Ilmavoimien tulevaisuus
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmavoimat tulevaisuus
En muista mistä päin nettiä asian luin, enkä viitsi jaksaa sitä lähteä etsimäänkään, mutta k.o. artikkelissa väitettiin että tuossa Nighthawkin alasampumisessa olisi ollut käytössä SA-3:n valvontatutka, KUB:n tulenjohtotutka ja laukaisualusta ja BUK:n ohjus. Noita uudempia ohjuksia olisi siis saatu vähän aikaisemmin muutama kappale Jugoslaviaan, ja päätetty käyttää tässä operaatiossa. Tarkat KUB:n ja ohjuksen versiot ovat hämärän peitossa, mutta kyllä noista joitakin yhteensopivia kombinaatioita löytyy.
Onkohan mitään dataa siitä kuinka montaa USAF/NATO konetta on ylipäätään edes ammuttu ohjuksella nykyisen stealth kaluston ollessa käytössä ?
Tarkoitan että jokainen lilliputtivaltio joka on asettunut poikkiteloin on aina ensin menettänyt kaikki lekot viikossa samoin kaikki it-aseet ja tutka-asemat..muutamia olkapää ohjuksia ja yksittäisiä tykki-/ohjuspattereita lukuunottamatta.
Tarkoitan että jokainen lilliputtivaltio joka on asettunut poikkiteloin on aina ensin menettänyt kaikki lekot viikossa samoin kaikki it-aseet ja tutka-asemat..muutamia olkapää ohjuksia ja yksittäisiä tykki-/ohjuspattereita lukuunottamatta.
kunnas kirjoitti:
No Irak kuitenkin taisi olla ennen sotaa maailman 4. suurin asemahti ?
Siihen nähden 40 alasammuttua konetta ja 44 vaurioitettua ei ole suuri saavutus....muttei merkityksetön.
Jännää tavallaan että ilmavoitot jenkeille oli 44/1 ; http://www.rjlee.org/air/ds-aakill/ siis noi numerot on jänniä...4 esiintyy kuten Fiat G.50 tilastossamme ( 44/1 ).
Juke kirjoitti:
Jännää, että Irakin Ilmavoimalla olisi kyllä ollut mahiksia koiratappelussa, vai mitä?:angel: Mutta ei oikein auennut pelipaikat....kun demokratiahyökkääjä posautti nousijat tonttiin suunnilleen saman tien, kun nokka kohosi sfääriin. Nähtiin livenä Ilmavoimien "kyyristymistaktiikka", kun puolustaja päätti säästää koneet siihen hetkeen, kun Rauha jälleen koittaa. Mittava panostus ilmavoimiin oli yhtä tyhjän kanssa, kun katolle tuli ravakka ylivoima. Näitä kyyristymisiä on nähty sen jälkeenkiin. Hmmmmmmm. Herättääkö se mietteitä?
baikal kirjoitti:
Joo herättää..tykeillä ammuttiin vaan 2 kopperia ja 41 ammuttiin ohjuksin.
Sekin herättää että koko ilmapuolustuksen suhde oli 10/1 jenkeille ( mikäli 360 irakilaiskonetta tuhottiin hangaareihin ). Tosin muistelen että osa olisi lennetty suoraan Iraniin ???
Yksi yksityiskohta selvityksessä on että kaartotaistelussa yksi kone lensi suoraan tonttiin...jotenkin tuttua sekin...ettei tarvi välttämättä edes ampua.
Syykin selviää Iraki Air Force alta wikistä;
On the brink of the US led invasion, Saddam Hussein disregarded his air force's wishes to defend the country's airspace against coalition aircraft and ordered the bulk of his fighters disassembled or buried. Air Vice Marshal Abed Hamed Mowhoush was apparently the air force commander immediately prior to the war. Some were later found by US excavation forces around the Al Taqqadum and Al Asad air bases, including MiG-25s and Su-25s.[20] The IQAF proved to be totally non-existent during the invasion; a few helicopters were seen but no fighters flew to combat coalition aircraft.[21]
Koneet purettiin tai haudattiin ( mitä oli jäänyt edellisestä sodasta jäljelle ). Luku 180 konetta mainitaan..joista puolet lentokuntoisia..eli 90.
Tämä tieto itseasiassa pudottaa pudotukset siten että ne meni 11/10 Irakin ilmatorjunnalle.
