Ilmavoimien tulevaisuus

@Rannari

Myös tuore Esiselvitys tukee ajatusta, että hävittäjiä haluttiin enemmän.

https://www.defmin.fi/files/3168/Esiselvitys_Hornet-kaluston_suorituskyvyn_korvaamisesta.pdf



Miksiköhän nyt sitten lähdettiin tarjouspyynnöissä hakemaan 64:ää? Pariisin rauhansopimuksen rajoitukset kumottiin yli 25 vuotta sitten, ja me takerrumme siihen yhä konehankinnassa (eikös tarjouspyynnöt lähtenyt hiljan 64 koneesta?), vaikka sotilaallisesti määritetty tarve olisi paljon suurempi. :rolleyes:

Toki minkäs näille rajallisille resursseille voi. Jo 64 koneen hankinta olisi pienoinen ihme. :(

On hippasen eri asia että halutaan ja että on olemassa hanke. Halun uskon ilman muuta mutta niin kaistapäistä poliitikkoa tai virkamiestä ei tästä ulottuvuudesta löydy että olisi lähtenyt tuota projektia viemään. Eli odotan vahvaa näyttöä muualta kuin Tehtaankadun tuutista.

Jakke oli tunnetusti taitava poimimaan sivulauseista detaljeja salaliittoteorioihinsa. Ja Eduskunnassa oli juuri tuolloin otollinen maaperä tuolle tarinalle. Onneksi ihan hänen veroistaan oksennusta ei ole ilmaantunut tilalle.
 
Teikäläisellä ei ole hakua käytettävissä, millä ohjelmalla dokumenttia nyt sitten selailetkin? o_O

Edustaja Laakso.

Katkesiko huhulta siivet nyt sitten tässä? :rolleyes:



En tiedä tarkemmin, mutta vuoden 1997 selonteosta löytyi vielä alla oleva. Jos asia pitää erikseen mainita, niin kai ajatus on sitten jossakin määrin ollut esilläkin.



http://www.defmin.fi/files/245/2512_2142_selonteko97_1_.pdf

Meikäläisellä on ainakin ikänäkö ja nakkisormet :D

Ei tietenkään katkennut siivet. Hypätään ihmeessä porukalla kommarien kelkkaan.
 
Sellainen asia ja julki lausuttu tavoitekin tähän aihepiiriin tietysti liityy että Ilmavoimathan kertoi jossain vaiheessa haluavansa lisää kaksipaikkaisia Horneteja suhdeluvun mentyä alkuun hiukan pieleen. Tuo hanke jopa sattumalta tilaisuuden tullen toteutui myöhemmin joten voidaan tietysti sanoa että JL oli oikeassa. ”Hieman” oli kuorrutusta mutta kuten kunnon propagandassa kuuluu niin nimeksi myös asiaa pohjalla. Sikäli kuin tuo asia oli ollut jo esillä vuonna 1998

Eli @Huhta alkuperäiseen kysymykseen vastaten: kyseessä ei olisi ollut kokonaan uuden konetyypin hankinta laivueittain tai HN-tuotantolinjan ylösajo ja siirto Suomeen vaan ehkä 2-3 käytetyn D-mallin koneen hankinta maailmalta.

Tältä osin myönnän toki olevani melkein väärässä. Hanke lisätorjuntahävittäjien hankinnasta oli melkein olemassa. Ei ehkä 1998 mutta myöhemmin.

Edit

Taisi myös olla niin että HN-tuotantolinjaa jopa laitettiin joltain osin tulille jotta HN-468:n rakentamiseksi tarvittavat osat saatiin Boeingilla tuotettua. Eli näyttö sen kuin vahvistuu.
 
Viimeksi muokattu:
tällainen
ilmaher-
ruus
saavutetaan
lisäämällä
torjuntahävittäjiä
ja
hankkimalla
torjuntahävittäjille
uusi
rynnäkkö-
aseistus
,
jota
sitäkin
erilaisissa
muistioissa
on
jo
esitetty.

taitava poimimaan sivulauseista
Yo:n perusteella yhden "tai" sanan korvaaminen - tai jos "ja" tarkoittaa eri pahveista poimimista niin silloinhan se voi olla jopa asiallisesti (ollut) oikein - on ollut ihan riittava tehokeino. Jalkimmainen esityshan toteutuikin.

melkein väärässä... Hanke lisätorjuntahävittäjien hankinnasta oli melkein olemassa.
Tuossakin samainen "tai" sanalla taiteilu katkaisisi Gordionin solmun keskelta ja tuo Salomonin tuomion...
Ja Eduskunnassa oli juuri tuolloin otollinen maaperä tuolle tarinalle.
Tosi on.

ehkä 2-3 käytetyn D-mallin koneen hankinta maailmalta.
Suomellahan on se Frankenstein-Hornetkin, kahden eri koneen puoliskoista yhteenhitsattu, kuin kolariauto. En nyt vain muista, oliko 1- vai 2-paikkainen?
 
