Ilmavoimien tulevaisuus

[kunnas]

Toisaalta, jos SU35:n pääsee F35:n iholle, voipi käydä jenkkialustalle ohraset... En nimittäin ymmärrä miten ihmeessä F35 pystyisi liikehtimään tuotantoversiossakaan tuolla tavalla?.

@muoks: Kirotusvirheet...

AIM-9X+kypärätähtäin?

Jos haetaan puhdasta dogfight konetta, niin epäilemättä SU35 on hyvä vaihtoehto.

PAK FA:aan on asennettu ip-sensoreita jokapuolelle jotka havaitsevat ammutun ohjuksen ajoissa ja laukaisevat soihdut oikea-aikaisesti. Esim. Georgian sodassa SU-25 onnistui harhauttamaan viittä olkapääohjusta ja vasta kuudes osui.

F-35 pieni ohjusvarasto on sekin miinusta itäkoneisiin nähden. Venäjä on kehittänyt uuden kolmikanavaisen IP-ohjuksen jonka pitäisi olla immuunimpi häirinnälle.

Intian SU-30MKI hävittäjiä vastaan käydyissä harjoituksissa jouduttiin usein tykkitaisteluun Sukhoin tuottaman tehokkaan häirinnän vuoksi.

 

[SJ]

Intian SU-30MKI hävittäjiä vastaan käydyissä harjoituksissa jouduttiin usein tykkitaisteluun Sukhoin tuottaman tehokkaan häirinnän vuoksi.

Israelilaiset jammerit. Tekniikka on toki voinut vuotaa ryssillekin, mutta varmaan vastakeinoille on kehitelty vastakeinojakin. En vain keksi, että miten tuossa on saatu vältettyä IP -ohjusten hakupäät? Ei silti, jenkit ovat taas onnistuneet sössimään lentäjäkoulutuksensa, kun paremmalle ei olevinaan ollut tarvetta.

 

[Kaukovittuilija]

Ootko sekaisin vai vaan tyhmä? F-22 on ollut suunnittelupöydällä jo 80-luvun lopulta asti käännettävine suihkusuuttimineen, ja sen eka proto YF-22 lensi ekan kerran vuonna 1990, Su-37 vuonna 1996. F-22 lensi ensilentonsa vuonna 1997, Su-30MKI vuonna 2000.

Jenkeillä oli 80-luvun lopulla käynnissä useita ohjelmia jossa testattiin thrust vectoringia juuri tulevia koneita (F-22) silmälläpitäen.

Olen luultavasti molempia, eli sekaisin ja harvinaisen tyhmäkin, mutta Neuvostoliitossa oli Thrust vectoring-suuttimin varustettuja koneita suunnittelussa ja ilmassa jo paljon ennen jenkkien vastaavia.

Su27 AL-31 moottoreita, thrust vectoring suuttimella varustettuna, testattiin esimerkiksi jo Su-27M-koneessa (Su-35/Su-37,Flanker-E/F). Su-35 oli ensilennossa jo 1988 varustettuna käänneltävin suihkusuuttimin. Su-37 taasen vuonna 1996.

 

[Caveman]

Olen luultavasti molempia, eli sekaisin ja harvinaisen tyhmäkin, mutta myös Neuvostoliitossa oli Thrust vectoring-suuttimin varustettuja koneita suunnittelussa ja ilmassa jo ennen jenkkien vastaavia.

Su27 AL-31 moottoreita, thrust vectoring suuttimella varustettuna, testattiin esimerkiksi jo Su-27M-koneessa (Su-35/Su-37,Flanker-E/F). Su-35 oli ensilennossa jo 1988 varustettuna käänneltävin suihkusuuttimin. Su-37 taasen vuonna 1996.

Näistä hehkutuksista tulee mieleen lähinnä nämä:

Ja tasapuolisuuden nimissä:

Oliko muutten siinä 1988 letäneessä SU-27 "SU-35 demonstraattorissa" jo thrust vectoring? Mikä lähde?

