Ilmavoimien tulevaisuus

Ihan jarkeen kaypaa, jos joku on laskenut oikein: Super Tucano "kentalle" eli johonkin paljon hiekkaa sisaltavaan maahan tukisysteemeineen vietyna maksaa 1/60 osan A-10:n lentotunnista.

Eika nain pieneen tarpeeseen lahdeta mitaan alusta alkaen kehittelemaan. Tuohon vaan "A" eteen, tyyppimerkintaan. "The Beechcraft T-6 Texan II is a single-engine turboprop aircraft built by the Raytheon Aircraft Company (A trainer aircraft based on the Pilatus PC-9)"
- maksavat Pilatukselle lisenssimaksuja

SuperTucanon juuret taytyy tietysti hakea Tucanosta, jolloin taytyy edeta polkua PC-9->PC7->P-3 taaksepain:
72 P-3s were (built for the Swiss Air Force, being used for both training and liaison duties, remaining) in service to 1995. Six were also supplied to Brazil Navy in 1963, with five survivors passed on the Brazilian Air Force in 1965. Siellakin haluttiin tehda "Vinkoja" - mistahan sekin kopioitiin - ja "The Brazilian Air Force sponsored the EMB-312 project at the end of 1978" eli saatiin kotimainen Tucano (ensilento melkein vuoden sisalla! aloituksesta - 1980).
- eivat maksa lisenssimaksuja
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä erottaa. Ääni on selvästi kovempi kuin Hawkilla ja selvästi heikompi kuin Hornetilla. ;)

Terv. kuullut kaikki kolme saman iltapäivän aikana.

Tarkempaan analyysiin tarvittaneen sitten tottuneempi korva... :oops:

E: Jaha, tietysti avasin tämän lirpakkeen joskus tunteja sitten ja vastasin nyt tunteja myöhemmin tyhjää löpinää aiempien perään päivittämättä sivua välillä...
Minusta näytöslennossa ei Hornetin ja Gripenin välillä ollut juuri eroja. Jälkipoltolla molemmat möyryävät aikalailla mutta Hawk on hiljaisempi. Tämän erottaa myös kauempaa kun HN menee "kuivalla työnnöllä".
 
Minusta näytöslennossa ei Hornetin ja Gripenin välillä ollut juuri eroja. Jälkipoltolla molemmat möyryävät aikalailla mutta Hawk on hiljaisempi. Tämän erottaa myös kauempaa kun HN menee "kuivalla työnnöllä".

Näytöslennosta en tiedä, mutta kun samasta paikasta seurasin peräjälkeen Gripenin ja Hornetin nousua, niin koneiden välillä oli kyllä minunkin tottumattomin korvin havaittava ero.

Lisäys: Paha tietysti sanoa, revittikö ruotsalainen ohjaaja konettaan yhtä paljon kuin suomalainen kollega. Mutta tuskin ruotsalainenkaan tyytyi näyttämään jälkipolttimen liekkiä vain visuaalisista syistä.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Näytöslennosta en tiedä, mutta kun samasta paikasta seurasin peräjälkeen Gripenin ja Hornetin nousua, niin koneiden välillä oli kyllä minunkin tottumattomin korvin havaittava ero.

Lisäys: Paha tietysti sanoa, revittikö ruotsalainen ohjaaja konettaan yhtä paljon kuin suomalainen kollega. Mutta tuskin ruotsalainenkaan tyytyi näyttämään jälkipolttimen liekkiä vain visuaalisista syistä.
Meillä on eri korvat ja eri mielipiteet...
 
Meillä on eri korvat ja eri mielipiteet...

Suurimmalla osalla ihmisistä noin 3dB taitaa olla sellaimen ero jonka kuulevat.

Osa ei vielä tuommoista huomaa.

Tarkka harjaantumaton korva voi poimia alle 1dB:n erot.

Todella harvinaisen tarkka harjaantunut korva kertoo ensin, että minkä merkkisellä ja mallisella mikillä mikäkin soitin on äänitetty, missä kohtaa ja miten ne on leikattu sisään, kuinka monella leikkaaliimauksella joku kohta on tehty ja minkä väriset verhot siinä äänitystilassa oli.

(Miksi muuten yhden Hornetin äänessä on sellainen tuulisellakin kelillä kilometrien päästä aivan selvästi erottuvä viheltävä sivuääni, jota muissa Horneteissa ei ole?)
 
for continued development of the AIM-120 Advanced Medium-Range Air-to-Air Missile (Amraam) through fiscal 2032

Merkittava siina mielessa kun viimeisten piti tulla linjalta 2027; tuo ylla ei edes sano, etta tuotanto loppuisi 5 v myohemmin.
 
