Ilmavoimien tulevaisuus

Vihollisen ilmatilaan - tai ainakin ilmatorjuntaohjusten teoreettiseen vaikutusalueeseen - pitää voida tunkeutua jos halutaan tuottaa vihollisen laveteille tappioita, muuten ne voivat ampua stand-off aseensa vapaasti niin ratkaisutaistelualueelle (Kymijoen Kursk TM) tai pääkaupunkiseudulle. Lienee syytä olettaa, että liitopommeilla on jotain 50km+ kantama?
 
Viimeksi muokattu:
Vihollisen ilmatilaan - tai ainakin ilmatorjuntaohjusten teoreettiseen vaikutusalueeseen - pitää voida tunkeutua jos halutaan tuottaa vihollisen laveteille tappioita, muuten ne voivat ampua stand-off aseensa vapaasti niin ratkaisutaistelualueelle (Kymijoen Kursk TM) tai pääkaupunkiseudulle. Lienee syytä olettaa, että liitopommeilla on jotain 50km+ kantama?
Jos nyt katsot syyriaa niin ne aseet on ammuttu yleensä useiden satojen tai yli tuhannen kilometrin päästä. Kaspianmereltä, Välimereltä tai pommareista jostain kaspianmereltä. Tuolta on matkaa lähemmäs 1500 kilometriä. Aika kauas saa tunkeutua että näiden laukaisu alustoihin voitaisiin vaikuttaa. (Lähin pommari kenttä on Soltsy jonne matkaa rajalta yli 300km) Pommittajien kentät on varmaan myös hyvän ilmatorjunnan alaisena.

Pohjoisen laivaston kimppuun käyminen ei myöskään kovin helpolta idealta kuulosta, sielläkin ilmatorjunta varmaan lyönnissä. Itämeren laivaston risteilyohjus korvetit on myös aika kaukana.

Maastalaukaistavat on myös aika kaukana Venäjän puolella. Yhdyvallathan syytti Venäjän rikkovan näillä iskander-k käytössä olevilla ohjuksilla inf-sopimusta.
Nyt kun tuo sopimus on lopullisesti kuopattu, niin varmana näiden +500km maastalaukaistavien ohjusten määrä tulee lisääntymään ja niihin panostetaan, kun enää ei tarvi yrittää pimittää mitään. Nämähän voi toimia vaikka Pietarin alueen takana jossa on vahva ilma puolustus.


Sanoisin että aika hankala on vaikuttaa venäläisten kaukovaikutteiseen arsenaaliin.
 
Usealla maalla on myös kehitteillä tällaisia systeemejä joilla ohjusten laukaisualusta voi olla piilotettuna kontin näköiseksi ja näitä voi sitten siirtää paikasta toiseen teitä, rautateitä pitkin tai laivalla. Myös laukaisu onnistuu rahtilaivasta ja mm. Kiina testasi yhtä järjestelmää nyt syksyllä.
 
