Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Saksalaisten mukaan Pirate (yleisesti kai parhaana pidetty länsi-IRST) havaitsee hävittäjän kokoisen maalin 50 km:n päästä edestä ja noin 90 km:n päästä takaa. Jos sinulla on tietoa IRSTistä joka havaitsee hävittäjän 100km:n päästä edestä, laita ihmeessä linkkiä.Nuo ovatkin vanhempaa ryssäkamaa.
Jep, ja "sata" mehupilliä kattaa aika paljon isomman palan taivasta kerralla kuin yksi mehupilli.Tutkakin on mehupilli, jos sitä haluaa noin ajatella. AESA on sitten monta mehupilliä.
Mahtavaa jos tilanne on 1 vs 1. Vähemmän mahtavaa jos vaikka 4 vs 4 ja vain yhden vihollisen tutka on päällä, et näe niitä kolmea muuta, mutta ne näkevät sillä yhdellä tutkalla teidät neljä.Ensimmäinen havainto viholliskoneesta voi hyvinkin vihollisen tutkan säteily, tällöin oma IRST osoittaa jo hyvissä ajoin oikeaan suuntaan.
Tällä hetkellä veli-venäläisen kyky saada ilmatilannekuvaa (maalitukseen kykenevää) meidän ilmatilasta ei taida olla kummoinen. Meillä on taasen muutama maalitukseen kykenevä KEVA-tutka.Hmm. Kone vs. kone. Otettaisiinko tässä väittelyssä huomioon myös puolustajan ja hyökkääjän maasensorit, koska nuo koneet eivät liiku tilassa, jossa ei ole muitakin "silmiä". Ja tulevaisuusaspektina verkottuminen parvitasolla ja sensoriverkon tasolla. Onko näin, että HX -koneiden elsokitit ja tutkavaroittimet eivät käyttöönottovaiheessa 20 -luvulla kykene havaitsemaan LPI-AESA -tutkan tökkimistä? Tiedetäänkö se jo nyt?
Pakfaa ei tule. Se on vain venäläisten propagandaa. SU35 sen sijaan tulee, siihen meidän pitää varautua.Nuo ovatkin vanhempaa ryssäkamaa. Mutta, hyvä etteivät sen parempia. Pak-Faan on ilmeisesti tulossa jo länsimaisten standardien mukainen kvanttikaivo QWIP IRST.
Tuo etäisyydenmittaus muuten on laserista.
http://www.deagel.com/Navigation-and-Targeting-Systems/OLS-35_a001926001.aspx
The laser rangefinder features a five-meter Circular Error Probable (CEP) and ranges up to 20 km for aerial targets and 30 km for targets on the ground.
Kyllä tulee muodossa tai toisessa. Johan sen luulisi Putelle olevan kunnia-asia kun on vehjettä jo mennyt mainostamaan. Ja F-22:lle ja F-35:lle täytyy jonkinlainen vastine saada jo ihan sisäpoliittisen russia stronk! narratiivin takia.Pakfaa ei tule. Se on vain venäläistä propagandaa.
Jotain pieniä määriä ehkä, mutta kovasti näyttää siltä että hanke kuopataan tulevaisuudessa. Jo nyt sen kehittämiseen alunperin suunnatut varat on siirretty muiden asejärjestelmien tuottamiseen.Kyllä tulee muodossa tai toisessa. Johan sen luulisi Putelle olevan kunnia-asia kun on vehjettä jo mennyt mainostamaan. Ja F-22:lle ja F-35:lle täytyy jonkinlainen vastine saada jo ihan sisäpoliittisen russia stronk! narratiivin takia.
Saksalaisten mukaan Pirate (yleisesti kai parhaana pidetty länsi-IRST) havaitsee hävittäjän kokoisen maalin 50 km:n päästä edestä ja noin 90 km:n päästä takaa. Jos sinulla on tietoa IRSTistä joka havaitsee hävittäjän 100km:n päästä edestä, laita ihmeessä linkkiä.
The range of the system is between 50 and 80 kilometers, but could be up to 150 kilometers. The target identification can take place over more than 40 kilometers. However, the weather conditions influence the performance of the infrared-based target search and target tracking considerably.
Jotain pieniä määriä ehkä, mutta kovasti näyttää siltä että hanke kuopataan tulevaisuudessa. Jo nyt sen kehittämiseen alunperin suunnatut varat on siirretty muiden asejärjestelmien tuottamiseen.
Venäläiset ilmoittivat 2015 että he tilaavat ainoastaan 12 pakfaa vuosikymmenen loppuun mennessä, aiemmin määrä oli 52. Koneen moottori on osoittautunut epäluotettavaksi ja koelentoja ei ole voitu suorittaa riittävästi, jotta kone ylipäätään valmistuisi aikataulussa (Uusi moottori tulee vasta joskus 2027). Lisäksi projektin iso rahoittaja, Intia on aikeissa vetäytyä Pakfan kehitystyöstä ja tilauksista. Venäläiset ilmoittivat jokin aika sitten myös että he pitävät pakfa projektin toistaiseksi sivussa ja keskittyvät nyt täyspainoisesti aiempien SU30 ja SU35- hävittäjien kehittämiseen.Todella merkittävä tieto jos noin tapahtuu. Toiveikkaana ja laiskana kysyn suoraan linkkivinkkiä - mistä tästä löytäisi tietoa?
