Ilmavoimien tulevaisuus

[Huhta]

Ei siinä, mulle kävisi kyllä tuollainen 5% BKT:stä puolustukseen, sitten olisi vehkeitä. Tai liittoutuminen, esim Turkissa on muutamia vuosia rotatoineet saksalaiset ja hollantilaiset Patriot-yksiköt. Kelpais tännekin.

Ne samat yksiköt eivät taida olla rotatoineet Baltiassa?

Mikään ei korvaa monitoimihävittäjää eikä monitoimihävittäjän suorituskyvyn osaakaan ole mahdollista hankkia muilla keinoin. (tm) Ilmavoimat tietää tämän, poliitikot tietävät tämän.

Itsehän kannattaisin jotain tuollaista 1:2 tai 1:1 investointipotin käyttöä jaolla hävittäjät / ito:t, mutta hävittäjähankinta on juntattu liian pitkälle. Riskinähän toki on, että jos päädytäänkin uuteen johtopäätökseen noilla linjoilla niin vaan toinen komponentti (hävittäjät tai itot) hankitaan ja loput hankitaan "seuraavalla hallituskaudella". No, täydellisessä maailmassa olisi toisin.

Pottia laskettaessa pitää muistaa, että ilmatorjunta on itse asiassa saanut varsin ison siivun ilmapuolustuksen kokonaisuudesta, ei suolarahoja, kuten usein annetaan ymmärtää. Sergeit, Stingerit, Bolidet, Crotalet, Nasams, Marksmanit, Oerlikonit, Umkhontot... Jako on varmaan tällä hetkellä luokkaa 2:1 hävittäjien ja ilmatorjunnan välillä, eli ei kovin kaukana 1:1-suhteesta.

 

[StmSvejk]

Pottia laskettaessa pitää muistaa, että ilmatorjunta on itse asiassa saanut varsin ison siivun ilmapuolustuksen kokonaisuudesta, ei suolarahoja, kuten usein annetaan ymmärtää. Sergeit, Stingerit, Bolidet, Crotalet, Nasams, Marksmanit, Oerlikonit, Umkhontot... Jako on varmaan tällä hetkellä luokkaa 2:1 hävittäjien ja ilmatorjunnan välillä, eli ei kovin kaukana 1:1-suhteesta.

Pohjautuen Aina Luotettavaan (TM) Sipriin, ilmatorjunnan suurimmat investoinnit vuosilta 1990-2015 (eli jo ennen Horneteja) olisivat seuraavat: (tässä on varmasti virheitä ja puutteita)

Sergeihin investonti 1992-2015?
NASAMS2 -kauppa 350mE
BUK 35mE (rahanarvokerroin vuodelta 1996)
Stinger + 90mE
Crotale noin 400mE (rahanarvokerroin 1990)
Umkhonto n. 20mE (vain ohjukset!)
Bolide yhteensä 226mE
Marksman 32mE (rahanarvokerroin 1988)

Tuosta saisin yhteensä noin 1150mE. Crotale ja Marksman -hankinnat tehtiin ennen Hornet-kauppoja, joten otin ne mukaan säälistä.

Vertailun vuoksi vuoden 1992 3mrd USD rahanarvokerroin olisi tänä päivänä 4,68 - 8,27mrd USD, eli hyvin karkeasti sama euroissa. Kuten tunnettua, tuossa kaupassa olivat vasta lekot. Laskin SIPRI:stä mukaan myös ohjuskaupat.

En jaksa jatkaa ikivääntöä, mutta muistutelen edelleen siitä painoarvosta jota USN, joka odottaa toimivansa ohjusuhan alla, antaa ilmapuolustukselle vs. hävittäjätorjunta.

