Ilmavoimien tulevaisuus

[ajs178]

???

Venäläisillä ei ole vastaavaa hajautetun tukeutumisen järjestelmää kuin Suomessa ja vaikka Ruotsissa entisaikaan. Suomen lähialueella taas on vain rajallinen määrä lentokenttiä - saati lentotukikohtia - ja yhdestä tukikohdasta käsin voi operoida useita kymmeniä lentokoneita.

Kymmenet lentokoneetko ei ole lihava maali, mutta joiltakin ryhmitysalueilta kannattaa alkaa napsia yksittäisiä panssarivaunuja? Kyllä minä sanon, että meillä on lihaa ja kessejä niin paljon kuin vihollisen panssarivyöryn pysäyttämiseksi tarvitaan. Mutta jos ilmatilaa ei hallita edes jollakin tasolla, niin homma on taputeltu hyvin nopeasti.

Ylen mukaan USA:n 59 risteilyohjusta vastaanottanut Syyrian lentotukikohta operoi taas

http://yle.fi/uutiset/3-9554912

toki jos saadaan varmuus, että koneita saadaan tuhottua niin hyvä. Kiitotietä ei JASSMilla kannata sörkkiä

 

[Huhta]

Ylen mukaan USA:n 59 risteilyohjusta vastaanottanut Syyrian lentotukikohta operoi taas

http://yle.fi/uutiset/3-9554912

toki jos saadaan varmuus, että koneita saadaan tuhottua niin hyvä. Kiitotietä ei JASSMilla kannata sörkkiä

Oletko lukenut Syyria-ketjua lainkaan? Yhdysvallat antoi iskusta ennakkovaroituksen Venäjälle, jotta verenvuodatukselta vältyttäisiin. Väitetään, että tukikohdasta ehdittiin paitsi evakuoida henkilöstöä niin myös lentää koneita turvaan.

Kertokaas nyt tyhmälle valveutunut arvio olenko oikeassa että suomalaisen signaalitiedustelun avulla pystytään havaitsemaan ja maalittamaan jasmille kohteita?

Havaitsemaan? Luultavasti joitakin kohteita, vaikka tietysti vihollinen pyrkii vaikeuttamaan tehtävää käyttämällä mahdollisuuksien mukaan mm. suuntaavia antenneja.

Maalittamaan? Voi olla tekemätön paikka. On melko varmaa, että vihollinen liikuttaa käkätintä, jonka se tietää suomalaisten voivan paikantaa. Siinä vaiheessa kun sijainti on saatu suunnittua ja risteilyohjus matkaan, on kohde helposti jo matkalla uuteen sijaintiin.

Lisäksi risteilyohjus on vähän turhan kallis ja suorituskykyinen ase, jos esim. jokin prikaatin tärkeä viestisolmu on paljastunut. Raketinheittimelläkin nimittäin luultavasti yltäisi.

 

[Huhta]

Onko foorumin ilmavoima-guruilla mitään käsitystä Hawkin lentotunnin hinnasta? Joko euromääräistä tai sitten muuhun ilmavoimien nykyiseen (Hornet) tai entiseen (MiG-21, Draken) kalustoon suhteutettuna. Voisi kuvitella, että yli 30 vuodessa olisi jotakin tietoa annettu ulos...

Esitän kysymyksen, koska Hawk on suhteellisen kevyt harjoitushävittäjäksi (tyhjänä ~3600-3800 kg tarkemmasta mallista riippuen) ja moottori on vähätehoinen (23 kN - 25 kN mallista riippuen). Esimerkiksi Golden Eagle on massaltaan ~6500 kg, ja koneen F404-moottori työntää kuivanakin 53 kN voimalla. Mielenkiintoista olisi nähdä Boeingin T-X-ehdokkaan lukemat. (Tällä saattaa olla merkitystä, jos Suomelle vielä joudutaan hankkimaan oma harjoitushävittäjä HX:n jälkeen...)