Kertoisitko lainatusta kohdasta hieman lisää?
Olisin kuvitellut, että häiveestä on vähiten hyötyä kun vihollinen yrittää havaita ko konetta, ja eniten silloin kun vihollinen yrittää kohdistaa asevaikutusta kyseiseen koneeseen. Kumpaakin voi tapahtua, tai sitä ainakin vihollisen toimesta yritetään, riippumatta siitä onko kyseinen kone omassa vai vihollisen ilmatilassa. Oletettavasti vihollinen toisi maahan tunkeutuessaan mukanaan maasijoitteista ilmavalvontaa ja ilmatorjuntaa, ja molemmat toimivat periaatteessa myös rajan toiselta puolelta käsin omassa ilmatilassa olevaan konetta vastaan, ellei sitä estettäisi/haitattaisi häiveellä, lentämällä alhaisella lentokorkeudella vihollisen horisontin alapuolella, aktiivisella elektronisella häirinnällä, ym.
Vihollisen hävittäjätkin kohdistavat tai yrittävät kohdistaa omiin koneisiimme sotatilanteessa asevaikutusta, jota vastaan häiveestä on olennaista hyötyä BVR-etäisyyksillä täysin siitä riippumatta onko oma kone omassa tai vihollisen ilmatilassa.
Miten häiveen hyöty siis korostuu nimenomaan vihollisen ilmatilassa, eikä aina silloin kun vihollisen asejärjestelmät (hävittäjissä olevat mukaanlukien) ovat riittävän lähellä?
Eli myös silloin kun Suomen Ilmavoimien päädoktriini on: antaa vastustajan lentää itseltään polttoaineet vähiin, meidän ilmatilaan ja maa-alueen päälle sekä heikompaan tilannekuvaan. Sitten isketään sivulta, alta ja päältä. Luulisi tuossa olevan oman koneen häiveestä ratkaisevasti etua.
Totta kai häiveestä on aina apua missä tahansa taistelutilanteessa. Mutta se korostuu esim operaatiossa, jossa vihollisen ilmatorjuntaa vaiennetaan varsinaista hyökkäystä varten (SEAD). Tässä on yleensä stealth-koneet olleet etulinjassa. Se, miksi se korostuu lennettäessä heidän puolelleen on se, että esim valvontatutkat ovat lähempänä fyysisesti. Stealht-koneethan eivät päinvastoin yleistä hokemaa ole mitenkään tutkassa näkymättömiä. Ne näkyvät vain heikommin = (vasta) lähempänä sensoria. Useamman sadan kilometrin päässä heidän maasijoitteisista sensoreista ei ole tässä suhteessa mitään haittaa: maapallon kaarevuuden takia he eivät kuitenkaan näe kuin korkealla lentäviä kohteita. Ilmaan nostettuun valvontaan nähden tämäkään ei tietenkään auta, mutta onneksi heidän kykynsä tässä kohtaa on hyvin rajoitettu. Ja Growlerit sitten...

Hävittäjiä kohdattessa stealthista on aina sama hyöty. Se nyt on tietenkin täysin selvää.
 
Stormbreaker on mielestäni varma. Monikäyttöinen, halpa ja tarpeellinen ase.
Muista kohdista olen samaa mieltä, mutta eihän Stormbreaker mitenkään halpa ole; listahinta on $195.000. Mikä ei dramaattisesti poikkea vaikkapa AASM Hammerin listahinnasta 164.000€, nämä luvut toki eri vuosilta. SDB on edullinen ($39k), Stormbreaker ei niinkään. Mikä ei ihme, kun katsoo miten paljon siinä on elektroniikkaa kyydissä. SPEAR 3 varmaan tulee samaan luokkaan.
 
Viimeksi muokattu:
Muista kohdista olen samaa mieltä, mutta eihän Stormbreaker mitenkään halpa ole; listahinta on $195.000. Mikä ei dramaattisesti poikkea vaikkapa AASM Hammerin listahinnasta 164.000€, nämä luvut toki eri vuosilta. SDB on edullinen ($39k), Stormbreaker ei niinkään. Mikä ei ihme, kun katsoo miten paljon siinä on elektroniikkaa kyydissä. SPEAR 3 varmaan tulee samaan luokkaan.

Eihän se tietenkään yhtä halpa ole kuin JDAM saati tyhmä sirpalepommi, mutta suorituskykyyn nähden pidän hintaa halpana. Ase on kompakti, melko pitkäkantamainen, osuu liikkuviin kohteisiin ja siinä on useita hakeutumistapoja mahdollistava hakupää.

Luulen, että SPEAR 3 on kalliimpi, koska moottori ja koska pienemmät tuotantomäärät. Voin tietysti olla väärässäkin.
 
Jos nyt katsot syyriaa niin ne aseet on ammuttu yleensä useiden satojen tai yli tuhannen kilometrin päästä. Kaspianmereltä, Välimereltä tai pommareista jostain kaspianmereltä. Tuolta on matkaa lähemmäs 1500 kilometriä. Aika kauas saa tunkeutua että näiden laukaisu alustoihin voitaisiin vaikuttaa. (Lähin pommari kenttä on Soltsy jonne matkaa rajalta yli 300km) Pommittajien kentät on varmaan myös hyvän ilmatorjunnan alaisena.

Pohjoisen laivaston kimppuun käyminen ei myöskään kovin helpolta idealta kuulosta, sielläkin ilmatorjunta varmaan lyönnissä. Itämeren laivaston risteilyohjus korvetit on myös aika kaukana.