 

[fyysikko]

Ballistisen ohjustorjunnan todellinen tehokkuus vähän epäilyttää. Siis suhde mitä saadaan jos tällaiseen järjestelmään pantaisiin paljon rahaa nyt? Samalla saataisiin yleispätevää ilmatorjuntaa mikä yleisesti olisi puolustuksen kokonaisedun mukaista. Tätä ei tietenkään voi jättää huomioimatta. Ballistisen ohjuksen täytyy olla vaikea maali torjua. Millä todennäköisyydellä järjestelmä torjuu tositilanteessa kun meillä ei ole ennakkovaroitusjärjestelmiä vihollisen laukaisuista? Miten ja millä aikataululla ohjus havaitaan?

Vaikkei omaa järjestelmää olisikaan, voinee Suomi ESA:n varsinaisena jäsenenä (vuodesta 1995) sellaiseen halutessaan liittyä, ellemme sitten ole jo. ESAllahan on toimintaa myös joidenkin euroopan maiden puolustusvoimiin liittyen, vaikkei sisällöstä ainakaan minulla ole tarkkaa kuvaa. Olettaisin kuitenkin sen liittyvän joko tiedusteluun tai ennakkovaroitukseen.
Tästä huolimatta olen kanssasi täysin samaa mieltä, että ballistisen ohjustorjunnan todellinen tehokkuus epäilyttää, koska ohjusten määrä olisi kustannuksista johtuen täysin riittämätön kunnolliseen torjuntakyvyn vaatimuksiin nähden.

 

[StmSvejk]

Vaikkei omaa järjestelmää olisikaan, voinee Suomi ESA:n varsinaisena jäsenenä (vuodesta 1995) sellaiseen halutessaan liittyä, ellemme sitten ole jo. ESAllahan on toimintaa myös joidenkin euroopan maiden puolustusvoimiin liittyen, vaikkei sisällöstä ainakaan minulla ole tarkkaa kuvaa. Olettaisin kuitenkin sen liittyvän joko tiedusteluun tai ennakkovaroitukseen.

On jo mukana

https://www.satcen.europa.eu/

Toiminta laajennee tulevaisuudessa esim. ohjusten ennakkovaroitukseen, ELINT:n ja epäilemättä pian myös AEW:n joka tekee stealth-lentokoneiden olot tuota, hmmm... mielenkiintoiseksi.

 

[arcanine98]

On jo mukana

https://www.satcen.europa.eu/

Toiminta laajennee tulevaisuudessa esim. ohjusten ennakkovaroitukseen, ELINT:n ja epäilemättä pian myös AEW:n joka tekee stealth-lentokoneiden olot tuota, hmmm... mielenkiintoiseksi.

Mielenkiintoista. Jäi askarruttamaan - miihin viittaat tuolla AEW/Stealth-hommalla?

 

[StmSvejk]

Mielenkiintoista. Jäi askarruttamaan - miihin viittaat tuolla AEW/Stealth-hommalla?

Paras paikka sijoittaa ilmavalvontatutka on avaruus. Kaupallisten tutkasatelliittien, IR- ja muiden monispektrikamerasatelliittien yleistyessä saavutettaneen pian elektroniikan ja laukaisujen halventuessa (onko kyse 10v vai 20v päästä on kysymys erikseen) piste, jossa ilmavalvonta kannattaa hoitaa avaruudesta käsin.

Tässä rajoittaa lähinnä projektien pitkä kesto, teknisesti ruljanssi olisi mahdollista tehdä jo nyt, joskin järjestely tulisi kalliiksi. Syitä avaruusvalvonnan ylivoimaan löytyy ainakin seuraavia:

1.) Stealth-hävittäjänkin tutkapoikkipinta-ala ylhäältäpäin on iso, eikä sitä millään ilveellä voi pienentääkään.
2.) Visuaalisen kameran kuvankäsittelyohjelma huomaa taas pilviverhon päällä tai pilvettömällä säällä hävittäjän kokoisen maalin aika pienelläkin resoluutiolla, kunhan kuvananalysointiohjelma on tarpeeksi tehokas ja sehän on. Tiivistysjuovien havainnointi monispektrikameralla auttaa asiaa.
3.) IR-satelliitteja on jo vuosikymmenet käytetty havaitsemaan koneiden nousu, mikä lienee hävittäjien havaittavuus suoraan ylhäältä käsin ir-spektrissä.
4.) Satelliittien määrä on räjähtänyt käsiin satelliittien pienentyessä ja halventuessa samalla kun laukaisukustannukset halventuvat jatkuvasti. 24/7 peitto on tulossa pian.
5.) Päälle oppiva tekoäly joka voi harjoituksen vuoksi harrastaa havainnointia vuosikaudet ja osaa yhdistää nämä tiedot vaikkapa akustisiin sensoreihin, kiitoteiden päissä oleviin "riistakameroihin", monipaikkatutkan tietoihin ym.

Niin, ja tuolloin koko ruljanssin voinee hoitaa vaikka kaupalliseen kuvamateriaaliin pohjautuen, jos kuvavirtaan on pääsy.

Toki tällekin toiminnalle tulee vastatoimia, vastavastatoimia ja vastavastasaunanvastatoimia. Joka tapauksessa, vaikea nähdä että stealthista olisi ratkaisevaa etua ainakaan koko HX-hankkeen elinkaaren ajan.

 

[arcanine98]

Paras paikka sijoittaa ilmavalvontatutka on avaruus. Kaupallisten tutkasatelliittien, IR- ja muiden monispektrikamerasatelliittien yleistyessä saavutettaneen pian elektroniikan ja laukaisujen halventuessa (onko kyse 10v vai 20v päästä on kysymys erikseen) piste, jossa ilmavalvonta kannattaa hoitaa avaruudesta käsin.

Tässä rajoittaa lähinnä projektien pitkä kesto, teknisesti ruljanssi olisi mahdollista tehdä jo nyt, joskin järjestely tulisi kalliiksi. Syitä avaruusvalvonnan ylivoimaan löytyy ainakin seuraavia:

1.) Stealth-hävittäjänkin tutkapoikkipinta-ala ylhäältäpäin on iso, eikä sitä millään ilveellä voi pienentääkään.
2.) Visuaalisen kameran kuvankäsittelyohjelma huomaa taas pilviverhon päällä tai pilvettömällä säällä hävittäjän kokoisen maalin aika pienelläkin resoluutiolla, kunhan kuvananalysointiohjelma on tarpeeksi tehokas ja sehän on. Tiivistysjuovien havainnointi monispektrikameralla auttaa asiaa.
3.) IR-satelliitteja on jo vuosikymmenet käytetty havaitsemaan koneiden nousu, mikä lienee hävittäjien havaittavuus suoraan ylhäältä käsin ir-spektrissä.
4.) Satelliittien määrä on räjähtänyt käsiin satelliittien pienentyessä ja halventuessa samalla kun laukaisukustannukset halventuvat jatkuvasti. 24/7 peitto on tulossa pian.
5.) Päälle oppiva tekoäly joka voi harjoituksen vuoksi harrastaa havainnointia vuosikaudet ja osaa yhdistää nämä tiedot vaikkapa akustisiin sensoreihin, kiitoteiden päissä oleviin "riistakameroihin", monipaikkatutkan tietoihin ym.

Niin, ja tuolloin koko ruljanssin voinee hoitaa vaikka kaupalliseen kuvamateriaaliin pohjautuen, jos kuvavirtaan on pääsy.

Toki tällekin toiminnalle tulee vastatoimia, vastavastatoimia ja vastavastasaunanvastatoimia. Joka tapauksessa, vaikea nähdä että stealthista olisi ratkaisevaa etua ainakaan koko HX-hankkeen elinkaaren ajan.

Kiitos paljon vastauksesta!

Nuo ovat kyllä kiinnostavia näkökohtia ja en ole noista avaruustutkista lukenut juuri mitään. Pitääpä perehtyä.

