Niin, tuo tekee Mach 4 ja hohtaa jotain 900 C luokkaa lampoa. Hyperhan vasta alkaa Mach 5:sta ja sitten voi laskea, mita IR-varoittimella tekee, kun hyvalla saalla nakee puolensadan km:n paahan, ja huonolla ei paljon patkaakaan?
Ilmavoimien tulevaisuus
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmavoimat tulevaisuus
Jokseenkin kaikilla muillakin Hornet-käyttäjillä kaksipaikkaisten osuus on ollut huomattavasti Suomea korkeampi eli 20% ja yli. Syitä on varmasti erilaisia mutta meillä niitä on joka tapauksessa poikkeuksellisen vähän.
Huhta
Greatest Leader
Espanja: 84+12 konetta.
Arvasin että milliville iskee. Sinuun voi aina luottaa Siksi siellä lukee JOKSEENKIN KAIKILLA
Espanjakin aloitti hiukan vaatimattomammin eli muistaakseni 60+12 -hankinnalla.
Talouselämässä juttua HX-hankkeesta:
UUTINEN
Kuinka kilpailuttaa 10 miljardin hankinta, kun edes myyjä ei halua aina kertoa kaikkea?
17.10.2017 08:30
KONEET JA LAITTEETTURVALLISUUSMAANPUOLUSTUSOHJELMISTOTVAIN TILAAJILLE
Puolustusvoimat kerää tietoa torjuntahävittäjien aseista seitsemän eri maan asetehtailta. Ilmavoimien uusiin koneisiin tarvitaan jopa yli miljardin euron arvoiset aseet, kertoo hävittäjähankkeen johtaja Lauri Puranen.
Herhiläisen piikit: tällaista aseistusta Hornetissa on
Sidewinder AIM-9X. Lyhyen kantaman lämpöhakuinen ilmatorjuntaohjus, tarkoitettu aseeksi vihollisen lentokoneita vastaan, toimii myös maasta ammuttavana ilmatorjuntaohjuksena. Kantomatka noin 18 km, valmistaja Raytheon. Hinta noin 60 000 euroa kpl.
AGM-154 JSOW. (Joint Standoff Weapon.) Taittuvilla siivillä varustettu liitopommi, joka ohjautuu maaliin lämpökameraohjauksen ja GPS:n avulla. Kantomatka yli 70 km. Valmistaja Raytheon. (AGM on lyhenne sanoista Air to Ground, ilmasta maahan)
Amraam AIM-120. (Advanced Medium-Range Air-to-Air Missile.) Tutkaohjattu keskimatkan ilmataisteluohjus, jossa on kiinteäpolttoaineinen rakettimoottori. Nopeus 4 kertaa äänennopeus, kantomatka 20 km. Valmistaja Raytheon.
JDAM. (Joint Direct Attack Munition.) GPS- ohjattu täsmäpommi. Kantama 16–24 km, pommin painosta ja pudotuskorkeudesta riippuen. Valmistaja Boeing.
AGM-158 JASSM. (Joint Air-to-Surface Standoff Missile.) Pitkän kantaman risteilyohjus, joka tulee Suomen ilmavoimien käyttöön ensi vuonna. Ohjuksella voidaan tuhota kohteita yli 300 kilometrin päässä. Valmistaja Lockheed Martin, hinta noin 800 000 euroa kpl.
"Jos ajatellaan, että yksi kone maksaisi sata miljoonaa ja niitä olisi yhteensä 64, niin se tarkoittaisi 6,4 miljardia. Siihen on lisättävä aseiden sekä huolto- ja koulutussopimusten arvo, joista saadaan hankkeen kokonaishinta-arvioksi 7–10 miljardia euroa.”
Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja, kenraalimajuri evp Lauri Puranen käyttää paljon konditionaalia: Jos maksaisi, jos olisi. Hänen on virkansa vuoksi varottava paljastamasta Suomen hävittäjähankkeen täsmällisiä tavoitteita, koska ne voivat heijastua lentokonetehtaiden hintapyyntöihin.
Suomen hallitus päättää uusien hävittäjien hankinnasta todennäköisesti alkuvuonna 2021. Tarjolla on viisi eri konetyyppiä, kolme eurooppalaista ja kaksi amerikkalaista. Lisäksi koneisiin tarvitaan aseet, tutkat, sensorit ja muuta tekniikkaa.
Kun Lauri Puranen puhuu sadasta miljoonasta, kannattaa muistaa että luku on pyöristetty. Suomelle kaupattavien hävittäjäkoneiden hintoja ei löydy mistään hinnastosta, vaan kaikki riippuu siitä, millaiseen neuvottelutulokseen päästään.