Deeiii
Eversti
Caveman kirjoitti:
Oon vähän samaa mieltä Ravenin kanssa. Ihan näin ensinnäkin, toi wing loadingin vertaaminen on aika huono mittari kun verrataan F-35:n kaltaista lifting body-leijaa vanhempiin koneisiin. Nostetta kun kertyy muualtakin kuin siivistä, ja jos aseistus on rungon sisäistä, niin vekotin hukkaa kaarteluissa paljon vähemmän energiaa kuin aseistuksen ulkoisesti kantavat lajikumppanit. Sitten on vielä se, että lähitaisteluohjusten kehitys tekee nokan kääntönopeudesta koko ajan vähemmän ja vähemmän oleellista, kun lähitaistelupuikon voi laukoa kypärätähtäimellä ja se kykenee kääntymään paljon tiukemmin kuin mikään miehitetty hävittäjä.
Toiseksi, jotakuta saattaa kiinnostaa semmoinen historiallinen detalji, että tuon analyysin kirjoittaja Chuck Spinney vastusti aikanaan voimallisesti esimerkiksi F-16:n tutkaa. Miehen 1980-luvun kirjoitusten mukaan yksinkertainen tutka tai jopa ei tutkaa ollenkaan olisi riittänyt - nyt kuitenkin tuota tutkallista F-16:a pidetään oivallisena vekottimena.
Sitä minä vaan, että nyt saattaa olla käymässä vähän samalla tavalla. F-35 on varmaan tämän hetken uhkakuvia mietittäessä ylimitoitettu ja kallis, vaan miten mahtaa olla vuonna 2030? F-16 - sellaisena kuin se toteutui - oli hirmukallis vuoden 1970 uhkakuvia ja sodan kuvaa mietittäessä, vaan nytpä tuokin veijari pitää sitä mitä mainioimpana koneena.
Juke kirjoitti:
Wikipedian painotiedot ovat vanhoille Block 30-koneille (jotka ovat 80-luvulta). Nykyisin käytössä olevat F-16:kin ovat painavampia (pääasiassa avioniikan takia). Lukujen perusteella F-35 painaa tyhjänä saman verran kuin F-16 sisäisellä polttoainelastilla ja muutamalla ohjuksella varustettuna. Täyteen lastattu F-16 painaa suunnilleen saman kuin F-35A täydessä polttoainelastissa. F-16 on kuitenkin muutenkin selvästi pienempi kone. F-16 Block 60 eli uusin malli on jo aika lähellä F-35:n painoja: http://www.f-16.net/f-16_versions_article10.html
Teho-painosuhteessa F-35 on suunnilleen sama (versiosta riippuen vähän parempikin) kuin F-16 nykyiset versiot (tyhjänä). Täyteen tankattuna teho-painosuhde on vähän heikompi koska F-35:n menee sisäistä polttoainetta 2,6 kertaa enemmän. Työntövoimaa on kuitenkin vain 1,6 kertaa enemmän ja moottori on paljon uudenaikaisempi (eli kuluttaa selvästi vähemmän). Toki koneen ilmanvastus on suurempi, mutta todennäköisesti uusi moottori korvaa tehokkuudellaan tuon. Toimintasäde on siis melko varmasti selvästi parempi kuin F-16:sta. Veikkaisin F-16:n tarvitsevan vähintään kaksi isoa lisäpolttoainesäiliötä, jotta se pystyisi samaan toimintasäteeseen kuin F-35A sisäisellä polttoaineella.
F-35A menee painon puolesta C/D-mallin Hornetin ja Super Hornetin väliin. B/C-mallin F-35:t ovat suunnilleen Super Hornetin tai F-15C:n painoisia.
http://www.af.mil/information/factsheets/factsheet.asp?fsID=101
F-35:tä painavampia (osin selvästikin) ovat esim. F-15C/D/E-mallit, Su-27 johdannaisineen ja tietysti F-22. Kukaan ei taida kiistää niiden kaartotaistelukykyä.