Varmaan keskeisin kysymys on, että minkälaista merkitystä noilla avaruustutkilla on Suomelle ja millä aikataululla.

a) onko hyötyä mahdollisten vastustajien häivehävittäjien ja muiden häivettä hyödyntävien vempeleiden (lennokit, ohjukset, laivat) havaitsemisessa, onko Suomella pääsyä tällaisiin järjestelmiin myös kriisilitilanteissa, miten haavoittuvaisia ne ovat, missä laajudessa noita voidaan käyttää
b) minkälaisen uhan nuo mahdollisen vastustajan käytössä muodostavat omille häivettä hyödyntäville järjestelmille, onnistuuko häirintä ja/tai tuhoaminen, miten voidaan suojautua

Ja juu, veikkaan, että olet oikeassa noiden vastatoimien ikuisen kiertokulun kanssa. Ei pyörä ihan heti pysähdy. Suurin kysymys lienee aikataulu - milloin vastajärjestelmiä kehitetään ja milloin niitä on operaatioiden kannalta merkittävästi käytössä.

 

[Rantojen mies]

On jo mukana

https://www.satcen.europa.eu/

Toiminta laajennee tulevaisuudessa esim. ohjusten ennakkovaroitukseen, ELINT:n ja epäilemättä pian myös AEW:n joka tekee stealth-lentokoneiden olot tuota, hmmm... mielenkiintoiseksi.

Tämän varaan en laskisi yhtään mitään. Tiedustelutiedot, ennakkovaroituksesta puhumattakaan, on hankittava itse tai jostain muualta. Stealth höpinä onkin sitten enemmän fantasiaa kuin todellisuutta.

 

[StmSvejk]

Tämän varaan en laskisi yhtään mitään. Tiedustelutiedot, ennakkovaroituksesta puhumattakaan, on hankittava itse tai jostain muualta. Stealth höpinä onkin sitten enemmän fantasiaa kuin todellisuutta.

Merimaalien osalta NL:n US-A (!) satelliitteja oli olemassa jo 1970-luvulla maalinosoitukseen, mutta ilmeisesti fantasiaa.

http://www.globalsecurity.org/space/systems/sbr.htm

USAF:n Space Based Radar -ohjelma 2000-luvun alussa, fantasiaa.

https://archive.org/details/spacebasedradari00rick

http://www.au.af.mil/au/awc/awcgate/saas/corcoran_mk.pdf

Tässä esitellään eri toimintamalleja. Todennäköisesti 100 satelliitin UHF-konstellaatio olisi realistisin malli.

Avaruuden kaupallinen ja sotilaallinen käyttö lisääntyy jatkuvasti ja tulee mullistamaan myös lentokoneiden havaitsemista. Lentokoneet ovat ilmassa aina säännöllisen muotoisia ja ne joutuvat operoimaan aina tunnetuilta kiitoteiltä.

 

[fulcrum]

Tutkasatelliittien konseptillinen ongelma on että jos ne laittaa matalalle niin ne eivät kovin kauaa yhtä maailmankolkkaa vahdi kerrallaan. Tämä on valvontatutkalle melko huono ominaisuus. Jos ne taas laittaa vaikka geostationaariselle radalle niin tutka joutuu olemaan julkijumalattoman voimakas että se sieltä mitään näkee. Molnija-radat tms. ovat sitten tältä väliltä.
Isoille maille Jindalee-tyyppinen maanpäällinen järjestelmä vaikuttaa paremmalta ratkaisulta. US-A järjestelmän tarkoitus oli kai lähinnä täydentää olemassaolevaa merivalvontaa ja sen todellisesta suorituskyvystä liikkuu hyvin erilaisia arvioita. Mielenkiintoinen ja aikaansa edellä ollut järjestelmä kuitenkin.