”Eri valmistajien fly away -hinnat poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi F-35:ssä on sisäänrakennettuna tekniikkaa, joka on muissa erillistä varustusta”, Puranen kertoo ja korostaa, ettei tarkoitus ole kehua mitään tiettyä hävittäjää. Sitä paitsi hinta-laatu -suhde ratkaisee: ”Tavoitteemme on hankkia Suomelle suorituskykyisin paketti koneita ja niiden aseita.”
Varovasti. Lauri Puranen puhuu hävittäjähankkeesta, mutta varoo mainitsemasta tarjokkaiden merkkejä. Vuonna 2021 hallituksen pitäisi päättää, ostaako Suomi Lockheed Martinin F-35, Saabin Gripen E, Dassaultin Rafale, Boeingin Super Hornet vai Eurofighterin Typhoon -hävittäjät. PEKKA KARHUNEN
Kuka: Lauri Puranen, 58
Työ: Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja. Koordinoi Suomen hävittäjäkaluston uusimista eli HX-hanketta sekä merivoimien Laivue 2020 -hanketta.
Ura: Ilmavoimien komentaja 2012–2014, Pääesikunnan logistiikkapäällikkö 2011–2012, Ilmavoimien esikuntapäällikkö 2009–2011, Lapin lennoston komentaja 2005–2009
Sotilasarvo: kenraalimajuri evp
Julkisista lähteistä löytyy nykyaikaisen hävittäjän hinta-arvioita, jotka vaihtelevat 60:n ja 120 miljoonan euron välillä. Samanlaista hajontaa on myös aseiden hinnoissa. Purasen mukaan aseiden hinta on 10–20 prosenttia hävittäjähankkeen kokonaishinnasta.
Ohjukset ja pommit tilataan usean vuosikymmenen aikana, joten lopullinen hinta selviää vasta kaukana tulevaisuudessa. ”Ei ole järkevää heti aluksi hankkia koko varastoa täyteen, koska aseiden elinkaari on usein lyhyempi kuin koneiden”, Puranen sanoo.
Puolustusministeriö lähetti viime viikolla torjuntahävittäjien aseistusta koskevan tietopyynnön seitsemän maan hallitukselle. Pyynnön saivat Iso-Britannia, Israel, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Yhdysvallat.
Hallitukset lähettävät pyynnön edelleen maansa asetehtaille. Ne taas kertovat ensi vuoden puolella Suomen puolustushallinnolle, millaisia aseita heillä on tarjota. Vasta sen jälkeen Suomi jättää aseista virallisen tarjouspyynnön.
”Haemme ratkaisua, joka toimisi 2060-luvulle asti, eli haluamme tietoa nykyisten asejärjestelmien tulevista päivityksistä sekä myös kokonaan uusista, kehitteillä olevista aseista”, Puranen kertoo.
Markkinoilla on kolmenlaisia aseita: niitä jotka ovat jo valmiiksi myytävänä, niitä joiden ostamiseen tarvitaan valmistajamaan hallituksen lupa, ja keskeneräisiä tai huippusalaisia aseita.
”On myös asehankkeita, joista emme tiedä mitään, joten niistä on vaikea kysyä.” Vaivalloinen tietopyyntökierros on tarpeen, jotta tilausta ei aikanaan tehtäisi puutteellisen informaation pohjalta.
Puolustusvoimia kiinnostaa myös, mitkä aseet on suojattu vientikielloilla. Ase- teollisuuden suurvalta USA vahtii tarkkaan, ettei sen sotilaallista huipputeknologiaa päädy vihamielisiin maihin.
Puranen mainitsee esimerkkinä ilmavoimien tilaaman JASSM-risteilyohjuksen. Sen ostoluvan saaminen Yhdysvaltain puolustusministeriöltä ja kongressilta kesti kahdeksan vuotta. Kauppa on nyt siinä vaiheessa, että ensimmäiset JASSMit saadaan ilmavoimien käyttöön joskus ensi vuoden aikana.
”Haemme ratkaisua, joka toimisi 2060-luvulle asti, eli haluamme tietoa nykyisten asejärjestelmien tulevista päivityksistä sekä myös kokonaan uusista, kehitteillä olevista aseista.”
Hävittäjähankkeeseen kuuluu muutakin kuin pommeja ja ohjuksia. Esimerkiksi koneiden itsepuolustukselle tärkeät suojausjärjestelmät ja sensorit on räätälöitävä vastaamaan käyttäjän määrittelemää uhkakuvaa. Oma lukunsa ovat elektronisen sodankäynnin laitteet.
