ak.tied
Respected Leader
Hawkit Malmin lentonäytöksessä kesällä. Video poimittu PV:n youtube-kanavalta.
Ilmavoimien tulevaisuus
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmavoimat tulevaisuus
Hawkit Malmin lentonäytöksessä kesällä. Video poimittu PV:n youtube-kanavalta.
Jotenkin arvasin. Kiitti tiedosta
@Rannari oli linkittänyt merivoimat-ketjuun insinöörirakkauta. Lehdessä käsitellään myös HX-hanketta, ja hyvä poimia myös ilmavoimat-ketjuun.
https://iul-fi-bin.directo.fi/@Bin/...09/Insinööriupseeri 2016 paino-originaali.pdf
Tässä suoraan luettavaa tekstiä. Boldaukset allekirjoittaneen.
Strategisten hankkeiden suuri erilaisuus
Edellä kuvatusta voi saada mielikuvan siitä, että Laivue 2020 ja HX olisivat hankintaprojekteina melko samankaltaisia. Hankkeissa on kuitenkin eroja, jotka tekevät niistä käytännön toteutuksen tasolla hyvin erilaisia. Merkittävin syy erilaisuuteen on se, että Laivue 2020 on tuotekehityshanke, HX puolestaan pyrkii valitsemaan viidestä olemassa olevasta konetyypistä sopivimman, jonka ”räätälöinti” pyritään minimoimaan.
HX-kokonaisjärjestelmän monimutkaisuus ja kytkennät muuhun puolustusjärjestelmään ovat toisaalta laajempia kuin mitä olemme Suomessa varmaan koskaan nähneet.
Hornetin korvaajahankkeen haasteena on löytää tarjolla olevista vaihtoehdoista se, jonka ominaisuudet - täydennettynä aseilla ja mahdollisesti tukevilla suorituskyvyillä, kuten miehittämättömät valvonta- ja tiedonsiirtojärjestelmät sekä harhamaalit - tuottavat ”suurimman mahdollisen ilmapuolustuskyvyn”.
On erittäin vaikeaa kirjoittaa täsmällisiä toiminnallisia ja teknisiä vaatimuksia valintaperusteena käytettäväksi, sillä järjestelmien suorituskyky eri osa-alueilla voidaan toteuttaa painottamalla ja kombinoimalla erilaisia teknisiä ominaisuuksia. Onko tehokas tutka ja nopea, suuren kantaman ilmataisteluohjus parempi kuin häiveominaisuudet, jotka estävät vastustajan ohjuslaukaisun ja mahdollistavat pääsyn oman ohjuksen laukaisuasemaan lähelle vastustajaa?
Kokonaisharkintaa monimutkaistaa se, että kaikki tarjolla olevat järjestelmät tuottavat suorituskykyä puolustusjärjestelmälle pelkkää ilmapuolustusta laajemmin: koneet pystyvät muita puolustushaaroja tukevaan kaukovaikutteiseen tulenkäyttöön, ne toimivat tiedustelu- ja valvontasensoreina, jne.
HX:n tietopyynnössä asiaa on lähestytty kuvaamalla joukko tehtäviä tai skenaarioiota (ilmapuolustus, maavoimien tukeminen, merivoimien tukeminen), jotka voidaan jakaa operatiivisiin ja taisteluteknisiin osatehtäviin. Tarjoajille ikään kuin esitetään kysymys ”miten teidän edustamaanne järjestelmää tulisi käyttää tässä taistelutilanteessa, mitä aseita ja tukea se siinä tarvitsisi ja miten se siinä pärjäisi”?
Tarjottavien järjestelmien suorituskykyä näissä tehtävissä voidaan tutkia mallinnuksen ja simuloinnin keinoin, ja edelleen vertailla järjestelmien keskinäistä ”paremmuutta” asettamalla painokertoimia eri osatehtävien tärkeydelle. Lähestymistapa mahdollistaa sen, että ostajan ei tarvitse yrittää laatia yksityiskohtaisia toiminnallisia ja teknisiä vaatimuksia järjestelmävaihtoehdoille, joiden sisältö on erilainen (esim. lentokone-UAS -yhdistelmä vs. pelkkä lentokone). Lisäksi sisällöltään erilaisten järjestelmäkokonaisuuksien suorituskykyä ja hintaa voidaan vertailla.
Koska termodynamiikan ensimmäisen pääsäännön mukaan tyhjästä ei voi nyhjäistä, on tässäkin lähestymistavassa haasteensa: mikä on simuloinneissa käytettävän mallinnuksen kattavuus ja tarkkuus ja miten simuloinnit toteutetaan niin, että ne ovat vertailukelpoisia?