 

[Mustaruuti]

Onko foorumin ilmavoima-guruilla mitään käsitystä Hawkin lentotunnin hinnasta? Joko euromääräistä tai sitten muuhun ilmavoimien nykyiseen (Hornet) tai entiseen (MiG-21, Draken) kalustoon suhteutettuna. Voisi kuvitella, että yli 30 vuodessa olisi jotakin tietoa annettu ulos...

Esitän kysymyksen, koska Hawk on suhteellisen kevyt harjoitushävittäjäksi (tyhjänä ~3600-3800 kg tarkemmasta mallista riippuen) ja moottori on vähätehoinen (23 kN - 25 kN mallista riippuen). Esimerkiksi Golden Eagle on massaltaan ~6500 kg, ja koneen F404-moottori työntää kuivanakin 53 kN voimalla. Mielenkiintoista olisi nähdä Boeingin T-X-ehdokkaan lukemat. (Tällä saattaa olla merkitystä, jos Suomelle vielä joudutaan hankkimaan oma harjoitushävittäjä HX:n jälkeen...)

Oletan, että olet jo googlettanut Hawkin lentotuntihintaa?

Perspektiiviä asiaan: Vingan lentotuntihinta on 650 euroa.

https://www.defmin.fi/files/2455/lentokoulutusselvitys_plm_2013.pdf

Ohitan kysymyksen, mutta tarjoan siihen toisen näkökulman ja vastauksen. T-X maksaa varmasti enemmän kuin Hawk, mutta sen pointti onkin siinä, että sillä voidaan treenata pidemmälle ja enemmän kuin Hawkilla, eli korvataan kalliimman varsinaisen hävittäjäkaluston käyttöä koulutukseen. Tämä tuo säästöjä.

 

[Sarek1]

...
Esitän kysymyksen, koska Hawk on suhteellisen kevyt harjoitushävittäjäksi (tyhjänä ~3600-3800 kg tarkemmasta mallista riippuen) ja moottori on vähätehoinen (23 kN - 25 kN mallista riippuen). Esimerkiksi Golden Eagle on massaltaan ~6500 kg, ja koneen F404-moottori työntää kuivanakin 53 kN voimalla. Mielenkiintoista olisi nähdä Boeingin T-X-ehdokkaan lukemat. (Tällä saattaa olla merkitystä, jos Suomelle vielä joudutaan hankkimaan oma harjoitushävittäjä HX:n jälkeen...)

http://www.militaryfactory.com/aircraft/detail.asp?aircraft_id=1647
Boeing T-X:
Engine(s): 1 x General Electric F404 turbofan afterburning engine developing 17,200lb of thrust.
Weight (MTOW): 12,125 lb (5,500 kg)
Weight (Empty): 7,165 lb (3,250 kg)

Kultakotkan MTOW on lainauksessa olevan wikilinkin mukaan 12 300 kg ja omamassa tyhjänä 6 470 kg.

Olikosenäinvaimitenseoli?

 

[Mustaruuti]

http://www.militaryfactory.com/aircraft/detail.asp?aircraft_id=1647
Boeing T-X:
Engine(s): 1 x General Electric F404 turbofan afterburning engine developing 17,200lb of thrust.
Weight (MTOW): 12,125 lb (5,500 kg)
Weight (Empty): 7,165 lb (3,250 kg)

Kultakotkan MTOW on lainauksessa olevan wikilinkin mukaan 12 300 kg ja omamassa tyhjänä 6 470 kg.

Olikosenäinvaimitenseoli?

Tuo on muuten hurja ero, jos Boeing-Saab T-X painaa 3,250 ja LM-KAI 6,500!

Olin kyllä perillä, että Boeing-Saab pitää kilpailijaansa painavana / painavampana, mutta en ollut koskaan tsekannut painoja.

Tuo vaikuttaa sitten luonnollisesti suorituskykyyn ja kustannuksiin.

Muoks. Eli olisi kevyempi kuin Hawkikin!

Tuossa näkyy varmaankin nykyiset komposiitit ja ehkä myös uusi tuotantoteknologia muutenkin.

 

[Gyllis1]

Tuo on muuten hurja ero, jos Boeing-Saab T-X painaa 3,250 ja LM-KAI 6,500!