 

[Juke]

On muuten melkoiset G-voimat kyseessä kun nokkakartiokin irtoaa siiven katkettua ilmassa F-117:ssa.

 

[Deeiii]

Selittäkääs tyhmälle, mitä hyötyä tuosta äärikohtauskulmilla liikehtimisestä ihan käytännön ilmataistelutilanteessa nykyään/tulevaisuudessa on?

Olen ollut jotensakin semmoisessa ymmärryksessä, että nykyaikaiset lähitaisteluohjukset kääntyvät niin jyrkästi, ettei yksikään miehitetty lentokone pysty käytännössä väistöliikkeillä osumaa välttämään. Ja jos ohjukset voidaan laukoa paljon ohi menosuunnan, niin tuntuu siltä, ettei liikehtimisestä ole suurta iloa siinäkään mielessä.

Varmaan jotain nyt on minulta jäänyt käsittämättä (häirinnän ja silpun/soihtujen yhteiskäyttö väistöliikkeiden kanssa?). Mutta onko hävittäjien ohjausjärjestelmissä jonkunlainen automaattiväistelymoodi? Ohjusten nopeuksilla en oikein usko, että ihmisen refleksit ja tilannekuva riittäisivät väistöliikkeiden oikeaan ajoittamiseen.

 

[SJ]

Selittäkääs tyhmälle, mitä hyötyä tuosta äärikohtauskulmilla liikehtimisestä ihan käytännön ilmataistelutilanteessa nykyään/tulevaisuudessa on?

Olen ollut jotensakin semmoisessa ymmärryksessä, että nykyaikaiset lähitaisteluohjukset kääntyvät niin jyrkästi, ettei yksikään miehitetty lentokone pysty käytännössä väistöliikkeillä osumaa välttämään. Ja jos ohjukset voidaan laukoa paljon ohi menosuunnan, niin tuntuu siltä, ettei liikehtimisestä ole suurta iloa siinäkään mielessä.

Liekkö siinä se etu, että saa käännettyä konetta sellaiseen asemaan, että ohjuksen saa laukaistua vaikka väkisin? Ja mitä ohjuksien liikehtimiskykyyn tulee, niin kaikenlaiset suunnanmuutokset vievät ohjuksilta liikevoimaa ja kun se moottori ei pala kuin osan matkasta, niin käännöksiä kannattaa tehdä mahdollisimman vähän ja varovaisesti, muuten loppuu kantama.

 

[BarrelNut]

Oliko muutten siinä 1988 letäneessä SU-27 "SU-35 demonstraattorissa" jo thrust vectoring? Mikä lähde?

Ei ollut. Niinkuin ei perus Su-30:ssä, vaan vasta Intialle tehdyssä Su-30MKI:ssä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Sukhoi_Su-35

"The 11th prototype Su-27M, T10M-11, was built by KnAAPO and delivered in 1995 for the installation of exclusive systems and equipments. The resultant aircraft was re-designated Su-37. With thrust vectoring capabilities, it made its first flight in April 1996."

http://en.wikipedia.org/wiki/Thrust_vectoring

Ja niille Su-35/37 fanipojille tiedoksi että USAF ja NASA lensi 80- ja 90-luvuilla paljon testejä canardeilla ja 2D sekä 3D thrust vectoringilla varustetulla F-15 testikoneella.

http://en.wikipedia.org/wiki/F-15_STOL/MTD

F-15 STOL/MTD ja ACTIVE: ensilento 1988, tämän näköinen laite:

 

[BarrelNut]

Ja tosiaan, ei tuolla äärimmäisellä liikehtimiskyvyllä ole kovin suurta merkitystä nykyaikana. Nice to Have, mutta sensorit, tilannekuva ja asejärjestelmät ovat tärkeämpiä. Nykyään kun on kypärätähtäimet ja laukaisun jälkeen lukittuvat IP-ohjukset niin tuolla ei ole niin suurta merkitystä. Se ohjus kun voidaan laukasta vaikka taaksepäin jos niin halutaan.

