Ilmavoimien tulevaisuus

Suomessa ongelmana on toiminta venäläisen ilmatorjunnan kantaman sisällä. Tutkavalvontakone on hidas ja lentää toimiakseen korkealla eli kyseessä on hyvä maali ilmatorjunnalle. Pitäisin turhan kalliina investointina jotta voi sitten sotatilanteessa testailla toimiiko ECM-laitteisto vai ei. Todennäköisesti pitäisi investoida myös elso-koneisiin aew-koneiden lisäksi.

Jos taas lennetään Venäjän ilmatorjunnan kantaman ulottumattomissa ollaan niin kaukana ettei saada lisäarvoa erinäisiin maasensoreihin verrattuna.

Toki ilmatorjunta on riski AEW-koneille, mutta ei ne maasijoitteisetkaan tutkat kovin taistelunkestäviä ole ja niitä uhkaa vielä useammat asejärjestelmät. Hyvä muistaa, että ei ne ilmatorjunnan ilmoitetut kantamat ole NEZ-kantamia myöskään isommille koneille, jotka ovat hitaampia mutta kykenevät myös tiputtamaan korkeutta ja lentämään kantaman ulkopuolelle. Parempi taistelunkestävyys on yksi syy, miksi GlobalEye on isomman suihkuturbiinikoneen alla. Suurin hyöty ilmavalvontakoneessa on alakatveen puute ja liikkuvuus, sekä kyky valvoa myös maa- ja merikohteita.
 
Toki ilmatorjunta on riski AEW-koneille, mutta ei ne maasijoitteisetkaan tutkat kovin taistelunkestäviä ole ja niitä uhkaa vielä useammat asejärjestelmät. Hyvä muistaa, että ei ne ilmatorjunnan ilmoitetut kantamat ole NEZ-kantamia myöskään isommille koneille, jotka ovat hitaampia mutta kykenevät myös tiputtamaan korkeutta ja lentämään kantaman ulkopuolelle. Parempi taistelunkestävyys on yksi syy, miksi GlobalEye on isomman suihkuturbiinikoneen alla. Suurin hyöty ilmavalvontakoneessa on alakatveen puute ja liikkuvuus, sekä kyky valvoa myös maa- ja merikohteita.

Toki kyseessä on kolmiulotteinen shakki, mutta ongelmana on, että kun tutkakone laskee korkeuttaaan laskee myös sen oma tutkahorisontti jolloin tutkakoneen etu poistuu. Käytännössä epäilisin, että jo pelkkä tutkalukitus aiheuttaisi erinäisiä paniikkiliikkeitä. Ulottaakseen valvonnan tehokkaasti vihollisen puolelle koneen pitäisi lentää lähellä taistelualueen etureunaa.

Joka tapauksessa merkittävä tutkakonehankinta olisi miljardiluokan investointi johon ei ole nähtävissä olevilla puolustusbudjeteilla rahaa.
 
Tutkavalvonta konetta ei liene ilma-alivoimainen koskaan menestyksekkäästi käyttänyt. Tokko on edes millään muotoa järkevää hankki kone jollei saman tein hankita kykyä hommata ilmanherruus.
 
Toki kyseessä on kolmiulotteinen shakki, mutta ongelmana on, että kun tutkakone laskee korkeuttaaan laskee myös sen oma tutkahorisontti jolloin tutkakoneen etu poistuu. Käytännössä epäilisin, että jo pelkkä tutkalukitus aiheuttaisi erinäisiä paniikkiliikkeitä. Ulottaakseen valvonnan tehokkaasti vihollisen puolelle koneen pitäisi lentää lähellä taistelualueen etureunaa.

Joka tapauksessa merkittävä tutkakonehankinta olisi miljardiluokan investointi johon ei ole nähtävissä olevilla puolustusbudjeteilla rahaa.

Ei se tutkakoneen etu ihan heti poistu, koska sen mittaamat maalit ovat aina korkeammalla kuin se tutka joka tutkakonetta etsii. Tutkakoneen etuhan on nimenomaan kyky katsoa matalalle.

Esimerkki: tutkakoneen lentokorkeus on 5000m. Pisimmillään se on maasta 15m maston päässä nököttävällä tutkalla havaittavissa 300km päästä. Vastaavasti tutkakone itse voi havaita 150 metrin korkeudella lentävät koneet 350 kilometrin päästä.

Maassa oleva tutka taasen voi havaita 150m korkeudella lentävät koneet noin 65km päästä.

Ei kun kalkuloimaan:

http://members.home.nl/7seas/radcalc.htm
 
... Jos taas lennetään Venäjän ilmatorjunnan kantaman ulottumattomissa ollaan niin kaukana ettei saada lisäarvoa erinäisiin maasensoreihin verrattuna.
...

Tutkakoneen tutkan kantama on kuitenkin sen 400-600 km. Venäjä ei voi noita järeitä IT-ohjuksiaan istuttaa meidän rajan läheisyydessä (koska vastatoimet), ja joka tapauksessa äärikantamalle ampuminen olisi vähän ohjuksien tuhlaamista. Suurempi uhka tutkakoneille olisi varmastikin vihollisen ilmavoimat eivätkä "superohjukset" kuolemanympyröineen.
 
