Ilmavoimien tulevaisuus

Tuo 64 hävittäjää on kyllä Suomen kokoiselta maalta tosi hyvä saavutus. Ainoastaan Euroopassa Kreikalla on enemmän hävittäjiä per capita.

Itse asiassa kävin lävitse wikipedian listoista kaikki USA:n taistelukoneet (ei sisällä helikoptereja, mutta pommittajat, hävittäjät, jne kylläkin...), ja Suomella on jonkun verran enemmän hävittäjiä per capita kuin USA:lla.

Jos tuo 64 F-35 saadaan, niin se on kyllä sitten tosi jykevä ja kunnioitettava panostus.
 
Toivottavasti vuonna 2021 päätös tehdään mahdollisimman aikaisin vuodesta, jolloin kaiken maailman mielipidevaikuttamisille jäisi vähemmän aikaa.
 
Toivottavasti vuonna 2021 päätös tehdään mahdollisimman aikaisin vuodesta, jolloin kaiken maailman mielipidevaikuttamisille jäisi vähemmän aikaa.

Aikaa vaikuttaa on ollut vähintäänkin esiselvityksestä asti. Puoli vuotta sinne tai tänne, en ole huolissani.

Taloustilanne voi sen sijaan muuttua varsin äkillisesti, niin hyvään kuin huonoon. Useimmat kai ovat povanneet huonoa, mutta voihan se olla, että joku maalämpökaivon poraaja törmää merkittävään luonnonvaraesiintymään tai että jostakin startupista tulee kohta Teslan kirittäjä. Tai kenties Google siirtää loputkin konesalinsa suomalaisen peruskallion sisään.
 
Keskiviikkona nimitettyllä "ilmavoimaministerillä" mielenkiintoinen tausta:
"Löytyihän se kuva kun oikein etsi. Kuvassa silloinen suurlähettiläs Barbara Barrett ja
@FinnishAirForce
hornet jonka kyytiin tuleva ilmavoimaministeri pääsi. Picture by Us Embassy Finland: Ambassador Barbara Barrett and Finnish air force F-18D Hornet fighter jet"
D7NKCxTWsAEkDv2.jpeg
 
Keskiviikkona nimitettyllä "ilmavoimaministerillä" mielenkiintoinen tausta:
"Löytyihän se kuva kun oikein etsi. Kuvassa silloinen suurlähettiläs Barbara Barrett ja
@FinnishAirForce
hornet jonka kyytiin tuleva ilmavoimaministeri pääsi. Picture by Us Embassy Finland: Ambassador Barbara Barrett and Finnish air force F-18D Hornet fighter jet"
Katso liite: 33827
Kuvassa kiinnostaa korkea kallioseinämä koneen takana. Onko meillä tarkoituksella louhittu koneiden parkkipaikat kallioseinämien väliin sirpalevaikutukselta suojaamiseksi?
 
Kysymys: jos valitaan Super Hornet - kannattaako säilyttää Legacy Horneteja valemaaleina? Aika pienin muutostöin ne saataisiin näyttämään Super Hornetilta päällisin puolin. Niitä voisi sirotella ympäri lentotukikohtia ja oikeat koneet olisivat piilossa maanteillä.
 
Kysymys: jos valitaan Super Hornet - kannattaako säilyttää Legacy Horneteja valemaaleina? Aika pienin muutostöin ne saataisiin näyttämään Super Hornetilta päällisin puolin. Niitä voisi sirotella ympäri lentotukikohtia ja oikeat koneet olisivat piilossa maanteillä.
Eihän siitä haittaakaan olisi, aidomman näköinen joka tapauksessa, kuin vaikkapa vanerista veistetty mock-up!
 
Kuvassa kiinnostaa korkea kallioseinämä koneen takana. Onko meillä tarkoituksella louhittu koneiden parkkipaikat kallioseinämien väliin sirpalevaikutukselta suojaamiseksi?

Aika monella suomalaiskentällä on erilaisia kallioleikkauksia ja taskuja sekä maavalleja koneiden suojaksi. Ihan siviilikentiläkin. Tuo on varsin huokeaa suojaa ja kasvattaa jo hyökkääjän osumatarkkuusvaadetta huomattavasti.
 
