Ilmavoimien tulevaisuus

Ilmavoimat pelkää lentäjien joukkopakoa

http://m.iltalehti.fi/kotimaa/201706282200234439_u0.shtml

Lentäjät lähtee bussikuskeiksi....

Eikö ysäristä opittu? Luulisi, että palvelussitoumukset ja korvaussummat olisivat nyt riittävät. Ovatko ne jämähtäneet jonnekin vuoden 2000 tasolle, ja samaan aikaan lentäjän palkka siviilissä on tuplautunut tai jtn.?

Hieman ihmettelen kyllä alanvaihtoa muutenkin. Eikö olisi ollut helpompi hakeutua alkujaankin Suomen ilmailuopistoon tai vastaavaan siviilipuolen opinahjoon, jos haluaa nostaa lihavaa liksaa ilman suurempia rasitteita ja sitoumuksia?
 
Hieman ihmettelen kyllä alanvaihtoa muutenkin. Eikö olisi ollut helpompi hakeutua alkujaankin Suomen ilmailuopistoon tai vastaavaan siviilipuolen opinahjoon, jos haluaa nostaa lihavaa liksaa ilman suurempia rasitteita ja sitoumuksia?

Ne on parikymppisiä nuorukaisia hakeutuessaan ohjaajalinjalle, ei siinä iässä vielä ole maailma ja ura kovin selkeä. 25:n kieppeillä alkaa vasta monella hahmottua, millaista aikuisen elämä on ja voi olla. Ja se sotilaslentäjän siviiliarki sijoittuu aika pienille paikkakunnille tässä maassa nykyään.
 
Erikoista jos kutsumus on noin heikko, bussia voi lentää tuonkin uran jälkeen.
Jos muija valittaa huonoja mahdollisuuksia shoppailuun niin kannattaa heivata ennen lapsien tekemistä.

Hieman tulee mieleen että nyt käydään jotain työehto ja palkkaneuvotteluja epäsuorasti.
Jos ei niin rekrytointi on epäonnistunut tai henkilöstö on todella ajettu piippuun valmiudella.
 
Kyllä mä olen tutkan kanssa samoilla linjoilla. Ihmiset vaihtaa työpaikkaa ja se on ihan normaalia.

Voi vaan miettiä parhaassa miehuudessaan olevien eräänlaisten kansakunnan huippukavereiden ja heidän vielä nuorten naistensa mietteitä kun he asuvat pienillä paikkakunnilla. Se on päälle parikymppiselle naisellekin melkoinen uhraus muuttaa jonnekin mistä ei ole kotoisin ja jossa "ei ole mitään". Ja jos arvata pitäisi, monella lentäjäpojalla saattaa olla sen sortin morsmaikkuja, että heille riittäisi jonoksi asti ottajia ihan missä vaan. Ei se ihme ole jos moni miettii että tässäkö on tulevaisuus kun samalla Finski lentää Helsinki-Vantaalta worldwide hyvillä eduilla. Onhan siinä melkoinen kontrasti. Kutsumus on varmasti näillä miehillä kova, mutta lopulta liha vie voiton. Ja omasta mielestä ainakin näin rauhan aikana se on moraalisesti aivan hyväksyttävää. Ei kukaan elä pelkästään isänmaalle, ainakaan toivottavasti.
 
Siitä taannoin esillä olleesta pilottien selkärankarasitus-artikkelista voi lisäksi päätellä, että pilotin arki voi olla aika raskasta ja kurinalaista elämää. Fysiikka pitäisi olla jatkuvasti urheilijan tasolla, mikä vaatii aika paljon treenaamista kolmeakymppiä huideltaessa. Samaan aikaan tehtävät alkavat vakiintua (uusia haasteita ja uusia ura-kiksejä vähemmän). Ihan luonnollinen aika katsoa muut mahdollisuudet läpi, ja voi tulla kiusausta höllätä ihan hiukan.