Tutkavalvonta konetta ei liene ilma-alivoimainen koskaan menestyksekkäästi käyttänyt. Tokko on edes millään muotoa järkevää hankki kone jollei saman tein hankita kykyä hommata ilmanherruus.
no jollain hemmetin keinolla pitaa hankkiutua ilma-alivoimaiseksi joten ei missaan nimessa hommata vaan tutkakoneita, mehan voidaan parjata sitten!!!!!
 
Tutkakoneen tutkan kantama on kuitenkin sen 400-600 km. Venäjä ei voi noita järeitä IT-ohjuksiaan istuttaa meidän rajan läheisyydessä (koska vastatoimet), ja joka tapauksessa äärikantamalle ampuminen olisi vähän ohjuksien tuhlaamista. Suurempi uhka tutkakoneille olisi varmastikin vihollisen ilmavoimat eivätkä "superohjukset" kuolemanympyröineen.

Jos tutkakone ei mittaa vastustajan puolelle ei se tuota merkittävää lisäarvoa maatutkiin tai passiivisiin sensoreihin verrattuna. Tutkakoneen tutkan kantama pieneen maaliin
on pienempi kuin maksimikantama, noin 250km kieppeillä (brosyyriarvoja E-3:lle ja E-2D:lle Erieyelle 225km. Todellinen kantama toki lienee pienempi.)

Tutkakone on arvokas maali johon kannattaa käyttää arvokkaitakin järjestelmiä tappioiden tuottamiseen. Tällainen tehtävä saatetaan tehdä väijytyksenäkin, ts. ohjuslavetti lähemmäs rintamalinjaa, tutka kauempana sillä sen mittausetäisyys isoon tutkakoneeseen on pidempi.

Lisäksi pitäisin erittäin mahdollisena, että Venäjällä on käytössään tutkakoneita varten erityisesti valmistettuja ohjuksia - vaikkapa S-400:n ohjuksia ilmalaukaistavana versiona.
 
Viimeksi muokattu:

Joku fiksu tyyppi totesi joskus, että kaikki tärkeimmät asiat löytyvät pikku-uutisista. Tarkoitti jotain sellaista, että asia on niin merkittävä, että se ylittää uutiskynnyksen, mutta siitä ei vielä tajuta tai nähdä kunnolla että mistä kaiken kaikkiaan on kyse.

En tiedä miksi tämä muisikuva tuli juuri tämän uutisen yhteydessä mieleen.
 
Tutkavalvontakoneissa vain tuppaa olemaan se puoli, että ne ovat helvetin kalliita maasijoitteeseen tutkakalustoon verrattuna. Ja kuten @Lurker on aiemmin huomauttanut, niitä tarvitaan useita kattavan tilannekuvan luomiseen.

Maassa olevilla tutkilla on katveensa, toisaalta niitä saa samalla rahalla huomattavan ison määrän. Lisäksi alakatveita voidaan paikata varsin kustannustehokkaasti aisti-ilmavalvonnalla, vaikka tarvittavat viestivälineet eivät olekaan ilmaisia. Tutkalla toki saadaan paremmin selville kohteiden määrä ja laatu huonoissa sää ja/tai näkyvyysolosuhteissa.

Mikäli haetaan katveiden paikkaamiseen soveltuvaa edullista tutkaa, niin Improved Sentinel nostolavalla tulee mieleen. Tutkan hinta on käytännössä olematon, vuonna 2011 valmistajalta tilattiin 56 tutkaa alle 3 miljoonan dollarin kappalehinnalla! Nostolava ja viestiyhteydet maksavat jotakin päälle, mutta kun Hawkeyen yksikköhinta kuulemma on 80 milliä, niin maasijoitteisia tutkia saa samalla rahalla varsin hyvän määrän.

Video nostolavasta tutkalla:

https://maanpuolustus.net/threads/ilmatorjunta.523/post-260925
 
Lisäksi pitäisin erittäin mahdollisena, että Venäjällä on käytössään tutkakoneita varten erityisesti valmistettuja ohjuksia - vaikkapa S-400:n ohjuksia ilmalaukaistavana versiona.

Tämä tulee mieleen:

https://en.wikipedia.org/wiki/R-37_(missile)

Sekä tämä Intialle kehitetty:

https://en.wikipedia.org/wiki/Novator_KS-172

Ja jotta ei tule sanomista naapurin superohjuksista, niin kyllähän vastaavia ohjuksia on kehitetty lännessäkin:

https://en.wikipedia.org/wiki/AIM-54_Phoenix
 
No voi helevetin helevetti... nyt loppuu jo sanat...

Novator KS-172 on kehitetty juurikin Bukin 9K37 -ohjuksesta. En pitäisi lainkaan mahdottomana, etteikö Venäjällä voisi olla "ässänä hihassa" tutkakoneen tappajia, vaikkapa aktiivitutkahakuinen 9M96 voisi tarjota aika pitkää kantamaa.
 