Kypärätähtäimet tulivat käyttöön jenkeissä ja etelä-afrikassa muistaakseni 70-luvulla, mutta ohjuksia ei voinut laukoa kovin paljon sivuunpäin koneen keskilnjasta. Venäjä otti 80-luvulla käyttöön R-73 ohjuksen joka voitiin laukaista 45 astetta sivuun keskilinjasta eli sellaisessa 90 asteen kartiossa koneen lentosuuntaan nähden. Tuollaisellakin ohjuksella ja kypärätähtäimellä on kuitenkin se vastustajan kone saatava tuon kartion sisään joten liikehtimiskyvyllä oli väliä. Brittien ASRAAM nosti tuon off boresight kyvyn 90 asteeseen keskilinjaan nähden, jolloin ohjus voitiin ampua koko etusektoriin, vaikka suoraan sivulle tai ylös. AIM-9X Block II ohjuksessa on sitten mahdollista lukita maali vasta laukaisun jälkeen datalinkin avulla, se voidaan siis laukaista ihan mihin suuntaan tahansa, vaikka suoraan taaksepäin.

Lisäksi noiden IP-ohjusten kantomatkakin on lisääntynyt koko ajan. Ennen ne voitiin ampua vain melko lähellä oleviin maaleihin mutta nykyään ne kantavat jo melko kauas.

Ja eiköhän tarkoitus ole esim. F-35 pilotilla olla koskaan edes joutumatta lähitaisteluun, vakka kone siinä hyvin pärjääkin. Se pärjää kuitenkin suhteessa moninkertaisesti paremmin BVR-taistelussa.

 

[elso]

Ja tosiaan, ei tuolla äärimmäisellä liikehtimiskyvyllä ole kovin suurta merkitystä nykyaikana. Nice to Have, mutta sensorit, tilannekuva ja asejärjestelmät ovat tärkeämpiä. Nykyään kun on kypärätähtäimet ja laukaisun jälkeen lukittuvat IP-ohjukset niin tuolla ei ole niin suurta merkitystä. Se ohjus kun voidaan laukasta vaikka taaksepäin jos niin halutaan.

Kypärätähtäimet tulivat käyttöön jenkeissä ja etelä-afrikassa muistaakseni 70-luvulla, mutta ohjuksia ei voinut laukoa kovin paljon sivuunpäin koneen keskilnjasta. Venäjä otti 80-luvulla käyttöön R-73 ohjuksen joka voitiin laukaista 45 astetta sivuun keskilinjasta eli sellaisessa 90 asteen kartiossa koneen lentosuuntaan nähden. Tuollaisellakin ohjuksella ja kypärätähtäimellä on kuitenkin se vastustajan kone saatava tuon kartion sisään joten liikehtimiskyvyllä oli väliä. Brittien ASRAAM nosti tuon off boresight kyvyn 90 asteeseen keskilinjaan nähden, jolloin ohjus voitiin ampua koko etusektoriin, vaikka suoraan sivulle tai ylös. AIM-9X Block II ohjuksessa on sitten mahdollista lukita maali vasta laukaisun jälkeen datalinkin avulla, se voidaan siis laukaista ihan mihin suuntaan tahansa, vaikka suoraan taaksepäin.

Lisäksi noiden IP-ohjusten kantomatkakin on lisääntynyt koko ajan. Ennen ne voitiin ampua vain melko lähellä oleviin maaleihin mutta nykyään ne kantavat jo melko kauas.

Ja eiköhän tarkoitus ole esim. F-35 pilotilla olla koskaan edes joutumatta lähitaisteluun, vakka kone siinä hyvin pärjääkin. Se pärjää kuitenkin suhteessa moninkertaisesti paremmin BVR-taistelussa.