Liikennelentäjän duuni taasen on superpedanttia ja toistavaa touhua, aika erilaista. Mutta jos ne yhdeksät geet on jo nähty ja valmiudessa istuttu tarpeeksi monta kertaa, voi moni sen ammatin hyvistä puolista alkaa kiinnostaa, ja muuntokoulutus ei ole ihan kauhean pitkä loikka. Sääli vain, että se lienee kokolailla yksisuuntainen; taistelulentäjäksi voi päätyä vain yhden kerran ja yhdessä tietyssä (hyvin nuoressa) iässä.

EDIT: Toki niistä ex-piloteista, mitä minä tunnen, useimmat lienevät heittäneet ihan täyden palveluksen, ja siirtyneet siviilipuolelle sen jälkeen. Käytännössä toisen työuran. Jokin siinä taistelulentäjän arjessa on, mikä näitä seitsemääkymmentä prosenttia kuluttaa, kun ajattelevat etteivät jaksa täyttä turneeta tehdä.
 
Viimeksi muokattu:
Onko reserviin siirtyneet hävittäjälentäjät lopullisesti ja välittömästi menetetty taistelulentäjinä? Eikös Yhdysvalloissa ANG:ssä lennä päätyönään siviiliyhtiöissä toimivia lentäjiä?

Voi pohtia, että riittääkö niistä 9000 vuosittaisesta Hornet-tunnista riittävästi jokaiselle pitämään keskittymistä ja mielenkiintoa yllä.
 
Ne on parikymppisiä nuorukaisia hakeutuessaan ohjaajalinjalle, ei siinä iässä vielä ole maailma ja ura kovin selkeä. 25:n kieppeillä alkaa vasta monella hahmottua, millaista aikuisen elämä on ja voi olla. Ja se sotilaslentäjän siviiliarki sijoittuu aika pienille paikkakunnille tässä maassa nykyään.

Niin, henkilöstömielessä on hieman ongelmallista, että puolet hävittäjäkapasiteetista sijaitsee napapiirillä. Mutta eivät Kuopio ja Rovaniemi sentään pahimpia tuppukyliä ole: Kuopio on Suomen yhdeksänneksi suurin kunta asukkaiden määrässä mitaten lähes 120 000 asukkaallaan, ja Rovaniemikin on peräti 16. sijalla yli 60 000 asukkaallaan.

Toki jos on asunut koko ikänsä Helsingissä, niin voihan se olla pieni kulttuurishokki. Ei olekaan enää samalla tavalla valinnanvaraa baariin lähtiessä. :rolleyes:

Hävittäjälaivueen palauttaminen Tampere-Pirkkalaan olisi kyllä paikallaan. Rahaa vaatii, mutta mikäpä ei? Josko HX-hankkeen myllystä tipahtaisi 72 konetta ja olisi perusteita pienelle lisäkapasiteetille tukikohdissa... ;)
 
Onko reserviin siirtyneet hävittäjälentäjät lopullisesti ja välittömästi menetetty taistelulentäjinä? Eikös Yhdysvalloissa ANG:ssä lennä päätyönään siviiliyhtiöissä toimivia lentäjiä?

Voi pohtia, että riittääkö niistä 9000 vuosittaisesta Hornet-tunnista riittävästi jokaiselle pitämään keskittymistä ja mielenkiintoa yllä.

Eipä ole Suomessa reservilentäjiä, jos julkista tietoa uskotaan. Mikäli muutosta halutaan, lisätään joko tuntimääriä (ja kaluston kulumaa sekä kustannuksia) tai karsitaan laadusta ja pyritään kouluttamaan enemmän ja huonompia lentäjiä.

