Etelä-Korean KF-21 monitoimihävittäjä on edullisempi vaihtoehto F-35:lle
Koneen on tarkoitus astua operatiiviseen käyttöön vuosikymmenen loppupuolella.
www.talouselama.fi
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Totta. Mutta tuossa ei mainita, minkä vuosikymmenen... tavallisesti näissä hommissa on melkoiset viiveet alussa kuviteltuun nähden.Etelä-Korean KF-21 monitoimihävittäjä on edullisempi vaihtoehto F-35:lle
Koneen on tarkoitus astua operatiiviseen käyttöön vuosikymmenen loppupuolella.www.talouselama.fi
Ainakin itsellä on vaikeuksia uskoa että tuo olisi kovin valmis paketti vielä tällä vuosikymmenellä (ja seuraavalla vuosikymmenellä se on jo vanhentunut) mutta ei se välttämättä ihan seuraavan loppuun mene ennenkuin on jotain käyttökelpoista käsillä. Vaikka tehtäisiin vain gripenin kaltaista ratkaisua jossa "liimattiin valmiita järjestelmiä yhteen" niin projektilla on silti tapana venähtää suorituskykypuutteiden korjailussa, mekaanisten yllätysten ihmettelemisessä, eri osien hienosäädöissä ja integraatio bugien viilaamisessa hyvinkin pitkälle. Kokemuksen puute vaikuttanee tuossakin aika reilusti.Totta. Mutta tuossa ei mainita, minkä vuosikymmenen... tavallisesti näissä hommissa on melkoiset viiveet alussa kuviteltuun nähden.
Ainakin itsellä on vaikeuksia uskoa että tuo olisi kovin valmis paketti vielä tällä vuosikymmenellä (ja seuraavalla vuosikymmenellä se on jo vanhentunut) mutta ei se välttämättä ihan seuraavan loppuun mene ennenkuin on jotain käyttökelpoista käsillä. Vaikka tehtäisiin vain gripenin kaltaista ratkaisua jossa "liimattiin valmiita järjestelmiä yhteen" niin projektilla on silti tapana venähtää suorituskykypuutteiden korjailussa, mekaanisten yllätysten ihmettelemisessä, eri osien hienosäädöissä ja integraatio bugien viilaamisessa hyvinkin pitkälle. Kokemuksen puute vaikuttanee tuossakin aika reilusti.
Se mitä tässä jännällä seuraan on tuo aasian projektien jatkokehitys ja seuraavat mallit. Korealaiset eivät ole juurikaan tehneet hävittäjiä joten siellä ollaan aivan uuden jännän äärellä ja Japani virittelee tätä jaloa taitoa uudestaan jonka päälle on vielä Kiina aivan omana lukunansa. Se mitä näiden jälkeen suunnitellaan on mielestäni se varsinainen juttu joka kertoo, että onko oppi mennyt perille vai ei.
Joltisenkin tuolta F-35 olisi voinut näyttää jos V/STOL-versiota ei olisi tarvittu...Etelä-Korea esitteli oman hävittäjäkoneensa: KF-21 on edullisempi, vähemmän häiveominaisuuksia tarjoava vaihtoehto F-35:lle
Koneen on tarkoitus astua operatiiviseen käyttöön vuosikymmenen loppupuolella.www.tekniikkatalous.fi
C versio ja USN:n vaatima 2x 2k paunan pommien mahtuminen kuiluun oli merkittävin muutoksien syy. VSTOL oli aina tulossa. A:ssa lift fanin puutteen jättämään tyhjään tilaan oli tulossa lisää gasoa.Joltisenkin tuolta F-35 olisi voinut näyttää jos V/STOL-versiota ei olisi tarvittu...
