Immosen englanninkielinen julistus Facebookissa, heinäkuu-15

Sardaukar

Greatest Leader
BAN
Ja suuri osa juutalaisista kannattaa kansallisvaltiota Israelissa, vähemmistöjen oikeudet eivät ole ristiriidassa sen kanssa.
Monikulttuuri jossa sallitaan massiivisia kansainvaelluksia jotka tekevät kantaväestöstä lopulta vähemmistön on ristiriidassa kanssallisvaltion kanssa.

Iso osa juutalaisista haluaa vaalia ja suojella kulttuuriaan, ovat onnistuneet siinä koska ottavat asian vakavasti.
Suosittelen samaa kansallismielisille suomalaisille, tätä voi jatkaa tuhansia vuosia vaikka ympärillä vieraat kulttuurit jylläävät ja kuuluu vähemmistöön.

Kyllähän juutalainen kulttuuri ja uskonto on niin vahva, että se on kestänyt kaiken tuhansien vuosien ajan. Suomalaisuus ei taida olla aivan niin vahva ajatus, vaikka olen samaa mieltä, että sen pitäisi olla.
 

Talvela

Greatest Leader
Kyllähän juutalainen kulttuuri ja uskonto on niin vahva, että se on kestänyt kaiken tuhansien vuosien ajan. Suomalaisuus ei taida olla aivan niin vahva ajatus, vaikka olen samaa mieltä, että sen pitäisi olla.

Sitä taistelua tässä nyt käydään, sitä Immonen tarkoittaa, se on jatkunut 1900-luvulta tähän päivään katkeamatta.
 

Rauhantekijä

Respected Leader
Kyllähän juutalainen kulttuuri ja uskonto on niin vahva, että se on kestänyt kaiken tuhansien vuosien ajan. Suomalaisuus ei taida olla aivan niin vahva ajatus, vaikka olen samaa mieltä, että sen pitäisi olla.
Juutalainen kulttuuri on kohdannut niin monta kolausta rankimman kautta että se on oppinut puolustautumaan ja valinnut linjan jota edetään historiaa varoen. Suomessa sen sijaan ollaan arkoja ja ei uskalleta edes olla selkeää mieltä. Suomen tapa on hyväksyä kaikki ja arvostaa kaikkea ja niin edelleen..... Minusta kaikkea ei tarvitse hyväksyä. Linjan voi Suomikin valita hiukan tiukemman mukaisesti, vaikka emme olekaan kokeneet kansaamme kohdistuvia syrjintöjä ns "rankimman kautta".
Miksi ei olla kohdattu? No ei helkutti meistä metsäläisistä kukaan tuolla maailmassa ole kukaan edes kiinnostunut. Ei muuten kiinnostunut, kuin hyväuskoisina hölmöinä. Maailma tarvitsee hyväuskoisia hölmöjä joille kaadetaan niskaan milloin mitäkin potaskaa kun vaan kerrotaan, että tämä on paremman maailman puolesta. Näissä asioissa meidän poliitikot uskaltavat päteä, kun niillä hyväksymisillä kuulemma pääsee piireihin.

.
 

Sardaukar

Greatest Leader
BAN
Juutalainen kulttuuri on kohdannut niin monta kolausta rankimman kautta että se on oppinut puolustautumaan ja valinnut linjan jota edetään historiaa varoen. Suomessa sen sijaan ollaan arkoja ja ei uskalleta edes olla selkeää mieltä. Suomen tapa on hyväksyä kaikki ja arvostaa kaikkea ja niin edelleen..... Minusta kaikkea ei tarvitse hyväksyä. Linjan voi Suomikin valita hiukan tiukemman mukaisesti, vaikka emme olekaan kokeneet kansaamme kohdistuvia syrjintöjä ns "rankimman kautta".
Miksi ei olla kohdattu? No ei helkutti meistä metsäläisistä kukaan tuolla maailmassa ole kukaan edes kiinnostunut. Ei muuten kiinnostunut, kuin hyväuskoisina hölmöinä. Maailma tarvitsee hyväuskoisia hölmöjä joille kaadetaan niskaan milloin mitäkin potaskaa kun vaan kerrotaan, että tämä on paremman maailman puolesta. Näissä asioissa meidän poliitikot uskaltavat päteä, kun niillä hyväksymisillä kuulemma pääsee piireihin.

.

Pidän itseäni poliittisesti ns. "asevelisosialistina", mutta olen myös aika maahanmuuttokriittinen. Sillähän julkisesti saa heti rasistin leiman. :D Suomalaisten ongelma on ollut että "mitähän ne meistä ajattelee". Mielestäni Suomessa pitäisi ottaa käyttöön Australian maahanmuuttopolitiikka, niillä on tyyli "we don't give a shit what they think about us"...tai "koirat haukkuu mutta karavaani kulkee". Suomeen ei todellakaan tarvita Ruotsin kaltasia ongelmia.
 

Musafar

Alikersantti
En ole vielä valmis ottamaan kantaa Immosen kirjoitukseen, enkä ole varma haluanko edes. Mutta huomionarvoista on se että en ole törmännyt vielä yhteenkään valtamediassa olleeseen kirjoitukseen joka ampuisi kirjoitusta alas fakta-argumentein ja keskittymällä sen sisältöön. Sen sijaan kummastellaan ja ihmetellään sen yhdenkaltaisuutta jonkun norjalaisen latvalahon juttuihin (moniko muuten edes on lukenut Breivikin manifestin kannesta kanteen? Minä olen.) ja sen jälkeen nostetaan itsensä molempien yläpuolelle. Median pitäisi olla politiikan vahtikoira joka käy kiinni asiaan kuin asiaan jos joku puhuu pehmoisia. Nyt se vain räksyttää tienlaidassa jokaiselle ohikulkijalle.
 

vlad

Respected Leader
Kyse on siitä millainen on se monikulttuurisuus mitä Suomeen halutaan tahi kaivataan, siitä riippuu paljon se kuinka itse siihen suhtaudun.