Välittömästi ketään tuskin menetetään muihin tehtäviin siirtymisen myötä, mutta ajan myötä taidot heikkenevät ja kelpoisuudet vanhenevat. Ehkä vuoden-parin sisällä eläköityneitä voisi vielä vetää rulliin aika nopeallakin pikakertauksella. Ainakin noihin huonompiin koneisiin (Hawk), jätetään parhaassa terässä olevat miehet Horneteille. Jos varautumisaikaa jää enemmän (pikemminkin kuukausia kuin viikkoja), niin kyllähän ex-pilotit saadaan taas täyteen iskuun.


Pilottien pikakoulutuksesta alhaisten lentotuntien jälkeen:

https://www.strategypage.com/dls/articles/Fighter-Pilots-Doomed-By-Poverty-1-16-2014.asp


--

It’s not just the United States that is facing budget pressures and the temptation to cut flying hours. In early 2013 the French Air Force adopted radical new training methods to deal with such cuts. Rather than cut the flying time of all pilots by 17 percent (from 180 hours a year to 150), half the pilots would remain at 180 hours while the other half would be reduced to 40 hours in combat aircraft (like the Rafale) and another 140 hours in a high-end jet trainer aircraft (that are much cheaper to operate than the Rafale, or similar aircraft). If there were a major war and the second line pilots were needed they would undergo 60-90 days of intense training in the Rafale, amounting to over a hundred hours of flight time, which the French air force leaders believe would make them roughly equal to the first line pilots in terms of capability.

All this is something of a gamble and it’s unclear if it will actually work. But the French have little choice, since the money is not there to maintain 180 hours a year for everyone and as the recent operations in Mali made clear, you need highly skilled and experienced pilots to carry off operations like that without losing aircraft.

The U.S., currently, and Russia, during the 1990s, used a similar two-tier system, where pilots not heading into a combat zone had their flight hours cut. But when a squadron was scheduled for a trip to a combat zone, pilots got a lot more flying hours for the few months before they went. This apparently was sufficient to get the pilots back (or reasonably close to) their former (with 180 or more flight hours a year) competence levels. The U.S. has already been using this system because of earlier budget cuts.

--
 
Eikö olisi ollut helpompi hakeutua alkujaankin Suomen ilmailuopistoon tai vastaavaan siviilipuolen opinahjoon, jos haluaa nostaa lihavaa liksaa ilman suurempia rasitteita ja sitoumuksia?

Harvalla parikymppisellä on liikennelentäjän koulutukseen vaadittava summa pyötälaatikossaan. Ilmavoiminen koulutus ei maksa mitään.
Jos Finskin opistoon et pääse, (harva pääsee) merkittävä rahamäärä on käytetty, ennenkuin liikennelentäjän lupakirja on taskussa.

Toinen asia on, että ihan kaikista ei ole liikennelentäjiksikään. Polttelet 50-70 tonnia koulutukseen ja huomaat, että eipä kyvyt eikä kapasiteetti riitäkään.
 
Onko reserviin siirtyneet hävittäjälentäjät lopullisesti ja välittömästi menetetty taistelulentäjinä? Eikös Yhdysvalloissa ANG:ssä lennä päätyönään siviiliyhtiöissä toimivia lentäjiä?

Voi pohtia, että riittääkö niistä 9000 vuosittaisesta Hornet-tunnista riittävästi jokaiselle pitämään keskittymistä ja mielenkiintoa yllä.

Erittäin hyvä kysymys.

Jos meillä on täysin koulutettu hävittäjälentäjä, eikö häntä voitaisi hyödyntää reservissä vielä vuosia?
Vai onko kyseessä "meillä ei näin tehdä" juttu.
 
Eikö ysäristä opittu? Luulisi, että palvelussitoumukset ja korvaussummat olisivat nyt riittävät. Ovatko ne jämähtäneet jonnekin vuoden 2000 tasolle, ja samaan aikaan lentäjän palkka siviilissä on tuplautunut tai jtn.?

Hieman ihmettelen kyllä alanvaihtoa muutenkin. Eikö olisi ollut helpompi hakeutua alkujaankin Suomen ilmailuopistoon tai vastaavaan siviilipuolen opinahjoon, jos haluaa nostaa lihavaa liksaa ilman suurempia rasitteita ja sitoumuksia?