Strategisten hankkeiden kaupallisjuridiset reunaehdot
Molempien strategisen hankkeen materiaalihankinnoissa joudutaan todennäköisesti soveltamaan Euroopan Unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen puolustus- ja turvallisuushankintoja koskevia poikkeussäännöksiä (SEUT 346), joilla mahdollistetaan valtion kriittisten turvallisuus- ja huoltovarmuusintressien suojaaminen hankinnoissa. Molemmissa hankinnoissa joudutaan käsittelemään kriittistä puolustusjärjestelmää koskevaa tietoa, jota ei todennäköisesti pystytä riittävästi suojaamaan, ellei puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin ohjeistamista hankintamenettelyistä poiketa. Samoin, molempien hankittavien järjestelmien huoltovarmuuden rakentaminen ei todennäköisesti onnistu direktiivin menettelyjä noudattaen. Virallista poikkeamapäätöstä ei ole tätä kirjoitettaessa tehty.
Poikkeuspykälien soveltaminen merkitsisi käytännössä sitä, että hankintoihin ei sovellettaisi puolustus- ja turvallisuushankintalakia ja hankintoihin voitaisiin liittää teollisen yhteistyön velvoite. Tästä seuraisi ensinäkin se, että kummassakin hankinnassa on erikseen määriteltävä käytettävä hankintamenettely. HX-hankinnassa tähän tuo oman monimutkaisuutensa se, että osa mahdollisista konetyypeistä on sellaisia, että ne voidaan hankkia vain hallitusten välisenä kauppana Yhdysvaltain liittohallitukselta (ns. Foreign Military Sales - eli FMS-kauppatapa). FMS-kaupassa käytettävien menettelyjen perusteet on määritelty Yhdysvaltain lainsäädännössä, ja ne poikkeavat merkittävin osin suorissa kaupallisissa hankinnoissa käytettävistä periaatteista. Tasapuolisen ja avoimen kilpailuasetelman rakentaminen FMS- ja suorien kaupallisten tarjokkaiden välille tulisi vaatimaan erityistä suunnittelua.
EU:n puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivi tuli voimaan vuonna 2007 ja sen pohjalta säädetty kansallinen puolustus- ja turvallisuushankintalaki puolestaan vuonna 2010. Direktiivi ja laki eivät salli teollisen yhteistyön velvoitteen (entinen vastakauppaehto) sisällyttämistä hankintoihin. Lain voimassaolon aikana puolustusvoimat ei ole tehnyt yhtään hankintaa, jossa olisi vaadittu teollista yhteistyötä.
Nyt näyttää todennäköiseltä, että sekä Laivue 2020- että HX-hankinnoissa tarvitaan teollisen yhteistyön vaatimus, jotta järjestelmien kriittiset kotimaista huoltovarmuutta koskevat vaatimukset pystytään täyttämään ja kotimaahan tarvittava ylläpitokyky rakentamaan. Valtioneuvosto teki kuluvan vuoden keväällä periaatepäätöksen teollisen yhteistyön velvoitteen käyttämisestä (”Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan turvaaminen”). Periaatepäätöksen käytännön soveltaminen edellyttää vielä paljon käytännön pohdintaa akselilla työ- ja elinkeinoministeriö - puolustusministeriö - logistiikkalait
https://iul-fi-bin.directo.fi/@Bin/...09/Insinööriupseeri 2016 paino-originaali.pdf
Tässä suoraan luettavaa tekstiä. Boldaukset allekirjoittaneen.
Strategisten hankkeiden suuri erilaisuus
Edellä kuvatusta voi saada mielikuvan siitä, että Laivue 2020 ja HX olisivat hankintaprojekteina melko samankaltaisia. Hankkeissa on kuitenkin eroja, jotka tekevät niistä käytännön toteutuksen tasolla hyvin erilaisia. Merkittävin syy erilaisuuteen on se, että Laivue 2020 on tuotekehityshanke, HX puolestaan pyrkii valitsemaan viidestä olemassa olevasta konetyypistä sopivimman, jonka ”räätälöinti” pyritään minimoimaan.
HX-kokonaisjärjestelmän monimutkaisuus ja kytkennät muuhun puolustusjärjestelmään ovat toisaalta laajempia kuin mitä olemme Suomessa varmaan koskaan nähneet.
Hornetin korvaajahankkeen haasteena on löytää tarjolla olevista vaihtoehdoista se, jonka ominaisuudet - täydennettynä aseilla ja mahdollisesti tukevilla suorituskyvyillä, kuten miehittämättömät valvonta- ja tiedonsiirtojärjestelmät sekä harhamaalit - tuottavat ”suurimman mahdollisen ilmapuolustuskyvyn”.