 

[Gyllis1]

Näistä tehopainosuhteista kun oli viimeksi juttua, kritisoin (turhankin voimakkain sanankääntein) esitettyjä lukuja ja minulta pyydettiin parempia tilalle. Seuraavassa laskelmassa (törkeästi muualta varastettu) koneiden tyhjäpainoon on lisätty 1000kg kuormaa (ilmasta ilmaan ohjukset + tykin ammukset) ja koneiden sisäiset polttoainesäiliöt ovat puolillaan menovettä. Eli luullakseni kuvaavat suhteellisen hyvin koneita DCA -torjuntalennolla siellä jossain:

Eurofighter : 180 kN / [11,000 kg + 2,500 kg + 1,000 kg = 14,500 kg] = 1.2659 -> 1.27

Rafale C F3 : 150 kN / [9,850 kg + 2,350 kg + 1,000 kg = 13,200 kg] = 1.1588 ->1.16

F-35A : 190 kN / [13,149 kg + 4,196 kg + 1,000 kg = 18,345 kg] =1.0560 ->1.06

F/A-18E Super Hornet : 195.8 kN / [14,552 kg + 3,390 kg + 1,000 kg = 18,942 kg] = 1.0541 -> 1.05

Gripen E : 98 kN / [8,000 kg + 1,700 kg + 1,000 kg = 10,700 kg] = 0.9339 -> 0.93

"muoks muutama näppäilyvirhe

 

[Jukkis]

INB4 F-35-kuoro alkaa laulaa suuremmista sisäisistä tankeista ja muiden koneiden lisäpolttoainesäiliöiden puutteesta...

Gripen-kuoro säestää laululla ikuisesti tulossa olevasta tehokkaammasta moottorista...

Ja samaa kehää kierretään ympäri ja ympäri, mihinkään ei päästä.

 

[Nojatuolistrategi]

Panssarilaivoja ja pommikoneita tai päinvastoin.

B-21 Raider
Yhdysvaltain huippusalaisen ydinasepommittajan verhoa jouduttiin raottamaan lopullisesti viime kesänä, kun sen budjetointi oli käsittelyssä kongressissa. Koneen prototyyppiä ei esitelty, mutta sellainen on olemassa. Viime vuoden helmikuun 10. ja 26. päivinä ilmavoimien esikuntapäällikkö neljän tähden kenraali Mark A. Welsh ja silloinen ilmavoima-asioiden ministeri Deborah Lee James esittelivät hankkeen vuoden 2017 budjettiin senaatin määrärahakomiteassa. Kenraalin mukaan se on ilmavoimien huippuhanke. Esittelyn mukaan kone vastaa niitä vaatimuksia, joita korkean uhkatason ympäristön kehitys asettaa seuraavien 50 vuoden aikana. Kenraalin mukaan tämä iskukyky saavutetaan 2020-luvun puoliväliin mennessä. Kone pystyy läpäisemään Venäjän uusimman S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän. Ministeri Jamesin mukaan kone kykenee iskemään minne tahansa maapallolla suoraan Yhdysvalloista uusien Boeing KC-46A Pegasus -ilmatankkauskoneiden varassa. Niitä tulee operatiiviseen käyttöön vuodesta 2018 lukien. Uuden strategisen pommikoneen tarve todettiin Ukrainan kriisin vaikutuksesta. Niinpä 9. heinäkuuta 2014 Yhdysvaltain senaatin puolustusvaliokunta päätti käynnistää pitkän matkan häivepommikoneen suunnittelun, johon myönnettiin 23,5 miljardin dollarin rahoitus. Koneita tilattiin 100 kappaletta 550 miljoonan dollarin kappalehintaan. Koneiden lopulliseksi määräksi on arveltu 175-200 kappaletta. http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201702202200073502_ul.shtml?utm_campaign=uutisboksi_201511&utm_source=kl

Kerosiinia palaa. Palaako Raider, jos ratsu (Pegasus) ammutaan alta?

 

[StmSvejk]

Panssarilaivoja ja pommikoneita tai päinvastoin.