Ihmisen prioriteetit vaihtuvat kun kylkeen ilmestyy vaimo ja lapsia. Sille rahalle alkaa löytyä ihan perusteltua käyttöä kummasti, kun pitää maksaa harrastuksista, yms. Puhumattakaan, että se mahdollisesti korkeasti koulutettu vaimo ei ehkä löydä töitä jostain tuppukylästä kuten Rovaniemi.
 
Ihmisen prioriteetit vaihtuvat kun kylkeen ilmestyy vaimo ja lapsia. Sille rahalle alkaa löytyä ihan perusteltua käyttöä kummasti, kun pitää maksaa harrastuksista, yms. Puhumattakaan, että se mahdollisesti korkeasti koulutettu vaimo ei ehkä löydä töitä jostain tuppukylästä kuten Rovaniemi.
Alasta riippumatta monen miehen kunnianhimo löytyy kolmenkympin tietämillä kun leppoisa nuoruus vaihtuu vaimoon, lapsiin ja asuntolainaan. Yhtäkkiä alkaa ylennys ja palkankorotus kiinnostaa.
 
Harvalla parikymppisellä on liikennelentäjän koulutukseen vaadittava summa pyötälaatikossaan. Ilmavoiminen koulutus ei maksa mitään.
Jos Finskin opistoon et pääse, (harva pääsee) merkittävä rahamäärä on käytetty, ennenkuin liikennelentäjän lupakirja on taskussa.

Toinen asia on, että ihan kaikista ei ole liikennelentäjiksikään. Polttelet 50-70 tonnia koulutukseen ja huomaat, että eipä kyvyt eikä kapasiteetti riitäkään.

Tuollainen pelko on perusteeton ja irrationaalinen. Jos pääsee lentoupseeriksi, pääsee yhtä hyvin SIO:oon.

SIO:n hakumäärät vaihtelevat, mutta karkeasti hakijoita on tuhatkunta ja sisäänotto on noin 30-40. Lentoreserviupseerikurssille hakijoita on n. 600, kurssin sisäänotto on noin 35-40 ja noista edelleen MPKK:n ohjaajaopintosuunnille pääsee 10-18 hakijaa.

Numeroiden perusteella lisenssien hakeminen "valtion piikkiin" (SIO / PV) ei ole siviilissä sen vaikeampaa, vaan itse asiassa jopa helpompaa. On toki vaikea sanoa, onko SIO:n hakija-aines parempaa kuin ilmavoimien. Iältään ehkä vanhempaa, mutta laadullisesti parempaa? Tuskin. Veikkaan sen sijaan, että moni lentoreserviupseerikurssille hakenut ja rannalle jäänyt hakee myöhemmin SIO:oon (eli kasvattaa ei-kilpailukykyisten hakijoiden suhteellista osuutta SIO:n hakijamäärissä).

Lähteinä numeroille:

http://www.lentoposti.fi/artikkelit/suihkukoneen_ohjaimiin_suomen_ilmailuopistolla
http://varusmies.fi/lentajat/sotilaslentajaksi
http://ilmavoimat.fi/artikkeli/-/as...ntajan-ura-kiinnostaa-ennatysmaaraa-hakijoita
 
Tuollainen pelko on perusteeton ja irrationaalinen. Jos pääsee lentoupseeriksi, pääsee yhtä hyvin SIO:oon.

SIO:n hakumäärät vaihtelevat, mutta karkeasti hakijoita on tuhatkunta ja sisäänotto on noin 30-40. Lentoreserviupseerikurssille hakijoita on n. 600, kurssin sisäänotto on noin 35-40 ja noista edelleen MPKK:n ohjaajaopintosuunnille pääsee 10-18 hakijaa.