Tummennetulla on mielestäni koko homman pihvi. SU-koneet ovat nimenomaan jäänteitä ajalta, jolloin keula oli pakko saada kohti vihollista, ja nopeasti sittenkin.

Tänä päivänä äärimmäinen liikehtimiskyky on muuttunut pakollisesta ominaisuudesta luokkaan 'tarpeellinen', kun se 70/80-luvulla suunnitelluissa koneissa oli koko jutun lähtökohta.

 

[Teräsmies]

F-18 Hornettikin on lentänyt kääntyvillä suihkusuuttimilla varustettuna.

F-18 HARV

NASA artikkeli kyseisestä koneesta löytyy täältä.
http://www.nasa.gov/centers/dryden/history/pastprojects/HARV/index.html

 

[tl]

Olisi kyllä todella erikoista lisätä liikehtimiskykyä canardeilla ja suunnattavilla moottoreilla jos siitä ei olisi mitään hyötyä. Tuskin edes venäläiset tekisivät tuollaisia ratkaisuja. Miksi Intialaiset ostavat edelleen nimeenomaan suunnattavilla moottoreilla olevia Su-30MKI malleja ja nykyisin myös venäläiset on tilanneet Su-35 lisäksi Su-30SM malleja joissa on suunnattavat suihkumoottorit. Miksi jenkit ei ole siihen mennyt pitää kysyä heiltä. Rafale, ilmeisesti myös Typhooni ja Gripen kuitenkin hyvinkin ketteriä, mutta noihin Suhoin ja Migin (OVT) liikesarjoihin ei yllä muut kuin ehkä F-22. Pitääkin muuten kysästä samalla kun mieleen tuli, että miksi F-22:ssa on suunnattavat suihkumoottorit vaikka sillä ominaisuudella ei ole mitään tekemistä nykyaikaisessa ilmataistelussa. Kypärätähtäimistä sen verran, että ne on olleet ymmärtääkseni käytössä (itämaissa) siitä lahtien kun R-73 ohjus otettiin palveluskäyttöön vuonna -82.

 

[SJ]

Olisi kyllä todella erikoista lisätä liikehtimiskykyä canardeilla ja suunnattavilla moottoreilla jos siitä ei olisi mitään hyötyä. Tuskin edes venäläiset tekisivät tuollaisia ratkaisuja. Miksi Intialaiset ostavat edelleen nimeenomaan suunnattavilla moottoreilla olevia Su-30MKI malleja ja nykyisin myös venäläiset on tilanneet Su-35 lisäksi Su-30SM malleja joissa on suunnattavat suihkumoottorit. Miksi jenkit ei ole siihen mennyt pitää kysyä heiltä. Rafale, ilmeisesti myös Typhooni ja Gripen kuitenkin hyvinkin ketteriä, mutta noihin Suhoin ja Migin (OVT) liikesarjoihin ei yllä muut kuin ehkä F-22. Pitääkin muuten kysästä samalla kun mieleen tuli, että miksi F-22:ssa on suunnattavat suihkumoottorit vaikka sillä ominaisuudella ei ole mitään tekemistä nykyaikaisessa ilmataistelussa. Kypärätähtäimistä sen verran, että ne on olleet ymmärtääkseni käytössä (itämaissa) siitä lahtien kun R-73 ohjus otettiin palveluskäyttöön vuonna -82.

Kuka sanoo, että ne eivät ole "merkityksellisiä"? Kyse on vain siitä, että onko kyseinen ominaisuus sen vaatiman rahan arvoinen. Länsimaissa rahoitus on ollut neuvostoliiton hajottua kovinkin tiukalla ja armeijoiden koko pienenemässä. Kaikenlainen sotatarvikkeiden kehittäminen kallistuu, koska kyseistä varustetta ei kuitenkaan hankita kuin muutama, joten jostakin pitää karsia.