Olin kyllä perillä, että Boeing-Saab pitää kilpailijaansa painavana / painavampana, mutta en ollut koskaan tsekannut painoja.

Tuo vaikuttaa sitten luonnollisesti suorituskykyyn ja kustannuksiin.

Muoks. Eli olisi kevyempi kuin Hawkikin!

Tuossa näkyy varmaankin nykyiset komposiitit ja ehkä myös uusi tuotantoteknologia muutenkin.

6,5 tonnia taitaa olla FA-50:n paino, ja pitäisi siis myös sisällään esim tykin ja tutkan. T-50:n voisi kuvitella olevan jonkin verran kevyempi.

 

[BarrelNut]

Tuo on muuten hurja ero, jos Boeing-Saab T-X painaa 3,250 ja LM-KAI 6,500!

Olin kyllä perillä, että Boeing-Saab pitää kilpailijaansa painavana / painavampana, mutta en ollut koskaan tsekannut painoja.

Tuo vaikuttaa sitten luonnollisesti suorituskykyyn ja kustannuksiin.

Muoks. Eli olisi kevyempi kuin Hawkikin!

Tuossa näkyy varmaankin nykyiset komposiitit ja ehkä myös uusi tuotantoteknologia muutenkin.

Todennäköisempää on että nuo lähtötiedot on perseestä repäistyjä.

 

[Huhta]

Oletan, että olet jo googlettanut Hawkin lentotuntihintaa?

Perspektiiviä asiaan: Vingan lentotuntihinta on 650 euroa.

https://www.defmin.fi/files/2455/lentokoulutusselvitys_plm_2013.pdf

Ohitan kysymyksen, mutta tarjoan siihen toisen näkökulman ja vastauksen. T-X maksaa varmasti enemmän kuin Hawk, mutta sen pointti onkin siinä, että sillä voidaan treenata pidemmälle ja enemmän kuin Hawkilla, eli korvataan kalliimman varsinaisen hävittäjäkaluston käyttöä koulutukseen. Tämä tuo säästöjä.

Joo, hieman ehdin asiaa googlettelemaan. Enkä löytänyt oikeastaan mitään. Puhtaasti arvauksena heittäisin, että lentotunti maksaisi karkeasti kolmanneksen Hornetista, mutta voin olla ihan väärässäkin.

http://www.militaryfactory.com/aircraft/detail.asp?aircraft_id=1647
Boeing T-X:
Engine(s): 1 x General Electric F404 turbofan afterburning engine developing 17,200lb of thrust.
Weight (MTOW): 12,125 lb (5,500 kg)
Weight (Empty): 7,165 lb (3,250 kg)

Kultakotkan MTOW on lainauksessa olevan wikilinkin mukaan 12 300 kg ja omamassa tyhjänä 6 470 kg.

Olikosenäinvaimitenseoli?

Jumaliste, Pierre Spreyllä varmaan ottaa eteen tuollaisen T/W-suhteen edessä.

 

[Gyllis1]

http://www.militaryfactory.com/aircraft/detail.asp?aircraft_id=1647
Boeing T-X:
Engine(s): 1 x General Electric F404 turbofan afterburning engine developing 17,200lb of thrust.
Weight (MTOW): 12,125 lb (5,500 kg)
Weight (Empty): 7,165 lb (3,250 kg)
Olikosenäinvaimitenseoli?

Ei tainnut olla. Noille spekseille ei anneta minkäänlaista lähdettä, enkä niitä löytänyt myöskään miltään muulta sivustolta. Nähdäkseni Boeing/Saab ei ole vielä julkistanut koneensa speksejä.

 

[Mustaruuti]

Wikipedian mukaan GE 404 painaa himpun päälle tuhat kiloa. Suhteessa siihen voisi runsas 3 tonnia olla vielä mahdollisuuksien rajoissa.