Esimerkiksi Boeingin elektronisen sodankäynnin erikoiskoneen Growlerin myynti Suomeen vaatisi USA:n hallinnon erikoisluvan. Boeingin Growler eli EA-18 G on kokonaan vientirajoitusten alainen, ja toistaiseksi sen myynti on sallittu vain Australiaan.
”Emme edes tarkkaan tiedä, mitkä sen ominaisuudet ovat”, Puranen sanoo. Hän ei ota kantaa siihen, tarvitsisiko Suomi tällaista erikoiskonetta.
Puranen muistuttaa, että Suomi hakee tulevien vuosikymmenien puolustustarpeisiinsa ”kokonaisvaltaista ratkaisua”, jossa pelkkä koneiden lukumäärä ei ratkaise. Hän pitää kuitenkin kiinni siitä, että määrä olisi 64 eli sama kuin nykyisiä Horneteja ostettaessa 90-luvun alussa.
”Emme puhu siitä, mikä on yhden koneen suorituskyky, vaan siitä mikä on koneosaston suorituskyky. Jos osastossa on neljä konetta, niin se ei ole neljä kertaa tehokkaampi kuin yksi kone, vaan teho kasvaa kahdeksankertaiseksi, kun osasto toimii elektronisesti verkottuneena.”
Purasen mukaan kriisitilanteessa ilmaan pitäisi saada samaan aikaan jopa kymmenen taisteluosastoa, jotta koko maan rajoja voitaisiin suojata. Tavallisesti noin 70 prosenttia lentokalustosta on lentokunnossa ja loput huollossa tai päivitettävänä. Siitä seuraa puolustusministeriön arvio, jonka mukaan hävittäjiä pitäisi olla 64. Ne kaikki pitää myös aseistaa.
Hävittäjien lukumäärää on vaikea korvata hankkimalla mahdollisimman tehokkaita ohjuksia ja pommeja. Huipputeknologiasta huolimatta hävittäjän on päästävä optimaaliselle etäisyydelle maalista.
”Oikea maalinosoitus on tärkeää. Jos et pysty ampumaan oikeaan paikkaan, niin ohjuksella ei ole mitään merkitystä. Jos se menee vaikka sata metriä ohi, niin se on hukka-ammus, ja pahimmassa tapauksessa ammut omia tai siviilejä”, Puranen sanoo.
Oma ongelmansa uusien koneiden aseistamisessa on aseen ja koneen yhteensovittaminen. Jokaiseen konetyyppiin on suunniteltu tietty asejärjestelmä, mutta koneen käyttäjä voi myöhemmin haluta kokonaan uusia aseita. Järjestelmien integrointi voi kuitenkin tulla kalliiksi.
”Meidän on tiedettävä, mihin kaikkiin koneisiin eri asejärjestelmät ovat integroitavissa”, Puranen sanoo. ”Kantamme on, että lentokonetoimittaja vastaa tarjouksessa esitettävien asejärjestelmien integroinnista ja että tämä sisältyy hintaan. Meidän on tiedettävä vastuiden rajat.”
Kuinka kilpailuttaa 10 miljardin hankinta, kun edes myyjä ei halua aina kertoa kaikkea?
17.10.2017 08:30
KONEET JA LAITTEETTURVALLISUUSMAANPUOLUSTUSOHJELMISTOTVAIN TILAAJILLE
Puolustusvoimat kerää tietoa torjuntahävittäjien aseista seitsemän eri maan asetehtailta. Ilmavoimien uusiin koneisiin tarvitaan jopa yli miljardin euron arvoiset aseet, kertoo hävittäjähankkeen johtaja Lauri Puranen.
Herhiläisen piikit: tällaista aseistusta Hornetissa on
Sidewinder AIM-9X. Lyhyen kantaman lämpöhakuinen ilmatorjuntaohjus, tarkoitettu aseeksi vihollisen lentokoneita vastaan, toimii myös maasta ammuttavana ilmatorjuntaohjuksena. Kantomatka noin 18 km, valmistaja Raytheon. Hinta noin 60 000 euroa kpl.
AGM-154 JSOW. (Joint Standoff Weapon.) Taittuvilla siivillä varustettu liitopommi, joka ohjautuu maaliin lämpökameraohjauksen ja GPS:n avulla. Kantomatka yli 70 km. Valmistaja Raytheon. (AGM on lyhenne sanoista Air to Ground, ilmasta maahan)
Amraam AIM-120. (Advanced Medium-Range Air-to-Air Missile.) Tutkaohjattu keskimatkan ilmataisteluohjus, jossa on kiinteäpolttoaineinen rakettimoottori. Nopeus 4 kertaa äänennopeus, kantomatka 20 km. Valmistaja Raytheon.