Venäläiset ilmoittivat 2015 että he tilaavat ainoastaan 12 pakfaa vuosikymmenen loppuun mennessä, aiemmin määrä oli 52. Koneen moottori on osoittautunut epäluotettavaksi ja koelentoja ei ole voitu suorittaa riittävästi, jotta kone ylipäätään valmistuisi aikataulussa (Uusi moottori tulee vasta joskus 2027). Lisäksi projektin iso rahoittaja, Intia on aikeissa vetäytyä Pakfan kehitystyöstä ja tilauksista. Venäläiset ilmoittivat jokin aika sitten myös että he pitävät pakfa projektin toistaiseksi sivussa ja keskittyvät nyt täyspainoisesti aiempien SU30 ja SU35- hävittäjien kehittämiseen.
https://warisboring.com/russia-s-stealth-fighter-is-in-serious-trouble-24ac3ef85227
Yliäänennopeuksilla tai jälkipolttimet päällä saattaa olla suurempikin ja en periaatteessa ihmettelisi, jos esim. MIG-31:n havaisisi paahtamassa huippunopeudella vaikka kuinka pitkältä, koska kone muistuttaa kolminkertaisella äänennopeudella matkustaessaan lähinnä palavaa latoa, jonka näkee rajalle asti jo melkein paljailla silmillä.
Hyvä kysymys! Olen tässä vain nettihelvetin varassa tietojen osalta. Villit huhut, hevosmiesten tietotoimisto, hyvät arvaukset ja raflaavat kirjoitukset antavat ymmärtää esimerkiksi meidän(kin) AIM-120C7 kantamaksi 100 km molemmin puolin, siis MAKSIMAALINEN kantama. Juuri käyttöön tulleet MBDA METEOR ja AIM-120D /C8 kantaisivat 100 NM+ ja oletettavasti 50% pidemmälle. Mikäli edellä mainitut Nurmoolaisten hevosmiesten tarinat pitävät suunnilleen kutinsa, yleistäen ohjusten todellinen teho alkaa 50% kantamasta, koska maali voi väistellä (pumpata) ja kuluttaa ohjuksen energiaa seuraamisessa tai kääntyä pois ja karata. Näin ollen puhutaan siis AIM-120C7 osalta +/- 50 km etäisyydestä ja uudemmilla +/- 100 km. Tämä on siis vain ja ainoastaan spekulaatiota.Mahtaakohan ohjukset realistisesti kantaa tuolle etäisyydelle?
Tuohon lisäisin vielä ehdottomasti AEW/AWACS - koneen koska vastassamme on toimija jolla on tuo kyky ja sitä pidetään ilmasodan, varsinkin hävittäjäoperaatioiden kulmakivenä nykyään kuten ilmatankkausta. AWACS:n tuoma ilmatilannekuva on ylivoimainen verrattuna maatutkiin joita tarvitaan monta katveiden peittämisessä ja niiden on liikuttava jottei niitä tuhota.Hmm. Jos kuvitellaan vaikkapa tuollaista 2 vs. 4 -tilannetta nojatuolissa ja sovelletaan sitä meidän olosuhteisiimme kuvitteellisessa HX -tulevaisuudessa, niin mieleen tulee paljon kysymyksiä. Oletusarvona skenaariossa puolustajalla on korkea verkottumisaste eri sensoreiden kanssa ja parvilinkki koneissa. Maaston topografia on Soumi (tm), ei Tyynimeri. Lukumääräisesti ylivoimaisella maahantunkeutujalla on mahdollisesti jotain samankaltaista parvilinkin osalta tai sitten ei, lisänä yli rajan kuikuilevat maasensorit. Skenaario tapahtuu puolustajan alueella ja maallikko-oletus on että puolustajan tilannekuva on parempi, omat koneet pyrkivät pysyttelemään hyökkääjältä (hävittäjät ja vihollisen maasensorit) piilossa mahdollisimman pitkään.
Omasta mielestäni kannattaisi käyttää parvea (oletus) niin että vihollistieto saataisiin optimaalisesti ulkopuolelta lentosuoritteen/torjuntatehtävän alkuvaiheessa ja parvi toimisi 2+2 / 1+1 taktiikalla:Kumpi havaitsi toisen osapuolen ensin? Jos puolustajalla on sensoriverkon ja/tai puolustavan parin käyttämän parvilinkkitaktiikan tuoma mahdollinen etu havainnon tekemisessä, laukaisuetu on olemassa. Kuinka suuri on todennäköinen pudotus ja voidaanko ohjukset laukaista linkkiohjattuna ja aktivoiden hakupää mahdollisesti vasta loppuvaiheessa? Tai linkillä loppuun saakka?
