Ilmavoimien tulevaisuus

Suomella ei ole mahdollisuuksia hankkia pinnasta laukaistavia risteilyohjuksia. Tai olisi mutta 300km kantamarajoitus rajoittaisi käyttökelpoisuutta.

Mitkä mahdollisuudet Suomella on lennättää koneita Venäjän ilmatilaan laukomaan ohjuksia? Minne pitäisi iskeä? Moskovaan? 300km kantama riittää vaikkapa Kouvolasta reippaasti Pietarin taakse tai Rovaniemeltä Kantalahteen. Pinnalta laukaistavien ohjusten massoitettavuus ja reagointinopeus ovat ylivoimaisia.
 
Pinnalta laukaistavien ohjusten massoitettavuus ja reagointinopeus ovat ylivoimaisia.

Näin on. Tietääkseni Suomella ei ole ohjuksia massamaisesti, ei ole tulossa ja vaikka niitä saisi hankkia niin tuskin olisi varaa. Massamaisesta käytön koituvien etujen pohdinta näyttäisi olevan Suomen kannalta epärelevanttia.
 
Näin on. Tietääkseni Suomella ei ole ohjuksia massamaisesti, ei ole tulossa ja vaikka niitä saisi hankkia niin tuskin olisi varaa. Massamaisesta käytön koituvien etujen pohdinta näyttäisi olevan Suomen kannalta epärelevanttia.

Siksi ne vähätkin olisi hyvä kyetä ampumaan mahdollisimman lyhyen ajan sisällä jotta a) vaikutus on mahdollisimman suuri ja b) mahdollisuudet läpäistä vastustajan ilmapuolustus on mahdollisimman suuri.
 
Mike Holmes says it could cost $30-40 million per aircraft to keep the Eagle soaring beyond the late 2020s, including rebuilding the center fuselage section, among other refurbishments. “We’re probably not going to do that,” he tells Aviation Week. The better answer, he says, is to rapidly begin buying more fighter aircraft, at least 100 per year. That includes ramping up Lockheed Martin F-35A Lightning II output once the low-observable fifth-generation aircraft matures, but also successive purchases of air superiority jets under the service’s new Penetrating Counter-Air (PCA) program. The F-15C is operated primarily by the Air National Guard (ANG) in support of the homeland defense mission, capable of intercepting and shooting down adversary fighters, bombers and cruise missiles. ANG Director Lt. Gen. Scott Rice sent shockwaves through the F-15 community on March 22 when he admitted to Congress that plans are being hatched to retire the 235-aircraft single-seat F-15C fleet and the twin-seat D-model trainers in favor of Lockheed Martin F-16s upgraded with active, electronically scanned array (AESA) radars.
Tuntuu siltä että Fightergap-ongelmaan ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja. Niistä epätodennäköisin on F-22A:n valmistuksen jatkuminen, aikaa on kulunut liiaksi ja F-35 on nyt se mitä hankitaan. F-35 tuotannon tehostaminen jää nähtäväksi ja samaten 2018 kehitystyön päättyminenkin. Koska F-35:ä ei todennäköisesti saada riittävästi ulos lähivuosina USA:n tarpeisiin olisi vähiten huono vaihtoehto sijoittaa se 30-40 milj. USD 235 kpl F-15 koneita koska niissä on kuitenkin potentiaalia ilmasotaan eniten vanhoista koneista. Uusien hankinta olis parempi mutta niitä ei vaan saada ja hinta on sen x 2.

The Eagle’s wider radar aperture offers longer-range target detection, tracking and engagement of threats. It flies at twice the speed of sound and is more maneuverable than the F-16. The service says the F-15 retirement proposal is just one of many being considered as part of its “planning choices” process for fiscal 2019 that began last fall. Holmes says the F-15 remains capable, but the cost of rebuilding the center fuselage section will likely be too great.
F-15 on parempi lavetti ilmasotaan ilman muuta kuin F-16, niinhän jo alunperin suunniteltiinkin. F-15 voisi toimia myös arsenaalikoneena F-22A:lle kuten Boeing teaserissaankin esitti. Eagleen voisi lastata jopa 16 kpl AMRAAMeja. USA on laittanut rahojaan turhempaakin kuin Eaglen päivityksiin, tuntuu että USA:n päättäjät ovat havahtuneet tähän hävittäjäpulaan liian myöhään. Nyt sitten ei ole kuin huonoja vaihtoehtoja jos Amerikkalainen ylivartaisuus tai kilpailukyky halutaan säilyttää ilmasodassa, ilmaista tai edes halpaa se ei ole. Se tuntuu jenkeiltä välillä unohtuvan...