Kuvassa kiinnostaa korkea kallioseinämä koneen takana. Onko meillä tarkoituksella louhittu koneiden parkkipaikat kallioseinämien väliin sirpalevaikutukselta suojaamiseksi?
Näyttää ihan Pirkkalan hangaarin takana olevalta kallioleikkaukselta. Se on kyllä ihan tilanpuutteen vuoksi louhittu. Näillä kallioleikkauksilla on myös käänteinen vaikutus paineaaltojen muodossa - enpä usko, että kiinteitä tukikohtia kallioluolia lukuunottamatta olisi mietitty ilmaiskuja silmälläpitäen/kestäviksi.
5085DE7F-8921-4320-B18E-1CBC808B1247.jpeg16294304-3A4C-4D08-A7F5-DBB7E0DF9692.jpeg
 
Viimeksi muokattu:
Näyttää ihan Pirkkalan hangaarin takana olevalta kallioleikkaukselta. Se on kyllä ihan tilanpuutteen vuoksi louhittu.
Pirkkalan suunnitelmat tehtiin 1970-luvun puolivälissä. Kallioseinään päättyvät rullaustiet johtuvat luultavasti siitä, että silloin ajateltiin niitä jossain vaiheessa jatkettavan maan sisään. Siihen aikaan oletettiin myös, että harmaa vaihe antaa meille valmistautumisaikaa Talvisodan YH:n tapaan.
 
Pirkkalan suunnitelmat tehtiin 1970-luvun puolivälissä. Kallioseinään päättyvät rullaustiet johtuvat luultavasti siitä, että silloin ajateltiin niitä jossain vaiheessa jatkettavan maan sisään. Siihen aikaan oletettiin myös, että harmaa vaihe antaa meille valmistautumisaikaa Talvisodan YH:n tapaan.

Erilaisia maavallisuojia rakennettiin Rissalaan ihan viime vuosina kun tukikohtaa paranneltiin. Vähän samanlaisia kuin mitä näkee maantietukikohdissa. Halpaa suojarakentamista jos vertaa kallioluoliin tai betonibunkkereihin. Toki suojakin on tietysti aika paljon vaatimattomampi.
 
Aika monella suomalaiskentällä on erilaisia kallioleikkauksia ja taskuja sekä maavalleja koneiden suojaksi. Ihan siviilikentiläkin. Tuo on varsin huokeaa suojaa ja kasvattaa jo hyökkääjän osumatarkkuusvaadetta huomattavasti.

Käyttäisin ennemmin mennyttä aikamuotoa. Johan israelilaiset tuumasivat F-16:n tietokoneesta, että laserpommeille ei ole enää käyttöä, kun rautapommeillakin osuu. Meidän naapuri varmaan rykii sirotteitakin melko innokkaasti lentotukikohtiin, joten maavallien hyöty on melko kyseenalainen. Satelliittiohjatut täsmäaseet vielä sitten siihen päälle, niin olisi parempi olla joutumatta tulivaikutuksen kohteeksi tai olla kallion sisässä.
 
Käyttäisin ennemmin mennyttä aikamuotoa. Johan israelilaiset tuumasivat F-16:n tietokoneesta, että laserpommeille ei ole enää käyttöä, kun rautapommeillakin osuu. Meidän naapuri varmaan rykii sirotteitakin melko innokkaasti lentotukikohtiin, joten maavallien hyöty on melko kyseenalainen. Satelliittiohjatut täsmäaseet vielä sitten siihen päälle, niin olisi parempi olla joutumatta tulivaikutuksen kohteeksi tai olla kallion sisässä.

Yksi vaikutus on tietysti se että tarvitaan useampi täysosuma kun maalit on eroteltu toisistaan.

Jos koneen tarkka olinpaikka on tiedossa niin se on tietysti helppo maali missä tahansa muualla kuin luolassa ja luolan haavoittuvuus on suuaukoissa.

En elättele haavekuvia suojan suhteen eikä sitä varmaan tee Ilmavoimatkaan. Kaikki hajauttaminen ja eriyttäminen on joka tapauksessa kotiinpäin.
 