On erittäin vaikeaa kirjoittaa täsmällisiä toiminnallisia ja teknisiä vaatimuksia valintaperusteena käytettäväksi, sillä järjestelmien suorituskyky eri osa-alueilla voidaan toteuttaa painottamalla ja kombinoimalla erilaisia teknisiä ominaisuuksia. Onko tehokas tutka ja nopea, suuren kantaman ilmataisteluohjus parempi kuin häiveominaisuudet, jotka estävät vastustajan ohjuslaukaisun ja mahdollistavat pääsyn oman ohjuksen laukaisuasemaan lähelle vastustajaa?
Kokonaisharkintaa monimutkaistaa se, että kaikki tarjolla olevat järjestelmät tuottavat suorituskykyä puolustusjärjestelmälle pelkkää ilmapuolustusta laajemmin: koneet pystyvät muita puolustushaaroja tukevaan kaukovaikutteiseen tulenkäyttöön, ne toimivat tiedustelu- ja valvontasensoreina, jne.
HX:n tietopyynnössä asiaa on lähestytty kuvaamalla joukko tehtäviä tai skenaarioiota (ilmapuolustus, maavoimien tukeminen, merivoimien tukeminen), jotka voidaan jakaa operatiivisiin ja taisteluteknisiin osatehtäviin. Tarjoajille ikään kuin esitetään kysymys ”miten teidän edustamaanne järjestelmää tulisi käyttää tässä taistelutilanteessa, mitä aseita ja tukea se siinä tarvitsisi ja miten se siinä pärjäisi”?
Tarjottavien järjestelmien suorituskykyä näissä tehtävissä voidaan tutkia mallinnuksen ja simuloinnin keinoin, ja edelleen vertailla järjestelmien keskinäistä ”paremmuutta” asettamalla painokertoimia eri osatehtävien tärkeydelle. Lähestymistapa mahdollistaa sen, että ostajan ei tarvitse yrittää laatia yksityiskohtaisia toiminnallisia ja teknisiä vaatimuksia järjestelmävaihtoehdoille, joiden sisältö on erilainen (esim. lentokone-UAS -yhdistelmä vs. pelkkä lentokone). Lisäksi sisällöltään erilaisten järjestelmäkokonaisuuksien suorituskykyä ja hintaa voidaan vertailla.
Koska termodynamiikan ensimmäisen pääsäännön mukaan tyhjästä ei voi nyhjäistä, on tässäkin lähestymistavassa haasteensa: mikä on simuloinneissa käytettävän mallinnuksen kattavuus ja tarkkuus ja miten simuloinnit toteutetaan niin, että ne ovat vertailukelpoisia?
Strategisten hankkeiden kaupallisjuridiset reunaehdot
Molempien strategisen hankkeen materiaalihankinnoissa joudutaan todennäköisesti soveltamaan Euroopan Unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen puolustus- ja turvallisuushankintoja koskevia poikkeussäännöksiä (SEUT 346), joilla mahdollistetaan valtion kriittisten turvallisuus- ja huoltovarmuusintressien suojaaminen hankinnoissa. Molemmissa hankinnoissa joudutaan käsittelemään kriittistä puolustusjärjestelmää koskevaa tietoa, jota ei todennäköisesti pystytä riittävästi suojaamaan, ellei puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivin ohjeistamista hankintamenettelyistä poiketa. Samoin, molempien hankittavien järjestelmien huoltovarmuuden rakentaminen ei todennäköisesti onnistu direktiivin menettelyjä noudattaen. Virallista poikkeamapäätöstä ei ole tätä kirjoitettaessa tehty.
Poikkeuspykälien soveltaminen merkitsisi käytännössä sitä, että hankintoihin ei sovellettaisi puolustus- ja turvallisuushankintalakia ja hankintoihin voitaisiin liittää teollisen yhteistyön velvoite. Tästä seuraisi ensinäkin se, että kummassakin hankinnassa on erikseen määriteltävä käytettävä hankintamenettely. HX-hankinnassa tähän tuo oman monimutkaisuutensa se, että osa mahdollisista konetyypeistä on sellaisia, että ne voidaan hankkia vain hallitusten välisenä kauppana Yhdysvaltain liittohallitukselta (ns. Foreign Military Sales - eli FMS-kauppatapa). FMS-kaupassa käytettävien menettelyjen perusteet on määritelty Yhdysvaltain lainsäädännössä, ja ne poikkeavat merkittävin osin suorissa kaupallisissa hankinnoissa käytettävistä periaatteista. Tasapuolisen ja avoimen kilpailuasetelman rakentaminen FMS- ja suorien kaupallisten tarjokkaiden välille tulisi vaatimaan erityistä suunnittelua.
