 1.
Sen sijaan olen vahvasti sitä mieltä, että tässä rahoitustilanteessa on kyse lähinnä haaveesta, koska tutkaverkostokin toimii vähintään tyydyttävästi. Liikuteltavia KEVA-tutkia on hyvä määrä, ja niitä täydentämään löytyy vielä kohtalainen määrä lähivalvonta-/maalinosoitustutkia. KAVA-tutkat ovat vielä bonus siihen päälle, vaikka niiden osalta taistelunkestävyys/käytettävyys onkin suuri kysymysmerkki, kun järjestelmän liikuvuus on melko heikko.