En välttämättä jaa sanatarkasti Immosen ideaa taistelusta monikulttuurisuutta vastaan kun voi olla, että puhumme erilaisesta monikulttuurisuudesta jota vastustaa.

Minä en näe mitään järkeä pääosin vihervasemmiston ajamassa ja tavoittelemassa monikulttuurisuudessa - siinä jonka hedelmiä Ruotsissa kerätään. Se ei todellakaan ole mikään tavoittelemisen arvoinen asia ja kyllä, sellaista kehitystä vastaan minä olen valmis taistelemaan - äänestämällä henkilöitä, jotka eivät tavoittele sellaista monikulttuurista kehitystä.

Sen sijaan minulla ei ole mitään sitä vastaan, että Suomeen tulee edustajia muista kulttuureista, jos he ovat henkilöitä joilla on halua integroitua Suomeen ja joilla on halua kehittää itseään että Suomea - kauppa jossa kumpikin taho hyötyy. En näe tarpeellisena taistella tällaista kehitystä vastaan silloin kun tulijat selkeällä tavalla ovat motivoituneita ja joilla on osaamista - tieto-taitoa. Tällöin heidän kulttuurinen taustansa ei ole merkittävin ja merkityksellisin asia - he voivat tulla Intiasta tai Brasiliasta, he voivat olla kristittyjä tai hinduja tai uskonnottomia. Jos heillä on halu, päämäärä, tavoite ja motivaatiota niin tuolloin on ennemminkin pyrittävä hyötymään heistä. Tietenkin heiltäkin on vaadittava sitä, että he noudattavat lakia ja pyrkivät sopeutumaan suomalaiseen tapakulttuuriin, mutta yhtälailla heillä on oikeus säilyttää omat kulttuuriset erityispiirteensä (edellisten ehtojen täyttyessä).

Mutta ikävä kyllä, kovin monelle se monikulttuurisuus on sitä, että vaaditaan suomalaisia "halaamaan maailmaa" ja ottamaan kiitollisina vastaan tulija kuin tulija, tulijan motiiveista ja tarkoitusperistä huolimatta. Ja ikävä kyllä monelle se muiden kulttuuri on parempi - tavoiteltavampi - asia mitä suomalainen kulttuuri, jota kovin moni tuntuu häpeävän ja väheksyvän. Ja niin olen tavallaan itsekin tehnyt ennen kuin tajusin, että oma kulttuurimme on aivan yhtä tärkeä mitä muutkin kulttuurit ja itse asiassa meille suomalaisille se on tärkein kulttuureista ja Suomeen muuttajien on pyrittävä sopeutumaan siihen eikä siten, että me pyrimme sopeutumaan niiden tulijoiden tapakulttuuriin ja hyväksymään ne sellaisenaan. Jos me kunnioitamme heitä - niin yhtälailla heiltä on vaadittava meidän kulttuurin kunnioittamista ja meidän kunnioittamista. Ja jos he eivät kunnioita meitä - kuten kohtalainen osa humamuista ei tee - on aivan turha kuvitella, että minä haluan kunnioittaa heitä. Tuolloin ei ole tiedossa kuin yksi asia pidemmällä tähtäimellä ja se on yhteentörmäys...

Kyllä, minä vastustan viimeiseen saakka suuren luokan humanitaarista maahanmuuttoa - etenkin tietyistä kulttuureista, koska voidaan oivallisella tapaa osoittaa heidän sopeutuvan suomalaiseen kulttuuriin olennaisesti huonommin mitä monet muut ovat tehneet. Näitä tiettyjä kulttuuritahoja edustavat useimmat islamilaisesta maailmasta maahan tulevat henkilöt - ja suurin osa heistä tulee Suomeen Pohjois-Afrikka - Lähi-itä akselilta, sekä Iran-Pakistan seudulta. Heidän kohdalla sopeutuminen on ongelmallisinta ja heitä - minä - kaipaan Suomeen vähiten ja heidän kohdalla olisi syytä ryhtyä valintaan ja karsia joukosta etenkin teini-iän ylittäneet miehet (vanhuksia ja joitain poikkeuksia lukuunottamatta).

vlad.
 

vlad

Respected Leader
@setämies tai @TomTom :

Mietin vaan, että ehkäpä tämä keskustelu Immosen "manifestista" ansaitsisi oman "säikeensä". Näyttää ainakin siltä, että keskustelulle on tarvetta ja tässä ketjussa se ehkäpä sekoittaa itse ketjun aihetta jossain määrin - saattaapa olla jonkun mielestä häiriöksikin.

vlad.
 

miheikki

Greatest Leader
Blogisti availee käsitteitä.

Tapaus Olli Immonen ja yliampujat
26.7.2015 02:30 Jaakko Häkkinen http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/198922-tapaus-immonen-ja-yliampujat
97 kommenttia
Taas on äänekäs mielensäpahoittajien kansanosa kehittänyt joukkohysterian erään perussuomalaisen kansanedustajien sanomisista. Mitä hirveän pahaa Olli Immonen todellisuudessa sanoi?

"I'm dreaming of a strong, brave nation that will defeat this nightmare called multiculturalism. This ugly bubble that our enemies live in, will soon enough burst into a million little pieces. Our lives are entwined in a very harsh times. These are the days, that will forever leave a mark on our nations future. I have strong belief in my fellow fighters. We will fight until the end for our homeland and one true Finnish nation. The victory will be ours."

