No muistllaanpas sitten. Yksi mieleenpainuvimmista muistoista oli se kun kävimme tutustumassa rajanvalvontaan Vainikkalassa ja Nuijamaalla. Olisko ollu kahen kolmen päivän reissu palveluksen lopussa. Nuijamaalla käytiin vartiolla, naapurin kollegalle raja aidalla koetettiin sallaa näyttää tj merkkejä. Mut tultiin siihen tulokseen, että se varmaan luulee meijän näyttävän vuosia (3) jäljellä. Vartiotornissa käytiin tähystämässä. Vainikkalassa käytiin tutustumassa vartioon, valvontaan junanradalla, vartiotornissa ja yhtenä päivänä kävelimme raja-aidan vartta kymmenkunta kilomeriä etelään pienen lammen rannalle ja yövyimme partiomajassa. Virittelimme ilmaisimen majan ympäristöön ja pyöritimme väijyä. Meillä oli oppaana partion vetäjänä vartiolta toimiupseeri. Olisko ollu vääpeli tai jotain. Hänen opastuksella ja käskystä noita toimia tulloin tehtiin. Oli ihan omalaatuisensa tunnelma olla väijyssä ase kourassa ja tähyilla ja kuulostella raja -aidan suuntaan. No ei minun vuorolla mitään sen ihmeempää tapahtunut. Herättelin ja ilmoitin seuraavalle että olis vahdin vaihto. Menin majalle nukkumaan ja hetken päästä heräsin kolinaan ja huutoon. "Mie sain loikkarin kiinni, täällä on joku ukko !!!" Joka äijällä silmät pyöreinä, kysymykset huulilla "Mitä ??? saatiko me joku kiinni??? Tulikios tuolt tosisssan joku aijan yli." No äijä tuotiin sisälle majaan ja muka kuulustelemaan: Mikä mies sie oot ? Ukko pisti hantiin: Mitä se teille kuuluu, omia metiä kattelen. Kuulustelija: keskellä yötä ? Mitä sie rajalta tulet? Miksi yritit karkuun ? (myö oltiin jo ihan varmoja että joku loikkari saatin oikeesti kiinni) Kaikki meistä varusmiehistä oli ihan tohkeissaan, niin silloin meijä vetäjältä ja "loikkartilta" petti pokka. Perkule olivat sopineet et vartiolt tulee joku pelotteleen.
Väijymies kerto, että jonkin ajan kulttua oli ilmaisin ilmoittanut, että lanka oli mennyt poikki. Ja kun kaveri oli mennyt kattomaan oli nähnyt tämän miehen. Mies oli tullut aidalta päin. Jonkunlaista sanaharkkaa oli käyty ja oli kuulemma ärsyyntynyt sen verran kävi tulemaan kaveri kohti. Kaveri oli vetänyt liikuvat taakse laskenut eteen, join tää ukko oli tarttunut aseen piippuun kiini ja sanonu "ei menny panos piippuun" Varmaan tiesi ettei meillä ollu panoksia mukana, tai kuuli äänestä. Siinä olivat aikansa jymynneet ja viimeni oli ukko suostunut tulemaan partiomajalle.
No sitten keitetiin kavit ja tarjottin vieraallekin.... näillä kahella oli kyllä armottoman hauskaa.