EU:n puolustus- ja turvallisuushankintadirektiivi tuli voimaan vuonna 2007 ja sen pohjalta säädetty kansallinen puolustus- ja turvallisuushankintalaki puolestaan vuonna 2010. Direktiivi ja laki eivät salli teollisen yhteistyön velvoitteen (entinen vastakauppaehto) sisällyttämistä hankintoihin. Lain voimassaolon aikana puolustusvoimat ei ole tehnyt yhtään hankintaa, jossa olisi vaadittu teollista yhteistyötä.
Nyt näyttää todennäköiseltä, että sekä Laivue 2020- että HX-hankinnoissa tarvitaan teollisen yhteistyön vaatimus, jotta järjestelmien kriittiset kotimaista huoltovarmuutta koskevat vaatimukset pystytään täyttämään ja kotimaahan tarvittava ylläpitokyky rakentamaan. Valtioneuvosto teki kuluvan vuoden keväällä periaatepäätöksen teollisen yhteistyön velvoitteen käyttämisestä (”Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan turvaaminen”). Periaatepäätöksen käytännön soveltaminen edellyttää vielä paljon käytännön pohdintaa akselilla työ- ja elinkeinoministeriö - puolustusministeriö - logistiikkalait
Puolustusvoimat on pyytänyt Jyväskylän pohjoispuolelle toista varalaskupaikkaa.
Ajasta 4:04->
http://areena.yle.fi/1-3739337
Ajasta 4:04->
http://areena.yle.fi/1-3739337
http://www.wsj.com/articles/big-spending-on-warplanes-spurs-aerial-arms-race-1474824362
"European defense ministries, including the U.K.’s, have also recently begun to consider new combat aircraft"
Saapa nähdä millainen yhteenliittymä alkaa suunnitella Euroopan seuraavaa hävittäjää. Sinänsä Euroopalla on nyt pullat hyvin uunissa Rafalen, Typhoonin ja Gripenin kera, verrattuna siis USA:han, jolla on tulipalokiire uuden hävittäjän kehittämiseksi.
"European defense ministries, including the U.K.’s, have also recently begun to consider new combat aircraft"
Saapa nähdä millainen yhteenliittymä alkaa suunnitella Euroopan seuraavaa hävittäjää. Sinänsä Euroopalla on nyt pullat hyvin uunissa Rafalen, Typhoonin ja Gripenin kera, verrattuna siis USA:han, jolla on tulipalokiire uuden hävittäjän kehittämiseksi.
Viimeksi muokattu:
Patu
Kenraali
Siis hetkinen. USA:lla on F-22 ja F-35. Miksi heillä olisi tulipalokiire uuden hävittäjän kehittämiseksi?
Sarek1
Ylipäällikkö
F-22:n tuotantomäärä jäi hurjan paljon alun perin aiottua (750->183) pienemmäksi. Vanhat F-15-, F-16- ja F-18 -koneet lahoavat jonkin ajan kuluttua käsiin kun lentotunnit täyttyvät. Aika ajoin on haikailtu tuotantolinjan uudelleen käynnistämisen perään, mutta toistaiseksi se on ollut ns. putkiunelma.
Koska F-22:n tuotantolinja on suljettu ja F-35 projekti ei tuottanut toivottua tulosta --> kiire:
http://www.defensenews.com/articles...ing-counter-air-next-generation-air-dominance
"The service has already begun preliminary work ahead of a 2017 analysis of alternatives that will shape the requirements and acquisition strategy for the F-35 follow on"
“We need to have something by the late 2020s,” he said in an interview with Defense News. “I think a realistic timeline is somewhere around 2028 with key investments in some key technology areas, you’d be able to have some initial operational capability of a penetrating counter air capability.”
http://www.defensenews.com/articles...-jet-sales-to-qatar-bahrain-and-kuwait-corker
"The White House has approved long-pending fighter jet sales to Qatar, Bahrain and Kuwait, the chairman of Senate Foreign Relations Committee Chairman Bob Corker confirmed Wednesday. "
"The White House has approved long-pending fighter jet sales to Qatar, Bahrain and Kuwait, the chairman of Senate Foreign Relations Committee Chairman Bob Corker confirmed Wednesday. "
Raveni
Greatest Leader
Olisi muuten ollut hienoa jos ilmavoimien harjoitukseen olisi osallistunut myös muita koneita kuin omat ja Ruotsin Gripenit. Olisi vitostielle varmasti mahtunut pari Rafalea, F-35:sta ja Typhooniakin. Samalla olisi ollut loistava demostraatio miten koneet toimivat Suomalaisessa hajautetussa ympäristössä.
aj77
Greatest Leader
Näin Ilmavoimat toimisi, jos Suomeen hyökättäisiin – ”Tavoite on, että ei kannata, koska täällä tulisi pataan”
Paavo Airo
Suomen ilmavoimien Hornet laskeutui keskiviikkona Lusin suoralle Heinolassa. Kuvassa harjoitellaan vaijerilaskeutumista. Se on toimenpide, jolla helpotetaan vikatilanteessa laskeutumista pysäyttämällä kone vaijeriin.