Numeroiden perusteella lisenssien hakeminen "valtion piikkiin" (SIO / PV) ei ole siviilissä sen vaikeampaa, vaan itse asiassa jopa helpompaa. On toki vaikea sanoa, onko SIO:n hakija-aines parempaa kuin ilmavoimien. Iältään ehkä vanhempaa, mutta laadullisesti parempaa? Tuskin. Veikkaan sen sijaan, että moni lentoreserviupseerikurssille hakenut ja rannalle jäänyt hakee myöhemmin SIO:oon (eli kasvattaa ei-kilpailukykyisten hakijoiden suhteellista osuutta SIO:n hakijamäärissä).

Lähteinä numeroille:

http://www.lentoposti.fi/artikkelit/suihkukoneen_ohjaimiin_suomen_ilmailuopistolla
http://varusmies.fi/lentajat/sotilaslentajaksi
http://ilmavoimat.fi/artikkeli/-/as...ntajan-ura-kiinnostaa-ennatysmaaraa-hakijoita

Onhan ne kriteerit aika erilaiset; fysiologiset vaatimukset siviilipuolella korostavat perusterveyttä, ilmavoimien kokeissa sen sijaan tehdään tarkat fysiologiset analyysit, selkärankatutkimukset, toisenlaiset motoriikkatestit, näköennusteet sun muut, jotka karsivat hakijoita ankaralla kädellä. Yhteistä lienee lähinnä paineensieto- ja päätöksentekokyky ja muut psykologiset ominaisuudet.

Kävin itse pyrkimässä kauan sitten; pääsin etenemään Tilkkaan asti, missä ylilääkäri Juhani Aho heivasi lopulta ulos ja lykkäsi SIO:n hakupaperit kouraan. Sanoi että tähän mennessä kerättyjen tietojen valossa ei pitäisi olla ongelmaa päästä sinne. (Lähdin muille urille kuitenkin.)
 
Kyllä mä olen tutkan kanssa samoilla linjoilla. Ihmiset vaihtaa työpaikkaa ja se on ihan normaalia.

Voi vaan miettiä parhaassa miehuudessaan olevien eräänlaisten kansakunnan huippukavereiden ja heidän vielä nuorten naistensa mietteitä kun he asuvat pienillä paikkakunnilla. Se on päälle parikymppiselle naisellekin melkoinen uhraus muuttaa jonnekin mistä ei ole kotoisin ja jossa "ei ole mitään". Ja jos arvata pitäisi, monella lentäjäpojalla saattaa olla sen sortin morsmaikkuja, että heille riittäisi jonoksi asti ottajia ihan missä vaan. Ei se ihme ole jos moni miettii että tässäkö on tulevaisuus kun samalla Finski lentää Helsinki-Vantaalta worldwide hyvillä eduilla. Onhan siinä melkoinen kontrasti. Kutsumus on varmasti näillä miehillä kova, mutta lopulta liha vie voiton. Ja omasta mielestä ainakin näin rauhan aikana se on moraalisesti aivan hyväksyttävää. Ei kukaan elä pelkästään isänmaalle, ainakaan toivottavasti.

Tässäkin mielessä mielessä Pirkkalan alasajo Hornet-tukikohtana oli todella huono ratkaisu...
 
Niin, henkilöstömielessä on hieman ongelmallista, että puolet hävittäjäkapasiteetista sijaitsee napapiirillä. Mutta eivät Kuopio ja Rovaniemi sentään pahimpia tuppukyliä ole: Kuopio on Suomen yhdeksänneksi suurin kunta asukkaiden määrässä mitaten lähes 120 000 asukkaallaan, ja Rovaniemikin on peräti 16. sijalla yli 60 000 asukkaallaan.
Jos yhteen pääkenttään pitäisi jostain syystä siirtyä niin varmaan aika selvä kumpi. Rissalassa taitaa olla jo hieman suurempi osa Horneteista kirjoilla, eli siis enemmän valmista infraa. Rollossa on tosin 300m pitempi kiitorata. Mutta ei se tämän kysymyksen osalta auta kun Kuopion muuttovoitto on suhteellisesti Helsingin tasoa. Rovaniemi on kuolleisuutta suuremman syntyvyyden ja maahanmuuton varassa. Lehtijutussa mainittu perheen yhteensovittaminen (siis että on vaimolle töitä ym) etenkin luulisi olevan helpompaa etelämmässä.
 