Maastalaukaistavat on myös aika kaukana Venäjän puolella. Yhdyvallathan syytti Venäjän rikkovan näillä iskander-k käytössä olevilla ohjuksilla inf-sopimusta.
Nyt kun tuo sopimus on lopullisesti kuopattu, niin varmana näiden +500km maastalaukaistavien ohjusten määrä tulee lisääntymään ja niihin panostetaan, kun enää ei tarvi yrittää pimittää mitään. Nämähän voi toimia vaikka Pietarin alueen takana jossa on vahva ilma puolustus.


Sanoisin että aika hankala on vaikuttaa venäläisten kaukovaikutteiseen arsenaaliin.
Tälläkin foorumilla elää lujassa usko, että naapuri on idiootti ja tarjoilee ohjuksille maaleja hopealautaselta. Todellisessa elämässä ja varsinkin Suomen resursseilla niiden maalien löytäminen ei ole helppoa, varsinkin jos ovat liikkuvia. Vai eletäänkö täällä siinä toivossa, että USA antaa Suomelle pääsyn satelliitti tiedusteludataan ja lennättää kovassa kriisissä omia tiedustelukoneitaan venäjän tuntumassa, Suomelle tietoa jakaen?
 
Jos nyt katsot syyriaa niin ne aseet on ammuttu yleensä useiden satojen tai yli tuhannen kilometrin päästä. Kaspianmereltä, Välimereltä tai pommareista jostain kaspianmereltä. Tuolta on matkaa lähemmäs 1500 kilometriä. Aika kauas saa tunkeutua että näiden laukaisu alustoihin voitaisiin vaikuttaa. (Lähin pommari kenttä on Soltsy jonne matkaa rajalta yli 300km) Pommittajien kentät on varmaan myös hyvän ilmatorjunnan alaisena.

Pohjoisen laivaston kimppuun käyminen ei myöskään kovin helpolta idealta kuulosta, sielläkin ilmatorjunta varmaan lyönnissä. Itämeren laivaston risteilyohjus korvetit on myös aika kaukana.

Maastalaukaistavat on myös aika kaukana Venäjän puolella. Yhdyvallathan syytti Venäjän rikkovan näillä iskander-k käytössä olevilla ohjuksilla inf-sopimusta.
Nyt kun tuo sopimus on lopullisesti kuopattu, niin varmana näiden +500km maastalaukaistavien ohjusten määrä tulee lisääntymään ja niihin panostetaan, kun enää ei tarvi yrittää pimittää mitään. Nämähän voi toimia vaikka Pietarin alueen takana jossa on vahva ilma puolustus.


Sanoisin että aika hankala on vaikuttaa venäläisten kaukovaikutteiseen arsenaaliin.

On eri asia vaikuttaa Kaspianmeren korvettiin kun liitopommeja laukovaan Su-34:n, mitä edellä hain. Toki, jos liitopommin kantama esim. raketilla on 100km tarkoittaa se, että Su-34 voi laukoa niitä venäläisilmatorjunnan suojista...
 
Usealla maalla on myös kehitteillä tällaisia systeemejä joilla ohjusten laukaisualusta voi olla piilotettuna kontin näköiseksi ja näitä voi sitten siirtää paikasta toiseen teitä, rautateitä pitkin tai laivalla. Myös laukaisu onnistuu rahtilaivasta ja mm. Kiina testasi yhtä järjestelmää nyt syksyllä.

Rautateillä tietty taitaa jäädä sähköistetyt rataosuudet ainakin laukaisuikkunasta pois.
 
Jos nyt katsot syyriaa niin ne aseet on ammuttu yleensä useiden satojen tai yli tuhannen kilometrin päästä. Kaspianmereltä, Välimereltä tai pommareista jostain kaspianmereltä. Tuolta on matkaa lähemmäs 1500 kilometriä. Aika kauas saa tunkeutua että näiden laukaisu alustoihin voitaisiin vaikuttaa. (Lähin pommari kenttä on Soltsy jonne matkaa rajalta yli 300km) Pommittajien kentät on varmaan myös hyvän ilmatorjunnan alaisena.

Pohjoisen laivaston kimppuun käyminen ei myöskään kovin helpolta idealta kuulosta, sielläkin ilmatorjunta varmaan lyönnissä. Itämeren laivaston risteilyohjus korvetit on myös aika kaukana.