Paavo AiroHeinola
Ilmavoimat on kallis ylläpitää ja sen sotilaiden kouluttaminen vie paljon aikaa. Jos Suomi joutuisi todelliseen ilmaoperaatioon, ei virheisiin olisi varaa. Karjalan lennoston komentaja, eversti Jari Mikkonen kertoi keskiviikkona Baana 16 -harjoituksen yhteydessä Ilmavoimien strategiasta.
– Pyrimme siihen, että suorituskykyämme ei tarvitse koskaan käyttää. Esimerkiksi kansainvälisen yhteistyön kautta voimme osoittaa maailmalle ammattitaitoamme ja viestitämme, että jos joku tänne aikoisi hyökätä, täällä olisi aika kovat Ilmavoimat vastassa, Mikkonen sanoo.
Ilmavoimien on siis oltava niin vakuuttava, että se pakottaa muut miettimään, kannattaako hyökätä.
– Tavoite on, että ei kannata, koska täällä tulisi pataan, Mikkonen jatkaa.
Jos taistelun ennaltaehkäiseminen ei onnistuisikaan, Ilmavoimat pyrkisi ratkaisemaan taistelun heti alussa. Hyökkääjän ehdoton edellytys olisi Mikkosen mukaan saavuttaa ilman herruus operaatioalueella.
– Vastustajaa tulisi lyödä niin kovaa pataan, että operaatiota ei kannattaisi jatkaa. Voi olla, että Maavoimien tai Merivoimien ei tarvitsisi silloin osallistua operaatioon lainkaan.
Jos operaatio kuitenkin jatkuisi vielä tästäkin eteenpäin, Ilmavoimat suojaisi strategiansa mukaan yhteiskuntaa ja mahdollistaisi sodanajan joukkojen perustamisen maalla ja merellä.
– Tällöin suojaisimme Maavoimien ja Merivoimien operaatioita.
Ilman reserviä Ilmavoimat ei pärjää
Puolustusvoimien kertausharjoitusten määrää on viime aikoina kasvatettu melko hiljaisten vuosien jälkeen. Näin on myös Ilmavoimissa. Mikkonen kertoo, että Ilmavoimien kertausharjoitusten määrää lisätään vielä entisestään.
– Reservin siviiliosaaminen on hyvää, ja sitä voidaan hyödyntää Ilmavoimissakin. Reservi on meille äärimmäisen tärkeä. Kun yli 90 prosenttia sodanajan vahvuudestamme koostuu reserviläisistä, tuovat juuri reserviläiset meille hajauttamisen mahdollisuuksia, jatkuvuutta ja joustavuutta, Mikkonen sanoo.
Hajauttamisella Mikkonen viittaa siihen, mikä olisi konfliktin syttyessä Ilmavoimille elintärkeää. Jos valmiutta jouduttaisiin kohottamaan, eikä kaikilta vihollisen aseilta voi suojautua, Ilmavoimat hajauttaisi kalustoaan mahdollisimman aikaisin. Tällöin liikkuvuus on tärkeää, ja juuri liikkuvuus on avainasemassa Ilmavoimien hiljattain uusitussa taistelutavassa.
Uutta taistelutapaa harjoitellaan parhaillaan Baana-16-harjoituksessa Heinolan Lusissa, jossa on mukana 69 reserviläistäkin. Tukikohta on perustettu maantielle ja sen ympäristöön eli koneet nousevat ja laskeutuvat maantiellä. Käytössä oleva maantiepätkä on noin 2300 metriä pitkä. Mukana on myös kaksi Ruotsin ilmavoimien JAS39 Gripeniä.
– Nykyaikaisissa operaatioissa Ilmavoimien pitää pystyä entistä paremmin harhauttamaan ja suojautumaan sekä tiedustelemaan, Mikkonen kiteyttää toiminnan perusperiaatteet.