B-21 Raider
Yhdysvaltain huippusalaisen ydinasepommittajan verhoa jouduttiin raottamaan lopullisesti viime kesänä, kun sen budjetointi oli käsittelyssä kongressissa. Koneen prototyyppiä ei esitelty, mutta sellainen on olemassa. Viime vuoden helmikuun 10. ja 26. päivinä ilmavoimien esikuntapäällikkö neljän tähden kenraali Mark A. Welsh ja silloinen ilmavoima-asioiden ministeri Deborah Lee James esittelivät hankkeen vuoden 2017 budjettiin senaatin määrärahakomiteassa. Kenraalin mukaan se on ilmavoimien huippuhanke. Esittelyn mukaan kone vastaa niitä vaatimuksia, joita korkean uhkatason ympäristön kehitys asettaa seuraavien 50 vuoden aikana. Kenraalin mukaan tämä iskukyky saavutetaan 2020-luvun puoliväliin mennessä. Kone pystyy läpäisemään Venäjän uusimman S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän. Ministeri Jamesin mukaan kone kykenee iskemään minne tahansa maapallolla suoraan Yhdysvalloista uusien Boeing KC-46A Pegasus -ilmatankkauskoneiden varassa. Niitä tulee operatiiviseen käyttöön vuodesta 2018 lukien. Uuden strategisen pommikoneen tarve todettiin Ukrainan kriisin vaikutuksesta. Niinpä 9. heinäkuuta 2014 Yhdysvaltain senaatin puolustusvaliokunta päätti käynnistää pitkän matkan häivepommikoneen suunnittelun, johon myönnettiin 23,5 miljardin dollarin rahoitus. Koneita tilattiin 100 kappaletta 550 miljoonan dollarin kappalehintaan. Koneiden lopulliseksi määräksi on arveltu 175-200 kappaletta. http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201702202200073502_ul.shtml?utm_campaign=uutisboksi_201511&utm_source=kl

Kerosiinia palaa. Palaako Raider, jos ratsu (Pegasus) ammutaan alta?

Minun mielestäni Rainbow Dash olisi sopinut koneelle nimeksi paljon paremmin. Nimiehdotus oli vahvoilla ja kuvaa hyvin toiveita projektin pysymisestä aikataulussa ja budjetissa. Sinänsä ilmatankkauskoneiden käyttö maailmanlaajuiseen iskukykyyn ei ole mitään uutta, näinhän toimittiin jo B-29 koneiden kanssa 1940-luvulla. Ilmatankkauskoneet voivat kyllä pysytellä kaukana iskukohteesta.

Kuten mainittua, B-21 Raiderin stealth-ominaisuudet pohjautuvat olettamukseen jossa havainnointi tehdään joko maan pinnalta tai ilmakehästä. Avaruushavainnointia vastaan stealth-kykyä on vaikeampi tehdä eikä B-21 koneen fyysisen profiilin vuoksi se onnistu. Eli puhe seuraavasta 50 vuodesta on täyttä puppua. Koneita hankitaan myös todella vähän. Jos tavoitemäärä on 200, tulee todellinen lukumäärä olemaan jotain 20 tienoilla. Ihan kuin kaikissa muissakin projekteissa.

 

[Hanski]

Näistä tehopainosuhteista kun oli viimeksi juttua, kritisoin (turhankin voimakkain sanankääntein) esitettyjä lukuja ja minulta pyydettiin parempia tilalle. Seuraavassa laskelmassa (törkeästi muualta varastettu) koneiden tyhjäpainoon on lisätty 1000kg kuormaa (ilmasta ilmaan ohjukset + tykin ammukset) ja koneiden sisäiset polttoainesäiliöt ovat puolillaan menovettä. Eli luullakseni kuvaavat suhteellisen hyvin koneita DCA -torjuntalennolla siellä jossain:

Eurofighter : 180 kN / [11,000 kg + 2,500 kg + 1,000 kg = 14,500 kg] = 1.2659 -> 1.27

Rafale C F3 : 150 kN / [9,850 kg + 2,350 kg + 1,000 kg = 13,200 kg] = 1.1588 ->1.16

F-35A : 190 kN / [13,149 kg + 4,196 kg + 1,000 kg = 18,345 kg] =1.0560 ->1.06

F/A-18E Super Hornet : 195.8 kN / [14,552 kg + 3,390 kg + 1,000 kg = 18,942 kg] = 1.0541 -> 1.05

Gripen E : 98 kN / [8,000 kg + 1,700 kg + 1,000 kg = 10,700 kg] = 0.9339 -> 0.93

"muoks muutama näppäilyvirhe

Löydätkö tähän helpolla verrokiksi F/A-18C:n tiedot, niin voisi vertailla Suomen nykytilanteeseen...

