Ilmavoimien tulevaisuus

Sveitsin kansanäänestys tämän kuun lopussa. Jännittää.

edit: Toukokuussa kerrottiin, että Air 2030:n RFP:tä jatkettiin elokuulta marraskuulle. Eli sielläkin tuli koronaviivästys.
 
Viimeksi muokattu:
Minä en osaa vastata. Sen olen lukenut ettei oikein koiratappeluita tulisi tänä päivänä.

Ei koiratappelut ole mihinkään kadonneet, päinvastoin lähitulevaisuudessa niiden merkitys varmaan huomattavasti kasvaa. Niiden luonne vaan on muuttunut, eli ei enää paljoa klassista BFM-vääntöä aina pikkuhiljaa kutistuvassa ympyrässä.
 
Tärkein kutittelu tapahtuu nykyään pomminkantaman päässä pääkaupungista ja (kohta maan ainoasta) öljynjalostamosta. Säännöllisen epäsäännöllisesti koukkaavat ilmatilan kulman kautta. Jos siihen ei reagoida, ne tekevät sen joka lennolla. Sitten tullaan syvemmälle ja syvemmälle, ja tehdään hyökkäyksen näköinen lentoliike, jne jne.

Pääsääntö lienee, että jos suvereeni valtio ei valvo suvereniteettiaan, sitä ei ole olemassa. Ei saa päästää tilannetta vakiintumaan. Turkin veto ampua ilmatilassa lyhyesti leikannut kone ohjuksella alas oli täysin kansainvälisen oikeuskäytännön mukainen teko, kun suvereniteettia ei kunnioitettu.

Provo ja Helsinki ovat pikemminkin ilmatorjunnan kuin hävittäjätorjunnan aluetta ilmatilan suvereniteetin valvonnan osalta, ilmatorjunnalla on tuolla etulyöntiasema 24/7/365 läsnäolokyvyn vuoksi.
 
Provo ja Helsinki ovat pikemminkin ilmatorjunnan kuin hävittäjätorjunnan aluetta ilmatilan suvereniteetin valvonnan osalta, ilmatorjunnalla on tuolla etulyöntiasema 24/7/365 läsnäolokyvyn vuoksi.
Oma näkemykseni on se, että it ei osallistu ilmatilan valvontaan käytännössä millään tavalla varsinkaan rauhan aikana. Mahtaakohan tutkat lähettää mitään? Tuskin haluavat sijaintiaan paljastaa. Valvonta suoritetaan KAVAlla ja KEVAlla ja tarpeen vaatiessa hävittäjät ilmaan tunnistamaan kohde ja tarvittaessa hätistämään tunkeilija hittoon. It ei tähän osallistu, eli ei tutkalukitusta tai muitakaan toimenpiteitä ennenkuin on oikeasti tarve.
 
Oma näkemykseni on se, että it ei osallistu ilmatilan valvontaan käytännössä millään tavalla varsinkaan rauhan aikana. Mahtaakohan tutkat lähettää mitään? Tuskin haluavat sijaintiaan paljastaa. Valvonta suoritetaan KAVAlla ja KEVAlla ja tarpeen vaatiessa hävittäjät ilmaan tunnistamaan kohde ja tarvittaessa hätistämään tunkeilija hittoon. It ei tähän osallistu, eli ei tutkalukitusta tai muitakaan toimenpiteitä ennenkuin on oikeasti tarve.

Näin se varmasti yleisestiottaen on. ITO12 järjestelmän osalta tilanne on hieman eri kun MOSTKA12 ei varsinaisesti ole sidottu minkään tietyn ohjuslavetin maalinosoitukseen vaan tuottaa ensisijaisesti laajempaa tilannekuvaa isomman pumpun hyödynnettäväksi. Lisäksi PK-seudulla/Uudellamaalla todennäköisesti ITO12/MOSTKA95 kalustoa on tositilanteessa sen verran runsaasti että tutkamittaus vuorottelulla tuotetaan tilanne jossa ryhmitystä ei järkevästi pysty määrittämään.



Hävittäjät voidaan myös hajasijoittaa hyvinkin nopeasti tuottamaan sitä 24/365 läsnäoloa.
 