JDAM. (Joint Direct Attack Munition.) GPS- ohjattu täsmäpommi. Kantama 16–24 km, pommin painosta ja pudotuskorkeudesta riippuen. Valmistaja Boeing.
AGM-158 JASSM. (Joint Air-to-Surface Standoff Missile.) Pitkän kantaman risteilyohjus, joka tulee Suomen ilmavoimien käyttöön ensi vuonna. Ohjuksella voidaan tuhota kohteita yli 300 kilometrin päässä. Valmistaja Lockheed Martin, hinta noin 800 000 euroa kpl.
"Jos ajatellaan, että yksi kone maksaisi sata miljoonaa ja niitä olisi yhteensä 64, niin se tarkoittaisi 6,4 miljardia. Siihen on lisättävä aseiden sekä huolto- ja koulutussopimusten arvo, joista saadaan hankkeen kokonaishinta-arvioksi 7–10 miljardia euroa.”
Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja, kenraalimajuri evp Lauri Puranen käyttää paljon konditionaalia: Jos maksaisi, jos olisi. Hänen on virkansa vuoksi varottava paljastamasta Suomen hävittäjähankkeen täsmällisiä tavoitteita, koska ne voivat heijastua lentokonetehtaiden hintapyyntöihin.
Suomen hallitus päättää uusien hävittäjien hankinnasta todennäköisesti alkuvuonna 2021. Tarjolla on viisi eri konetyyppiä, kolme eurooppalaista ja kaksi amerikkalaista. Lisäksi koneisiin tarvitaan aseet, tutkat, sensorit ja muuta tekniikkaa.
Kun Lauri Puranen puhuu sadasta miljoonasta, kannattaa muistaa että luku on pyöristetty. Suomelle kaupattavien hävittäjäkoneiden hintoja ei löydy mistään hinnastosta, vaan kaikki riippuu siitä, millaiseen neuvottelutulokseen päästään.
”Eri valmistajien fly away -hinnat poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi F-35:ssä on sisäänrakennettuna tekniikkaa, joka on muissa erillistä varustusta”, Puranen kertoo ja korostaa, ettei tarkoitus ole kehua mitään tiettyä hävittäjää. Sitä paitsi hinta-laatu -suhde ratkaisee: ”Tavoitteemme on hankkia Suomelle suorituskykyisin paketti koneita ja niiden aseita.”
Varovasti. Lauri Puranen puhuu hävittäjähankkeesta, mutta varoo mainitsemasta tarjokkaiden merkkejä. Vuonna 2021 hallituksen pitäisi päättää, ostaako Suomi Lockheed Martinin F-35, Saabin Gripen E, Dassaultin Rafale, Boeingin Super Hornet vai Eurofighterin Typhoon -hävittäjät. PEKKA KARHUNEN
Kuka: Lauri Puranen, 58
Työ: Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja. Koordinoi Suomen hävittäjäkaluston uusimista eli HX-hanketta sekä merivoimien Laivue 2020 -hanketta.
Ura: Ilmavoimien komentaja 2012–2014, Pääesikunnan logistiikkapäällikkö 2011–2012, Ilmavoimien esikuntapäällikkö 2009–2011, Lapin lennoston komentaja 2005–2009
Sotilasarvo: kenraalimajuri evp
Julkisista lähteistä löytyy nykyaikaisen hävittäjän hinta-arvioita, jotka vaihtelevat 60:n ja 120 miljoonan euron välillä. Samanlaista hajontaa on myös aseiden hinnoissa. Purasen mukaan aseiden hinta on 10–20 prosenttia hävittäjähankkeen kokonaishinnasta.
Ohjukset ja pommit tilataan usean vuosikymmenen aikana, joten lopullinen hinta selviää vasta kaukana tulevaisuudessa. ”Ei ole järkevää heti aluksi hankkia koko varastoa täyteen, koska aseiden elinkaari on usein lyhyempi kuin koneiden”, Puranen sanoo.
Puolustusministeriö lähetti viime viikolla torjuntahävittäjien aseistusta koskevan tietopyynnön seitsemän maan hallitukselle. Pyynnön saivat Iso-Britannia, Israel, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa ja Yhdysvallat.