 

[Mustaruuti]

Mobiilista pari lähdettä.

http://www.nationaldefensemagazine....OutAllStopsinFightforAirForceT-XContract.aspx

“Off-the-shelf competitors will experience weight issues from day one, created by the modifications they need to make to meet requirements,” he said. Older designs will also be more expensive to maintain in the future, he noted.

http://nationalinterest.org/blog/th...train-americas-future-f-35-joint-strike-16561

A strange fact is that the F/A-50 can carry a pair of 1.25 ton cruise missiles that an F-16 cannot carry. Sounds crazy, but the F/A-50's weapons payload is greater than that of a stock F-16.

Such weapons payload capability comes at a greater airframe weight and this is what makes T-50 unsuitable for T-X. Boeing and Northrop's offerings are 2 tons lighter than the T-50 because they weren't designed to carry cruise missiles.

 

[Gyllis1]

http://nationalinterest.org/blog/th...train-americas-future-f-35-joint-strike-16561

A strange fact is that the F/A-50 can carry a pair of 1.25 ton cruise missiles that an F-16 cannot carry. Sounds crazy, but the F/A-50's weapons payload is greater than that of a stock F-16.

Such weapons payload capability comes at a greater airframe weight and this is what makes T-50 unsuitable for T-X. Boeing and Northrop's offerings are 2 tons lighter than the T-50 because they weren't designed to carry cruise missiles.

Tuo lainaus ei ole itse artikkelista, vaan lukijoiden kommenteista...

Kuten jo sanoin, googlettelin tuota samaa, eikä mitään eksaktia painoa tuota sarekin linkkaamaa lukuun ottamatta netistä löydy. Joten haiskahtaa hiukan siltä että on hyödynnetty Stetson-Harrison menetelmää.
En epäile etteikö kone ole kevyt, mutta miten kevyt, se jää nähtäväksi.

 

[Mustaruuti]

Tuo lainaus ei ole itse artikkelista, vaan lukijoiden kommenteista...

Kuten jo sanoin, googlettelin tuota samaa, eikä mitään eksaktia painoa tuota sarekin linkkaamaa lukuun ottamatta netistä löydy. Joten haiskahtaa hiukan siltä että on hyödynnetty Stetson-Harrison menetelmää.
En epäile etteikö kone ole kevyt, mutta miten kevyt, se jää nähtäväksi.

Jep, eiköhän asiasta tule vielä lisätietoa jossain vaiheessa.

 

[StmSvejk]

En minä mistään ohjussyöksyistä Venäjän ilmatilaan sentään haaveile vaan juuri massoitettavuus ja reagoitavuus jotka lentokoneesta laukaistavalla aseella ovat MEILLÄ ylivoimaisia. Kouvolassa istuvat ohjusautot ovat hyödyttömiä jos pitääkin yhtäkkiä iskeä Rovaniemeltä Kantalahteen. Suomi on 1000km pitkä maa, se 300km kantama jäisi maalavetilla äkkiä lyhyeksi. Sotalaivasta laukaistavalla ohjuksella vielä enemmän.

Ohjuksia voi sijoitella useampaankin paikkaan ja tarpeen vaatiessa jakaa enemmänkin. Vaikkapa Kouvola, Joensuu ja Rovaniemi riittävät käytännössä kattamaan kaikki mahdolliset kohteet. Risteilyohjusiskun valmistelu lentokalustollakin vaatii ohjusten jakamista, koneiden käskyttämistä ym. jne. Alukselta risteilyohjukset voi tarpeen vaatiessa siirtää maalavetille tai toisin päin.

 

[Einomies1]

JASSM on kyllä tehokas, mutta ongelma ja paha sellainen on että onko mitään takeita että sitä päästään ampumaan kun koneet voi olla tuhottuna kentille. Nykyisessä tilanteessa kun Horneteja ei kovin monessa paikassa kerrallaan ole ja vastustaja voi päättää millä hetkellä sotatoimet aloittaa, olisi parempi että Suomi olisi kuitenkin ostanut niitä ATACMS tai jotain vastaavaa joka voi olla piilossa ihan missä tahansa ja sillä keinolla selviytymiskykyinen toisin kuin hävittäjät joille ei ihan valtavan monta rauhanaikaista sijoituspaikkaa ole.