Oma näkemykseni on se, että it ei osallistu ilmatilan valvontaan käytännössä millään tavalla varsinkaan rauhan aikana. Mahtaakohan tutkat lähettää mitään? Tuskin haluavat sijaintiaan paljastaa. Valvonta suoritetaan KAVAlla ja KEVAlla ja tarpeen vaatiessa hävittäjät ilmaan tunnistamaan kohde ja tarvittaessa hätistämään tunkeilija hittoon. It ei tähän osallistu, eli ei tutkalukitusta tai muitakaan toimenpiteitä ennenkuin on oikeasti tarve.

Historiallisen esimerkin voisi antaa esimerkiksi 19.9.1944... Harmaassa vaiheessa ilmatorjunnan etu hävittäjiin nähden suvereniteetin valvonnassa on ilmeinen - jo senkin takia ettei hävittäjää voi houkutella ammuttavaksi alas. Ilmatorjunnan tulivalmiutta on paljon vaikeampi havaita tiedustelutoimin.

Lapissa ja muualla periferiassa taas hävittäjien edut ovat toki ilmeiset. PK-seutu on kuitenkin kohde jonka suojaus pitää olla harmaassa vaiheessa ilmatorjunnankin valmiuden prioriteettina. Hävittäjät toki oivina pikku apulaisina.

Hävittäjät voidaan myös hajasijoittaa hyvinkin nopeasti tuottamaan sitä 24/365 läsnäoloa.

= uuvuttamaan miehistöä ja kuluttamaan varaosia.
 
Viimeksi muokattu:
Historiallisen esimerkin voisi antaa esimerkiksi 19.9.1944... Harmaassa vaiheessa ilmatorjunnan etu hävittäjiin nähden suvereniteetin valvonnassa on ilmeinen - jo senkin takia ettei hävittäjää voi houkutella ammuttavaksi alas. Ilmatorjunnan tulivalmiutta on paljon vaikeampi havaita tiedustelutoimin.

Lapissa ja muualla periferiassa taas hävittäjien edut ovat toki ilmeiset. PK-seutu on kuitenkin kohde jonka suojaus pitää olla harmaassa vaiheessa ilmatorjunnankin valmiuden prioriteettina. Hävittäjät toki oivina pikku apulaisina.



= uuvuttamaan miehistöä ja kuluttamaan varaosia.
Ja höpö höpö. Ilmatorjunnalla ei ole mitään roolia ilmatilan valvomisessa AKT/AKV-mielessä rauhan aikana eikä "harmaassa vaiheessa". Se voi vain yrittää ampua alas kohteita täyden sodan olosuhteissa. Homma on ihan hävittäjien heiniä aina siihen saakka kun kuula alkaa lentämään.

Rauhanaikana it-joukot ovat vain yksi suuri ilmatorjuntakoulu.
 
https://www.thedrive.com/the-war-zo...aiwan-f-16-deal-to-congress-heres-whats-in-it

Tämä on ehkä ollut jo täällä, kun on vuoden vanha artikkeli, mutta mielenkiintoista nähdä, mitä rahalla saa, jos ostaa vähän vanhempaa uutta kalustoa eli tässä tapauksessa Taiwan hankkii 66 kpl F-16 C/D Block 70/72 hävittäjiä hintaan 8 miljardia dollaria = €6,85mrd.

Hintaan ei kuulu aseistusta (paitsi 20mm konetykin laukauksia), eikä ilmeisesti ilmasta-maahan targeting podeja, mutta muuten lähes kaikki on mukana. Eikös Suomen kaupassa, joka on samaa suuruusluokkaa, ole puhuttu, että aseet olisivat n. €1,5mrd? Tällöin päästäisiin €8,35mrd kokonaiskustannukseen, jos Suomi hankkisi Vipereita. Edullista kieltämättä on, kun muut eivät mahdu edes 10mrd budjettiin, vaikka koneita on pari kappaletta vähemmän.

Tämä olisi voinut olla meille se budjettivaihtoehto, jos olisi ollut pakko hinnasta tinkiä.