 

[Mustaruuti]

Löydätkö tähän helpolla verrokiksi F/A-18C:n tiedot, niin voisi vertailla Suomen nykytilanteeseen...

https://en.wikipedia.org/wiki/McDonnell_Douglas_F/A-18_Hornet

2*79.2 kN
10,400 kg
4,930 kg / 2

 

[Nojatuolistrategi]

Minun mielestäni Rainbow Dash olisi sopinut koneelle nimeksi paljon paremmin. Nimiehdotus oli vahvoilla ja kuvaa hyvin toiveita projektin pysymisestä aikataulussa ja budjetissa. Sinänsä ilmatankkauskoneiden käyttö maailmanlaajuiseen iskukykyyn ei ole mitään uutta, näinhän toimittiin jo B-29 koneiden kanssa 1940-luvulla. Ilmatankkauskoneet voivat kyllä pysytellä kaukana iskukohteesta.

Kuten mainittua, B-21 Raiderin stealth-ominaisuudet pohjautuvat olettamukseen jossa havainnointi tehdään joko maan pinnalta tai ilmakehästä. Avaruushavainnointia vastaan stealth-kykyä on vaikeampi tehdä eikä B-21 koneen fyysisen profiilin vuoksi se onnistu. Eli puhe seuraavasta 50 vuodesta on täyttä puppua. Koneita hankitaan myös todella vähän. Jos tavoitemäärä on 200, tulee todellinen lukumäärä olemaan jotain 20 tienoilla. Ihan kuin kaikissa muissakin projekteissa.

Aikaisemman uutisen mukaan B-2 -pommittajat suorittavat jo tuollaisen ”kiertolennon”.

Keskiviikon lennoilla B-2.t lensivät 34 tuntia. Yhden lentotunnin hinta on keskimäärin 130 000 dollaria. Tästä saa kahden koneen lentokustannuksiksi 8,8 miljoonaa dollaria. Lisänä laskuun tulevat 14 ilmatankkausta - ja yli sata ammuttua JDAM-pommia.

http://www.verkkouutiset.fi/ulkomaat/sirte%20b2-60459

Ajattelin vain, että vihollisen ei edes tarvitse havaita häivekonetta, jos ne vaativat varsin usein tankkausta tutkan helposti havaitsemista ilmatankkauskoneista. Ne saattavat olla myös helpompi maali Venäjän S-400 -ohjuksille. S-500 -järjestelmiä ei mainittu.

 

[Sardaukar]

Anna mun kaikki kestää. Vai helpompi maali S-400 "ihmeohjuksille". Kukaan ei ole niin tyhmä, että tuo tankkauskoneet vihollisen ulottuville.

 

[Gyllis1]

Löydätkö tähän helpolla verrokiksi F/A-18C:n tiedot, niin voisi vertailla Suomen nykytilanteeseen...

Päivitetty lista, ja muokattu

 

[Nojatuolistrategi]

Anna mun kaikki kestää. Vai helpompi maali S-400 "ihmeohjuksille". Kukaan ei ole niin tyhmä, että tuo tankkauskoneet vihollisen ulottuville.

Tuon USA:n “superpommittajan” tulevasta suorituskyvystä ei ole toistaiseksi tietoa, mutta jos se tarvitsee ilmatankkausta keskimäärin 2½ tunnin välein kuten nuo B-2:t, kovin syvälle Venäjän ilmatilaan meno-paluu -lentoja ei kannata yrittää.

Savimaja-ammunnat Libyan ilmatilassa toki onnistuivat vastustajan ilmapuolustuksen häiritsemättä.