Mikäli haetaan katveiden paikkaamiseen soveltuvaa edullista tutkaa, niin Improved Sentinel nostolavalla tulee mieleen. Tutkan hinta on käytännössä olematon,vuonna 2011 valmistajalta tilattiin56 tutkaa alle 3 miljoonan dollarin kappalehinnalla! Nostolava ja viestiyhteydet maksavat jotakin päälle, mutta kun Hawkeyen yksikköhinta kuulemma on 80 milliä, niin maasijoitteisia tutkia saa samalla rahalla varsin hyvän määrän.

Video nostolavasta tutkalla:

https://maanpuolustus.net/threads/ilmatorjunta.523/post-260925

Aerostat tutkalle voisi toimia takalinjoilla myös...
 
Novator KS-172 on kehitetty juurikin Bukin 9K37 -ohjuksesta. En pitäisi lainkaan mahdottomana, etteikö Venäjällä voisi olla "ässänä hihassa" tutkakoneen tappajia, vaikkapa aktiivitutkahakuinen 9M96 voisi tarjota aika pitkää kantamaa.
S-400 ilmalaukaistavana kuten sanoit saattaa olla houreita Moskovasta...
 
Novator KS-172 on kehitetty juurikin Bukin 9K37 -ohjuksesta. En pitäisi lainkaan mahdottomana, etteikö Venäjällä voisi olla "ässänä hihassa" tutkakoneen tappajia, vaikkapa aktiivitutkahakuinen 9M96 voisi tarjota aika pitkää kantamaa.

Ei kai siinä erityistä ässää tarvita. Vaihtoehtoja AEW koneen ampumiseen on:

1) ampua pitkän kantaman ohjuksella
2) lentää kovaa lähemmäs ja ampua keskimatkan ohjuksella
3) tulla häiveen turvin riittävän lähelle.

Kohtaan 1 on jo olemassa MiG-31BM ja R-33/37 tai Kh-31, maasta ammuttuna S-400 ja 40N6, jos siitä on ikinä saatu pakettia.

Kohtaan 2 käy mikä tahansa Suhoin hävittäjä.

Vaihtoehtoa 3 voi yrittää Su-57:llä.

Sen sijaan salainen ilmatorjuntaohjuksesta rakennettu superpuikko menee samaan luokkaan laseraseistettujen haikalojen kanssa.
 
Tutkakoneen tutkan kantama on kuitenkin sen 400-600 km. Venäjä ei voi noita järeitä IT-ohjuksiaan istuttaa meidän rajan läheisyydessä (koska vastatoimet), ja joka tapauksessa äärikantamalle ampuminen olisi vähän ohjuksien tuhlaamista. Suurempi uhka tutkakoneille olisi varmastikin vihollisen ilmavoimat eivätkä "superohjukset" kuolemanympyröineen.

Haluaisin vähän tuoda mittasuhdetta tuohon rajan läheisyyteen sijoittamiseen, koska siitä keskustellaan usein suuntaan ja toiseen:

Venäjä toi S-400:n Syyriaan Khmeimimin lentotukikohtaan. Voidaan toki väitellä, mitä uhkaa vastaan järjestelmä siellä on, mutta järjestelmä tuotiin Syyriaan turkkilaisen hävittäjän ammuttua alas venäläisen rynnäkkökoneen. Turkin rajalta tuonne tukikohtaan on reilu 50 km.

Toinen mittapuu voisi olla Kaliningrad. Jos siis Venäjän uhkaukset tuoda ohjusjärjestelmä Kaliningradiin pitävät paikkansa, en nyt löytänyt täysin varmaa ja luotettavaa lähdettä, jonka mukaan ohjuksia todella olisi alueella. Eikä sitä kyllä ole kenelläkään intresseissä huudella, Venäjä ei halua Naton tietävän todellista tilannetta ja sikäli kuin Nato tietää, Nato ei halua Venäjän tietävän, että Nato tietää. No, kartalla mitattuna Kaliningrad on sen muotoinen alue, että järjestelmän saa parhaimmillaankin n. 50 kilometrin etäisyydelle Liettuan ja Puolan rajasta.

Eli se 50 km lienee sellainen etäisyys, jolle venäläiset voisivat tuoda raskaita ja arvokkaita ohjusjärjestelmiä. Ollaan kohtuu mukavasti tavallisen putkitykistön ulottumattomissa, jolla vastapuoli voisi yrittääkin roiskia summamutikassa potentiaalisia ilmatorjunnan ryhmitysalueita. Toisaalta järjestelmän viemisessä kauemmas taas ei ole itua, koska silloin järjestelmän teho heikkenee liikaa ja koska varsinaisilta kaukovaikutusaseilta (JASSM, ATACMS ym.) ei kuitenkaan pääse pakoon.
 
Ai jeeeeesusss! Hommataan vittu sitten valkoiseksi maalatut kepit rajamiehille, he sitten ilmoittaa kun ryssa ampuu raketin ja se kolahtaa siihen pajusta vuoltuun salaiseen aktiivisondiin jota rajamiehet pitaa kasissaan!!!!! Aaaaagh. Haaparannan juna, missa olikaan matkaliput????
 
Back
Top