1. Onko pahaa se, että Immonen nimeää jotkut vihollisikseen? Muistettakoon, että ainakin vihreät (Tarja Cronberg ja Oras Tynkkynen), RKP (Stefan Wallin), kokoomus (Jyrki Katainen) ja Jörn Donner ovat nimenneet itsensä aiemmin perussuomalaisten vastavoimiksi.

Jos poteroon kaivautuminen on niin hirveän paha asia, mikseivät nämä mielensäpahoittajat ole pahoittaneet mieltään edellä mainituista tapauksista?

2. Onko pahaa se, että Immonen vastustaa multikulturalismia? Oletan, että juuri tämän kakkoskohdan vuoksi Olli Immosen kommentti on herättänyt vastustusta, joten siirtykäämme määrittelemään asiaankuuluvia käsitteitä.



Monikulttuurisuus vai multikulturalismi?

Kaikille mielipiteensä ilmaisseille ei taida olla edes aivan selvää, mistä oikeastaan puhutaan. Turvautukaamme Wikipedian kansantajuiseen määrittelyyn:

"Monikulttuurisuus on yksinkertainen väestöllinen tosiasia eli yhteiskunta sisältää esimerkiksi useita eri kieliä, uskontoja ja etnisiä ryhmiä. Multikulturalismi tarkoittaa sitä vastoin kulttuurisen monimuotoisuuden virallista tunnustamista, myönteistä tai vähintään neutraalia suhtautumista tähän monikulttuurisuuteen sekä kielten, kulttuurien ja etnisten identiteettien säilymisen julkista tukemista."

"Monikulttuurisuuspolitiikka on myös eräs nykyaikaisissa kansallisvaltioissa harjoitettu maahanmuuttajiin kohdistuvan politiikan suuntaus. Tämä tarkoittaa politiikkaa, jossa suhtaudutaan puolueettomasti tai myönteisesti maahanmuuttajaryhmien muodostumiseen valtaväestöstä selkeästi erottuviksi etnisiksi tai kulttuurisiksi yhteisöiksi ja jossa näiden yhteisöjen pyrkimyksiin synnyttää ja ylläpitää omia organisaatioitaan suhtaudutaan myönteisesti [= multikulturalismi]. Vaihtoehtoiset maahanmuuttajapolitiikan suuntaukset ovat sulauttamispolitiikka, kotouttamispolitiikka ja erottelupolitiikka."

Valitettavasti englannin kieli ei näytä tekevän eroa näiden asioiden välillä, vaan siinä multiculturalismvoi viitata kumpaankin suomen kielen käsitteeseen. Meillä on siis ainakin kaksi tulkintavaihtoehtoa:

1. Olli Immonen taistelee monikulttuurisuutta vastaan (ja kannattaa Suomen muuttamista vain etnisille, luterilaisille, suomenkielisille suomalaisille tarkoitetuksi maaksi)

2. Olli Immonen taistelee multikulturalismia vastaan (ja kannattaa sen tilalle esim. maahanmuuttajien sulauttamis- tai kotouttamispolitiikkaa)

Immonen tuskin taistelee monikulttuurisuutta vastaan, koska Suomihan ei ole ollut yksikulttuurinen enää pitkiin aikoihin - se taistelu on siis jo kauan sitten hävitty. Alueellisia kielivähemmistöjä ja uskonnollisia vähemmistöjä Suomessa on ollut jo satojen vuosien ajan. Todennäköisesti Immonen siis taisteleekin nimenomaan multikulturalismia vastaan. Kysynkin teiltä, arvoisat mielennepahoittajat:

- Miksei Olli Immonen saisi taistella huonona pitämäänsä ideologiaa vastaan?

- Miksi silti monet muut puolueet ja kansanedustajat saavat taistella huonona pitämäänsä ideologiaa (jota heidän mielestään edustaa perussuomalaiset) vastaan?



LOPPUHUOMAUTUS

Mustavalkoisesti ajattelevien ja ideologisiin poteroihinsa kaivautuneiden mielestä minä luultavasti joko kannatan Immosta tai vastustan häntä. En kuitenkaan ole tehnyt kumpaakaan. En ole millään tavalla arvottanut Immosen sanoman sisältöä.

Olen ainoastaan puuttunut siihen erikoiseen tekopyhään kaksoisstandardiin, että jotkut puolueet näköjään saavat julistaa vastavoimana taistelevansa jotain ideologiaa tai puoluetta vastaan, kun taas toiset puolueet eivät saa.

Suomessa vallitsee ideologianvapaus. Jos liberaaleina ja suvaitsevaisina itseään pitävät (vaikka silti yllättävän usein kielipakottamista kannattavat) tahot haluavat vastustaa perussuomalaisten ajamaa tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa, heillä on siihen oikeus. Aivan yhtä lailla jos Olli Immonen haluaa vastustaa multikulturalismia, niin hänellä on siihen oikeus. Tässähän ei ole kyseessä mikään ikiaikainen paha kuten natsismi, jota ei tule suvaita, vaan multikulturalismin epäonnistumisen ovat tunnustaneet ja sitä kritisoineet mm. Saksan, Ranskan ja Ison-Britannian johtajat.



P.S. Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund pitää uskomattomana, että kansanedustaja ja erityisesti hallituspuolueen kansanedustaja voi kehottaa taisteluun monikulttuurisuutta vastaan:"Perustuslaissa todetaan, ettei ihmisiä voi asettaa eriarvoiseen asemaan. Kansanedustajat velvoitetaan noudattamaan perustuslakia. Mikäli perussuomalainen puolue ei reagoi tähän, se osoittaa, että perussuomalaiset hyväksyy rasistisen ajattelun."