Suomellahan on se Frankenstein-Hornetkin, kahden eri koneen puoliskoista yhteenhitsattu, kuin kolariauto. En nyt vain muista, oliko 1- vai 2-paikkainen?

Se oli kaksipaikkainen. Pureskelinkin asiaa jo tuossa ylempänä.

Olennaista on ettei harhaudu kuvittelemaan käynnissä olleen joku merkittävä hävittäjämäärän lisäys tms. niin kuin Jakke ilmeisen tarkoitushakuisesti antoi ymmärtää.
 
"Hawk-näytteenottokoneen siivessä on näytteenottosäiliö, ja lentäjillä lisäksi hiukkasnäytekerääjät. Siivessä oleva säiliö avataan halutuissa lentokorkeuksissa, ja säiliössä oleva suodatin kerää näytteitä. Korkeus, jolta kukin on näyte on otettu kirjataan ylös."

http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/metalli/2010-04-16/Ilmavoimat-lentää-tuhkanäytteiden-perässä-3288254.html
No kappas, en tunnistanut. Tuommoisia pistivät nuoremmat apumekaanikot paikalleen Tikkakoskella ihan palvelukseni loppupäivinä. Oli yksi ydinvoimala Neukkulassa poksahtanut. Eli kyllä niitä on käytetty jo meillä laskeuman mittaamiseen.
 
Oli yksi ydinvoimala Neukkulassa poksahtanut.

Niin, siitahan tuli laskua (laskeutuman lisaksi) sita kautta, etta Pohjoismaat yhdessa joutuivat kustantamaan samaa tyyppia olleen Ingelingan voimalan postamisen kaytosta
- maksoiko Venaja Pietarin jatevesien puhdistamot ihan ite? Aikoinaan silla suunnalla olleen kesamokkini edustan vedet samenivat ihan oleellisesti ja kalansaaliitkin karsivat kuolleiden pohjavesien levittaytymisesta
- kylla tassa ystavyytta on vuosien mittaan osoitettu ja todistettu roppakaupalla; onka tullut myos toiseen suuntaan?
 
Laitan tanne enka nimenomaan Suomea koskevaan "Hornetin seuraaja"- ketjuun, taas yksi opettavainen nokka tarttuu/ kun pyrsto irtoo -harakka katolla tarinoista:

Trudeau kampanjoi itsensa valtaan ottamalla mm. kalliina pidetyn F-35:n mukaan, vastakkainasettelu-kysymyksena konservatiivien kanssa. Politiikka oli siis "EI JSF" joka ikaankuin muuttui (vahingossa) hallitusohjelmaksi
Nyt ei ole loytynyt mitaan soveltuvaa ja SH meinattiin ostaa, kalliilla, valiaikaisratkaisuksi.
Sitten tuli kauppapoliittinen kiista Kanadan Bombardier-siviilikoneen osalta (Boeing vastapuolena ja valittajana) ja Trudeau pisti Boeingin tuotteet jaihin.
Nyt sitten seka LM etta Boeing "mustalistattu"
- mitas sitten ostetaan?

No, ei muuta kuin ensin varaosia ja sitten kokonaisia Hornetteja, sita mukaa kuin Australia poistaa niita JSF:n tielta. Tuokin prosessi vie vuosia.
- sveitsilaiset sentaan tekohengittavat Hornettejaan sveitsilaisella perusteellisuudella ja valmistautumisella
- Kanadan juttu on malliesimerkki siita, etta vaikka havittajahankinnoissa on vahva puolustuspoliittinen ulottuvuus maan rajojen ulkopuolellekin, niin puoluepolitiikkaa ei niilla pitaisi kayda... tai voi kayda "kapsays"
 
Trudeau lupasi järjestää avoimen hankintakilpailun korvaajasta, sitä ei ole peruttu. Super Hornet jupakassa oli kyse "väliaikais"mallin hankkimisesta, koska hankintakilpailun arveltiin vievän niin kauan aikaa.
 
