Suomenmaassa oli kirjoitusta hävittäjä hankinnasta. Seuraavassa lyhyt referaatti kirjoituksesta:
Hornettien korvaamisen esiselvityksessä sanontaan suoraan, että Hornet-hankinta on tehnyt Yhdysvalloista Suomen tärkeimmän yhteistyökumppanin puolustuskysymyksissä. “Sotilaallisesti liittoutumattomana maana suorituskykyhankkeen kumppanimaan valinnan merkitys on Suomelle erityisen keskeinen”, selvityksessä painotetaan.
Atlanttinen sotilaallinen yhteistyö ei miellytä kaikkia. Se on silti nykyisin olennainen osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Hävittäjä hankinnan isoja kysymyksiä on, mitä seuraisi, jos koneet hankitaan jostain muualta.
Päätös hävittäjähankinnasta on seuraavien eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen ja eduskunnan edessä vuonna 2021. Silloisen hallituksen ja eduskunnan kokoonpano saattaa vaikuttaa siihen millainen ratkaisu tehdään.
Noin 60 uuden koneen hankinta on jättiprojekti, johon Suomella ei kai olisi oikein enää varaa – ellei kyse olisi niinkin tärkeänä pidetystä asiasta kuin puolustuksen uskottavuudesta.
Koneen valintaa pohditaan neljältä kantilta: suorituskyvyn, teollisen yhteistyön ja huoltovarmuuden, hinnan ja elinkaarikustannusten sekä turvallisuuspoliittisten vaikutusten näkökulmasta. Tärkein on Purasen (Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri evp.) mukaan suorituskyky, mutta myös esimerkiksi huoltovarmuudella on iso merkitys sotilaallisesti liittoutumattomalle maalle.
Puranen muistuttaa, että yksittäiset ominaisuudet eivät ole enään niin ratkaisevia. Kyse on paljolti siitä, kuinka vaikkapa neljän koneen osasto linkittyy maahan ja pystyy jakamaan maalitietoa keskenään toinen toisiaan vahvistaen.
Vaihtoehdoista F-35:m kiinnostavuutta nostaa se, että se edustaa joukon ainoana niin sanottua viidennen sukupolven häiveteknologiaa. Amerikkaiskone näkyy tutkassa muita heikommin. Iso kysymys on kuitenkin, menettääkö ominaisuus merkitystään tulevaisuudessa tutkateknologian kehittyessä, mutta koneen omaisuuksien pysyessä ennallaan. Puranen ei suostu ottamaan asiaan kantaa muuten kuin viittaamalla kotimaiseen osin julkistettuun tutkimukseen asiasta. Siinä todettiin, että nykyaikaisilla erilaisia signaaleja lähettävillä ja tietoa yhdistelevillä monipaikkatutkilla häivekoneet saadaan näkymään jonkin verran entistä paremmin. Myös uuden monitoimihävittäjän varustukseen liittyy pohdittavaa. Hornetteihin on saatu yhdysvalloista erikoisluvalla huippuluokan aseteknologiaa, muun muuassa JASSM-ohjuksia. Niillä on käyttöikää enemmän kuin horneteilla, joista viimeiset poistuvat käytöstä vuonna 2030. Purasen mukaan konekaupan yhteydessä selvitetään, miten järjestelmien sovittaminen uuteen koneeseen onnistuu ja mikä on sen aiheuttama lisäkustannus. Kustannussyistä voi olla järkevämpää hankkia saman tien uusi aseistus ikääntyvän tilalle.
Konekauppaan mahdollisesti koplattavasta teollisuusyhteistyöstä on vasta alustavia hahmotelmia. Entinen vastakauppamalli, jossa Hornet-kauppojen yhteydessä myytiin laivanmoottoreita ja paperikoneita ei Purasen mukaan eurooppalaisen lainsäädännön vastaisena missään tapauksessa enään tule kyseeseen.