Jos lähtee siitä että koneemme tuhotaan kentille heti alussa niin ei ole mitään mieltä edes hankkia niihin mitään aseita tai ylipäätään koneita. Tämähän on hyvin "Lappimainen" näkökulma jossa vain ilmatorjunnalla on merkitystä. Itse en tähän usko eikä usko PV:aan.

Itse en vastusta ATCMSin hankintaa, päinvastoin! Olin aika ihmeissäni että hanke peruttiin vanhanaikaisuuteen vedoten. Tekosyy tai sitten PV tietää aseista jotain enemmän kuin me täällä.

Toki, kun ohjuksia on vähän ja niitä voidaan laukoa muutamia kerrallaan niitä voi käyttää vain muutamiin maaleihin. Sitten kehitellään doktriini jonka mukaan erityisolosuhteisiimme sopii ihan muutaman ohjuksen laukaisu.

Ei ole mitään erikoisolosuhteita, samaa olen itse sanonut täällä monta kertaa. Meidän doktriinimme on hyvinkin selvä ja se on sanottu jo JASSM-hankinnan varmistuttua eli vihollisen pitkän kantaman ilmatorjunnan estäminen. Muut on sitten mitä lienee. JASSM on siihen hommaan The Weapon of choice ja niitä ei tarvita montaa yhden maalin tuhoamiseen kuten Tomahawkeja.

Myös maalla olevia ohjuksia voi siirrellä, mahdollisuuksien mukaan taka-alueilla vaikkapa lentokuljetuksina jos halutaan. Aikaa kulunee saman verran kuin siinä, että riittävästi hävittäjiä saadaan irrotettua ja käskytettyä ja ilmaoperaatio järjestettyä risteilyohjusten laukaisua varten.

Voidaan siirtää kyllä mutta ei missään nimessä satojen kilometrien matkaa kuten hävittäjässä, ainakaan järkevässä ajassa. Ilmasodan jyllätessä kuljetuskoneilla siirtely on riskaabelia puuhaa ja ne ohjukset pitää ensin siirtää sinne lentokentälle ja taas kentältä laukaisupaikoille, kauanko luulet tässä kestävän? Jos joku vihollisen it tai valvontatutka aiheuttaa ongelmia niin se parin koneen varaaminen onnistuu kyllä silloin helposti. Ei niitä ohjuksia lähdetä laukomaan muutenkaan kovin herkästi vaan todella hyvästä syystä ja tilaisuuden tullen.

Uuden risteilyohjuksen hankinta tulee ajankohtaiseksi 2030-luvulle, jolloin iskukykytutkimuksesta on jo rapiat 26 vuotta. Iskukykytutkimuksessa muuten Merivoimia ei huomioitu lainkaan, miksiköhän?

Homma hoituu riittävän hyvin raketinheittimillä ja Ilmavoimien toimesta. Merivoimilla ei ole aluksia jonne risteilyohjuksia voidaan sijoittaa muun toiminnan siitä kärsimättä.

Risteilyohjuksen tapauksessa maalta saavutetaan sama kantomatka kuin ilmassa. Liitopommien osalta asia on toisin. Paitsi toki, jos halutaan että risteilyohjus ammutaan todella korkealta ja sen lentoprofiili on myös korkealla jolloin sekä laukaiseva lentokone että ohjus ovat alttiita ilmatorjunnalle. Lisäksi risteilyohjusten tutkaheijaste on suurimmillaan alhaalta käsin, onhan ne suunniteltu lentämään matalalla.

Olisi kiva jos vastaisit siihen kysymykseen että mitä ohjustyyppiä nyt ajattelet.