Enää tarvitsisi tietää, millä lailla Immonen on asettanut ihmiset eriarvoiseen asemaan tai syyllistynyt rasistiseen ajatteluun. Alussa lainasin Immosen kannanoton kokonaisuudessaan, eikä siinä kyllä kohdistettu yhtäkään ihmistä tai ihmisryhmää vastaan yhtään mitään. Grönlund on oman ideologiansa sokaisemana keksinyt päästään ihan oman lausunnon, jota hän sitten vastustaa. Tätä argumentointivirhettä kutsutaan olkinukeksi.

Toisessa haastattelussa tämä "puolueeton asiantuntija" sanoo seuraavia asioita:

- "Hän puhuu sodasta ja taistelusta, vihollisista, kanssataistelijoista ja sanoo, että viholliset räjähtävät miljooniksi pieniksi kappaleiksi." Ei todellakaan sano, vaan että se ruma kupla hajoaa miljooniksi palasiksi.

- "Mikäli Immonen puhuu sodasta ja usuttaa terroritekoihin, niin on se aikamoinen juttu." No ei hän tee kumpaakaan. Aivan käsittämättömiä tulkintoja!

- "Tässähän on jopa hallituskriisin paikka, mikäli perussuomalaiset eivät ryhdy mihinkään toimenpiteisiin, sillä en usko, että keskusta ja kokoomus ovat valmiita tällaisia kannanottoja allekirjoittamaan." Ainoa kriisin paikka on siinä, miten henkilö, joka on joko (A) lukutaidoton tai (B) englannintaidoton sekä lisäksi selvästikin ideologiansa ("persut ovat demoneja") sokeuttama, pääsee maan valtamedioihin esittämään puolueetonta asiantuntijaa!

Professori Grönlundin ideologian aiheuttama vääristymä hänen ymmärryksessään on toki nähty jo aiemmin hänen teettämänsä pakkoruotsin kannatuskyselyn tulkinnassa.
 

yrjö

Ylipäällikkö
En ole vielä valmis ottamaan kantaa Immosen kirjoitukseen, enkä ole varma haluanko edes. Mutta huomionarvoista on se että en ole törmännyt vielä yhteenkään valtamediassa olleeseen kirjoitukseen joka ampuisi kirjoitusta alas fakta-argumentein ja keskittymällä sen sisältöön. Sen sijaan kummastellaan ja ihmetellään sen yhdenkaltaisuutta jonkun norjalaisen latvalahon juttuihin (moniko muuten edes on lukenut Breivikin manifestin kannesta kanteen? Minä olen.) ja sen jälkeen nostetaan itsensä molempien yläpuolelle. Median pitäisi olla politiikan vahtikoira joka käy kiinni asiaan kuin asiaan jos joku puhuu pehmoisia. Nyt se vain räksyttää tienlaidassa jokaiselle ohikulkijalle.

Ainakin näin asian ongelmallisuutta on arvioitu:

 

yrjö

Ylipäällikkö
Oslon pommi-iskussa kuoli 8, kymmeniä loukkaantui ja 33 lapsen sekä 36 nuoren ja aikuisen tappamiset ampumalla tapahtuivat Norjan Utøyassa iltapäivällä 22.7.2011. Immonen päivitti Facebook-tiliään 25.7 klo 0006. Hän on aloittanut lausuntonsa muotoilun edellisen vuorokauden puolella eli 24.7. Sitä ennen hän on todennäköisesti harkinnut, että voisinpas vaikka päivittää jotakin poliittista Facebookiin. Tämä harkinta on saattanut hyvinkin alkaa iskun vuosipäivänä, jolloin mediassa on tietenkin uutisoitu kuinka kuolonuhreja on muistettu.

Sen lisäksi, että taistelun voi käsittää tarkoittavan väkivaltaa, tarkkaavainen henkilö voi myös havaita ajallisen yhteyden Norjan 2011 terrori-iskuihin.

Kokonaisuutta arvioitaessa, mainittujen sisällöllisen ja ajallisen yhteyksien lisäksi, on myös huomioitava Immosen aiemmat toimet jotka ovat hänen poliittisella urallaan liittyneet pääasiassa samaan aihepiiriin.

Immosen päivitys on siten omiaan antamaan sellaisen vaikutelman, että taistelu (=väkivalta) ja siten myös Breivikin isku saattaisi saada Immoselta hyväksyntää vaikka suoraan niin ei sanottu.

Olisi tyhmää esittää, että pelkästään sanojen nimellisarvo olisi pelkästään merkitsevä tekijä.

Emmehän me Venäjän lähiulkomaihin kohdistamissa painostustoimissakaan jätä Venäjän todellisia aikeita ja viestejä tulkitsematta vain siksi, että Venäjän ulkoministeriö ei virallisesti suoraan kerro nyt painostavansa. Päinvastoin. Tuossakin kontekstissa puhutaan usein mitä signaaleja mikin maa lähettää. Molemmat ovat asioita jotka kuuluvat politiikkaan. Politiikassa asioista puhutaan usein vertauskuvallisesti ja siten, että niitä ei kirjoiteta suoraan vain sanojen nimellisarvoissa pysytellen. Diplomatian piirissä varsinkin jätetään tarkoituksella paljon tulkinnanvaraa. Immonen jättää vastaavalla tavalla tulkinnanvaraa. Tulkintaan vaikuttaa konteksti, mikä Immosen osalta voidaan määritellä tämän aiemmista toimista ja lausunnoista.