Gripen -lisähankintahuhuun kytkeytyen:

1. Mitäs Ruotsi onkaan tehnyt sille Gripenin versiolle, jota Suomelle tarjottiin?

2. Jos se olisi valittu, niin miten Suomen ilmapuolustuskyvylle olisi käynyt 2010 -luvun näkökulmasta?

3. Missä kohtaa Suomi olisi joutunut a) valmistelemaan ja b) tekemään seuraavia hävittäjähankintoja?

4. Miten Gripen-valinta olisi vaikuttanut Suomen turvallisuuspoliittiseen asemoitumiseen suhteessa läntisiin turvallisuusyhteisöihin?

Vastaukset noihin kysymyksiin saattavat kertoa jotain pientä myös lisähankintakeskustelun motiiveista silloisilla poliittisilla areenoilla.
 
Super Hornet jupakassa oli kyse "väliaikais"mallin hankkimisesta, koska hankintakilpailun arveltiin vievän niin kauan aikaa.

Justiinsa niin.

Edellisesta kisasta (F-35 voitti, ai niin, unohdin mainita, etta kun tilausta ei ole alkanut kuulumaan, niin LM pikkuhiljaa on alkanut purkamaan Kanadaan suunnattuja alihankintoja projektiin) ja sen kiemuroista opittiin. Se kesti kauan mm. siksi, etta paikallisten PV;ien ajateltiin manipuloineen elinkaarikustannuksia ja laskelmien tekeminen siirrettiin Ministerioon "Public Works", jonka toimialaan kuuluu vastaavan pituisia ja mrd-maariltaankin vastaavia projekteja.
 
On hippasen eri asia että halutaan ja että on olemassa hanke. Halun uskon ilman muuta mutta niin kaistapäistä poliitikkoa tai virkamiestä ei tästä ulottuvuudesta löydy että olisi lähtenyt tuota projektia viemään. Eli odotan vahvaa näyttöä muualta kuin Tehtaankadun tuutista.

Jakke oli tunnetusti taitava poimimaan sivulauseista detaljeja salaliittoteorioihinsa. Ja Eduskunnassa oli juuri tuolloin otollinen maaperä tuolle tarinalle. Onneksi ihan hänen veroistaan oksennusta ei ole ilmaantunut tilalle.

Meikäläisellä on ainakin ikänäkö ja nakkisormet :D

Ei tietenkään katkennut siivet. Hypätään ihmeessä porukalla kommarien kelkkaan.

Sellainen asia ja julki lausuttu tavoitekin tähän aihepiiriin tietysti liityy että Ilmavoimathan kertoi jossain vaiheessa haluavansa lisää kaksipaikkaisia Horneteja suhdeluvun mentyä alkuun hiukan pieleen. Tuo hanke jopa sattumalta tilaisuuden tullen toteutui myöhemmin joten voidaan tietysti sanoa että JL oli oikeassa. ”Hieman” oli kuorrutusta mutta kuten kunnon propagandassa kuuluu niin nimeksi myös asiaa pohjalla. Sikäli kuin tuo asia oli ollut jo esillä vuonna 1998

Eli @Huhta alkuperäiseen kysymykseen vastaten: kyseessä ei olisi ollut kokonaan uuden konetyypin hankinta laivueittain tai HN-tuotantolinjan ylösajo ja siirto Suomeen vaan ehkä 2-3 käytetyn D-mallin koneen hankinta maailmalta.

Tältä osin myönnän toki olevani melkein väärässä. Hanke lisätorjuntahävittäjien hankinnasta oli melkein olemassa. Ei ehkä 1998 mutta myöhemmin.

Edit

Taisi myös olla niin että HN-tuotantolinjaa jopa laitettiin joltain osin tulille jotta HN-468:n rakentamiseksi tarvittavat osat saatiin Boeingilla tuotettua. Eli näyttö sen kuin vahvistuu.

Älä nyt hyvä veli tartu siihen Laakson kirjoitukseen ja "hankkeeseen". Suhtauduin ylipäätään varauksellisesti koko hommaan (mm. asian pohtiminen virkamiestasolla - voihan virkamiehet pohtia vaikka mitä, mutta eivät he asiaa päätä).