Samalla kun Karjalan lennosto harjoittelee Lusissa, vietetään myös Karjalan lennoston vuosipäivää eli perinnepäivää. Lennosto perustettiin 98 vuotta sitten.
http://reservilainen.fi/uutiset/nai...on_etta_ei_kannata_koska_taalla_tulisi_pataan
Paavo Airo
Suomen ilmavoimien Hornet laskeutui keskiviikkona Lusin suoralle Heinolassa. Kuvassa harjoitellaan vaijerilaskeutumista. Se on toimenpide, jolla helpotetaan vikatilanteessa laskeutumista pysäyttämällä kone vaijeriin.
Paavo AiroHeinola
Ilmavoimat on kallis ylläpitää ja sen sotilaiden kouluttaminen vie paljon aikaa. Jos Suomi joutuisi todelliseen ilmaoperaatioon, ei virheisiin olisi varaa. Karjalan lennoston komentaja, eversti Jari Mikkonen kertoi keskiviikkona Baana 16 -harjoituksen yhteydessä Ilmavoimien strategiasta.
– Pyrimme siihen, että suorituskykyämme ei tarvitse koskaan käyttää. Esimerkiksi kansainvälisen yhteistyön kautta voimme osoittaa maailmalle ammattitaitoamme ja viestitämme, että jos joku tänne aikoisi hyökätä, täällä olisi aika kovat Ilmavoimat vastassa, Mikkonen sanoo.
Ilmavoimien on siis oltava niin vakuuttava, että se pakottaa muut miettimään, kannattaako hyökätä.
– Tavoite on, että ei kannata, koska täällä tulisi pataan, Mikkonen jatkaa.
Jos taistelun ennaltaehkäiseminen ei onnistuisikaan, Ilmavoimat pyrkisi ratkaisemaan taistelun heti alussa. Hyökkääjän ehdoton edellytys olisi Mikkosen mukaan saavuttaa ilman herruus operaatioalueella.
– Vastustajaa tulisi lyödä niin kovaa pataan, että operaatiota ei kannattaisi jatkaa. Voi olla, että Maavoimien tai Merivoimien ei tarvitsisi silloin osallistua operaatioon lainkaan.
Jos operaatio kuitenkin jatkuisi vielä tästäkin eteenpäin, Ilmavoimat suojaisi strategiansa mukaan yhteiskuntaa ja mahdollistaisi sodanajan joukkojen perustamisen maalla ja merellä.
– Tällöin suojaisimme Maavoimien ja Merivoimien operaatioita.
Ilman reserviä Ilmavoimat ei pärjää
Puolustusvoimien kertausharjoitusten määrää on viime aikoina kasvatettu melko hiljaisten vuosien jälkeen. Näin on myös Ilmavoimissa. Mikkonen kertoo, että Ilmavoimien kertausharjoitusten määrää lisätään vielä entisestään.
– Reservin siviiliosaaminen on hyvää, ja sitä voidaan hyödyntää Ilmavoimissakin. Reservi on meille äärimmäisen tärkeä. Kun yli 90 prosenttia sodanajan vahvuudestamme koostuu reserviläisistä, tuovat juuri reserviläiset meille hajauttamisen mahdollisuuksia, jatkuvuutta ja joustavuutta, Mikkonen sanoo.
Hajauttamisella Mikkonen viittaa siihen, mikä olisi konfliktin syttyessä Ilmavoimille elintärkeää. Jos valmiutta jouduttaisiin kohottamaan, eikä kaikilta vihollisen aseilta voi suojautua, Ilmavoimat hajauttaisi kalustoaan mahdollisimman aikaisin. Tällöin liikkuvuus on tärkeää, ja juuri liikkuvuus on avainasemassa Ilmavoimien hiljattain uusitussa taistelutavassa.
Uutta taistelutapaa harjoitellaan parhaillaan Baana-16-harjoituksessa Heinolan Lusissa, jossa on mukana 69 reserviläistäkin. Tukikohta on perustettu maantielle ja sen ympäristöön eli koneet nousevat ja laskeutuvat maantiellä. Käytössä oleva maantiepätkä on noin 2300 metriä pitkä. Mukana on myös kaksi Ruotsin ilmavoimien JAS39 Gripeniä.
– Nykyaikaisissa operaatioissa Ilmavoimien pitää pystyä entistä paremmin harhauttamaan ja suojautumaan sekä tiedustelemaan, Mikkonen kiteyttää toiminnan perusperiaatteet.
Samalla kun Karjalan lennosto harjoittelee Lusissa, vietetään myös Karjalan lennoston vuosipäivää eli perinnepäivää. Lennosto perustettiin 98 vuotta sitten.
http://reservilainen.fi/uutiset/nai...on_etta_ei_kannata_koska_taalla_tulisi_pataan
Nhhk
Kenraali
Lukiessani noita eri hävittäjä ketjuja koskien suomen tulevaa "lentokonetta" törmäsin useasti väittämään että koneen kaartotaistelu ominaisuudella ei ole tulevaisuudessa suurtakaan merkitystä. Mutta kun nykyistä kehitystä katsoo niin taidetaan enemmän olla menossa kohti vanhoja koiratappeluja kuin kaukaa ammuttuja ilmatorjuntaohjuksia kohti.