Immonen jättää päivityksellään joko tahallaan tai tietämättömyyttään paljon tulkinnanvaraa. Ottaen huomioon kokonaisuuden, tuon voi ihan hyvin nähdä kiihottamisena kansanryhmää vastaan mikä on laitonta. Voi olla, että hänellä ei ole näitä sympatioita ja ajallinen yhteyskin on silkkaa sattumaa. Mikäli lausuntoa kuitenkin tulkitaan ns. huonoimman mukaan, minkä media luonnollisesti aina tekee, aika pimeällä puolella Olli kulkee...
 

BlackFox

Ylipäällikkö
  1. ponnistelu, kilpailu, ottelu. esim. Taistelu leivästä. Taistelu olemassaolosta. Taistelu huumeita vastaan. Poliittinen taistelu. Vaali-, valta-, palkkataistelu. (Urheilu) esim. Taistelu ravikuninkuudesta. Taistelu pallosta. Maalisuoralla alkoi ankara taistelu.

  2. kuv. esim. Käydä sisäistä taistelua. Henkien taistelu varsinkin voimakkaiden persoonallisuuksien välisestä henkisestä kamppailusta .
taistelu
substantiivi
  1. sodankäyntiin liittyvä kamppailu kahden tai useamman osapuolen välillä

  2. kamppailu, pyrkimys johonkin vaikeuksien kautta
Esimerkkejä taistelu sanan käytöstä:
Stalingradin taistelu oli toisen maailmansodan käännekohta ja yksi ihmiskunnan verisimmistä taisteluista.

taistelu parempien työolojen puolesta
Ainakin näin asian ongelmallisuutta on arvioitu:


Kehottaako SDP myös väkivaltaan ja vasemmistoliitto kun käskevät taistelemaan paremmista eduista tai tasapuolisesta avioliittolaista.
 
Viimeksi muokattu:

Stamford

Alikersantti
Taistelu kaiken muun lässytyksen puolesta näköjään on tosi jees ja fantsua mutta taistelu elintilasta, perinteistä ja turvallisuudesta näemmä impivaaralaista, kapeakatseista ja rasistista.

Kannattaa joskus seurata muitakin medioita kuin erkkoa ja Yleä. Voi tehdä havainnon että vaikka Suomen tilanne näennäisesti on (toistaiseksi) hallinnassa, on tilanne erittäin merkitsevästi toinen yllättävän lähellä sitä ihanaa suvaitsevaista stadin punaviherkuplaa. Mädätys aloitettiin Ruotsissa aiemmin ja voimakkaammin joten vaikutukset ovat jo pidemmällä.

Ja väitökset Immosen päivityksen ajoituksen tahallisuudesta..joopajoo.
 

yrjö

Ylipäällikkö
  1. ponnistelu, kilpailu, ottelu. esim. Taistelu leivästä. Taistelu olemassaolosta. Taistelu huumeita vastaan. Poliittinen taistelu. Vaali-, valta-, palkkataistelu. (Urheilu) esim. Taistelu ravikuninkuudesta. Taistelu pallosta. Maalisuoralla alkoi ankara taistelu.

  2. kuv. esim. Käydä sisäistä taistelua. Henkien taistelu varsinkin voimakkaiden persoonallisuuksien välisestä henkisestä kamppailusta .
taistelu
substantiivi
  1. sodankäyntiin liittyvä kamppailu kahden tai useamman osapuolen välillä

  2. kamppailu, pyrkimys johonkin vaikeuksien kautta
Esimerkkejä taistelu sanan käytöstä:
Stalingradin taistelu oli toisen maailmansodan käännekohta ja yksi ihmiskunnan verisimmistä taisteluista.

taistelu parempien työolojen puolesta


Kehottaako SDP myös väkivaltaan ja vasemmistoliitto kun käskevät taistelemaan paremmista eduista tai tasapuolisesta avioliittolaista.
Immosen päivityksen voi käsittää olevan sellaista mikä englanniksi on suggest (=ehdottaa, esittää, vihjata, antaa ymmärtää, muistuttaa jostakin).

En esitä, että sana taistelu olisi yksin tässä se huono juttu koska asiayhteydelläkin on merkityksensä. Taistelu on ilman muuta moneen asiaan liittyvä sana, esim. urheilun ja politiikan piiriin. Kommunismissa etenkin oli luokkataistelua, mikä toisinaan tarkoitti myös oikeaa taistelua.

Taistelu huumeita vastaan on ainakin Amerikoissa myös sellaista taistelua, jossa taistellaan järjestyneen ammattirikollisuuden jäseniä vastaan ja ne ovat myös sellaisia taisteluja, joissa ammutaan kuolettavaakin väkivaltaa käyttäen. Urheilussa on helppo ymmärtää, että taistelu tarkoittaa urheilun sääntöjen puitteissa tapahtuvaa taistelua. Toisaalta urheilun piirissä esim. tunnettujen jalkapallohuligaanien ja firmojen johtohahmojen viljelemä vastaava epäsuora retoriikka muistuttaa selvästi tätä.

Hypoteettisesti ajatellen, jos Suomessa olisi niin kiihkeä poliittinen kulttuuri, että AY-liikkellä tai tasapuolisen avioliittolain vastustajilla ja kannattajilla olisi viime vuosina ollut veristä toimintaa, esim. katuväkivaltaa tms. taistelua sanan varsinaisessa merkityksessä ja jota nämä aiheet eli paremmat edut ja tasapuolinen avioliittolaki olisivat ensisijaisesti olleet motivoimassa niin tällaisessa tapauksessa tulkitsisin asiaan samoin jos sen sanojana olisi henkilö joka vastaavasti olisi poliittisella urallaan toiminut yksinomaan noiden asioiden piirissä kuten Immonen.
 

yrjö

Ylipäällikkö
Immonen on tullut kansanedustajaksi halustaan, kukaan ei joudu eduskuntaan sattumalta. Politiikkaa tehdään puhumalla ja kirjoittamalla eli sanoilla. Immosen on pitänyt ymmärtää, että hallituspuolueen kansanedustajana tämän lausunnot aiheuttavat seurauksia joten kohu ei voinut tulla yllätyksenä.
 

jurppi

Ylipäällikkö
Taisi jo tuolla aikaisemmin tulla esille Australian maahanmuuttopolitiikka..Sitä minäkin kannatan ja taistelen sen puolesta.