Siipikuormitusta laskettaessa ei oteta huomioon koneen rungon eikä takasiivekkeiden aiheuttamaa nostovoimaa (niitä ei lasketa siipipinta-alaan), jotka F-35:ssä ovat hyvin merkittäviä. Siipipinta-ala määritellään siten, että piirretään siivet jatkumaan toisiinsa yhteen ja lasketaan tuo pinta-ala. Esim. F-35:n kuvia katsellessa näkee, että tuo laskentatapa tuottaa väärän kuvan kokonaisnostovoimasta kun runko ja takasiivekkeet aiheuttavat paljon nostovoimaa. Päinvastaisena esimerkkinä Eurofighter Typhoon ja Dassault Rafale saavat tuolla yleisellä siipipinta-alan ja siipikuorman laskentatavalla suunnilleen oikean tuloksen nostovoimasta.
Juke kirjoitti:
Nimenomaan siipien väliin jäävä rungon osuus lasketaan (tätä yritinkin sanoa), mutta muuten runkoa ei oteta huomioon. Tai oikeammin siivet jatketaan kuvitteellisesti yhteen (jolloin niiden väiiin jäävä runko lasketaan). Deltasiipisessä koneessa tällöin käytännössä koko runko lasketaan siipipinta-alaan. Tavanomaisessa suht suorasiipisessä koneessa tämä aiheuttaa sen, että koneen siipipinta-ala on pienempi kuin todellinen nostetta aiheuttava pinta-ala (runko+siipi). Siksi esim. Hornetilla ja F-16:lla on suht pieni siipipinta-ala ja sen seurauksena kohtalaisen korkea siipikuormitus vaikka molemmat ovat todella ketteriä koneita. Su-27 johdannaisilla on myös varsin korkea siipikuormitus tuolla laskentatavalla, mutta silti koneet ovat ketteryydeltään erinomaisia.
Ok, käytin hiukan väärää termiä. Korkeusvaikain ja korkeusperäsin (englanniksi yhdessä horizontal tail) toimivat kyllä usein myös nostovoimaa tuottavana siipenä. Joissakin ratkaisuissa se tosiaan tuottaa lähinnä negatiivista nostovoimaa eli työntää koneen takaosaa alaspäin. Toisissa ratkaisuissa se toimii yhdessä pääsiiven ja rungon kanssa nostovoimaa tuottavana osana. Asia riippuu ihan siitä, missä kohtaa aerodynaaminen keskiö on suhteessa koneen painopisteeseen. Jos aerodynaaminen keskiö on tasapainopisteen edessä, niin pyrstö-osan täytyy tuottaa ylöspäin olevaa voimaa ja päinvastoin jos asia on juuri toisinpäin. Nykyaikaisissa Fly-by-wire -koneissa aerodynaaminen keskiö on tasapainopisteen edessä ja siten pyrstö-osa (jos sellainen on) tuottaa positiivista nostovoimaa tai muuten koneen nokka pyrkii nousemaan ylöspäin.
baikal kirjoitti:
Vaan mitäs sitten tehdään, kun kaukaa laukaistut ohjukset eivät osu? Tuskin ollaan kaukana siitä päivästä, kun Iron Domea vastaava viritelmä on osa hävittäjien asejärjestelmää. Iivanan koneet ampuvat kohti tulevat Amraamit alas ja jatkavat lähestymistä vasta puolet asekuormasta käyttäneenä. Liekkö noilla vielä nopeusetu puolellaan?
JOKO kirjoitti:
Mielenkiintpoinen aspekti; http://en.wikipedia.org/wiki/Iron_Dome
Tuossa juuri laitoin ehdolle nopean pintaefektitukialuksen jolla suojattaisiin kevyitä rynnäkkökoneita joiden päätehtävä olisi moukaroida maataistelukoneita ja tankkeja sekä jalkaväkeä. Eli kokonainen sodankäynti-/ ilmapuolustusjärjestelmä, joka voitaisiin tunnissa saada aina hyökkäyksen kohteeksi joutuneeseen kolkkaan...ja minuuteissa mikäli koneiden ulottuvissa ja/tai alukset koneineen levitetty laajalle.
Korsumajuri
Kapteeni
Tässä yksi tapa mitata asioita. Graafin akseleilla amerikkalaisten ja kiinalaisten hävittäjien wing loading ja weight/thrust-ratio. Eli mitä lähempänä origoa, sitä parempi liikehtimiskyky hävittäjällä vertikaali- ja horisontaalitasossa. F-22 rulettaa, Super Hornet ei vakuuta, F-35 vertailun keskitasoa. F-35:n häiveominaisuudet varsinkaan "liittolaisversioilla" eivät ole yhtä hyvät kuin F-22:lla, joten itäkoneiden IRST tasoittaa tilannetta.