 

[tl]

Olisi kyllä todella erikoista lisätä liikehtimiskykyä canardeilla ja suunnattavilla moottoreilla jos siitä ei olisi mitään hyötyä. Tuskin edes venäläiset tekisivät tuollaisia ratkaisuja. Miksi Intialaiset ostavat edelleen nimeenomaan suunnattavilla moottoreilla olevia Su-30MKI malleja ja nykyisin myös venäläiset on tilanneet Su-35 lisäksi Su-30SM malleja joissa on suunnattavat suihkumoottorit. Miksi jenkit ei ole siihen mennyt pitää kysyä heiltä. Rafale, ilmeisesti myös Typhooni ja Gripen kuitenkin hyvinkin ketteriä, mutta noihin Suhoin ja Migin (OVT) liikesarjoihin ei yllä muut kuin ehkä F-22. Pitääkin muuten kysästä samalla kun mieleen tuli, että miksi F-22:ssa on suunnattavat suihkumoottorit vaikka sillä ominaisuudella ei ole mitään tekemistä nykyaikaisessa ilmataistelussa. Kypärätähtäimistä sen verran, että ne on olleet ymmärtääkseni käytössä (itämaissa) siitä lahtien kun R-73 ohjus otettiin palveluskäyttöön vuonna -82.

Kuka sanoo, että ne eivät ole "merkityksellisiä"? Kyse on vain siitä, että onko kyseinen ominaisuus sen vaatiman rahan arvoinen. Länsimaissa rahoitus on ollut neuvostoliiton hajottua kovinkin tiukalla ja armeijoiden koko pienenemässä. Kaikenlainen sotatarvikkeiden kehittäminen kallistuu, koska kyseistä varustetta ei kuitenkaan hankita kuin muutama, joten jostakin pitää karsia.

Ilmeisesti se on sen rahan arvoinen kun sellainen ominaisuus nimeenomaan on mm. F-22 hävittäjälle haluttu. Rahoituksen tiukkuudestakin voi olla toista mieltä varsinkin länsimaissa (vertaa puolustusbudjetteja niin siitä se aukeaa).

 

[SJ]

Olisi kyllä todella erikoista lisätä liikehtimiskykyä canardeilla ja suunnattavilla moottoreilla jos siitä ei olisi mitään hyötyä. Tuskin edes venäläiset tekisivät tuollaisia ratkaisuja. Miksi Intialaiset ostavat edelleen nimeenomaan suunnattavilla moottoreilla olevia Su-30MKI malleja ja nykyisin myös venäläiset on tilanneet Su-35 lisäksi Su-30SM malleja joissa on suunnattavat suihkumoottorit. Miksi jenkit ei ole siihen mennyt pitää kysyä heiltä. Rafale, ilmeisesti myös Typhooni ja Gripen kuitenkin hyvinkin ketteriä, mutta noihin Suhoin ja Migin (OVT) liikesarjoihin ei yllä muut kuin ehkä F-22. Pitääkin muuten kysästä samalla kun mieleen tuli, että miksi F-22:ssa on suunnattavat suihkumoottorit vaikka sillä ominaisuudella ei ole mitään tekemistä nykyaikaisessa ilmataistelussa. Kypärätähtäimistä sen verran, että ne on olleet ymmärtääkseni käytössä (itämaissa) siitä lahtien kun R-73 ohjus otettiin palveluskäyttöön vuonna -82.

Kuka sanoo, että ne eivät ole "merkityksellisiä"? Kyse on vain siitä, että onko kyseinen ominaisuus sen vaatiman rahan arvoinen. Länsimaissa rahoitus on ollut neuvostoliiton hajottua kovinkin tiukalla ja armeijoiden koko pienenemässä. Kaikenlainen sotatarvikkeiden kehittäminen kallistuu, koska kyseistä varustetta ei kuitenkaan hankita kuin muutama, joten jostakin pitää karsia.