AMRAAM D mallin todellisesta kantamasta pieni pohdinta liittyen USAFin ilmoittamaan kaikkien aikojen kauimpaan osumaan, ottaen huomioon vanhan Phoenixin paperillakin selvästi pidemmän kantaman.But, interestingly, there was another shooter involved in WSEP East: the F-15C Eagle that set the record for the longest air-to-air shot. Neither the AIM-120 variant, nor the distance were disclosed. The AIM-120D is believed to have a range in excess of 160 km whereas previous variants C5+ have ranges in excess of 100 km. By comparison, the almost legendary AIM-54 Phoenix of the F-14 had, on paper, a maximum range of over 190 km; if the one of the F-15C is the longest air-to-air kill, it means that not even during a live firing exercise the Phoenix shot down any target at further distance.
C versio ja USN:n vaatima 2x 2k paunan pommien mahtuminen kuiluun oli merkittävin muutoksien syy. VSTOL oli aina tulossa. A:ssa lift fanin puutteen jättämään tyhjään tilaan oli tulossa lisää gasoa.
C vaati paljon muutosta kun pitää kestää "laukaisuräjähdys ja laskeutumisrysähdys" ja ne voimat ohjautuu läpi koko rangan.
Lockheed... niinpä tietysti. Eiköhän kyse ollut siitä, että USMC olisi jäänyt kokonaan kelkasta jos ei Harrierille olisi korvaajaa vihdoin saatu. Omaan VSTOL-ohjelmaan ei olisi ollut varaa noin vähäisillä ostoilla, edes RN:n kanssa.On totta että STOVL-vaatimus oli ohjelmassa (silloin kun se oli vielä CALF) ennen laivaston CTOL-vaatimusta. Tämä järjestys oli kuitenkin lähinnä (onnettomien) yhteensattumien summa, kuin joku nerokas ilmailuteknillinen 'master plan'. Locheed halusi saada Lift Faninsa myytyä ja kätevimmin se kävi niin kun se yhdistettiin 'yhteiseen' projektiin ilmavoimien kanssa. Sitten tuli jättipotti kun kuvaan yhdistettiin vielä laivaston konetyyppi. Haittapuolena kone paisui kuin pullataikina. Ilman STOVL-vaatimusta se olisi varmaan ollut 2-moottorinen.
Lockheed... niinpä tietysti. Eiköhän kyse ollut siitä, että USMC olisi jäänyt kokonaan kelkasta jos ei Harrierille olisi korvaajaa vihdoin saatu. Omaan VSTOL-ohjelmaan ei olisi ollut varaa noin vähäisillä ostoilla, edes RN:n kanssa.
Avioniikat ja ohjelmistot on pirun kalliita kehittää ja niiden osalta niputtaminen vaikuttaisi olevan varsin kelvollinen idea. Koneethan myy ihan kivasti. Kritiikkiä voi esittää, mutta harvalla näyttää olevan kuranttia vaihtoehtoakaan tarjota. Moni tuntuu rakentavan uutta entisistä osista. Osin se on järkevääkin, esim. F135-motin kipuilut voi jo B-21 jättää väliin jos siihen päätyi. Mutta Super Hornetin moottorilla ei enää synny uskottavaa tulevaisuuden kehityspotentiaalia ellei puhuta harjoituskoneesta.
Oma kutina on että NGAD voisi aivan hyvin olla jotain tällaista. Konsepti jossa on valittu, että minkälaisia sensorreita pakettiin voi kuulua, miten ne suurinpiirtein sijoitetaan, millainen tietokone showta ajaa, muu avioniikka, datalinkit yms ja näiden yhteen naittamiseen tarvittava softa. Käytännössä siis jonkinlainen sensori/avioniikka/softa yhteisperhe josta voi poimia ne osat mitä tarvitsee. ideana se, että kerran kehitetty softa käy kaikkiin riittävän pohjaratkaisutason koneisiin modulaarisesti sellaisenaan. Siihen ympärille sitten itse kukin palvelushaara valitkoon sellaisen lentohärvelin kuin parhaakseen näkee, olkoon se sitten vaikkapa "huokea" drone, massatuotteeksi tarkoitettu kevyt hävittäjä tai vaikkapa se ilmojen partaveitsi, upein, nopein ja kaikista stealthein ilmaherruushävittäjä.Paljon fiksumpi vaihtoehto olisi ollut tehdä yhteinen laivaston ja ilmavoimien konetyyppi ja kehittää samoja avioniikkaratkaisuja hyödyntäen erillinen STOVL-kone. Tällöin ilmavoimat ja laivasto olisivat saaneet suorituskykyisemmän koneen nopeammin ja halvemmalla.