Taiwanin kauppaan kuuluu ainakin:

  • 9 kpl GE F110 -moottoria varaosiksi
  • 75 kpl AN/APG-83 Scalable Agile Beam AESA -tutkaa
  • 120 kpl ALE-50 perässä vedettäviä harhamaaleja
  • 75 kpl AN/ALQ-211 A(V)4 -elektronisen sodankäynnin itsesuojajärjestelmää
  • 27 kpl JHMCS II or Scorpion valonvahvistimen kanssa yhteensopivaa kypäränäyttöä (vain 27 kpl??)
  • 70 kpl Night Vision Devices -pimeänäkölaitteita
  • 20 kpl maassa olevaa tehtävänpurkuasemaa
  • Silppua, soihtuja, 20 mm ammuksia
Tässä vielä täysi lista englanniksi:

TECRO has requested to purchase sixty-six (66) F-16C/D Block 70 aircraft; seventy-five (75) F110 General Electric Engines (includes 9 spares); seventy-five (75) Link-16 Systems (includes 9 spares); seventy-five (75) Improved Programmable Display Generators (iPDG) (includes 9 spares); seventy-five (75) APG-83 Active Electronically Scanned Array (AESA) Radars (includes 9 spares); seventy-five (75) Modular Mission Computers 7000AH (includes 9 spares); seventy-five (75) LN-260 Embedded GPS/INS (includes 9 spares); seventy-five (75) M61 Vulcan 20mm Guns (includes 9 spares); one-hundred thirty-eight (138) LAU-129 Multipurpose Launchers; six (6) FMU-139D/B Fuze for Guided Bombs; six (6) FMU-139D/B Inert Fuze for Guided Bombs; six (6) FMU 152 Fuze for Guided Bombs: six (6) MK-82 Filled Inert Bombs for Guided Bombs; and three (3) KMU-572 Joint Direct Attack Munition (JDAM) Tail Kits, GBU-38/54. Also included are seventy-five (75) AN/ALE-47 Countermeasure Dispensers (includes 9 spares); one-hundred twenty (120) ALE-50 towed decoy or equivalent; seventy-five (75) APX-126 Advanced Identification Friend or Foe (includes 9 spares); seventy five (75) AN/ALQ-211 A(V)4 Airborne Integrated Defensive Electronic Warfare Suite (AIDEWS) or equivalent (includes 9 spares); EW Line Replaceable Unit (LRU) and Standard Electronic Module (SEM) spares; one hundred fifty (150) ARC-238 radios (includes 18 spares); Secure Communications and Cryptographic Appliques including seventy-three (73) KIV-78 cryptographic COMSEC devices, and ten (10) AN/PYQ-10 Simple Key Loaders (SKLs) for COMSEC; three (3) Joint Mission Planning Systems (JMPS); twenty-seven (27) Joint Helmet Mounted Cueing Systems (JHMCS) II with Night Vision Device (NVD) compatibility or Scorpion Hybrid Optical-based Inertial Tracker (HOblT) helmet mounted cueing system with NVD compatibility; seventy (70) NVDs; six (6) NVD spare image intensifier tubes; Cartridge Actuated Devices/Propellant Actuated Devices (CAD/PAD); cartridges; chaff; flares; three (3) each DSU-38A/B Precision Laser Guidance Sensor (PLGS) for GBU-54 Laser Joint Direct Attack Munition (LJDAM) integration; PGU-28A/B 20mm ammunition; telemetry units for integration and test; bomb components; twenty (20) ground debriefing stations; Electronic Combat International Security Assistance Program (ECISAP) support including EW database and Mission Data File (MDF) development (classified/unclassified); communications equipment; classified/unclassified spares, repair, support equipment, test equipment, software delivery/support, personnel training, training equipment, flight/tactics manuals, publications and technical documentation; bomb racks; Organizational, Intermediate and Depot level tooling; Pilot Life Support Equipment (PLSE); Alternate Mission Equipment (AME); ground training devices (including flight and maintenance simulators); containers; development, integration, test and engineering, technical and logistical support of munitions; aircraft ferry; studies and surveys; construction services; U.S. Government and contractor engineering, technical and logistical support services; and other related elements of logistics, program and sustainment support.