Ilmeisesti se on sen rahan arvoinen kun sellainen ominaisuus nimeenomaan on mm. F-22 hävittäjälle haluttu. Rahoituksen tiukkuudestakin voi olla toista mieltä varsinkin länsimaissa (vertaa puolustusbudjetteja niin siitä se aukeaa).

F-22:sta haluttiin kovin ilmataistelija kaikissa olosuhteissa ja rahaa ei säästelty. Muilla ei sitä mahdollisuutta ollut.

 

[Caveman]

Olisi kyllä todella erikoista lisätä liikehtimiskykyä canardeilla ja suunnattavilla moottoreilla jos siitä ei olisi mitään hyötyä. Tuskin edes venäläiset tekisivät tuollaisia ratkaisuja. Miksi Intialaiset ostavat edelleen nimeenomaan suunnattavilla moottoreilla olevia Su-30MKI malleja ja nykyisin myös venäläiset on tilanneet Su-35 lisäksi Su-30SM malleja joissa on suunnattavat suihkumoottorit. Miksi jenkit ei ole siihen mennyt pitää kysyä heiltä. Rafale, ilmeisesti myös Typhooni ja Gripen kuitenkin hyvinkin ketteriä, mutta noihin Suhoin ja Migin (OVT) liikesarjoihin ei yllä muut kuin ehkä F-22. Pitääkin muuten kysästä samalla kun mieleen tuli, että miksi F-22:ssa on suunnattavat suihkumoottorit vaikka sillä ominaisuudella ei ole mitään tekemistä nykyaikaisessa ilmataistelussa. Kypärätähtäimistä sen verran, että ne on olleet ymmärtääkseni käytössä (itämaissa) siitä lahtien kun R-73 ohjus otettiin palveluskäyttöön vuonna -82.

Kuka sanoo, että ne eivät ole "merkityksellisiä"? Kyse on vain siitä, että onko kyseinen ominaisuus sen vaatiman rahan arvoinen. Länsimaissa rahoitus on ollut neuvostoliiton hajottua kovinkin tiukalla ja armeijoiden koko pienenemässä. Kaikenlainen sotatarvikkeiden kehittäminen kallistuu, koska kyseistä varustetta ei kuitenkaan hankita kuin muutama, joten jostakin pitää karsia.

Ilmeisesti se on sen rahan arvoinen kun sellainen ominaisuus nimeenomaan on mm. F-22 hävittäjälle haluttu. Rahoituksen tiukkuudestakin voi olla toista mieltä varsinkin länsimaissa (vertaa puolustusbudjetteja niin siitä se aukeaa).

F-22:sta haluttiin kovin ilmataistelija kaikissa olosuhteissa ja rahaa ei säästelty. Muilla ei sitä mahdollisuutta ollut.

Toisaalta F-22 jätettiin IRST pois, joten siinäkin tehtiin jonkinlainen kompromissi... Minulla ei ole minkäänäköistä tietoutta vektoroinnin hyödyistä, mutta ehkäpä niillä on todettu olevan jotain hyötyä ohjusten väistössä yhdistettynä silppuihin ja soihtuihin.

Jos koneen nopeuden saa pudotettua nopeasti lähelle nollaa, niin monet dopplertutkat saattavat tiputtaa kohteen seurannasta ja nopeuden menetyksestä seuraava korkeuden pudotus saattaa sitten eksyttää ohjuksen, jos väistävä kone jättää silppuparven leijailemaan jälkeensä...

 

[BarrelNut]

F-22 on myös suunniteltu (tai koko se ATF ohjelma) perusratkaisuiltaan 80-luvulla, aikana joilloin Neuvostoliitto oli vielä voimissaan. F-35 on selvästi uudempaa suunnittelua. ATF-ohjelma aloitettiin vuonna 1981, ja Lockheed ja Northrop valittiin loppusuoralle toteuttamaan YF-22 ja YF-23 protot vuonna 1986.

http://en.wikipedia.org/wiki/Advanced_Tactical_Fighter

Typhoonin EJ200 moottorista on testattu myös 3D suihkusuuntauksella varustettua versiota mutta sitä ei otettu koskaan tuotantoon.