Maastalaukaistavat on myös aika kaukana Venäjän puolella. Yhdyvallathan syytti Venäjän rikkovan näillä iskander-k käytössä olevilla ohjuksilla inf-sopimusta.
Nyt kun tuo sopimus on lopullisesti kuopattu, niin varmana näiden +500km maastalaukaistavien ohjusten määrä tulee lisääntymään ja niihin panostetaan, kun enää ei tarvi yrittää pimittää mitään. Nämähän voi toimia vaikka Pietarin alueen takana jossa on vahva ilma puolustus.


Sanoisin että aika hankala on vaikuttaa venäläisten kaukovaikutteiseen arsenaaliin.

Siispä toivokaamme tulevalta HX-valinnalta hyvää tunkeutumiskykyä ja hyvää asearsenaalia. Perinteisesti: jos miekka on liian lyhyt, niin pitää ottaa pari askelta eteenpäin...
 
Ilmailuliiton sivuilla juttua Kauhavan lentonäytöksestä ja HX-ehdokkaista, sekä liitteenä muutaman prosari. F-35:n prosari ei mitään uutta sisällä, mutta Rafalen oli kattavampi ja ei ollut tullut ennen vastaan.

Uutena tietona tuossa ainakin että lentorunko on uudelleensertifioitu 9000 tuntiin ja kyky 350 lentotunti/kk operaatiotempoon.

Detailina pisti silmään JSM:n kuva ”SEAD/DEAD & unpredictible attack” kohdassa. Ehkä tarjottu aseistus ei olekaan 100% ranskalaista? JSM:n on maininnut tarjouksen yhteydessä myös BAE, ja se saattaa löytyä myös ainakin F-35:sta.

Sehän tuntuisi sopivan varsin hyvin HX-skenarioihin pitkän kantaman suhteellisen kevyenä risteilyohjuksena, ja voisi hoitaa sekä Merivoimien taistelun tukemista että kaukovaikuttamista maalle, myös liikkuviin ja aikakriittisiin kohteisiin. Patrian ja Kongsbergin ohjusteknologiakeskus Tampereella on myös yksi sulka hattuun.

edit: JSM näkyy myös Friskin blogissa linkatulla Rafalen mainosvideolla https://corporalfrisk.com/2020/08/29/the-big-dance-that-wasnt-to-be/
 
Viimeksi muokattu:
Juu kyllä minäkin ennustan Super Hornettia voittajaksi valitettavasti. Kyseessä on varmasti meille oikein kelpo peli joka tavalla. F35 valinta saattaa hyvinkin olla hallituspuolueille poliittinen itsemurha. F35 mielletään kalleimmaksi vaihtoehdoksi ja se riittää. Perusteluja ei kaivata tai niitä ei uskota kentällä. Vallitsevissa olosuhteissa se on ehdottomasti NOU NOU.

Olemme 20 vuotta operoineet Horneteilla menestyksekkäästi. Se on ollut suvereeni aron poikien koneisiin verratuna. Superi on sitten vielä todella iso loikka eteenpäin. Varmasti kone on meillä jo operatiivisessa käytössä, kun vanja edelleen on vaiheessa ”viidennen sukupolven” koneensa kanssa.
Mutta eikö Super Hornet ole legacy Hornetia huonompi koiratappelussa?
 
Jos nyt katsot syyriaa niin ne aseet on ammuttu yleensä useiden satojen tai yli tuhannen kilometrin päästä. Kaspianmereltä, Välimereltä tai pommareista jostain kaspianmereltä. Tuolta on matkaa lähemmäs 1500 kilometriä. Aika kauas saa tunkeutua että näiden laukaisu alustoihin voitaisiin vaikuttaa. (Lähin pommari kenttä on Soltsy jonne matkaa rajalta yli 300km) Pommittajien kentät on varmaan myös hyvän ilmatorjunnan alaisena.

Pohjoisen laivaston kimppuun käyminen ei myöskään kovin helpolta idealta kuulosta, sielläkin ilmatorjunta varmaan lyönnissä. Itämeren laivaston risteilyohjus korvetit on myös aika kaukana.

Maastalaukaistavat on myös aika kaukana Venäjän puolella. Yhdyvallathan syytti Venäjän rikkovan näillä iskander-k käytössä olevilla ohjuksilla inf-sopimusta.
Nyt kun tuo sopimus on lopullisesti kuopattu, niin varmana näiden +500km maastalaukaistavien ohjusten määrä tulee lisääntymään ja niihin panostetaan, kun enää ei tarvi yrittää pimittää mitään. Nämähän voi toimia vaikka Pietarin alueen takana jossa on vahva ilma puolustus.