Onhan tuo huomattavan halpa tapa tehdä suoja, joka on parempi kuin ilman. Halliinkin tehtiin minun palvelusaikani jälkeen ihan platalle parin koneen suojatut parkkialueet ihan sepeliseinin Siellä koko ympäristö on hiekkaa. (Kevyttä kaivaa poteroita alokkaana.)
 
Tässä tulee mieleen se, että missä vaiheessa eduskunta äänestää HX-hankkeen lopullisen tilausvaltuuden suuruuden? Ymmärtääkseni Hornettien kanssa se oli siinä välissä kun kilpailu oli ohi ja asia vietiin TP-UTVAlle hyväksyttäväksi, koska vielä kilpailutuksessa puhuttiin 67 Hornetin hankinnasta, mutta TP-Utvan päätöstä tehdessä määrä esityksessä oli jo kutistunut kolmella 64 Hornettiin.

Joten onko tälläkin kertaa näin, että kun toinen neuvottelukierros on päättynyt ja vastaukset analysoitu, niin sen jälkeen eduskunnassa äänestetään tilausvaltuuden koko, ja sitten ilmavoimat katsovat mitä tähän tilausvaltuuteen mahtuu ja vievät sen esitettäväksi TP-UTVAlle, joka joko hyväksyy tai hylkää ehdotuksen?
 
Tässä tulee mieleen se, että missä vaiheessa eduskunta äänestää HX-hankkeen lopullisen tilausvaltuuden suuruuden? Ymmärtääkseni Hornettien kanssa se oli siinä välissä kun kilpailu oli ohi ja asia vietiin TP-UTVAlle hyväksyttäväksi, koska vielä kilpailutuksessa puhuttiin 67 Hornetin hankinnasta, mutta TP-Utvan päätöstä tehdessä määrä esityksessä oli jo kutistunut kolmella 64 Hornettiin.
Ei millään pahalla, mutta mistähän forumille on ilmaantunut käsitys että Eduskunta päättäisi millä summalla hankitaan hävittäjiä tai vaikka Malmin kentän säilymisestä/korvaamisesta. Silmäys Perustuslakiin osoittaisi että kaupasta päättää hallitus PM:n esityksestä. Viimeksi päätöksen tekivät silloisen hallituksen voimamiehet Esko Aho ja Iiro Viinanen kahdestaan. Nykymuotoista TP-Utvaa ei ollu olemassa silloin enkä nyt muista miten TP Koivisto on kertonut tai ollu kertomatta tästä. Siis siitä miten häntä informoitiin ennalta.

Täällä ja muussa mediassa on lyöty ylävitosia, kun nykyinen hallitus ei ole saanut päätetyksi tilausvaltuudesta yhtään mitään. Ei hallitusneuvotteluissa eikä myöskään nyt, kun olisi pitäny saada summa tietoon jatkoa varten. Kun hallitus päätti ainoastaan pitää haarukan ylärajan ennallaan, saadaan tarvittaessa tästä kolmen miljardin säästöt vain pudottamalla rahamäärä alarajalle 7 miljardiin. Kaikkein tärkeimmästä asiasta eli jättihankintojen erillisrahoituksesta ei ole enää viime aikoina puhuttu.
 
Eduskunta on Suomessa se ylinpäättäjä ja kyllä se vain sen viimeisen siunauksen antaa mitä hankintaan ja rahaan tulee.
 
Eduskunta on Suomessa se ylinpäättäjä ja kyllä se vain sen viimeisen siunauksen antaa mitä hankintaan ja rahaan tulee.

Muodollisesti näin. Eduskunnan päätökset kuitenkin lyödään lukkoon jo hallituksessa. Ja hallituksen päätökset taas lyödään lukkoon pienessä piirissä. Mahdollista tietysti on sekin että Eduskunta aktivoituu vastustamaan jotain hanketta kuten tst-helikopterien kanssa kävi. HX ei kuitenkaan ole perusteiltaan likikään yhtä kiistanalainen joten tuo on epätodennäköistä. Eriäviä mielipiteitä varmasi kirjataan ja älämölöä kuuluu ainakin äärivasemmalta mutta se nyt on normaalia.
 
Back
Top