Tässä vielä tuohon ydinase-ajatukseen Marinin näkökulma (eka lause, toiset voi olla Nurmen tulkintaa):
Nato-lentotukikohta olisi sellainen, joka voisi tuoda lisäarvoa.
vrt.– Voisi arvioida näin, että Nato-maahan ei hirveän helposti hyökättäisi, koska muut olisivat yhdessä rintamassa puolustamassa. Ja toinen turva, joka tätä kautta tulisi, on tietenkin ydinasesuoja, Marin sanoo.
Jotta ennaltaehkäisevä ja rauhan takaava Nato-suoja olisi maksimaalinen, liittymissopimukseen ei pitäisi kirjata ennakkorajoituksia.
Jos kirjaisimme jotain liittymissopimukseen, sitä ei saisi sieltä enää pois tai rajoituksien poistaminen vaatisi uuden ratifiointikierroksen puolustusliiton muissa jäsenmaissa.
Kun Nato vuonna 1949 perustettiin estämään Neuvostoliiton hyökkäys demokraattisiin maihin, perustajäsenet Norja ja Tanska asettivat jäsenyytensä alkuvaiheessa yksipuolisia rajoitteita jäsenyydelleen.
Uusien Naton jäsenmaiden liittymissopimuksiin ei ole asetettu ennakkorajoituksia.
Kun Nato 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa laajentui itäiseen Keski-Eurooppaan ja Baltiaan, laajentumispolitiikan lähtökohtana oli, että uusiin jäsenmaihin ei sijoitettaisi ydinaseita eikä pysyviä joukkoja tai tukikohtia.
Polttava kysymys ydinaseista ja Naton tukikohdista – Marin ei halua liittymissopimukseen ennakkorajoituksia
”Pitäisin tärkeänä sitä, että me emme ainakaan sulkisi itseltämme sellaisia ovia, jotka myöhemmin olisi kuitenkin tarpeen pitää auki”, pääministeri Sanna Marin painottaa.
www.iltalehti.fi
Nato-lentotukikohta olisi sellainen, joka voisi tuoda lisäarvoa.