Hyviä kysymyksiä joista kaikkiin ei varmaan edes Ilmavoimissa osata vastata.Mikä on ohjuksen todennäköisyys osua ottaen huomioon vihollisen liikehtimisen ja vastatoimet? Montako ohjusta tarvitaan pudotukseen? Millaisella ohjuskuormalla osapuolet liikkuvat? Hyökättiinkö vihollisen kaikkia koneita vastaan vai valittiinko maaliksi vain yksi tai muutama? Olivatko kaikki laukaisuetäisyydellä? Saadaanko pudotuksia?
Hyviä kysymyksiä ja varmaan osittain tottakin nuo pohdinnat. Jos vihollinen lähtee hyökkäämään tietyllä tavoitteella (esim. lamauttaa vastapuolen ilmapuolustus) ja se voidaan karkoittaa parin koneen pudottamisella, olisi se meille varsin tervetullut asia. En tosin usko tähän vaan pikemminkin että hyökkääjä toimii röyhkeästi ja aggressiivisesti sekä hyväksyy tietyn tappioprosentin kunhan tavoitteet saavutetaan. Mahdollinen hyökkäys sitten voi pitää sisällään nykyään kaikkea mahdollista ja mahdotonta konventionaalisesta vaikuttamisesta ei-konventionaaliseen. Vihulaisen säikäyttämiseen pelkällä meidän hävittäjien sohaisulla en usko.Mikä on vihollisen tahtotila ja päättäväisyys "hävittäjäpyyhkäisyssä"? Lähdetäänkö parven lopuilla koneilla lentämään uraata jos esim. kone tai pari ottaa osumaa ja menee ketoon vai tehdäänkö taktinen vetäytyminen ennen kuin saadaan vahvistuksia paikalle? Oliko reservissä jo valmiina suurempi osasto ja oliko parvi vain syötti? Paljastuivatko puolustajat hyökkäyksessä vai kyettiinkö tekemään ullatus ullatus ja hipsimään karkuun? Seuraavatko kostajat perässä ja onko puolustajalla lisää koneita ja/tai ilmatorjuntaa suojana? Pääsevätkö omat karkuun ja turvaan jos puikot ovat lopussa ja kintereillä on kostonhimoisia takaa-ajajia? Saavatko mahdolliset takaa-ajajat puolustajista sensorihavaintoja vai pystyvätkö puolustajat taktiikalla ja tekniikalla välttelemään huomiota? Minne puolustajat väistävät tankkaamaan ja aseistamaan koneensa? Tuleeko tukikohtaan tai varalaskupaikalle ohjusisku?
Erittäin hyvää pohdintaa ja samoja juttuja pyörittelen minäkin mielessäni ajoittain. Nämä olivat vain minun omia spekulaatioitani joita kirjoittelin.No, tässä vain muutama kymysysmerkki aluksi. Ihan vain nojatuolin pohjalta kuviteltuna, eli ei mitään pro meininkiä vaan korkkarikamaa. Mutta on näitä hauska maallikonkin pohtia.
Ok, mutta yhdisteleekö hävittäjän tietokone nuo tiedot automaattisesti ja luo niistä laukaisuvektorit ohjuksille? Ehkäpä, jos päästään yllätykseen ja jos on aikaa mutta dynaamisessa taistelutilanteessa jossa varoittimet huutavat ja omat pilotit kiljuvat radiossa tekemisiään, ei liene aikaa eikä järkeä hyssytellä IRST:n keinoin. Tuo PIRATEN ja ECR-90 tutkan yhteispeli tuntuisi olevan hyvä tapa kerätä tietoa maaleista.IRST-havaintoja voidaan sitten yhdistää myös muihin sensoreihin, esim. passiivinen EW.
- Oletetun lämpöjäljen ilmakehän vaimentuminen
- Koneen koko (jos riittävän lähellä)
- Maalin havainnointi (oletetuilla lentonopeuksilla ja suunnilla voidaan kulmamuutoksista arvioida etäisyyksiä)
- Oman liikehdinnän hyödyntäminen (triangulointi ajan ylitse) lentämällä ensin vähän vasemmalle, sitten oikealle, saadaan kaksi perättäistä havaintopistettä ja havaintosuuntaa
- Triangulointi parven koneiden IRST-sensoreiden kesken
Tuota en ole kuullutkaan, että Mig-31 tuollaiseen kykenisi.
Ok, mutta yhdisteleekö hävittäjän tietokone nuo tiedot automaattisesti ja luo niistä laukaisuvektorit ohjuksille? Ehkäpä, jos päästään yllätykseen ja jos on aikaa mutta dynaamisessa taistelutilanteessa jossa varoittimet huutavat ja omat pilotit kiljuvat radiossa tekemisiään, ei liene aikaa eikä järkeä hyssytellä IRST:n keinoin. Tuo PIRATEN ja ECR-90 tutkan yhteispeli tuntuisi olevan hyvä tapa kerätä tietoa maaleista.
Mitä kohtaa siis tarkoitat, en heti hoksannut?