Hävittäjien risteilyohjuksista ja toisaalta Venäjän uhasta: Trump ammutti 59 Tomahawkia yhteen Syyrian ilmavoimien tukikohtaan. Muutama kymmenen JASSM muodostaa toisaalta hyökkääjälle vahvan pidäkkeen. Ristiriitaisuuksia? Huomioitavaa, jälleen kerran suosittiin pinnasta laukaistavia risteilyohjuksia joilla saa aikaiseksi massoitettua tulenkäyttöä, toisin kuin ilmasta laukaistavilla (ainakaan ilman massiivista ilmavoimien käyttöä).
JASSMeja tuskin ammuttaisiin kymmenittäin samaan kohteeseen koska Tomahawkilla ja JASSM:lla on eri käyttötarkoitus. Tällä hetkellä Tomahawk Block IV kykenee kyllä uudelleen maalitukseen linkillä mutta sen hakupää ei varmaankaan ole yhtä kehittynyt havaitsemaan ja erottelemaan hahmoja kuten S-400 järjestelmän tutkaa muista rakenteista.

Massoitettu tulenkäyttö hyökkäyksessä suuriin kohteisiin ei siis ole JASSM:n tehtävä ymmärtääkseni, vaan kyky tuhota yksittäisiä , pieniä maaleja joita on hankala havaita.

Mitkä mahdollisuudet Suomella on lennättää koneita Venäjän ilmatilaan laukomaan ohjuksia? Minne pitäisi iskeä? Moskovaan? 300km kantama riittää vaikkapa Kouvolasta reippaasti Pietarin taakse tai Rovaniemeltä Kantalahteen. Pinnalta laukaistavien ohjusten massoitettavuus ja reagointinopeus ovat ylivoimaisia.
JASSMista ei ole maaltalaukaistavaa versiota kuten ei ole Taurus KEPD:ä, joka oli vaihtoehtona. Mitä ehdotat vaihtoehdoksi, Tomahawkiako?

Maalaukaisu on toki selviämiskyvyn kannalta hyvä ratkaisu, jos on tarpeeksi ohjuksia. Toinen seikka on sitten minne ne ohjukset sijoitetaan? Laukaisulavetit pitää olla lähellä ohjusvarastoja eivätkä nekään välttämättä pysy salassa. Jos jaetaan 60 ohjusta (kantama n. 350 km) 20+20+20 eri paikoille suomessa, vaikka Rovaniemi, Lahti, Helsinki niin ongelmaksi tulee se että emme saa keskitettyä ohjuksia riittävän nopeasti sinne minne niitä tarvitaan. 20 ohjusta ei ole paljon mutta 40 tai 60 on jo jonkin verran. Kaikkea ei voi sijoittaa Lappiin tai etelä-suomeen koska ohjukset eivät kanna riittävän pitkälle valtakunnan alueella.

Tässä esimerkissä sivuutin ne seikat että JASSM ei ole maaltalaukaistava eikä maalaukaisulla normaalisti saavuteta samaa kantomatkaa kuin ilmalaukaisussa. Kannattaa muistaa että vuosituhannen alussa tehty iskukykytutkimus suositteli ilmasta-maahan aseita ja tykistön erikoisammuksia kaikkein kustannustehokkaimpina ratkaisuina meille.
 