Ja sen verran piti muokata/selventää että en välttämättä tarkoita pelkästään perinteistä tykeillä käytävää taistelua vaan erittäin läheltä ammuttuja ja erittäin nopeita sekä liikehtimis kykyisiä ohjuksia
Ja sen verran piti muokata/selventää että en välttämättä tarkoita pelkästään perinteistä tykeillä käytävää taistelua vaan erittäin läheltä ammuttuja ja erittäin nopeita sekä liikehtimis kykyisiä ohjuksia
ak.tied
Respected Leader
Paljon on puhuttu että kahden konetyypin ylläpitämisessä ei ole järkeä. Toisaalta, meillä sellainen aiemmin oli. Paljon on myös puhuttu Gripen vs F-35, puolensa ja puolensa, molempi parempi. Mikä kahden konetyypin ylläpitämisestä tekee kallista? Huolto, koulutus, oheiskalusto? Osaako joku kertoa? Joten miten olisi tällainen...
Norja on valinnut F-35:n, kuin myös Tanska. Tietoa mulla ei ole onko Norja ja Tanska korvaamassa kaikki F-16:sta F-35:lla vai vain osan? Ruotsi lentää Gripeneillä ja Suomi vaiheilee näiden välillä. Gripen on pätevä laite, mutta ei myy mitenkään massiivisesti, on kysymysmerkki onko Saabilla rahkeita ja onko edes markkinoita häive-Gripenille. F-35:n huolto on keskitetty Euroopassa Italiaan, siinä ei ole Pohjoimaiden näkökulmasta järkeä siirrellä jatkuvasti kalustoa Euroopan halki erityisesti kun kokeen huoltotarve on suuri.
Molempi parempi? Miksei pohjoimaat voisi lentää Gripen E + F-35 kombolla kaikki. Ruotsi tarvitsee häivekoneen ennemmin tai myöhemmin, ja kalliiden häivekoneiden rinnalle olisi hyvä saada halvempikäyttöisiä työjuhtia ja häivekoneet toimisivat niissä tehtävissä, joihin ne on tarkoitettu. Näin myös niiden kalliita lentotunteja voisi säästää ja elinkaarta pidentää. Tanska ja Norja siirtyisi Gripeneihin kun loput F-16:sta tulee elinkaarensa päähän. Vastineeksi tästä käden ojennuksesta Ruotsi lupaa pitää Pohjoismaat halvoissa, mutta iskukykyisissä Gripeneissä.
Suomessa on jo perinteitä jenkkikoneiden huollolle. Miksei Suomeen voitaisi perustaa pohjoista hubia F-35 huollolle pohjoismaita varten edellytyksenä Suomen F-35 hankinnalle? Ruotsi saisi tarjota perushuollon ulkopuolisen huollon kustannustehokkaasti Gripeneneille vastineeksi Gripen-kaupoista ja siitä, että lähtevät F-35 kaupoille tuomaan vipua neuvotteluihin. Norja ja Tanska olisivat tyytyväisiä kun huolto on naapurissa. Tämä avaisi tien myös yhteis-pohjoismaiselle koulutukselle sekä varaosa- ja asepoolille sekä ennen kaikkea yhteishankinnoille. Samat perusaseet käyvät niin Gripeniin kuin F-35:lle.
Kaikkien kannalta kokonaiskustannustehokas tapa yhdistää häivekyky, konemäärä ja kohtuulliset käyttökustannukset?
Norja on valinnut F-35:n, kuin myös Tanska. Tietoa mulla ei ole onko Norja ja Tanska korvaamassa kaikki F-16:sta F-35:lla vai vain osan? Ruotsi lentää Gripeneillä ja Suomi vaiheilee näiden välillä. Gripen on pätevä laite, mutta ei myy mitenkään massiivisesti, on kysymysmerkki onko Saabilla rahkeita ja onko edes markkinoita häive-Gripenille. F-35:n huolto on keskitetty Euroopassa Italiaan, siinä ei ole Pohjoimaiden näkökulmasta järkeä siirrellä jatkuvasti kalustoa Euroopan halki erityisesti kun kokeen huoltotarve on suuri.