Luultavasti hydrauliikka.

Vihellys on sävyltään samantyyppistä kuin jos vanhoista tuunatuista kärryistä sanotaan että "turbo viheltää". Kohtalaisen korkea taajuus, joka saattaa olla sidoksissa moottorin kierrosnopeuteen.

Esiintyi aikansa paikkakunnalla x, lakkasi esiintymästä, palasi taas.

Kuuluu paremmin lähestymisen aikana kun koneen möykkä ei ole niin kova.
 
Melkein kuulostaa siltä kuin yhteen koneeseen oltaisiin pultattu Pratt &Whittneyn moottorit :D Ne kun ujeltavat pirusti käydessään idlellä, tai kun säätävät suuttimiaan, etenkin tehdessä suuria kaasun muutoksia loppulähestymisen aikana. Mutta Hornetissahan on GEn moottorit jotka käyttävät hydrauliikkaa paineen luomiseksi suuttimen muutoksiin.. outoa.. mutta ehkä hydrauliikan vaatiessa lisäpainetta apupumppu päästää viheltävän äänen? Nämä ovat kyllä puhtaita arvailuja.
 
Merkittava siina mielessa kun viimeisten piti tulla linjalta 2027; tuo ylla ei edes sano, etta tuotanto loppuisi 5 v myohemmin.

Tuo sisältää lähinnä SIP-kehitysohjelman jatkoa D-mallille ja ohjelmistokehitystä C3-C7 malleille, ja testaus ja ylläpitopalveluita. Tuotanto loppuu varmaankin silloin kun USAF/Navy lakkaa ostamasta lisää, eikö tällä hetkellä viimeisin suunniteltu eräosto ole Lot 35 n. vuonna 2025? Toki senkin jälkeen voi tulla lisäostoja, riippuen miten uudet ohjusprojektit etenevät.
 
Eikos sveitsilaisetkin ostaneet parikymmenta moottoria ja sitten saman maaran elektroniikan paivitysta, jotta saavat tuon maaran, parhaasta paasta, pysymaan rivissa pidempaan
 
Tuo sisältää lähinnä SIP-kehitysohjelman jatkoa D-mallille ja ohjelmistokehitystä C3-C7 malleille, ja testaus ja ylläpitopalveluita. Tuotanto loppuu varmaankin silloin kun USAF/Navy lakkaa ostamasta lisää, eikö tällä hetkellä viimeisin suunniteltu eräosto ole Lot 35 n. vuonna 2025? Toki senkin jälkeen voi tulla lisäostoja, riippuen miten uudet ohjusprojektit etenevät.
Ostetaan 2025 ja tuotannon loppu 2027 tuntuisvat menemaan yksiin?

Poimin omani pitkasta dokusta, koka kavi lapi koko ohjelman, tulevaisuus ml. 60v!
- yksi helmi oli, etta kustannus edeltajaan (Sparrow) verrattuna on ollut nelinkertainen, mutta tuo oli kongressin kukkaronvahdeille, eika sen pohjalta oltu tehty maara/ hinta -dekomponointia (oletan, etta Sarrow tuotanto jai selvasti alle Amraam'in)
 
Harjoituskoneissa merkittävä tekijä nykyään ja tulevaisuudessa on järjestelmäsimulaatio ("lentävä lentosimulaattori") ja nämä vaatimukset on joka ilmavoimilla tietenkin vähän erilaisia.

Voi olla jo mainittukin, mutta F-35 Adireiden myota IDF siirtyy 80/20% (jalkimmainen simulaattoreissa) 50/50 harjoitteluun
- heilla voi olla muita paremmat lelut ja sita kautta etulyontiasema (otettiinhan se sensorifuusiokyparakin sielta; tai siis toistaiseksi vain tilattiin)
 
Ostetaan 2025 ja tuotannon loppu 2027 tuntuisvat menemaan yksiin?

Poimin omani pitkasta dokusta, koka kavi lapi koko ohjelman, tulevaisuus ml. 60v!
- yksi helmi oli, etta kustannus edeltajaan (Sparrow) verrattuna on ollut nelinkertainen, mutta tuo oli kongressin kukkaronvahdeille, eika sen pohjalta oltu tehty maara/ hinta -dekomponointia (oletan, etta Sarrow tuotanto jai selvasti alle Amraam'in)

Sparrow-tuotanto taitaapi kyllä ylittää AMRAAM-tuotannon selkeästi. Olen nähnyt AMRAAM:lle lukuja 20 000+ ohjusta (paljonko tuossa dokumentissa, sitä en avannut), ja Sparrowlle Wikipedia taas antaa 70 000+.
 
Back
Top