Siihen on syynsä miksi isommat hävittäjät on yleensä 2-moottorisia, ja ne taas ovat oikeita teknisiä syitä.
Ei. Usko nyt, että se tukialushävittäjä on se suurin haittatekijä yhdistelyssä. Tulee kompromisseja kun pitää tavoitella hidaslento-ominaisuuksia -> isompi siipi jne. USN:n hävittäjät ei saavuta samanlaisia suorituskykyhuippuja kuin USAF:n. F-14 oli liian kallis, joten USN siirtyi good enough -linjalle Super Horneteissa. F-15, F-22 on sellaisia suorituskykyjä, joita ei tukialuskoneen vaatimat rakenteelliset muutokset mahdollista. Kaksimoottorisuus on niissäkin, mutta eivät silti liity laivastoon mitenkään.Paljon fiksumpi vaihtoehto olisi ollut tehdä yhteinen laivaston ja ilmavoimien konetyyppi ja kehittää samoja avioniikkaratkaisuja hyödyntäen erillinen STOVL-kone. Tällöin ilmavoimat ja laivasto olisivat saaneet suorituskykyisemmän koneen nopeammin ja halvemmalla.
Siihen on syynsä miksi isommat hävittäjät on yleensä 2-moottorisia, ja ne taas ovat oikeita teknisiä syitä.
En usko minäkään. Todellisuudessa Suomenkin operoinnissa on todellinen vahvuus, että kone on alunperin tukialuskone. Ja monessa asiassa.Ei. Usko nyt, että se tukialushävittäjä on se suurin haittatekijä yhdistelyssä. Tulee kompromisseja kun pitää tavoitella hidaslento-ominaisuuksia -> isompi siipi jne. USN:n hävittäjät ei saavuta samanlaisia suorituskykyhuippuja kuin USAF:n. F-14 oli liian kallis, joten USN siirtyi good enough -linjalle Super Horneteissa. F-15, F-22 on sellaisia suorituskykyjä, joita ei tukialuskoneen vaatimat rakenteelliset muutokset mahdollista. Kaksimoottorisuus on niissäkin, mutta eivät silti liity laivastoon mitenkään.
Siitä on vähemmän tietoa minkä verran Mig-29 ja Mig-29K ja Rafale ja Rafale M eroaa toisistaan. Hornet ja Super Hornet tiedetään kantavan turhaa painoa mukanaan. Toki jostain koukusta voi olla pientä hyötyä kun sitä tiedetään voitavan käyttää surutta. Mutta raskaammat laskeutumisvälineet, sisällä olevat vahvistukset voimien johtamiseksi..
F-35 on jo periaatteessa tuolloinen avioniikat + ohjelmistot ja jokainen on eri kone, joilla on pääasiassa vain samoilla koneilla valmistettuja lentorangan osia (cousin parts) eikä suoranaisesti täysin yhteisiä.