Muistelen jossakin kirjassa mainitun, että Hornetin viimeisten toimitusten lähestyessä pohdittiin (oletettavasti virkamiestasolla) suurempia ilmavoimia, mutta päädyttiin siihen lopputulokseen, että taloudelliset edellytykset puuttuvat.

Pihvi on mielestäni siinä, että oli tarve, ja tarve eteni niinkin pitkälle, että asia selvitettiin ja asia tyssäsi lähinnä taloudellisiin resursseihin ja poliittiseen mahdottomuuteen. Jos taloudelliset resurssit ja poliittiset realiteetit olisivat lisähankinnat sallineet, niin varmasti niitä olisi tehty.

Mitä tulee väitteeseesi, että vuoden 1997 selonteossa olisi ollut kyse muutaman D-mallin koneen lisähankinnasta, niin en näe sille mitään todisteita. Pl. ajallinen yhteys, jos määrä oli jo tuolloin havaittu liian pieneksi.

Päinvastaiseen taas viittaa aiemmin siteeraamani esiselvitys, jossa todetaan, että "hankittu konemäärä ei pohjautunut operatiiviseen tarpeeseen" ja että "vuoden 1997 selonteon valmistelussa tarkasteltiin hävittäjäkaluston lisähankintoja edellä mainitun rajoituksen korjaamiseksi". Edelleen todetaan, että "hävittäjien lukumäärä on edelleen haasteellinen Suomen laajan alueen puolustamiseksi".

Uskotko tosiaan, että pari D-mallin konetta lisää olisi tyydyttänyt operatiiviset tarpeet ja korjaisi lukumäärän puutteet laajan alueen puolustuksessa? Minä en usko hetkeäkään. Kyllä tähtäimessä oli selkeästi isompi hankinta.
 
Älä nyt hyvä veli tartu siihen Laakson kirjoitukseen ja "hankkeeseen". Suhtauduin ylipäätään varauksellisesti koko hommaan (mm. asian pohtiminen virkamiestasolla - voihan virkamiehet pohtia vaikka mitä, mutta eivät he asiaa päätä).



Pihvi on mielestäni siinä, että oli tarve, ja tarve eteni niinkin pitkälle, että asia selvitettiin ja asia tyssäsi lähinnä taloudellisiin resursseihin ja poliittiseen mahdottomuuteen. Jos taloudelliset resurssit ja poliittiset realiteetit olisivat lisähankinnat sallineet, niin varmasti niitä olisi tehty.

Mitä tulee väitteeseesi, että vuoden 1997 selonteossa olisi ollut kyse muutaman D-mallin koneen lisähankinnasta, niin en näe sille mitään todisteita. Pl. ajallinen yhteys, jos määrä oli jo tuolloin havaittu liian pieneksi.

Päinvastaiseen taas viittaa aiemmin siteeraamani esiselvitys, jossa todetaan, että "hankittu konemäärä ei pohjautunut operatiiviseen tarpeeseen" ja että "vuoden 1997 selonteon valmistelussa tarkasteltiin hävittäjäkaluston lisähankintoja edellä mainitun rajoituksen korjaamiseksi". Edelleen todetaan, että "hävittäjien lukumäärä on edelleen haasteellinen Suomen laajan alueen puolustamiseksi".

Uskotko tosiaan, että pari D-mallin konetta lisää olisi tyydyttänyt operatiiviset tarpeet ja korjaisi lukumäärän puutteet laajan alueen puolustuksessa? Minä en usko hetkeäkään. Kyllä tähtäimessä oli selkeästi isompi hankinta.

Laakson osuus on pakko nostaa esiin koska hän esitti asian olleenkin salahanke tai kansanvaltaisia elimiä vastaan suunnattu salaliitto. Ja tällä verukkeella hän oli sitten torpedoimassa Pv:n muitakin hankkeita. Jakke oli paljon vaarallisempi myyräntyön tekijä kuin vaikkapa paljon esillä ollut desantti Bäckelström. Mikään hänen lausumansa ei saa jäädä huhuna elämään.

Sekin on aivan olennainen kysymys onko kyseessä todellinen hanke vai joku epävirallinen kahvihuonekeskustelu jonka kukaan ei kuvittelekaan johtavan mihinkään. Murhe on varmasti ollut tiedossa HN-hankinnasta saakka. Tuskinpa sitä on tarvinnut erikseen selvitellä. Sen näkee suoraan siitä mihin Pv on arvioinut kalustollaan kykenevänsä.