Uskoisin, että yksi uhkakuva Suomea vastaan on, että hyökkäys alkaa Iskander-iskuilla, koska Suomella ei ole kykyä torjua näitä ohjuksia ja näin ollen vihollinen voi iskeä strategisiin kohteisiin ilman omia tappioita. Tähän saumaan voisin arvella JASSM:in tarttuvan. Niillä voidaan iskeä Iskander-laukaisulaitteisiin ja tämä olisikin ainoa keino Suomella estää Iskander-iskut. Maalitus toivottaneen saatavan USA:lta, koska Suomi ei ehkä pysty tiedustelemaan Iskander-asemia itse. Varmaan 5/6 JASSM:eista ammutaan sodan ensimmäisenä viikkona, kun omat koneet vielä ovat ampumiskunnossa. Viimeinen 1/6 säästettäneen, jotta voidaan antaa kuva, että lisäiskuihin pystytään

Tiedätkö kujnka paljon ohjuksia on Iskander-prikaatissa? Emme pystyisi torjumaan niitä edes sadalla JASSMilla. Iskanderit on hyvin liikkuvia eikä meidän ohjukset kerkeä Lugaan mitenkään ajoissa vaikka saataisiin paikka tietoon heti laukaisun jälkeen.

enkilökohtaisesti näkisin JASSM-risteilyohjuksen olevan etupäässä keino tuhota yksittäisiä, Venäjän kannalta tärkeitä kohteita (esim. muutamat kiinteät tutka-asemat, sillat ja ratapihat). Toissijaisesti risteilyohjuksilla voidaan uhata Suomen rajojen lähellä sijaitsevia lentotukikohtia ja pakottaa vihollinen toimimaan kaukaisemmista tukikohdista käsin - tai riskeeraamaan potentiaalisesti kymmenien ilma-alusten menettäminen.

Samaa mieltä(kerrankin).

 

[Gyllis1]

Onko foorumin ilmavoima-guruilla mitään käsitystä Hawkin lentotunnin hinnasta? Joko euromääräistä tai sitten muuhun ilmavoimien nykyiseen (Hornet) tai entiseen (MiG-21, Draken) kalustoon suhteutettuna. Voisi kuvitella, että yli 30 vuodessa olisi jotakin tietoa annettu ulos...

Luvut eivät tietenkään ole suoraan vertailukelpoisia meidän vastaaviin verrattuna, mutta suuntaa antavaa saat suuruusluokasta:

http://www.defenseindustrydaily.com/south-africa-military-maintenance-matters-010956/
Sept 4/13: Fighters. South Africa’s iOL News offers testimony saying that the SAAF decided against storing any Gripens because of the up-front costs. They’re maintaining the entire fleet, but rotating them in and out of flying duties. Gen. Bayne also provides a snapshot of JAS-39C/D operational costs per flight hour (CPFH) for the South African Air Force:

“[SAAF Director of Combat Systems] General John Bayne… said the “dry costs” (without fuel) for a Gripen were R104 600 per flying hour and fuel cost R30 800, giving a total “wet cost” of R135 400. Hawks fly at a dry cost of R67 500, with fuel costs of R15 400 and a total cost of R82 900…. “To date the Hawks have flown over 10 000 major accident-free flying hours since 2005 and the Gripens 3 500 since 2008,” said Bayne.”

At current exchange rates, that translates into JAS-39C/D flying-hour costs of about $10,465 dry and $13,350 wet; Gen. Bayne’s CPFH figures for the sub-sonic Hawk Mk.120 trainer & light attack jets translate to $6,755 dry and $8,295 wet.

It’s worth noting that CPFH is a tricky area, for 3 reasons. The 1st is that there’s no standard formula, so different militaries can include different costs. The 2nd twist is that the SAAF fleet’s small size increases “dry” costs per flying hour, as fixed costs are amortized over fewer planes. The 3rd twist is unique to low-readiness countries like South Africa, who spend more per flight hour because they allocate few flight hours, but still have to maintain all of the jets. Even with all these caveats in mind, it’s still an interesting data point, especially alongside its comparison to a popular platform: Source: iOL

, “SAAF jets aren’t in storage, says general”.

 

[Sarek1]

6,5 tonnia taitaa olla FA-50:n paino, ja pitäisi siis myös sisällään esim tykin ja tutkan. T-50:n voisi kuvitella olevan jonkin verran kevyempi.