 

[Juke]

Jos koneen nopeuden saa pudotettua nopeasti lähelle nollaa, niin monet dopplertutkat saattavat tiputtaa kohteen seurannasta ja nopeuden menetyksestä seuraava korkeuden pudotus saattaa sitten eksyttää ohjuksen, jos väistävä kone jättää silppuparven leijailemaan jälkeensä...

Ainoastaan koneen joka on noin 500 kiloa ( max 1000 ) voi pysäyttää kuin seinään..noilla isoilla kuitenkin se massa jatkaa matkaa ja G-voimat menee yli ihmisen sietokyvyn ..siinä mun pikku faitterissa saisi moottorit kääntymään kokonaisuudessaan ( nehän on ikäänkuin varren päässä ). Tämä ohjuksen hämääminen voisi olla se ase juuri pienessä laitteessa..1/10 kokonsa takia se voi olla jo enemmän stealth kuin F-22.

 

[kunnas]

Jos koneen nopeuden saa pudotettua nopeasti lähelle nollaa, niin monet dopplertutkat saattavat tiputtaa kohteen seurannasta ja nopeuden menetyksestä seuraava korkeuden pudotus saattaa sitten eksyttää ohjuksen, jos väistävä kone jättää silppuparven leijailemaan jälkeensä...

Ainoastaan koneen joka on noin 500 kiloa ( max 1000 ) voi pysäyttää kuin seinään..noilla isoilla kuitenkin se massa jatkaa matkaa ja G-voimat menee yli ihmisen sietokyvyn ..siinä mun pikku faitterissa saisi moottorit kääntymään kokonaisuudessaan ( nehän on ikäänkuin varren päässä ). Tämä ohjuksen hämääminen voisi olla se ase juuri pienessä laitteessa..1/10 kokonsa takia se voi olla jo enemmän stealth kuin F-22.

G-voimat eivät ole riippuvaisia massasta vaan kappaleen kiihtyvyydestä jos oikein ymmärsin?
1/10 kokoinen koneen tutkapoikkipinta-ala olisi 1/(10^2)=1/100 ja F-22:n tutkapoikkipinta-ala on n. 1/10000

 

[Juke]

Jos koneen nopeuden saa pudotettua nopeasti lähelle nollaa, niin monet dopplertutkat saattavat tiputtaa kohteen seurannasta ja nopeuden menetyksestä seuraava korkeuden pudotus saattaa sitten eksyttää ohjuksen, jos väistävä kone jättää silppuparven leijailemaan jälkeensä...

Ainoastaan koneen joka on noin 500 kiloa ( max 1000 ) voi pysäyttää kuin seinään..noilla isoilla kuitenkin se massa jatkaa matkaa ja G-voimat menee yli ihmisen sietokyvyn ..siinä mun pikku faitterissa saisi moottorit kääntymään kokonaisuudessaan ( nehän on ikäänkuin varren päässä ). Tämä ohjuksen hämääminen voisi olla se ase juuri pienessä laitteessa..1/10 kokonsa takia se voi olla jo enemmän stealth kuin F-22.

G-voimat eivät ole riippuvaisia massasta vaan kappaleen kiihtyvyydestä jos oikein ymmärsin?
1/10 kokoinen koneen tutkapoikkipinta-ala olisi 1/(10^2)=1/100 ja F-22:n tutkapoikkipinta-ala on n. 1/10000

Olet oikessa noissa g-voimissa..yritin varmaan sanoa, että hieman vähemmän vaarallista tehdä pugatsovit 500 km/t nopeudesta kuin mach 2 nopeudesta.

No entä jos tähän tuodaan stealth ominaisuuksia...sehän on myös design asia..ja osittain materiaali asia.

Vähäinenkin stealth ote toisi pienemmän tutkaheijasteen kuin F-22:ssa.