En ole ( ainakaan tarkoituksellisesti ) väittänyt selonteossa puhutun D-mallin lisähankinnasta. Kunhan toin esiin epäjohdonmukaisuuden omassa vuodatuksessani eli että jonkinlaisesta lisähankinnasta oli matkan varrella puhuttu. Selonteon aikaan tuota murhetta ei liene vielä tuotu julki vaan vasta 2000-luvun alkupuolella. Otin siis asian itse esille ettei muiden tarvitse :)

Selonteon teksti on nähdäkseni vain periaatteellinen toteamus siitä että täyttä ilmaherruutta ei voida tavoitella koska tarvittaisiin lisää koneita joiden hankintaan ei taas ole mahdollisuutta. Rahoitus edellä mennään ja siihen tyydytään mitä on saatu. Tarve ilman muuta oli periaatteessa olemassa ( on edelleen ) ja selonteossakin todettu. Jos olisi tavoiteltu ilmaherruutta olisi pitänyt lisätä hävittäjien määrää. Itse en näe siinä mitään piilomerkityksiä. Jokainen peilaa sitä tietysti omasta vinkkelistään ja omien ennakkokäsitystensä ja toiveidensa kautta. Oikean vastauksen voi antaa vain tekstin laatija.

Ja ei. En kuvittele niillä D-koneilla tavoitellun muutosta operatiiviseen kykyyn vaan tyyppikoulutuksessa tarvittavan koulutuskaluston määrän lisäämistä todellisen tarpeen mukaiseksi. Ihan niin kuin asia julkisuudessakin esitettiin. Alkuperäisen hankinnan suhdeluku oli pielessä. Olisi pitänyt hankkia esim. 54+10 tai 55+9.
 
Onko tama joku eri juttu kuin Mustaruudin eduskuntapapereista/ -keskustelusta nostama lainaus?

Ei. (Mustiksen sijaan lähti Huhdan puheenvuorosta kasvamaan.)

Sen aiemmin puhutun keskustelunpätkän inspiroima ajatuskuku.

Mulla on vähän sellainen asenne, että jos Jaakko Laakson nimi mainitaan niin kannattaa pysähtyä ja lähteä siitä, että joku kusetus, tuplakusetus tai triplakusetus on jossain ja jotenkin menossa.

Sama asenne kohdistuu toki muutamaan muuhunkin nimeen.
 
Viimeksi muokattu:
Laakson osuus on pakko nostaa esiin koska hän esitti asian olleenkin salahanke tai kansanvaltaisia elimiä vastaan suunnattu salaliitto. Ja tällä verukkeella hän oli sitten torpedoimassa Pv:n muitakin hankkeita. Jakke oli paljon vaarallisempi myyräntyön tekijä kuin vaikkapa paljon esillä ollut desantti Bäckelström. Mikään hänen lausumansa ei saa jäädä huhuna elämään.

Sekin on aivan olennainen kysymys onko kyseessä todellinen hanke vai joku epävirallinen kahvihuonekeskustelu jonka kukaan ei kuvittelekaan johtavan mihinkään. Murhe on varmasti ollut tiedossa HN-hankinnasta saakka. Tuskinpa sitä on tarvinnut erikseen selvitellä. Sen näkee suoraan siitä mihin Pv on arvioinut kalustollaan kykenevänsä.

En ole ( ainakaan tarkoituksellisesti ) väittänyt selonteossa puhutun D-mallin lisähankinnasta. Kunhan toin esiin epäjohdonmukaisuuden omassa vuodatuksessani eli että jonkinlaisesta lisähankinnasta oli matkan varrella puhuttu. Selonteon aikaan tuota murhetta ei liene vielä tuotu julki vaan vasta 2000-luvun alkupuolella. Otin siis asian itse esille ettei muiden tarvitse :)

Selonteon teksti on nähdäkseni vain periaatteellinen toteamus siitä että täyttä ilmaherruutta ei voida tavoitella koska tarvittaisiin lisää koneita joiden hankintaan ei taas ole mahdollisuutta. Rahoitus edellä mennään ja siihen tyydytään mitä on saatu. Tarve ilman muuta oli periaatteessa olemassa ( on edelleen ) ja selonteossakin todettu. Jos olisi tavoiteltu ilmaherruutta olisi pitänyt lisätä hävittäjien määrää. Itse en näe siinä mitään piilomerkityksiä. Jokainen peilaa sitä tietysti omasta vinkkelistään ja omien ennakkokäsitystensä ja toiveidensa kautta. Oikean vastauksen voi antaa vain tekstin laatija.