Sanoisin että aika hankala on vaikuttaa venäläisten kaukovaikutteiseen arsenaaliin.

Tiedätkö mikä on JASSM? Ja mitä varten ne ostettiin?

Kustannussyistä vanja laukoisi Suomeen pääasiassa aseita, joiden kantavuus on sellainen, että niiden laukaisualustat ovat kaukovaikuttamisemme ulottuvissa. Siis Iskander yms. Tuo 300 km päässä rajasta oleva lentokenttä on näppärästi kaukovaikuttamisemme piirissä.
 
Mutta eikö Super Hornet ole legacy Hornetia huonompi koiratappelussa?
Minä en osaa vastata. Sen olen lukenut ettei oikein koiratappeluita tulisi tänä päivänä. Tunnistustehtävissä moiset voisivat olla kenties mahdollisia jos homma kusee.
SH vs Legacya voisi verrata 90 luvun tuunattuun väyrys mersuun ja uusinta Superia S63 AMG omasta mielestäni.
 
Tälläkin foorumilla elää lujassa usko, että naapuri on idiootti ja tarjoilee ohjuksille maaleja hopealautaselta. Todellisessa elämässä ja varsinkin Suomen resursseilla niiden maalien löytäminen ei ole helppoa, varsinkin jos ovat liikkuvia. Vai eletäänkö täällä siinä toivossa, että USA antaa Suomelle pääsyn satelliitti tiedusteludataan ja lennättää kovassa kriisissä omia tiedustelukoneitaan venäjän tuntumassa, Suomelle tietoa jakaen?

Luultavasti JASSM hankintasopimus voi sisältää jotain tuollaista? Ei muuten ole järkeä ostaa kaukovaikutteisia aseita.
 
Uutena tietona tuossa ainakin että lentorunko on uudelleensertifioitu 9000 tuntiin ja kyky 350 lentotunti/kk operaatiotempoon.
Tuo 350h/kk ja 1000h/v on aika kertova luku, jos se tosiaan pitää paikkansa.

Sehän tarkoittaa sitä, että kone on noin puolet kuukauden tunneista ilmassa, jonka jälkeen se istuu huollossa pari-kolme kuukautta ennen seuraavaa 350h rysäystä. Eli se pystyy erittäin kovaan operaatiotempoon kenttäolosuhteissa ja huoltoja pystytään siirtämään, ja kääntöaika etulinjassa pysyy suhteellisen lyhyenä hyvin pitkään. Ranskan kannalta tämä on aika tärkeääkin, kun koneita pidetään kaukaisilla saarilla paikallisvahteina aina pari kerrallaan. Dassaultin yleisesite lisäksi kertoo, että Rafalen ei tarvitse koskaan poistua kotitukikohdastaan, eli tuo parin kuukauden huoltotauko ei tarkoita mitään depot-level toimintaa, vaan koneen purkamista kotihallissa/-luolassa.

Siis: jos halutaan pitää yhtä neljän koneen parvea ilmassa yötä päivää vuoden ympäri, tarvitaan 4 x 2 x 3 konetta. Neljän parvi, kaksi parvea vuorotellen, kolme ryhmää joista yksi tulessa ja kaksi huollossa. (Ei tietenkään haluta, mutta mahdollista olisi, kovemman paikan tullen. Muistetaan, että Venäjän tapana on väsyttää ja kuluttaa, niillä on aikaa kutitella ja ja odottaa, että toinen väsyy.)
 
Viimeksi muokattu:
Tiedätkö mikä on JASSM? Ja mitä varten ne ostettiin?

Kustannussyistä vanja laukoisi Suomeen pääasiassa aseita, joiden kantavuus on sellainen, että niiden laukaisualustat ovat kaukovaikuttamisemme ulottuvissa. Siis Iskander yms. Tuo 300 km päässä rajasta oleva lentokenttä on näppärästi kaukovaikuttamisemme piirissä.
Muista miten jenkit moukaroi Syyrian ilmavoimien tukikohtaa risteilyohjuksilla. Olisiko jo seuraavana päivänä Sukhoit nousseet taas lennoille.
 
Back
Top