The total estimated program cost is $8 billion.
 
Mutta minkälainen huoltovarmuus Taiwanille on taattu? Kootaanko koneet Taiwanissa? Minkälaista teollista yhteistyötä vaaditaan? Jne...

Tarjous Suomelle HX-hankkeen reunaehdoin voisikin pompauttaa hintaa ylös huomattavasti.

Ja olisi optisesti sinänsä outo tilanne, että Hornetin korvaa Hornetille viime kerralla hävinnyt kone.
 
Mehän emme tiedä tarjouksien hinnasta muuta, kuin mitä Puranen on sanonut, eli että ensimmäiset tarjoukset olivat kaikki yli 10 mrd, ja että kaikilla tarjoajilla on ollut vaikeuksia päästä budjettiin.

Tästä ei nyt ehkä kannata lukea liikaa, sillä ensinäkin on ihan tavallista että tarjoukset tippuvat useamman kymmenen pinnaa kun ne tarkentuvat. Fakta on se, että emme siis tiedä mitä mahtuu kenenkään lopulliseen tarjoukseen.

Toisekseen, Puranen ei tietenkään sano julkisuudessa mitään, joka asettaisi ehdokkaat eriarvoiseen asemaan tai haittaisi hankintaprosessia meidän kannaltamme. Siispä kaikki ovat yhtä hyviä ja huonoja, kaikki mahtuvat tai eivät mahdu budjettiin, kaikkien elinkaari on riittävä ja kaikkien kantama on samanlainen jne. Ei noita lausuntoja kannata minään absoluuttisena totuutena ottaa.
 
Mielenkiintoista olisi tietää se, jos tarjoukset ovat olleet 10-20% yli kattobudjetin niin mitä tarjouksien ulkopuolelle on vielä jäänyt? Tuleeko päälle vielä esimerkiksi infraan tehtävät muutokset?

Kyllä hintoja varmaan saa tuosta puserrettua mutta 20% pusertaminen voi olla aika hankalaa ja silloinkin päädytään vasta siihen kymppi miljardiin.
 
Ja höpö höpö. Ilmatorjunnalla ei ole mitään roolia ilmatilan valvomisessa AKT/AKV-mielessä rauhan aikana eikä "harmaassa vaiheessa". Se voi vain yrittää ampua alas kohteita täyden sodan olosuhteissa. Homma on ihan hävittäjien heiniä aina siihen saakka kun kuula alkaa lentämään.

Rauhanaikana it-joukot ovat vain yksi suuri ilmatorjuntakoulu.

Tyhmät jenkit pitävät ilmatorjuntaa jatkuvassa valmiudessa, mutta mitäpä he tietäisivät.


Hävittäjät täydentävät hyvin ilmatorjuntaa, molemmilla on paikkansa pääkaupunkiseudun ilmapuolustuksessa. Hävittäjillä voi käydä tervehtimässä kuljetuskoneita, mutta on selvää, että tilanteen kiristyessä ilmatorjunnan rooli on olennaisempi paremman jatkuvan valmiuspotentiaalin vuoksi.

Kuinka IT:llä ilmaiset päättäväistä rajojen valvontaa, jos ulkomainen matkustajakuljetukseen profiloitu kuljetuskone koukkaa pari minuuttia rajan väärältä puolen?

Rekisteröimällä kulkureitin, ottamalla yhteyttä, käyttämällä tutkalukitusta? Mikä hävittäjän kuvausreissusta tekee nykypäivänä kultastandardin, paitsi jos toki halutaan kuvia joiden otto voidaan kiistää sanomalla niiden olevan kuvapankista tai otetun esim. kaukana Itämeren yllä?

Pääkaupunkiseudun kohdalla ulkoraja on 12nm, 22km, 81s/1000km/h lentomatkan päässä...
 
Viimeksi muokattu:
Eikös se ole nimenomaan niin päin, että ilmatorjunta täydentää hävittäjätorjuntaa? Hävittäjät ovat niitä kenttäpelaajia ja ilmatorjunta maalivahti.

Vaikea nähdä, että nimenomaisesti pääkaupunkiseudulla tai kaakonkulmalla hävittäjät voisivat olla se ykkönen, muualla Suomessa eittämättä!
 