Tämä on mahdollista. Poimin luvut siitä wikilinkistä, joka oli lainaamassani tekstissä.

Todennäköisempää on että nuo lähtötiedot on perseestä repäistyjä.

En usko että pyllystä, Stetson - Harrison -menetelmä on toki mahdollinen, poikkeuksena kaiketi moottori ja sen ominaisuudet, jotka lienevät ihan "vannon mun mutsin pään kautta" -verifioitua faktaa eli muissa lähteissä olevaa samansisältöistä tietoa.

?..
Jumaliste, Pierre Spreyllä varmaan ottaa eteen tuollaisen T/W-suhteen edessä.

Tuosta en osaa sanoa, kun en tunne sitä mikä pistää kaverin tikittämään. Äkkipäätään laskettuna t/w olisi tuolla hypoteettisella MTOW:lla vähän vajaat 1,42, mikä olisi varsin miehekäs lukema. Kuorman vähetessä työntöä olisi tietysti enemmän.

Ei tainnut olla. Noille spekseille ei anneta minkäänlaista lähdettä, enkä niitä löytänyt myöskään miltään muulta sivustolta. Nähdäkseni Boeing/Saab ei ole vielä julkistanut koneensa speksejä.

Tämä pitää paikkansa. Siksi se nykyaikainen kysymyssana tekstin lopussa. Mutta, jos siinä olisi edes totuuden siementä mukana, mitä tuumisitte? Odotellessa on mukava pyöritellä olettamuksia. Kepeän näköisesti kone kuitenkin lentää.

 

[Gyllis1]

Mutta, jos siinä olisi edes totuuden siementä mukana, mitä tuumisitte? Odotellessa on mukava pyöritellä olettamuksia. Kepeän näköisesti kone kuitenkin lentää.

Kevythän se sitten olisi kuin mikä, verrokiksi M-346 painaa yli neljä ja puoli tonnia, Textronin skorppari sitten jo reilusti yli viisi. Kuitenkin ilmeisesti sekä Boeingin ja Lämärin tarjokkaat ylittävät USAFin asettamat suorityskykyvaatimukset.
Noin pieni tyhjäpaino voisi ehkä näkyä pienempinä operointikustannuksina pahimpaan kilpailijaan nähden, kolikon kääntöpuolena saattaisi taas olla rungon lyhyempi käyttöikä verrattuna "tuhdimmin" tehtyyn koneeseen?
Hankintahinnan suhteen etulyöntiasemaa on povattu Boeingille, toki kehityskustannukset (1+ mrd?) täytyy kärsiä omissa nahoissa tai laittaa loppulaskuun, kilpurista ne on jo varmaankin kuoletettu.

Bonuksena kultaisen kotkan esitys, ihan näpsäkästi liikkuu:

 

[Jukkis]

Hävittäjien risteilyohjuksista ja toisaalta Venäjän uhasta: Trump ammutti 59 Tomahawkia yhteen Syyrian ilmavoimien tukikohtaan. Muutama kymmenen JASSM muodostaa toisaalta hyökkääjälle vahvan pidäkkeen. Ristiriitaisuuksia? Huomioitavaa, jälleen kerran suosittiin pinnasta laukaistavia risteilyohjuksia joilla saa aikaiseksi massoitettua tulenkäyttöä, toisin kuin ilmasta laukaistavilla (ainakaan ilman massiivista ilmavoimien käyttöä).

Niin, tästä voidaan päätellä että yleisimmät arvaukset JASSMien käyttötavasta meillä osuvat pahasti pieleen. Puolustusvoimathan eivät ole kertoneet noista julkisuuteen muuta kuin a) niitä on hankittu ja b) niiden tarkoitus on korottaa Suomeen hyökkäämisen kynnystä. Kaikki muu, lukumäärät, kohteet ja käyttötavat mukaanlukien, on parhaimmillaan toisen käden lähteisiin perustuvaa arvailua ja pahimmillaan puhdasta paskapuhetta. FMS-raportit antavat toki ylärajan ohjusten määrälle, mutta alaraja nykytiedoilla on 1kpl.