Viimeksi muokattu:
Tässäkin mielessä mielessä Pirkkalan alasajo Hornet-tukikohtana oli todella huono ratkaisu...

Kyllä.

Tosin täytyy huomauttaa, että aiemminkin hävittäjäkapasiteetista vain kolmannes oli siellä. Samaan aikaan se oli lähin hävittäjätukikohta varmaan kahdelle kolmasosalle suomalaisista, eli aika moni nuori ohjaaja sai varmaan vastentahtoisen komennuksen Rovaniemelle tai Rissalaan.

Sattuuko joku muuten tietämään, millä perusteella ohjaajat sijoitetaan Suomessa laivueisiin? Parhain arvosanoin valmistuvat saavat valita sijoituskohteensa? Kotipaikan mukaan, jotta siirtymä olisi mahdollisimman lyhyt? Arpomalla?

Tavallaanhan olisi vähän ongelmallista, jos parhaat hakeutuisivat jonnekin ja muualle jäisi "kuona". Tosin kuonasta ei varmaan tässä tapauksessa tarvitse puhua, jokainen läpäissyt lienee riittävän hyvä.

Suomen väestöntiheydestä:

409px-Population_map_of_Finland.svg.png
 
Jos yhteen pääkenttään pitäisi jostain syystä siirtyä niin varmaan aika selvä kumpi. Rissalassa taitaa olla jo hieman suurempi osa Horneteista kirjoilla, eli siis enemmän valmista infraa. Rollossa on tosin 300m pitempi kiitorata.

Vuodelle 2014 päivätyssä uutisessa väitetään, että kymmenkunta Tampere-Pirkkalan Horneteista olisi siirtynyt Kuopioon:

https://yle.fi/uutiset/3-7146389

Ilmavoimien iso mylläys vahvistaa Karjalan Lennostoa. Hävittäjälentolaivue puolitoistakertaistuu, kun kymmenkunta Hornet-torjuntahävittäjää lentää kesäkuun alussa Pirkkalasta Rissalaan – jäädäkseen.

Toisaalta vanhemmassa uutisessa väitetään, että Rissalasta tulisi Hornetien kotipesä ja sinne sijoitettaisiin yli puolet hävittäjistä.

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002595198.html

Siilinjärven Rissalassa sijaitsevasta Kuopion lentokentästä on tulossa Hornet-hävittäjien tärkein tukikohta Suomessa. Ilmavoimat aikoo sijoittaa Rissalaan yli puolet Hornet-kalustostaan. Loput koneet menevät Rovaniemelle.


En kylläkään asu Kuopiossa, joten en istu kentänlaidalla kirjaamassa ylös Hornetien numeroita. :) "Hieman suurempi osa" voinee tarkoittaa tässä tapauksessa myös esim. jakaumaa 32-30 Rissalan hyväksi?
 
Tuollainen pelko on perusteeton ja irrationaalinen. Jos pääsee lentoupseeriksi, pääsee yhtä hyvin SIO:oon.

Näin on, mutta tätä en tarkoittanutkaan. Tarkoitin sitä, että hakeudutaan suoraan kaupalliseen lentokoulutukseen ja huomataan jossain vaihessa koulutusta, kentien merkittävä summa jo koulutukseen sijoitettuna, että eipä minusta omista haluista huolimatta liikennelentäjäksi olekaan.

Jos lentoupseerin seula on läpäisty, kyllä SIO:oon sisälle pääsee.
 
Back
Top