Tyhmät jenkit pitävät ilmatorjuntaa jatkuvassa valmiudessa, mutta mitäpä he tietäisivät.


Hävittäjät täydentävät hyvin ilmatorjuntaa, molemmilla on paikkansa pääkaupunkiseudun ilmapuolustuksessa. Hävittäjillä voi käydä tervehtimässä kuljetuskoneita, mutta on selvää, että tilanteen kiristyessä ilmatorjunnan rooli on olennaisempi paremman jatkuvan valmiuspotentiaalin vuoksi.



Rekisteröimällä kulkureitin, ottamalla yhteyttä, käyttämällä tutkalukitusta? Mikä hävittäjän kuvausreissusta tekee nykypäivänä kultastandardin, paitsi jos toki halutaan kuvia joiden otto voidaan kiistää sanomalla niiden olevan kuvapankista tai otetun esim. kaukana Itämeren yllä?

Pääkaupunkiseudun kohdalla ulkoraja on 12nm, 22km, 81s/1000km/h lentomatkan päässä...
Tottakai it on jonkinasteisessa jatkuvassa valmiudessa, tästä ei nyt ole kyse. Kaikki torjuntatehtävät tehdään ensisijaisesti hävittäjillä useista eri syistä, joku varmaan jaksaa eritellä syyt koska itse en vasn jaksa tästä alkaa vääntämään. It toimii vähän niinkuin varalla koska hävittäjilläkään ei ihan joka paikkaan ehdi

Eikös se ole nimenomaan niin päin, että ilmatorjunta täydentää hävittäjätorjuntaa? Hävittäjät ovat niitä kenttäpelaajia ja ilmatorjunta maalivahti.
Juurikin näin.

Vaikea nähdä, että nimenomaisesti pääkaupunkiseudulla tai kaakonkulmalla hävittäjät voisivat olla se ykkönen, muualla Suomessa eittämättä!
Hävittäjillä tapahtuva torjunta on aina "se ykkönen", it on varajärjestelmänä ja tukemassa hävittäjien toimintaa.
 
Tyhmät jenkit pitävät ilmatorjuntaa jatkuvassa valmiudessa, mutta mitäpä he tietäisivät.


Hävittäjät täydentävät hyvin ilmatorjuntaa, molemmilla on paikkansa pääkaupunkiseudun ilmapuolustuksessa. Hävittäjillä voi käydä tervehtimässä kuljetuskoneita, mutta on selvää, että tilanteen kiristyessä ilmatorjunnan rooli on olennaisempi paremman jatkuvan valmiuspotentiaalin vuoksi.



Rekisteröimällä kulkureitin, ottamalla yhteyttä, käyttämällä tutkalukitusta? Mikä hävittäjän kuvausreissusta tekee nykypäivänä kultastandardin, paitsi jos toki halutaan kuvia joiden otto voidaan kiistää sanomalla niiden olevan kuvapankista tai otetun esim. kaukana Itämeren yllä?

Pääkaupunkiseudun kohdalla ulkoraja on 12nm, 22km, 81s/1000km/h lentomatkan päässä...
Kerrotko, mitä it:tä jenkit pitävät jatkuvasti valmiudessa?

Lisäksi, päin vastoin kun Suomen koulutusorganisaatio, Maavoimat, lähes koko USAn sotavoimat (pl. koulutusyksiköt ja sotakoulut) ovat ihan toisella tavalla valmiudessa. Kun USA:n sota-allus lähtee merelle, se on täysin aseistettu, ohjuslaukaisimissa ja -siiloissa on kovat ohjukset, tykistötulenantovalmius on muutamien kymmenien sekuntien luokkaa, omasuoj ajärjestelmät ovat ladattu jne jne... Strategiset ydinasejoukot ovat koko ajan valmiudessa (ei korkeimmissa hälytysasteissa, mutta miehitetty, laitteet päällä ja viestiyhteydet testattuina. Sukellusveneet ovat joko vartiointi-, tiedustelu- tai pelotepartiossa. Koko kuvio on ihan erilainen kuin meillä.