Ja ei. En kuvittele niillä D-koneilla tavoitellun muutosta operatiiviseen kykyyn vaan tyyppikoulutuksessa tarvittavan koulutuskaluston määrän lisäämistä todellisen tarpeen mukaiseksi. Ihan niin kuin asia julkisuudessakin esitettiin. Alkuperäisen hankinnan suhdeluku oli pielessä. Olisi pitänyt hankkia esim. 54+10 tai 55+9.

On yleisesti ottaen kummallista, jos kaksipaikkaisten määrä on havaittu liian alhaiseksi noin pian hankinnan jälkeen, mutta ei hankintahetkellä. Yksipaikkaisten määräkin supistui lopulta kolmella, mikä vähensi aavistuksen kaksipaikkaisten tarvetta. Missä mentiin pieleen?

Ilmavoimilla luulisi olleen hyvä käsitys siitä, paljonko koulutukseen tarvitaan kaksipaikkaisia koneita. Voisi kuvitella, että olisi konsultoitu muita käyttäjiä koulutusohjelmista ja -tuntimääristä ennen hankintapäätöstä. Ilmeisesti ei, mikä osoittaa tiettyä kompetenssin puutetta.

Gripen -lisähankintahuhuun kytkeytyen:

Sekoitat ilmeisesti asiat. Kyseessä oli rakentamani hypoteettinen skenaario, että jos vuonna 1992 olisi valittu Gripen Hornetin sijaan, niin olisiko Gripeneitä myöhemmin hankittu lisää, jos/kun edullisia vähän käytettyjä olisi ollut tarjolla.

Toinen juttu oli sitten reaalimaailmassa Hornet-hankinnan jälkeen 90-luvulla alustavasti pohdittu torjuntahävittäjien lisähankinta. Mutta siihen saumaan on vaikea nähdä Gripeniä reaalimaailmassa, kun se ei tarjoa Hornetia enempää ja kaksityyppijärjestelmä synnyttää omat kustannuksensa.

1. Mitäs Ruotsi onkaan tehnyt sille Gripenin versiolle, jota Suomelle tarjottiin?

Ruotsi on luopunut A/B-version käytöstä ja päivittänyt osan vanhoista koneista C/D-versioon.

2. Jos se olisi valittu, niin miten Suomen ilmapuolustuskyvylle olisi käynyt 2010 -luvun näkökulmasta?

Konetta olisi päivitetty ihan kuten Hornetiakin, jolloin ilmapuolustuskyky olisi säilynyt ajanmukaisena.

3. Missä kohtaa Suomi olisi joutunut a) valmistelemaan ja b) tekemään seuraavia hävittäjähankintoja?

Todennäköisesti osapuilleen samoihin aikoihin kuin nytkin. Ellei sitten poliittinen paine olisi vaikuttanut (kts. alla).

4. Miten Gripen-valinta olisi vaikuttanut Suomen turvallisuuspoliittiseen asemoitumiseen suhteessa läntisiin turvallisuusyhteisöihin?

Välit Ruotsin kanssa olisivat saattaneet muodostua tiiviimmiksi yhteisen kaluston ja sen tiimoilta syntyvän kanssakäymisen johdosta. Luultavasti Suomea olisi houkuteltu ja jopa painostettu mukaan Gripen E:n kehitystyöhön jakamaan riskiä, "kun Suomella on jo hyvät kokemukset Gripenistä".

Vastaukset noihin kysymyksiin saattavat kertoa jotain pientä myös lisähankintakeskustelun motiiveista silloisilla poliittisilla areenoilla.

Tiedä en, mutta epäilen.
 
Ei. (Mustiksen sijaan lähti Huhdan puheenvuorosta kasvamaan.)

Sen aiemmin puhutun keskustelunpätkän inspiroima ajatuskuku.
Kiiytos selvennyksesta. Kun en lukenut sita eduskunnan 60 sivua aivan loppuun, ja kun siina koko ajan puhuttiin vain geneerisesti torjuntahavittajista (lisahankinta) tai Horneteista (jo tehty paatos), niin Gripen-maininnan tultua kehiin en voinut olla ajattelematta, etta olin ohittanut jonkin muun selvityksen tai lainauksen senaikaisista spekulaatioista. Phew! Ei onneksi ollut kaynyt kapsays (minulla):)
 
Back
Top