Hallitukset lähettävät pyynnön edelleen maansa asetehtaille. Ne taas kertovat ensi vuoden puolella Suomen puolustushallinnolle, millaisia aseita heillä on tarjota. Vasta sen jälkeen Suomi jättää aseista virallisen tarjouspyynnön.
”Haemme ratkaisua, joka toimisi 2060-luvulle asti, eli haluamme tietoa nykyisten asejärjestelmien tulevista päivityksistä sekä myös kokonaan uusista, kehitteillä olevista aseista”, Puranen kertoo.
Markkinoilla on kolmenlaisia aseita: niitä jotka ovat jo valmiiksi myytävänä, niitä joiden ostamiseen tarvitaan valmistajamaan hallituksen lupa, ja keskeneräisiä tai huippusalaisia aseita.
”On myös asehankkeita, joista emme tiedä mitään, joten niistä on vaikea kysyä.” Vaivalloinen tietopyyntökierros on tarpeen, jotta tilausta ei aikanaan tehtäisi puutteellisen informaation pohjalta.
Puolustusvoimia kiinnostaa myös, mitkä aseet on suojattu vientikielloilla. Ase- teollisuuden suurvalta USA vahtii tarkkaan, ettei sen sotilaallista huipputeknologiaa päädy vihamielisiin maihin.
Puranen mainitsee esimerkkinä ilmavoimien tilaaman JASSM-risteilyohjuksen. Sen ostoluvan saaminen Yhdysvaltain puolustusministeriöltä ja kongressilta kesti kahdeksan vuotta. Kauppa on nyt siinä vaiheessa, että ensimmäiset JASSMit saadaan ilmavoimien käyttöön joskus ensi vuoden aikana.
”Haemme ratkaisua, joka toimisi 2060-luvulle asti, eli haluamme tietoa nykyisten asejärjestelmien tulevista päivityksistä sekä myös kokonaan uusista, kehitteillä olevista aseista.”
Hävittäjähankkeeseen kuuluu muutakin kuin pommeja ja ohjuksia. Esimerkiksi koneiden itsepuolustukselle tärkeät suojausjärjestelmät ja sensorit on räätälöitävä vastaamaan käyttäjän määrittelemää uhkakuvaa. Oma lukunsa ovat elektronisen sodankäynnin laitteet.
Esimerkiksi Boeingin elektronisen sodankäynnin erikoiskoneen Growlerin myynti Suomeen vaatisi USA:n hallinnon erikoisluvan. Boeingin Growler eli EA-18 G on kokonaan vientirajoitusten alainen, ja toistaiseksi sen myynti on sallittu vain Australiaan.
”Emme edes tarkkaan tiedä, mitkä sen ominaisuudet ovat”, Puranen sanoo. Hän ei ota kantaa siihen, tarvitsisiko Suomi tällaista erikoiskonetta.
Puranen muistuttaa, että Suomi hakee tulevien vuosikymmenien puolustustarpeisiinsa ”kokonaisvaltaista ratkaisua”, jossa pelkkä koneiden lukumäärä ei ratkaise. Hän pitää kuitenkin kiinni siitä, että määrä olisi 64 eli sama kuin nykyisiä Horneteja ostettaessa 90-luvun alussa.
”Emme puhu siitä, mikä on yhden koneen suorituskyky, vaan siitä mikä on koneosaston suorituskyky. Jos osastossa on neljä konetta, niin se ei ole neljä kertaa tehokkaampi kuin yksi kone, vaan teho kasvaa kahdeksankertaiseksi, kun osasto toimii elektronisesti verkottuneena.”
Purasen mukaan kriisitilanteessa ilmaan pitäisi saada samaan aikaan jopa kymmenen taisteluosastoa, jotta koko maan rajoja voitaisiin suojata. Tavallisesti noin 70 prosenttia lentokalustosta on lentokunnossa ja loput huollossa tai päivitettävänä. Siitä seuraa puolustusministeriön arvio, jonka mukaan hävittäjiä pitäisi olla 64. Ne kaikki pitää myös aseistaa.
Hävittäjien lukumäärää on vaikea korvata hankkimalla mahdollisimman tehokkaita ohjuksia ja pommeja. Huipputeknologiasta huolimatta hävittäjän on päästävä optimaaliselle etäisyydelle maalista.
”Oikea maalinosoitus on tärkeää. Jos et pysty ampumaan oikeaan paikkaan, niin ohjuksella ei ole mitään merkitystä. Jos se menee vaikka sata metriä ohi, niin se on hukka-ammus, ja pahimmassa tapauksessa ammut omia tai siviilejä”, Puranen sanoo.