Molempi parempi? Miksei pohjoimaat voisi lentää Gripen E + F-35 kombolla kaikki. Ruotsi tarvitsee häivekoneen ennemmin tai myöhemmin, ja kalliiden häivekoneiden rinnalle olisi hyvä saada halvempikäyttöisiä työjuhtia ja häivekoneet toimisivat niissä tehtävissä, joihin ne on tarkoitettu. Näin myös niiden kalliita lentotunteja voisi säästää ja elinkaarta pidentää. Tanska ja Norja siirtyisi Gripeneihin kun loput F-16:sta tulee elinkaarensa päähän. Vastineeksi tästä käden ojennuksesta Ruotsi lupaa pitää Pohjoismaat halvoissa, mutta iskukykyisissä Gripeneissä.
Suomessa on jo perinteitä jenkkikoneiden huollolle. Miksei Suomeen voitaisi perustaa pohjoista hubia F-35 huollolle pohjoismaita varten edellytyksenä Suomen F-35 hankinnalle? Ruotsi saisi tarjota perushuollon ulkopuolisen huollon kustannustehokkaasti Gripeneneille vastineeksi Gripen-kaupoista ja siitä, että lähtevät F-35 kaupoille tuomaan vipua neuvotteluihin. Norja ja Tanska olisivat tyytyväisiä kun huolto on naapurissa. Tämä avaisi tien myös yhteis-pohjoismaiselle koulutukselle sekä varaosa- ja asepoolille sekä ennen kaikkea yhteishankinnoille. Samat perusaseet käyvät niin Gripeniin kuin F-35:lle.
Kaikkien kannalta kokonaiskustannustehokas tapa yhdistää häivekyky, konemäärä ja kohtuulliset käyttökustannukset?
Viimeksi muokattu:
Gyllis1
Respected Leader
Norjalainen Kongsberg (isosti mukana JSF-projektissa) osti taannoin Patriasta 49.9%. Tämän on kuiskittu ennakoivan jotain kuvailemasi kaltaista. Mutta aika näyttää, huhut on vielä vain huhuja.
Raveni
Greatest Leader
Näistä tulee aina mieleen taannoinen ja surullisen kuuluisa parmankinkku eli euroopan elintarvike viraston sijoittaminen. Italiassa on nyt F-35:n huoltokeskus ja jotenkin veikkaan, että ei ole ihan yksinkertaista ilmoittaa, että nyt tulee muuten kilpailija pohjoiseen. Suomen on turha haikailla huoltokeskusta ilman NATO:n jäsenyyttä ja veikkaan, että ei ole muutoinkaan mikään helppo homma saada sitä edes norjaan tai tanskaan.
Aivan ja Ruotsi luonnollisesti kehittää uuden hävittäjänsä itse, yhteistyössä joidenkin maiden/valmistajien kanssa.
Gyllis1
Respected Leader
http://yle.fi/uutiset/3-8954212
Crisler sanoo, että Lockheed Martin on valmis ottamaan huomioon Suomen toiveet huoltovarmuudesta.
– Ymmärrämme huoltovarmuusnäkökohdat. Israelilla oli samankaltaisia vaatimuksia, ja heillekin pystyimme tarjoamaan sopivan ratkaisun, hän sanoo.
Crisler kuitenkin myöntää, että muista F-35-hävittäjän käyttäjämaista poikkeavan huoltojärjestelmän pystyttäminen voi lisätä kustannuksia.
– Vähän kuin kotitaloudessakin; jos haluat luomuruokaa, maksat luomun hinnan, hän vertaa
........
Norjalainen aseyhtiö Kongsberg hankki keväällä 49,9 prosenttia Patrian osakkeista. Kongsberg toimittaa osia F-35-hävittäjiin. Crisler sanookin, että Lockheed Martin on jo alkanut tutustua Patriaan ja Instaan.
– Seuraamme mielenkiinnolla Kongsbergin ja Patrian yhteistyötä, sillä Kongsberg on jo mukana F-35 hankkeessa. Odotamme, että Patria ja Insta ovat mukana tarjoamassamme ratkaisussa, hän sanoo.
Kaiken kahdentaminen (huolto, jatkokehitys, lentäjäkoulutus, varaosat, pahimmillaan jopa eri aseistusta). Älyttömän kallista.
Kanada tutki ja päätyi, että halvemman koneen pitäisi olla kokonaisuutena vähintään 50% halvempi.
Muuten on järkevämpi ostaa vain sitä suorituskykyisempää. Tai jos ei osta niin kädessä on kalliimpi ja kyvyttömämpi paketti.
Mikään meille tarjotuista ei ole julkisten tietojen pohjalta 50% muita halvempi.
Jospa ostetaan se tehokkaampi moottori F-35:een ensimmäisenä niin on hyvä peruste eri huoltokeskukselle kuin Italiassa