JASSM on kyllä tehokas, mutta ongelma ja paha sellainen on että onko mitään takeita että sitä päästään ampumaan kun koneet voi olla tuhottuna kentille. Nykyisessä tilanteessa kun Horneteja ei kovin monessa paikassa kerrallaan ole ja vastustaja voi päättää millä hetkellä sotatoimet aloittaa, olisi parempi että Suomi olisi kuitenkin ostanut niitä ATACMS tai jotain vastaavaa joka voi olla piilossa ihan missä tahansa ja sillä keinolla selviytymiskykyinen toisin kuin hävittäjät joille ei ihan valtavan monta rauhanaikaista sijoituspaikkaa ole. Itsellä on jotenkin sellainen kutina että jonkinlainen painostus perui ATACMS -hankinnan. Seliteltiin sitten että liian vanha ja liian kallis ja tarpeeton jne. Varmaan osaksi näin mutta tuon voi ajaa piiloon siihen malliin ettei sitä mikään satellittitekniikka ihan heti havaitse ja käyttö on halvempaa / tehokasta kuin rynnäkköohjuksen jota kantavan koneen ohjaajan koulutuskin on jo melkoisen kallista.
 
Itsellä on jotenkin sellainen kutina että jonkinlainen painostus perui ATACMS -hankinnan. Seliteltiin sitten että liian vanha ja liian kallis ja tarpeeton jne..
Höpsis. JASSM on paljon pelottavampi kuin ATACMS.
Joka oli tosiaan myös vanha. Nythän se on uudistettu ja nimikin vaihdettu TACMSiksi. Se kärsi siitä samasta rypäleasekiellosta, josta olemme saaneet nauttia ylipäänsä MLRS:ien aseistamisen suhteen.
Toki siinä on sekin, että yhteen kohteeseen käytettynä hinta alkaa huimata ja suurimmassa osassa käyttöä halvempi 70km GMLRS etenkin huomioiden maalittamisen vaikeutumisen mitä kauemmas mennään on riittävä.

JASSMin pääidea on se, että sen joutuu ottamaan huomioon sekä taktisella että strategisella tasolla. En usko, että kummallakaan mahdollisella osapuolella on hurjia odotuksia itse maalivaikutuksesta. On jo propagandasyistä hyvä olla vekottimia, joilla vaikuttaa vihollisen syvyydessä. Eivät voi vain lällättää oman rajansa takaa turvallisista asemista.

As part of the U.S. Army’s TACMS Service Life Extension Program inventory refurbishment effort, the modernized missile includes updated guidance electronics, and added capability to defeat area targets without leaving behind unexploded ordnance.

The TACMS (formerly ATACMS) modernization process disassembles and demilitarizes previous-generation submunition warheads that do not comply with the international Convention on Cluster Munitions, replacing them with new unitary warheads. The modernization process also resets the missile’s 10+ year shelf life
http://www.lockheedmartin.com/us/ne...acms-missile-successfully-engages-target.html
 
Viimeksi muokattu:
Massoitettu tulenkäyttö hyökkäyksessä suuriin kohteisiin ei siis ole JASSM:n tehtävä ymmärtääkseni, vaan kyky tuhota yksittäisiä , pieniä maaleja joita on hankala havaita.

Toki, kun ohjuksia on vähän ja niitä voidaan laukoa muutamia kerrallaan niitä voi käyttää vain muutamiin maaleihin. Sitten kehitellään doktriini jonka mukaan erityisolosuhteisiimme sopii ihan muutaman ohjuksen laukaisu.

Maalaukaisu on toki selviämiskyvyn kannalta hyvä ratkaisu, jos on tarpeeksi ohjuksia. Toinen seikka on sitten minne ne ohjukset sijoitetaan? Laukaisulavetit pitää olla lähellä ohjusvarastoja eivätkä nekään välttämättä pysy salassa. Jos jaetaan 60 ohjusta (kantama n. 350 km) 20+20+20 eri paikoille suomessa, vaikka Rovaniemi, Lahti, Helsinki niin ongelmaksi tulee se että emme saa keskitettyä ohjuksia riittävän nopeasti sinne minne niitä tarvitaan. 20 ohjusta ei ole paljon mutta 40 tai 60 on jo jonkin verran. Kaikkea ei voi sijoittaa Lappiin tai etelä-suomeen koska ohjukset eivät kanna riittävän pitkälle valtakunnan alueella.