Mutta milläs muulla sitä vastaan voisi taistella kuin äänestämällä sellaisia kansanedustajia jotka avoimesti ilmoittavat olevansa samaa mieltä?
Kun olen jo sen verran vanhempi etten käy koulua..nimittäin siellä voisin järjestää asian puolesta oikean luokkataistelun.

Muuten olen sitä mieltä että edustaja Immonen on aivan oikealla asialla.

Kansalaisilla ja heidän edustajillaan eduskunnassa pitää olla oikeus puhua avoimesti ns. monikulttuurisuuden mukana tuleviin ongelmiin.
Asioiden täytyy mennä niin että meille muuttavat ulkomaalaiset integroituvat suomalaiseen yhteiskuntaan. Eikä niin että Suomen/suomalaisten pitäisi muuttua kunkin muuttajan oman kotimaan kulttuuriin, lainsäädäntöön ja tapoihin jne.

Eikä missään tapauksessa pidä sulkea silmiään niiltä ongelmilta joita jo nykyisellään on nähtävissä pääkaupunkiseudulla. Suhteettomasti lisääntynyt rikollisuus (erityisesti raiskaukset, väkivalta, huumeet jne.) tiettyjen maahanmuuttajien osalta. Näistä on olemassa esimerkkiä muualtakin pohjoismaista, esim. Tukholmasta ja Oslosta.

Kaiken lisäksi meillä on hyviä esimerkkejä maahanmuutosta sellaisiasta maista joiden kansalaiset varsin hyvin oppivat elämään normaalilla tavalla Suomessa. Heitä vastaan ei kenelläkään ole mitään sanomista. Tämä osoittaa hyvin sen ettei maahanmuuttajien ongelmat johdu kielitaidon puutteesta tai Suomen järjestelmistä. Kysymys on yksiselitteisesti siitä että tietyistä maista tulevat eivät edes halua sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Heidän osaltaan sopii hyvän käyttää Australlian mallia ja lähettää kyseiset elintasopakolaiset takaisin sinne mistä tulivatkin. Suomalaisten ei kannata ryhtyä heitä elättämään..

Tässä ei ole kysymys rasismista..kysymys on yksinomaan yhteiskunnallisesta ongelmasta joka pitää korjata politiikan kautta. Lainsäädäntöä muuttamalla.
 

miheikki

Greatest Leader
Immosen vaaliteemat. Mies on äänestetty eduskuntaan multikultin vastustajana. Lapsilisistä puhumalla häipyy äänestäjät.

Vaaliteemat http://olliimmonen.net/teemat/
SUOMALAINEN SUOMI

1. Suomalaisten etu ensin
2. Maahanmuutto-, kotouttamis- ja kansalaisuuspolitiikkaa tiukennettava
3. Islamisaatio torjuttava
4. Kansakuntien Eurooppa korvaa romahtavan Euroopan unionin
5. Rahapolitiikka kansallisiin käsiin
6. Valtion velkaantuminen hallintaan – peruspalvelut turvattava ja turhasta karsittava
7. Suomalaista työtä ja yrittäjyyttä tuettava
8. Omavaraiseen ja hajautettuun energiantuotantoon panostettava
9. Eroon turhasta lainsäädännöstä, byrokratiasta ja sääntelystä
10. Sananvapaus turvattava
11. Kansanäänestyksiä tärkeistä asioista
12. Isänmaata ei saa myydä ETA-maiden ulkopuolelta tuleville
13. Suomi virallisesti yksikieliseksi ja pakkoruotsi pois
14. Nykymuotoinen kehitysapu lakkautettava
15. Suomalaiset lapset kansamme olemassaolon edellytys
16. Vakavista rikoksista ankarammat rangaistukset
17. Kansallinen etu kansainvälisten suhteiden perustana
18. Itsenäinen maanpuolustus on isänmaan turva
19. Ase- ja metsästysharrastus turvattava
20. Kirkko ja valtio erotettava toisistaan
21. Terveet ympäristö- ja luontoarvot kunniaan
22. Julkinen terveydenhuolto laitettava täysremonttiin
23. Yle-verosta luovuttava
24. Tekijänoikeuslainsäädäntöä uusittava



1. Suomalaisten etu ensin
Suomen valtion ylin tehtävä on toimia suomalaisten tinkimättömänä edunvalvojana kansainvälisessä maailmassa. Kansan tahdon toteuttamisen tulisi olla kaiken Suomessa harjoitetun valtiollisen politiikan lähtökohta. Suomalaisten enemmistön tahtotilan täyttymistä ei missään oloissa saa asettaa alisteiseksi pienen globalistisen eliitin hellimille vahingollisille ja utopistisille yhteiskuntakokeiluille. Suomessa on suoran kansanvallan keinoin turvattava nykyisten ja tulevien sukupolvien elinmahdollisuudet ja oikeudet suomalaiseen identiteettiin. Vahvan suomalaiskansallisen identiteetin muovaamiseksi maamme kansaa, kieltä, kulttuuriperintöä ja luontoa on suojeltava päättäväisesti isänmaallisella yhteiskuntapolitiikalla. Suomesta tulee rakentaa aidosti kansanvaltainen, vapaa ja kaikkia suomalaisia oikeudenmukaisesti kohteleva kansallisvaltio, jossa kaikilla yhteiskunnan sektoreilla pyritään vahvistamaan tervettä kansallista itsetuntoa sekä edistämään suomalaisten kiintymystä omaan isänmaahansa. Haluan olla mukana rakentamassa itsenäistä suomalaista kansallisvaltiota, jossa vallitsee laajojen yksilönvapauksien arvostus, erityisesti sananvapauden ja elinkeinovapauden suhteen, unohtamatta jokaisen yksilön velvollisuutta kasvaa ja kehittyä vastuulliseksi kansakuntamme jäseneksi.