Oma ongelmansa uusien koneiden aseistamisessa on aseen ja koneen yhteensovittaminen. Jokaiseen konetyyppiin on suunniteltu tietty asejärjestelmä, mutta koneen käyttäjä voi myöhemmin haluta kokonaan uusia aseita. Järjestelmien integrointi voi kuitenkin tulla kalliiksi.
”Meidän on tiedettävä, mihin kaikkiin koneisiin eri asejärjestelmät ovat integroitavissa”, Puranen sanoo. ”Kantamme on, että lentokonetoimittaja vastaa tarjouksessa esitettävien asejärjestelmien integroinnista ja että tämä sisältyy hintaan. Meidän on tiedettävä vastuiden rajat.”
Tätä asiaa on foorumilla arvailtu:
"Puranen mainitsee esimerkkinä ilmavoimien tilaaman JASSM-risteilyohjuksen. Sen ostoluvan saaminen Yhdysvaltain puolustusministeriöltä ja kongressilta kesti kahdeksan vuotta. Kauppa on nyt siinä vaiheessa, että ensimmäiset JASSMit saadaan ilmavoimien käyttöön joskus ensi vuoden aikana."
"Puranen mainitsee esimerkkinä ilmavoimien tilaaman JASSM-risteilyohjuksen. Sen ostoluvan saaminen Yhdysvaltain puolustusministeriöltä ja kongressilta kesti kahdeksan vuotta. Kauppa on nyt siinä vaiheessa, että ensimmäiset JASSMit saadaan ilmavoimien käyttöön joskus ensi vuoden aikana."
Hyva artikkeli; varmaan oli haastateltavallakin osuutensa asiaan.
... tuleepa mieleen Obaman sutkaus, tavatessaan Trudeauta Trumpin jo tultua valituksi, etta "nyt on sitten Sinun harteillasi toimia taman maanosan vanhempana valtiomiehena"
asiaan.
Koonaispaketeista ei yleensa aseiden osuus irtoa, mutta Rafale oli Intiaan taysin uusi konetyyppi ja 36:lle tuli aseita $700milj. edesta (ja ehka vahan paalle Intialla jo olleista Mirage-koneista).
Nyt "joku" on sita mielta, etta meilla ei viela olekaan pitkan matkan A2A-puikkoja
Ihan hyva, kun han peraan luettelee kaiken, mika ei ole kiinteasti koneessa (varamoottoritkin mahtuvat samaan kategoriaan).
Tuossa alkaa kierratyksen merkitys jo nakya; montako konetta enemman saadaan ostettua, jos entiset istuvat niihin?
Vaikka Australian Hornetit ovat jo ruosteisia ja Kanada jo lentaa vastaavia, niin siella on syntynyt lehdistossa spekulaatio, etta salliiko ITAR koneiden eteenpain myymisen (tarjouspyyntohan, etta paljollako ja milloin lahtisi kuinka montako, on vastaanotettu)
... tuleepa mieleen Obaman sutkaus, tavatessaan Trudeauta Trumpin jo tultua valituksi, etta "nyt on sitten Sinun harteillasi toimia taman maanosan vanhempana valtiomiehena"
- hyvin perusteltu, tuo 70% on kv. vertailuissa erittain hyvaa luokkaa, mutta kai Horneteilla on paasty siihen, ja ylikin
Huhta
Greatest Leader
Sveitsistä voisin todeta, että "oli", ei "on". Nykyään enää kuudennes on kaksipaikkaisia, kun alkuperäisestä hankintamäärästä on jäljellä 25 yksipaikkaista ja 5 kaksipaikkaista.
Tuo olisi myös varsin vaatimaton salaliitto jos suurena tavoitteena on hankkia 2 kpl hävittäjäkoneita
On se nyt useamman sadan miljoonan markan salaliitto. Ei mitään pikkurahoja. Jos mietitään, mitä tuolla rahalla sai esim. DDR:n jäämistöstä...
(No, jätetään väliin, DDR-kalustolle on omakin ketjunsa.)
Sveitsistä voisin todeta, että "oli", ei "on". Nykyään enää kuudennes on kaksipaikkaisia, kun alkuperäisestä hankintamäärästä on jäljellä 25 yksipaikkaista ja 5 kaksipaikkaista.
Joo ei tästä tarvitse mitään kunniakysymystä tehdä. Suomalaisilla oli siis hankintahetkellä poikkeuksellisen vähän kaksipaikkaisia. Toisaalta suomalaiset ovat poikkeuksellisen hyviä pysymään niillä ilmassa. Tai siis tuomaan ne ehjänä kentälle. Patrialla tuo toki on onnistunut huonommin kuin Ilmavoimilla.