F/A-18A:sta tarjottiin myös F/A-18L versiota josta oli karsittu ylimääräiset tukialushävittäjän tarvitsemat ominaisuudet (esim. taittuvat siivet, vahvemmat laskutelineet). Painossa säästyi 1130-1360 kg. Aikaisemmin tarjottiin myös vielä kevyempää F-18L versiota, mutta siinä oli muitakin muutoksia kuten tietyt osat olivat ohuempia ja polttoainetankit pienempiä.Ei. Usko nyt, että se tukialushävittäjä on se suurin haittatekijä yhdistelyssä. Tulee kompromisseja kun pitää tavoitella hidaslento-ominaisuuksia -> isompi siipi jne. USN:n hävittäjät ei saavuta samanlaisia suorituskykyhuippuja kuin USAF:n. F-14 oli liian kallis, joten USN siirtyi good enough -linjalle Super Horneteissa. F-15, F-22 on sellaisia suorituskykyjä, joita ei tukialuskoneen vaatimat rakenteelliset muutokset mahdollista. Kaksimoottorisuus on niissäkin, mutta eivät silti liity laivastoon mitenkään.
Siitä on vähemmän tietoa minkä verran Mig-29 ja Mig-29K ja Rafale ja Rafale M eroaa toisistaan. Hornet ja Super Hornet tiedetään kantavan turhaa painoa mukanaan. Toki jostain koukusta voi olla pientä hyötyä kun sitä tiedetään voitavan käyttää surutta. Mutta raskaammat laskeutumisvälineet, sisällä olevat vahvistukset voimien johtamiseksi..
F-35 on jo periaatteessa tuolloinen avioniikat + ohjelmistot ja jokainen on eri kone, joilla on pääasiassa vain samoilla koneilla valmistettuja lentorangan osia (cousin parts) eikä suoranaisesti täysin yhteisiä.
Kumma kyllä, että ennen ei ole tukialuskonetta haviteltu (no Buffalo joo). Eikä nytkään ole kuin yksi vaikka kahdesta muusta olisi vielä voinut tukialusversiota pyytää. No, ehkä Rafale menee M:stä, mutta F-35A ei C:stä. Kai nyt ilmiselvästä suosikista pitäisi pyytää tukialusversio jos se olisi oikeasti tarpeen?En usko minäkään. Todellisuudessa Suomenkin operoinnissa on todellinen vahvuus, että kone on alunperin tukialuskone. Ja monessa asiassa.
Siinä vaikuttaa olleen keskeisenä ongelmana Northropin ja McD:n välinen kissatappelu. Jos sitä olisi USA tms. hankkinut edes F-15EX tapaisesti niin se olisi voinut olla ostokelpoinen. Nyt sen kehitys lakkasi jo 1985 sovinnon myötä, eli mitään ostettavaa ei DX:n kannalta ollut. Saattaa olla, että jotkin F-18L aikaiset motiivit painoi edelleen pohdinnoissa keventämistarpeesta. Viime kädessä lockstep ja suuret erät eli tuotantoekonomian logiikka antaa turvaa pidemmällä tähtäimellä ja oli konservatiivisen viisasta pitää kone hyvin samanlaisena kuin muilla. Esim. Sveitsi pimppasi omansa tilaamalla muista poiketen titaanisen keskirungon. https://en.wikipedia.org/wiki/McDonnell_Douglas_F/A-18_Hornet#Northrop's_F-18LF/A-18A:sta tarjottiin myös F/A-18L versiota josta oli karsittu ylimääräiset tukialushävittäjän tarvitsemat ominaisuudet (esim. taittuvat siivet, vahvemmat laskutelineet). Painossa säästyi 1130-1360 kg. Aikaisemmin tarjottiin myös vielä kevyempää F-18L versiota, mutta siinä oli muitakin muutoksia kuten tietyt osat olivat ohuempia ja polttoainetankit pienempiä.
Ei. Usko nyt, että se tukialushävittäjä on se suurin haittatekijä yhdistelyssä.
En usko. Moni tukialuskone on ollut erittäin menestyksekäs maatukikohdista
En usko minäkään. Todellisuudessa Suomenkin operoinnissa on todellinen vahvuus, että kone on alunperin tukialuskone. Ja monessa asiassa.