Myös maalla olevia ohjuksia voi siirrellä, mahdollisuuksien mukaan taka-alueilla vaikkapa lentokuljetuksina jos halutaan. Aikaa kulunee saman verran kuin siinä, että riittävästi hävittäjiä saadaan irrotettua ja käskytettyä ja ilmaoperaatio järjestettyä risteilyohjusten laukaisua varten.

Tässä esimerkissä sivuutin ne seikat että JASSM ei ole maaltalaukaistava eikä maalaukaisulla normaalisti saavuteta samaa kantomatkaa kuin ilmalaukaisussa. Kannattaa muistaa että vuosituhannen alussa tehty iskukykytutkimus suositteli ilmasta-maahan aseita ja tykistön erikoisammuksia kaikkein kustannustehokkaimpina ratkaisuina meille.

Uuden risteilyohjuksen hankinta tulee ajankohtaiseksi 2030-luvulle, jolloin iskukykytutkimuksesta on jo rapiat 26 vuotta. Iskukykytutkimuksessa muuten Merivoimia ei huomioitu lainkaan, miksiköhän?

Risteilyohjuksen tapauksessa maalta saavutetaan sama kantomatka kuin ilmassa. Liitopommien osalta asia on toisin. Paitsi toki, jos halutaan että risteilyohjus ammutaan todella korkealta ja sen lentoprofiili on myös korkealla jolloin sekä laukaiseva lentokone että ohjus ovat alttiita ilmatorjunnalle. Lisäksi risteilyohjusten tutkaheijaste on suurimmillaan alhaalta käsin, onhan ne suunniteltu lentämään matalalla.
 
BAE Systems locks in F-35 JSF missile deal
By Paul Cleary April 7, 2017

Australia is on track to acquire the high-stealth Joint Strike Missile for its fleet of 72 F-35 fighter-bombers with the federal government set to announce a further $23 million investment in the program with Norway.

The Australian understands the Defence department has signed a contract with Norway’s Kongsberg Defence Systems to continue development of the missile together with BAE Systems Australia.

Under the terms of the contract, Kongsberg will work towards integrating BAE’s passive radio frequency (PRF) sensor into the missile system.

The deal positions BAE to sell its missile guidance technology globally. With as many as 3000 F-35 Joint Strike Fighters to be produced over the next decade, the market for Australia’s technology could be very big. The missile can also be deployed externally on the F-16, F/A-18 and F-15 aircraft.

The PRF would be made at BAE’s Edinburgh Park facility in South Australia.

Kongsberg’s vice-president for missile systems, Pal Bratlie, told The Australian how the idea of converting its naval strike missile (NSM) into the JSM came from an Australian missile expert. Subsequently, the Australian government funded BAE Systems to develop an advanced sensor system for the JSM. Mr Bratlie says the Australian support for the project goes back to 2004.

“All through the development of the JSM we’ve had close dialogue with Australia,” Mr Bratlie said. BAE brought “certain unique capabilities” to the project.

The missile is designed to address a serious capability gap in that Western powers, the US especially, have been so focused on ground wars in Iraq, Syria and Afghanistan that they have not been looking at air-to-sea capability, Mr Bratlie said.

The JSM is the only fifth-generation strike missile that is designed to fit inside the bomb bay of the F-35, which means it does not impair the aircraft’s stealth.

The JSM has twice the range than the original NSM, which can reach only 100 nautical miles, and it is a very accurate missile.

While its speed of 1000km/h and range are not as great as Russian competitors, the JSM makes up for this with very low detection. The missile minimises enemy detection and protects the launch aircraft by using a so-called stand-off range at the time of being launched. Further, it flies close to sea level when launched over sea and tracks the terrain when launched over land.

Existing missile capability would detract from the JSF’s performance given that they would hang beneath the wings, and they do not have the stealth qualities of the JSM.

“There’s been very little done since the Harpoon — they have a lot of catching up to do,” Mr Bratlie said. “The JSM has seeker capability including an imaging infra-red seeker providing target selection technology for detection, recognition and discrimination of targets which ensures we are not hitting the wrong target.”

BAE Systems’ aerospace director Steve Drury said the contract between Defence and Kongsberg would position the company’s technology “a step closer to being used in the JSM”.