2. Maahanmuutto-, kotouttamis- ja kansalaisuuspolitiikkaa tiukennettava
Vuosittainen nettomaahanmuutto Suomeen on kohonnut kymmenessä vuodessa 6000:sta noin 17 000 yksilöön. Tästä kokonaismäärästä huomattava osuus koostuu Aasian ja Afrikan kehitysmaista tulevista kieli – ja työtaidottomista henkilöistä. Massamaahanmuuton mukanaan tuomat ongelmat ovat varsinkin pääkaupunkiseutujen lähiöissä väistämättä kärjistymässä sekä maahamme on rantautumassa muuta Länsi-Eurooppaa jo vuosikymmeniä riivannut monikulttuurinen painajainen. Ulkomaalaisten rikollisuus- ja työttömyysaste on pysyvästi jämähtänyt yli kaksinkertaiseksi suomalaisiin nähden, eikä päättäjillämme ole ollut halua tehdä tarvittavia korjausliikkeitä harjoittamaansa ulkomaalaispolitiikkaan. Konsensuspuolueiden tavoitteena on lisäksi maahanmuuton lisääntyessä ollut kantaväestön sopeuttaminen ulkomaalaisten tapoihin, eikä vierasmaalaisten kotouttaminen suomalaiseen kulttuuriin.

Maahanmuuttokatastrofin välttämiseksi olisi Suomen välittömästi kiristettävä perheenyhdistämisen sekä kansainvälisen suojelun saamisen kriteerejä. Kaikkien ulkomaalaisten ja Suomen kansalaisten perheenyhdistämisen ehdoksi olisi asetettava riittävän elintason ja asuinhuoneiston osoittaminen sekä, että he ovat olleen määrätyn ajan riippumattomia yhteiskunnallisista tulonsiirroista. Maahan tulevalta perheenyhdistettävältä voitaisiin edellyttää alkeellisen kielitaidon hallintaa ja kotoutumisvalmiuksien esittämistä. Ulkomaalaislain humanitaarisen suojelun pykälä pitäisi poistaa tarpeettomana humanitaarisen siirtolaisuuden väylänä. Myös rikollisten ulkomaalaisten karkottamista olisi joustavoitettava, eikä muun muassa perhesyiden nojalla saisi rikoksesta tuomittua maahanmuuttajaa jättää poistamatta maasta. EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työntekijöiden saatavuusharkinnasta olisi pidettävä kiinni ulkomaalaisten halpatyömarkkinoiden luomisen torjumiseksi. Lisäksi ulkoeurooppalaisten opiskelijoiden kouluttamisesta suomalaisten veronmaksajien rahoilla olisi luovuttava.

Kaikilta Suomeen tulevilta ulkomaalaisilta pitäisi edellyttää integraatiosopimuksen solmimista, joka määrittäisi heidän oikeutensa ja velvollisuutensa maassa oleskelulle. Integraatiosopimuksen ehtojen rikkominen johtaisi poikkeuksetta ulkomaalaisyksilön Suomesta karkottamiseen, mikä toimisi vahvana työkaluna integraatiosta kieltäytyviä henkilöitä vastaan. Kotouttamispolitiikan päätavoitteen olisi oltava ulkomaalaisten sujuva kotoutuminen Suomeen maamme kansallista identiteettiä vaarantamatta. Monikulttuurisista käytänteistä vierasmaalaisten integroimisessa olisi luovuttava, sillä ne edesauttavat maahanmuuttajien syrjäytymistä ja radikalisoitumista.

Suomen kansalaisuuspolitiikka perustuu tällä hetkellä hyväuskoiseen ja löperöön passien lahjottamiseen huonosti kotoutuneille maahanmuuttajille. Tämänkaltainen päätön kansalaisuuspolitiikka ainoastaan syventää maahanmuuton ongelmia. Kansalaisuuden tulee olla palkinto ja tunnustus jo tapahtuneesta integroitumisesta. Sen ei pidä olla etukäteislahja, jolla maahanmuuttajaa maanitellaan kotoutumaan. Pelkkä Suomessa vietetty aika ei voi olla peruste kansalaisuuden myöntämiselle, ei edes humanitaaristen maahanmuuttajien kohdalla. Erityisesti kielitaitovaatimuksia olisi kiristettävä. Suomen tulisi ottaa käyttöön ns. ehdollinen kansalaisuus. Se voitaisiin myöntää esim. viiden vuoden maassaolon jälkeen muiden ehtojen (kielitaito, ei huomattavaa riippuvuutta tulonsiirroista, ei merkittävää rikoshistoriaa) täyttyessä. Ehdollinen kansalaisuus sisältäisi täydet kansalaisoikeudet, mutta se voitaisiin peruuttaa, jos kansalaisuuden myöntämisen edellytykset lakkaisivat. Kansalaisuuden ehdollinen kausi voisi kestää esim. kymmenen vuotta.

