SVEITSILÄINEN sotilaskoneisiin erikoistunut ilmailumuseo toivoo Suomen lahjoittavan yhden Hawk-suihkuharjoitushävittäjän kokoelmaansa.
Lahjoitusta koskeva kirje saapui puolustusministeriöön maaliskuussa. Harvinaista pyyntöä selvittää paraikaa Pääesikunta, joka on pyytänyt siitä lausunnot Sotamuseolta ja Puolustusvoimien materiaalihuollosta vastaavalta Logistiikkalaitokselta.
LAHJOITUSPYYNNÖN taustalla on Sveitsin ilmavoimien Payernen lentotukikohdan vieressä sijaitseva sotilasilmailumuseo
Clin d’Ailes ja sen tukiyhdistys Espace Passion.
Clin d’Ailes ja sen tukiyhdistys ylläpitävät Sveitsin ilmavoimien perinteitä. Museossa on lähes täydellinen kokoelma Sveitsin ilmavoimien käyttämiä suihkukoneita. Vain yksi uupuu eli Hawk-suihkukone.
Sveitsin ilmavoimat käytti Hawk Mk 66 -harjoituskoneita viime vuosikymmenelle saakka.
Suomi osti Sveitsistä 18 Hawkia kymmenen vuotta sitten, kun sveitsiläiset luopuivat vähän käytetyistä koneistaan. Hinta oli 41 miljoonaa euroa.
Clin d’Ailesin ja Espace Passionin harmiksi Sveitsin ilmavoimat ei lahjoittanut yhtään käytöstä poistettua Hawkia heidän museoonsa, joten konetta yritetään nyt saada Suomesta. Kuljetuskustannukset sveitsiläiset lupaavat maksaa itse.
SVEITSILÄISET ovat kertomansa mukaan jo vuoden ajan yrittäneet saada yhteyttä Suomen ilmavoimiin. Avuksi he ovat nyt saaneet Suomen puolustusvoimien entisen komentajan, amiraali
Juhani Kaskealan, joka on ollut asian tiimoilta yhteydessä Puolustusvoimien nykyiseen komentajaan
Jarmo Lindbergiin ja puolustusministeriön kansliapäällikköön
Jukka Juustiin.
Kaskeala kertoo, että hän oli ollut viime vuoden lopulla käymässä entisen Sveitsin asevoimien komentajan
Christophe Keckeisin luona, kun oli tullut puheeksi, olisiko mitään mahdollisuutta saada Suomesta Hawk-kone sveitsiläiseen museoon.
”Kenraali Keckeis on erittäin suuri Suomen ystävä. Hän on itse Hornet-pilotti ja saman tyyppinen kuin Jarmo Lindberg”, Kaskeala kertoo.
Sveitsiläiset eivät pyydä takaisin sveitsiläistaustaista konetta, koska ne ovat kaikki Suomessa käytössä, vaan heille kelpaa mikä vanha Hawk hyvänsä.
Kaskealan mukaan sveitsiläisten Hawkin hankinta oli Suomelle aikoinaan hinnaltaan ”yksi parhaita diilejä mitä on tehty”.
”Sekä Lindbergin että Juustin mielestä tämä olisi loistava homma, jotta saataisiin jollakin tavalla sitä asevelihintaa paikattua antamalle heille yksi Hawk.”
Sveitsin ilmavoimat lentää Hornet-hävittäjillä kuten Suomenkin ilmavoimat. Suomi on myös ostanut Pilatus-yhteyskoneita Sveitsistä.
”Sveitsin kanssa yhteistyö on mennyt loistavasti”, Kaskeala sanoo.
SUOMEN ILMAVOIMILLA on ylijäämä-Hawkeja, koska
se on poistanut koneita käytöstä loppuun kulumisen vuoksi.
Ilmavoimissa lentää nyt erilaisista malliversioista modernisoituja Hawkeja 24 kappaletta. Näiden lisäksi on yhä käytössä seitsemän modernisoimatonta niin sanottua ”höyry-Hawkia”, mutta niiden käyttö loppuu tänä vuonna.
Puolustustarvikeyhtiö Patrian tuotantolinjalla on paraikaa modernisointityön alla seitsemän konetta, joista kolme otetaan käyttöön tänä vuonna ja neljä ensi vuonna. Modernisoinnissa uusitaan muun muassa koneiden ohjaamo ja avioniikka eli ilmailuelektroniikka.
SUOMI tilasi ensimmäiset 50 Hawk-konetta 1970-luvun lopulla. Vaikka koneiden pääasiallinen tehtävä on toimia lentokoulutuksessa, on
niille varattu myös sodan ajan rooli. Hawkeja voidaan käyttää torjuntatehtävissä rynnäkkökoneita, tiedustelukoneita tai helikoptereita vastaan.
Ilmavoimat on menettänyt vuosikymmenten mittaan lento-onnettomuuksissa 12 konetta. 25 Hawkia on jo ehditty romuttaa, muuttaa muistomerkeiksi tai siirtää muuhun käyttöön. Esimerkiksi virolaiseen ilmailumuseoon on luovutettu yksi kone.
Puolustusvoimilla ei ole suunnitelmia myydä käytöstä poistettuja tai poistuvia koneita siviileille. Koneita aiotaan hyödyntää varaosina.