“The contract will enable Kongsberg to continue the integration and qualification of BAE Systems’ passive radio frequency sensor into the system,” he said.

To this end, BAE Systems will supply qualified and low-rate initial production sensors to Kongsberg for use in its qualification activities.

Together with the PRF, Mr Drury said BAE would supply a highly sensitive electronic support measure (ESM) receiver for incorporation on the JSM.

Asked how the BAE technology would enhance the effectiveness of the missile, he said: “The combination of this PRF sensor with Kongsberg’s existing Imaging Infra-Red seeker provides a significant enhancement enabling the platform to detect, identify and geolocate all radio frequency emitters in the environment at long range. These identifications when fused with the data from the Imaging Infra-Red seeker will provide an increase in operational capability.”

BAE’s work on the JSM since 2009 has been supported by other federal government programs.

The company obtained support from the now-defunct Priority Industry Capability Innovation Program (PICIP).

Under this Defence-funded program, BAE Systems received a grant in 2013 to help commercialise the PRF technology.

The JSM is on track for final qualification next year. The US carried out a test firing last year at its Utah range. The test completed another “milestone towards full integration on the F-35”, said Eirik Lie, acting president Kongsberg Defence Systems.

BAE Systems is Australia’s specialist manufacturer of missile control and guidance systems.

Kongsberg, founded in 1814, has also partnered with Raytheon to develop and market the JSM in the US.

Defence department did not respond to questions.
 
Uskoisin, että yksi uhkakuva Suomea vastaan on, että hyökkäys alkaa Iskander-iskuilla, koska Suomella ei ole kykyä torjua näitä ohjuksia ja näin ollen vihollinen voi iskeä strategisiin kohteisiin ilman omia tappioita. Tähän saumaan voisin arvella JASSM:in tarttuvan. Niillä voidaan iskeä Iskander-laukaisulaitteisiin ja tämä olisikin ainoa keino Suomella estää Iskander-iskut. Maalitus toivottaneen saatavan USA:lta, koska Suomi ei ehkä pysty tiedustelemaan Iskander-asemia itse. Varmaan 5/6 JASSM:eista ammutaan sodan ensimmäisenä viikkona, kun omat koneet vielä ovat ampumiskunnossa. Viimeinen 1/6 säästettäneen, jotta voidaan antaa kuva, että lisäiskuihin pystytään
 
Jos konflikti tulee, niin heti iskettävä mahdollisimman monella ohjuksella useisiin kohteisiin ja esikuntiin samanaikaisesti. Takaisin sieltä tulee iskanderiä yms. härpäkkeitä, mutta sen takia nyt sukkeasti Donaldiin luo ja kertomaan huolet, sekä ehdottamaan runsain mitoin yhteisiä "sotaharjoituksia" joista sitten "jää" vempeleitä meille enemmän ja kattavammin.... nopeat elävät...
Samaan aikaan pitäisi tehdä kuumeisesti maanalaisia suojaluolia kalustohuollolle, sairaaloita, evakuoitiin tiloja, varastoja... automaattisia/etäohjattuja ensivasteasemia avainpaikkoihin... valmistautuminen on puoli voittoa...
 
Uskoisin, että yksi uhkakuva Suomea vastaan on, että hyökkäys alkaa Iskander-iskuilla, koska Suomella ei ole kykyä torjua näitä ohjuksia ja näin ollen vihollinen voi iskeä strategisiin kohteisiin ilman omia tappioita. Tähän saumaan voisin arvella JASSM:in tarttuvan. Niillä voidaan iskeä Iskander-laukaisulaitteisiin ja tämä olisikin ainoa keino Suomella estää Iskander-iskut. Maalitus toivottaneen saatavan USA:lta, koska Suomi ei ehkä pysty tiedustelemaan Iskander-asemia itse. Varmaan 5/6 JASSM:eista ammutaan sodan ensimmäisenä viikkona, kun omat koneet vielä ovat ampumiskunnossa. Viimeinen 1/6 säästettäneen, jotta voidaan antaa kuva, että lisäiskuihin pystytään

Tokko lie edes Yhdysvaltain avaruus-"asseteille" helppo homma paikantaa liikkuvia järjestelmiä? Muita paikannusmetodeitahan tuskin olisi edes käytettävissä avointa aseellista selkkausta edeltävissä vaiheissa. Ohjuslaukaisu voidaan kyllä havaita satelliittitiedustelulla, mutta mihin laukaisulavetti suuntaa sen jälkeen, onkin suurempi ongelma.