Kelpaako kompromissiksi?
Huhta
Greatest Leader
Jo eei tästä tarvitse mitään kunniakysymystä tehdä. Suomalaisilla oli siis hankinta hetkellä poikkeuksellisen vähän kaksipaikkaisia. Toisaalta suomalaiset ovat poikkeuksellisen hyviä pysymään niillä ilmassa.
Kelpaako kompromissiksi?
Melkein kelpaa.
Teet joka tapauksessa melko radikaaleja johtopäätöksiä pienen otoksen perusteella. Maailmassa on kahdeksan Hornet-käyttäjämaata, joista kuudella kaksipaikkaisten osuus hankitusta määrästä on vähintään 20 prosenttia. Neljännes käyttäjämaista (Suomi ja Espanja) jää siis tuon rajan alapuolelle, joten ei se nyt niin harvinaista ole.
Lisäksi tässä tapauksessa on oikeasti paikallisia erikoisolosuhteita (on on, älkää naurako!). Hornet hankittiin Suomeen alkujaan pelkäksi torjuntahävittäjäksi. Kuinka moni muu Hornet-käyttäjä on hankkinut Hornetin pelkäksi torjuntahävittäjäksi? Moni muu käyttäjä on todennäköisesti painottanut kaksipaikkaisten määrää monipuolisemman "työnkuvan" vuoksi, toinen silmäpari takapenkillä voi olla hyödyllinen rynnäköinnissä.
Jos otetaan verrokiksi F-15A/B, niin F-15A:n tuotantomäärä oli 384 konetta ja F-15B:n 61 konetta. Tämä on jo aika lähellä suomalaista jakaumaa, vaikka toki meillä on edelleen suhteessa hieman vähemmän kaksipaikkaisia. Kaksipaikkaisten osuus on kuitenkin kaukana 20 prosentista.
Puranen ei ole muuten enää PVn palveluksessa, joten hänellä ei välttämättä just viimeisintä tietoa ole. Tarkalla JASSMin palvelukseenastumispäivällä ei ole kauheasti merkitystä HX hankkeen kanssa. Mutta voi hyvin alkaa toimitukset vaikka ensi vuoden puolella. Silloin tosin olisi kulunut yli 2 vuotta siitä kun varsinainen tilaus pistettiin Lockheedille.
Melkein kelpaa.
Teet joka tapauksessa melko radikaaleja johtopäätöksiä pienen otoksen perusteella. Maailmassa on kahdeksan Hornet-käyttäjämaata, joista kuudella kaksipaikkaisten osuus hankitusta määrästä on vähintään 20 prosenttia. Neljännes käyttäjämaista (Suomi ja Espanja) jää siis tuon rajan alapuolelle, joten ei se nyt niin harvinaista ole.
Lisäksi tässä tapauksessa on oikeasti paikallisia erikoisolosuhteita (on on, älkää naurako!). Hornet hankittiin Suomeen alkujaan pelkäksi torjuntahävittäjäksi. Kuinka moni muu Hornet-käyttäjä on hankkinut Hornetin pelkäksi torjuntahävittäjäksi? Moni muu käyttäjä on todennäköisesti painottanut kaksipaikkaisten määrää monipuolisemman "työnkuvan" vuoksi, toinen silmäpari takapenkillä voi olla hyödyllinen rynnäköinnissä.
Jos otetaan verrokiksi F-15A/B, niin F-15A:n tuotantomäärä oli 384 konetta ja F-15B:n 61 konetta. Tämä on jo aika lähellä suomalaista jakaumaa, vaikka toki meillä on edelleen suhteessa hieman vähemmän kaksipaikkaisia. Kaksipaikkaisten osuus on kuitenkin kaukana 20 prosentista.
Mä mitään johtopäätöksiä tee. Kunhan laskin suhdeluvun
Edit
Espanjan suhdeluku muuttui juuri...
Viimeksi muokattu:
Näkyy käyvän tietyssä lounasravintolassa Unioninkadulla. Olen pari kertaa vaaninut tilaisuutta heittäytyä juttusille jos Puranen olisi yksin liikkeellä. Vielä ei ole tullut tilaisuutta enkä siellä kyllä käykään kuin kerran tai pari kuussa. Olisi mielenkiintoista jutustella asioista joista toinen ei voi lausua mitään konkreettista
Sarek1
Ylipäällikkö
Näkyy käyvän tietyssä lounasravintolassa Unioninkadulla. Olen pari kertaa vaaninut tilaisuutta heittäytyä juttusille jos Puranen olisi yksin liikkeellä. Vielä ei ole tullut tilaisuutta enkä siellä kyllä käykään kuin kerran tai pari kuussa. Olisi mielenkiintoista jutustella asioista joista toinen ei voi lausua mitään konkreettista
Harkitse vielä tuota Laten porisuttamista ennen kauppoja veli hyvä; sinut otetaan pikaisesti seurantaan ja mpnet -yhteys käy ilmi. Foorumin tutkimisen jälkeen ”securitate” koputtaa monelle ovelle...