Se it, mikä USA:ssa on 24/7 tulivalmiina on Washingontonin suojana olevat NASAMS-lavetit (minä olen käynyt semmoisen vierellä, oletko sinä?) ja lähinnä niiden tarkoituksena on ampua alas mahdolliset kaapatut matkustajakoneet, jos ne alkaa lähestymään pääkaupungin tärkeitä kohteita. Sekin, jos se vain lentää maksimikorkeudessaan yli siitä, on järjestelmän ulottumattomissa...

Ilmatorjunnan rooli ei ole olennaisempi koskaan, koska se kykenee (Suomessa) vain muutaman kilometrin kantamallaan suojaamaan jotain suppeaa kohdetta. Esim jopa PKS:lla joudutaan valitsemaan, mitä suojataan. Koko alueelle ei kyky riitä (enää). Siksi sielläkin pääkuorman kantaa hävittäjät. Tuurilla Merivoimat voi auttaa vähän.
 
Kerrotko, mitä it:tä jenkit pitävät jatkuvasti valmiudessa?

Lisäksi, päin vastoin kun Suomen koulutusorganisaatio, Maavoimat, lähes koko USAn sotavoimat (pl. koulutusyksiköt ja sotakoulut) ovat ihan toisella tavalla valmiudessa. Kun USA:n sota-allus lähtee merelle, se on täysin aseistettu, ohjuslaukaisimissa ja -siiloissa on kovat ohjukset, tykistötulenantovalmius on muutamien kymmenien sekuntien luokkaa, omasuoj ajärjestelmät ovat ladattu jne jne... Strategiset ydinasejoukot ovat koko ajan valmiudessa (ei korkeimmissa hälytysasteissa, mutta miehitetty, laitteet päällä ja viestiyhteydet testattuina. Sukellusveneet ovat joko vartiointi-, tiedustelu- tai pelotepartiossa. Koko kuvio on ihan erilainen kuin meillä.

Se it, mikä USA:ssa on 24/7 tulivalmiina on Washingontonin suojana olevat NASAMS-lavetit (minä olen käynyt semmoisen vierellä, oletko sinä?) ja lähinnä niiden tarkoituksena on ampua alas mahdolliset kaapatut matkustajakoneet, jos ne alkaa lähestymään pääkaupungin tärkeitä kohteita. Sekin, jos se vain lentää maksimikorkeudessaan yli siitä, on järjestelmän ulottumattomissa...

Ilmatorjunnan rooli ei ole olennaisempi koskaan, koska se kykenee (Suomessa) vain muutaman kilometrin kantamallaan suojaamaan jotain suppeaa kohdetta. Esim jopa PKS:lla joudutaan valitsemaan, mitä suojataan. Koko alueelle ei kyky riitä (enää). Siksi sielläkin pääkuorman kantaa hävittäjät. Tuurilla Merivoimat voi auttaa vähän.
Edelleenkin kuvittelet ilmeisesti, että se suojattava kohde on siinä ilmatorjunta ympyrän keskellä. Edelleenkin kuvittelet, että nuo eri järjestelmät kilpailevat keskenään ja ovat toisensa pois sulkevia.
 
Edelleenkin kuvittelet ilmeisesti, että se suojattava kohde on siinä ilmatorjunta ympyrän keskellä. Edelleenkin kuvittelet, että nuo eri järjestelmät kilpailevat keskenään ja ovat toisensa pois sulkevia.
En kuvittele. Ilmatorjunnan on oltava käytännössä kohteen edessä. Alusympäristössä se ei vaan ole mahdollista kun puhutaan aluksen omasuojasta. Washingtonissakin ne NASAMSt ovat kehässä sen kohteen ympärillä...

PKS:lläkin koko NASAMS-järjestelmä menisi eikä oikein riittäisikään, jos semmoinen kehä haluttaisiin luoda alueen ympärille. Siksi on tyydyttävä valitsemaan tietyt kohteet. Ja sen it:n on myös koko ajan liikuttava, muuten se on entinen it alle aikayksikön. Siksi sekään ei toimi ilman polttoainetta, eikä kyllä muutenkaan...
 
Back
Top