Scud-jahti osoittautui aika epätoivoiseksi irakilaisjoukkoja vastaan 90-luvulla, vaikka käytettävissä oli massiivinen määrä muitakin tiedustelumetodeja. Aavikko oli myös varsin suosiollinen toimintaympäristö Koalition kannalta, toisin kuin laajat metsäalueet Suomen lähialueilla.

Henkilökohtaisesti näkisin JASSM-risteilyohjuksen olevan etupäässä keino tuhota yksittäisiä, Venäjän kannalta tärkeitä kohteita (esim. muutamat kiinteät tutka-asemat, sillat ja ratapihat). Toissijaisesti risteilyohjuksilla voidaan uhata Suomen rajojen lähellä sijaitsevia lentotukikohtia ja pakottaa vihollinen toimimaan kaukaisemmista tukikohdista käsin - tai riskeeraamaan potentiaalisesti kymmenien ilma-alusten menettäminen.
 
JASSM on kyllä tehokas, mutta ongelma ja paha sellainen on että onko mitään takeita että sitä päästään ampumaan kun koneet voi olla tuhottuna kentille... .
Jos tällaiseen ajatusleikkiin lähdetään niin voidaan saman tien päätellä että sota on sitten hävitty. Esitä mulle mikä vain skenaario, ja heitän vastaan että "Joo mutta Venäjä on jo tuhonnut ne superaseillaan" :)
 
Tokko lie edes Yhdysvaltain avaruus-"asseteille" helppo homma paikantaa liikkuvia järjestelmiä? Muita paikannusmetodeitahan tuskin olisi edes käytettävissä avointa aseellista selkkausta edeltävissä vaiheissa. Ohjuslaukaisu voidaan kyllä havaita satelliittitiedustelulla, mutta mihin laukaisulavetti suuntaa sen jälkeen, onkin suurempi ongelma.

Scud-jahti osoittautui aika epätoivoiseksi irakilaisjoukkoja vastaan 90-luvulla, vaikka käytettävissä oli massiivinen määrä muitakin tiedustelumetodeja. Aavikko oli myös varsin suosiollinen toimintaympäristö Koalition kannalta, toisin kuin laajat metsäalueet Suomen lähialueilla.

Henkilökohtaisesti näkisin JASSM-risteilyohjuksen olevan etupäässä keino tuhota yksittäisiä, Venäjän kannalta tärkeitä kohteita (esim. muutamat kiinteät tutka-asemat, sillat ja ratapihat). Toissijaisesti risteilyohjuksilla voidaan uhata Suomen rajojen lähellä sijaitsevia lentotukikohtia ja pakottaa vihollinen toimimaan kaukaisemmista tukikohdista käsin - tai riskeeraamaan potentiaalisesti kymmenien ilma-alusten menettäminen.

Lentotukikohdan uhkaamisesta vaan, että jos USA:lta meni 59 risteilyohjusta yhden tukikohdan tuhoamiseen, niin siinä olikin Suomen koko JASSM-arsenaali. Siinä mielessä maali saa olla todella lihava, että siihen lähdetään. Olisiko parempi joku huoltokeskus tai joukkojen ryhmitysalue linjojen takana, jossa tunnetusti venäläiset ovat aina tankit tappituntumalla?
 
Lentotukikohdan uhkaamisesta vaan, että jos USA:lta meni 59 risteilyohjusta yhden tukikohdan tuhoamiseen, niin siinä olikin Suomen koko JASSM-arsenaali. Siinä mielessä maali saa olla todella lihava, että siihen lähdetään. Olisiko parempi joku huoltokeskus tai joukkojen ryhmitysalue linjojen takana, jossa tunnetusti venäläiset ovat aina tankit tappituntumalla?

Aika hankala noilla ohjuksilla olisi iskeä panssaroituja maaleja vastaan. Pitäisi olla rypälekärki.
 
