Ettei olisi
@Quixote sortunut Saabin innokkaiden markkinamiesten ansaan puhuessaan asejärjestelmäintegroinnista ja "Plug-and-Play:stä" samassa lauseessa.
En ole lentokoneinsinööri, mutta tietoliikenneinsinöörinä kiinnittäisin uuden asejärjestelmän integroinnissa hävittäjään ainakin seuraaviin asioihin huomiota, tämä riippumatta hävittäjätyypistä:
1) mekaaninen yhteensopivuus, mihin ripustintyyppiin uusi asejärjestelmä sopii, mitkä ripustintyypit ovat käytettävissä, mihin ripustinpaikkoihin uutta asejärjestelmä voisi kuvitella liitettävän
2) mekaaniset rajoitteet, mm. siipikuormat, jotka rajoittavat asejärjestelmän sijoitusta
3) sähköinen yhteensopivuus, saadaanko uusi asejärjestelmä liitettyä valitun ripustimen kautta koneen sähköihin
4) ohjelmistorajapinnan yhteensopivuus, löytyykö uudesta asejärjestelmästä sopiva ohjelmistorajapinta, johon hävittäjän ohjelmistot voidaan integroida. Jos ei löydy sopivaa rajapintaa, se pitää määrittää
5) Muutostarpeet hävittäjän asejärjestelmätietokoneessa, mitä tietoja hävittäjän pitää tietää ja pystyä käsittelemään uuden asejärjestelmän osalta
6) Muutostarpeet hävittäjän lentotietokoneessa, miten lentoparametreja pitää hävittäjässä muuttaa. Nämä muutokset tulee varmentaa eri testeillä, joten muutos olisi todennäköisesti iterointia
7) Muutostarpeet hävittäjän näytöissä ja käyttöliittymissä, mitä tietoja tarvitaan näyttöihin ja miten uutta asetta hallitaan eri käyttöliittymistä
8) Muutostarpeet HUD-näytössä, mitä tietoa tarvitaan HUDiin
9) valvonta- ja hälytystietojen siirto aseesta hävittäjään ja niiden käsittely hävittäjässä. Tuottaako uusi asejärjestelmä jotain valvontatietoa itsestään ja tuleeko se käsitellä hävittäjän valvontajärjestelmässä
10) yhteensopivuus hävittäjän tutkan, ECM-järjestelmien yms. kanssa. Integroinnissa tulee varmistaa, ettei esim. hävittäjän ECM-laitteet häiritse uutta asetta tai päinvastoin
11) tuulitunnelikokeet, joissa tehdään ensimmäiset testit uudella asejärjestelmällä hävittäjään liitettynä, huomioitava kaikki suunnitellut aseistusvaihtoehdot ja tilanteet, joissa esim. osa uusista aseista on laukaistu
12) rullauskokeet maassa, , huomioitava kaikki suunnitellut aseistusvaihtoehdot ja tilanteet, joissa esim. osa uusista aseista on laukaistu
13) nousu- ja laskukokeet, voiko uuden aseen kanssa nousta ja laskeutua turvallisesti, mitä asioita tulee huomioida
14) peruslentokokeet, , huomioitava kaikki suunnitellut aseistusvaihtoehdot ja tilanteet, joissa esim. osa uusista aseista on laukaistu
15) suoritusarvojen kartoituskokeet ja erityisesti eri raja-arvojen kartoittaminen (maksimi +/-G -arvot, nousukulmat, kaartonopeudet, yms.)
16) uuden asejärjestelmän vaikutus hävittäjän tutka- ja muuhun havaittavuuteen
17) toiminta poikkeus- ja hätätilanteissa, mikä vaikutus uudella aseella on
18) vaikutukset hävittäjän operatiiviseen käyttöön (tämä voi tietysti olla erikseen selvitettävä asia)
19) vaikutukset koneen operointiin maassa, rutiinihuollot, täydennykset
20) Operointiohjeet
21) Tarvittavat työkalut ja mittalaitteet
22) Yllä kuvattujen kohtien dokumentointi, tekninen dokumentaatio
23) siviililentoviranomaisen hyväksynnät
24) sotilaslentoviranomaisen hyväksynnät
25) asejärjestelmän toimittajan hyväksynnät
Ei ole mikään ihme, että JASSM-F/A18 -integraatiossa palaa aikaa ja rahaa! Minkä tahansa uuden aseen liittäminen Plug-and-Play:nä hävittäjään on yhtä todellista kuin joulupukki tai rehellinen venäläinen...