Ja vähän asiaa: F-35 on ehdokas HX-hankkeessa, tässä kevyesti hartioilta hunnutettuna.
Viimeksi muokattu:
Harkitse vielä tuota Laten porisuttamista ennen kauppoja veli hyvä; sinut otetaan pikaisesti seurantaan ja mpnet -yhteys käy ilmi. Foorumin tutkimisen jälkeen ”securitate” koputtaa monelle ovelle...
Tiedättepähän ketä on kiittäminen kun foorumi yhtäkkiä suljetaan...
Vahan niinkuin Draken-tilastot: ostetaan jalkijunassa, ja taysin kypsalle tyypille (ei kamalle!) tulee vahemman tilastotapauksia.
Itseni tieteelliseksi neuvonantajaksi tahan vaittelyyn nimittamanani neuvon herroja keskittymaan moodin ja tilastollisen keskiarvon kayttaytymiseroihin.Melkein kelpaa.
. Valitettavasti en osaa suomea - vaittama
- mutta jotain muita kielia ja numeroita puhun sujuvasti
.Vaara kytispaikka; Porssiklubihan on nykyisin(?) yksityisravintola. Aikoinaan sain saannot muutettua niin, etta naisetkin paasivat sisaan... Ei siis seuralaisilleni, vaan reiluus alaisteni osalta.
Tammoisen tappauksen osalta
"Tiedättepähän ketä on kiittäminen kun foorumi yhtäkkiä suljetaan..."
olen tehnyt suojastusta etukateen luomalla yli kymmenen tuhatta "postausta" muille paikkakunnille.
Ja kerannyt kimpsuni ja kampsuni nekin
pois Ohranan (tulevista) jalanjaljista.http://aviationweek.com/awindefense/boeing-mbda-meteor-wanted-non-us-f-15-operators
F-15 operaattorit haluavat Meteorin.
F-15 operaattorit haluavat Meteorin.
https://www.dodbuzz.com/2017/10/17/air-force-delays-t-x-contract/
T-X valinta siirtymässä 2018 puolelle, syynä budjetti ja protestien pelko, eli valinta pitää perustella huolellisesti.
T-X valinta siirtymässä 2018 puolelle, syynä budjetti ja protestien pelko, eli valinta pitää perustella huolellisesti.
Suomen Hawkit. jotkin niista, kestanevat viela pitkaan. Mutta 2018 jalkeen nayttaisi, etta uusia saa vain Intiasta.
Taalla Britanniassa on kova painostus paalla ostaa T2:ia Red Arrows'eille... tekohengityksena.
Olishan se kiva kun naapurista voisi ostaa/ lainata hyvia koulutuskoneita? Vai ovatko liian hyvia (=kalliiita) todellisen tarpeen kantilta?
- Leonardo, jonka kone tipahti USAn kisasta g-vaatimuksen takia, ei luovuta, vaan jahtaa nyt 2020/21 alkavaa edistyneiden koulutuskoneiden (ml. aggressor fleet) kontrahtia UK:ssa.
Taalla Britanniassa on kova painostus paalla ostaa T2:ia Red Arrows'eille... tekohengityksena.
Olishan se kiva kun naapurista voisi ostaa/ lainata hyvia koulutuskoneita? Vai ovatko liian hyvia (=kalliiita) todellisen tarpeen kantilta?
- Leonardo, jonka kone tipahti USAn kisasta g-vaatimuksen takia, ei luovuta, vaan jahtaa nyt 2020/21 alkavaa edistyneiden koulutuskoneiden (ml. aggressor fleet) kontrahtia UK:ssa.
https://scout.com/military/warrior/...tation-Planning-and-Investments-for-101453042
"The Air Force has begun experimenting and conceptual planning for a 6th generation fighter aircraft to emerge in coming years as a technological step beyond the F-35, service leaders said"
"The Air Force has begun experimenting and conceptual planning for a 6th generation fighter aircraft to emerge in coming years as a technological step beyond the F-35, service leaders said"