Lentotukikohdan uhkaamisesta vaan, että jos USA:lta meni 59 risteilyohjusta yhden tukikohdan tuhoamiseen, niin siinä olikin Suomen koko JASSM-arsenaali. Siinä mielessä maali saa olla todella lihava, että siihen lähdetään. Olisiko parempi joku huoltokeskus tai joukkojen ryhmitysalue linjojen takana, jossa tunnetusti venäläiset ovat aina tankit tappituntumalla?

Esikunnat ja huollon keskittymät sekä hallinto... sekä liikenteen solmukohdat. Tietysti kreml.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Esikunnat ja huollon keskittymät sekä hallinto... sekä liikenteen solmukohdat. Tietysti kreml.
Sähköverkko. Aina puhutaan miten Venäjä sammuttaa Suomesta valot. Miksemme me tekisi samaa heille? Jossei kyberhyökkäys onnistu niin lasautetaan fyysisesti Pietarin ympäristön suuremmat ei-ydinvoimalat, muunto/kytkinasemat, sekä suurjännitelinjat ja vaikka linkkimastot samalla. Totta kai ne korjattua saa, mutta kyllä tavallista venäläistä alkaa vituttamaan olla viikkokin ilman virtaa ja puhelinta.
russian-energy-grid-2002-europe.jpg
PowerGridRussiaMap.gif
 
Mitkä mahdollisuudet Suomella on lennättää koneita Venäjän ilmatilaan laukomaan ohjuksia? Minne pitäisi iskeä? Moskovaan? 300km kantama riittää vaikkapa Kouvolasta reippaasti Pietarin taakse tai Rovaniemeltä Kantalahteen. Pinnalta laukaistavien ohjusten massoitettavuus ja reagointinopeus ovat ylivoimaisia.

En minä mistään ohjussyöksyistä Venäjän ilmatilaan sentään haaveile vaan juuri massoitettavuus ja reagoitavuus jotka lentokoneesta laukaistavalla aseella ovat MEILLÄ ylivoimaisia. Kouvolassa istuvat ohjusautot ovat hyödyttömiä jos pitääkin yhtäkkiä iskeä Rovaniemeltä Kantalahteen. Suomi on 1000km pitkä maa, se 300km kantama jäisi maalavetilla äkkiä lyhyeksi. Sotalaivasta laukaistavalla ohjuksella vielä enemmän.
 
Kertokaas nyt tyhmälle valveutunut arvio olenko oikeassa että suomalaisen signaalitiedustelun avulla pystytään havaitsemaan ja maalittamaan jasmille kohteita?
 
Sanoisin että ehkä on tämän kanssa niin että joll' tieto on hän tiedon kätkeköön. Signaalitiedustelun suorituskyky ei varmastikaan ole julkista tietoa. Sent from the mobile client - Forum Talker
 
Lentotukikohdan uhkaamisesta vaan, että jos USA:lta meni 59 risteilyohjusta yhden tukikohdan tuhoamiseen, niin siinä olikin Suomen koko JASSM-arsenaali. Siinä mielessä maali saa olla todella lihava, että siihen lähdetään. Olisiko parempi joku huoltokeskus tai joukkojen ryhmitysalue linjojen takana, jossa tunnetusti venäläiset ovat aina tankit tappituntumalla?

???

Venäläisillä ei ole vastaavaa hajautetun tukeutumisen järjestelmää kuin Suomessa ja vaikka Ruotsissa entisaikaan. Suomen lähialueella taas on vain rajallinen määrä lentokenttiä - saati lentotukikohtia - ja yhdestä tukikohdasta käsin voi operoida useita kymmeniä lentokoneita.

Kymmenet lentokoneetko ei ole lihava maali, mutta joiltakin ryhmitysalueilta kannattaa alkaa napsia yksittäisiä panssarivaunuja? Kyllä minä sanon, että meillä on lihaa ja kessejä niin paljon kuin vihollisen panssarivyöryn pysäyttämiseksi tarvitaan. Mutta jos ilmatilaa ei hallita edes jollakin tasolla, niin homma on taputeltu hyvin nopeasti.
 
Back
Top