Lue lisää: Maahanmuuttopoliittinen ohjelma

3. Islamisaatio torjuttava
Muslimien määrä Suomessa on noussut vuoden 1990 muutamasta tuhannesta tähän päivään mennessä noin 60 000-70 000 yksilöön. Suomi on näin seurannut muiden Länsi-Euroopan maiden dramaattista kehitystä, jossa kyseinen väestöryhmä on aiheuttanut demografisen väestöräjähdyksen. Yhteiskunnallinen eliitti on suhtautunut tyytyväisyydellä muslimien massamaahanmuuttoon, vaikka heidän kotoutuminen Suomeen on epäonnistunut täydellisesti. Suomessa asuvien afgaani-, irakilais- ja somalitaustaisten kansanryhmien keskuudessa virallinen työttömyysprosentti on yli 50 prosenttia. Erityisesti somalit, jotka muodostavat vajaan 20 000 yksilön koolla suurimman ulkoeurooppalaisen ryhmän maassamme, ovat kroonisesti alhaisen työllisyysasteensa (yli 10 prosenttia) vuoksi usein pysyvästi riippuvaisia yhteiskunnallisista tulonsiirroista.

Lähemmin väestötilastollisia muuttujia tarkastelemalla voidaan havaita Irakin ja Somalian kansalaisten osuuden olevan myös eräissä henkeen ja terveyteen kohdistuvissa rikoksissa erittäin korkea. Suomen muslimiyhteisön keskuudessa on ollut myös havaittavissa orastavan radikalismin siemeniä. Syyriaan ja Afrikan itäsarveen on Suojelupoliisin mukaan matkannut viime vuosina useita kymmeniä äärimuslimeja ja tämän trendin voidaan katsoa kiihtyvän kaiken aikaa.

Muslimien ylivaltapyrkimysten torjumiseksi maassamme olisi epäsuomalaiset islamilaiset käytänteet torjuttava päättäväisesti. Kasvot peittävillä hunnuilla, eläinten rituaaliteurastuksilla, lasten sukuelinten silpomisilla, suomalaista maisemakuvaa häiritsevillä minareeteilla ei tule missään olosuhteissa olla sijaa suomalaisessa kansankodissa. Mikäli muslimi ei ole kykenevä elämään suomalaisten määrittelemissä yhteiskunnallisissa raameissa, tulisi hänen lähteä elämään ja harjoittamaan uskontoaan johonkin islamilaiseen maahan. Muslimeja olisi muutenkin kannustettava aktiivisin hallinnollisin ja lainsäädännöllisin keinoin maastamuuttamiseen. Radikaalit islamilaiset kiihottajat ja kansainvälisiin konflikteihin osallistuvat muslimisoturit taas on poikkeuksetta karkotettava maasta ja heille tulee asettaa maahantulokielto sekä tarvittaessa ottaa Suomen kansalaisuusstatus pois.

Lue lisää: Miksi islam on ongelma

4. Kansakuntien Eurooppa korvaa romahtavana Euroopan unionin
Kansallisvaltiolle ei edelleenkään ole kelvollista kilpailijaa maailmanpoliittisessa järjestelmässä. Oma kansallisvaltio on myös suomalaisille paras mahdollinen edunvalvoja nykyisessäkin globalisoituvassa maailmassa, jossa kaupankäynnin ja muun kanssakäymisen raja-aidat madaltuvat.

Euroopan unionin perustavaa laatua olevan mädännäisyyden vuoksi se pitää kaataa, jotta tilalle voidaan rakentaa aidosti kansanvaltainen ja Euroopan kansojen eroja kunnioittava yhteisö, Kansakuntien Eurooppa. Euroopan unionin tilalle rakennettava Kansakuntien Eurooppa perustuu itsenäisten valtioiden yhteistyölle. Kansakuntien Euroopan malli rakentuisi itsemääräämisoikeutensa säilyttävien valtioiden varaan, ja sen jäsenvaltiot säilyttävät neutraaliutensa sekä kansallisen budjettivaltansa. Euroopan valtioiden suvereeniuden kunnioittamisen ohella kansakuntien Eurooppa tunnustaa eurooppalaisten kansakuntien historialliset ja kulttuuriset juuret.

Poliittinen päätöksenteko on säilytettävä kansallisissa käsissä. Suomen kansan itsemääräämisoikeus on niin suuri arvo, että sitä on puolustettava sortumatta sinisilmäisyyteen ja turhiin toiveisiin. Euroopan integraation tavoitteena on ollut sen historian alusta lähtien luoda keskusjohtoinen ja epädemokraattinen valtio. Sen vuoksi demokraattisen ja Euroopan kansojen eroja kunnioittavan Euroopan luominen on mahdollista vain luopumalla nykyisestä integraation mallista ja aloittamalla alusta uuden Kansakuntien Euroopan rakentaminen.

Lue lisää: Kansakuntien Eurooppa korvaa romahtavana Euroopan unionin

5. Rahapolitiikka kansallisiin käsiin
Euroalueen epäoptimaalisuuksista aiheutuvia ongelmia yritetään tällä hetkellä lievittää pankkiunionilla ja jäsenmaiden välisillä tulonsiirroilla, joita varten on perustettu muun muassa ERVV ja EVM. Koska eurokriisi on valuutta-alueen epäoptimaalisuuksista johtuva rakenteellinen kriisi, ei se kuitenkaan tule ratkeamaan näillä eurokraattien toivomilla keinoilla. Euroalueen kasassa pitäminen edellyttää väistämättä jatkuvia tulonsiirtoja vahvemmista jäsenmaista heikompiin jäsenmaihin, ja tässä kehityksessä Suomi tulee jatkossakin olemaan maksajan roolissa. Suomen itsenäisyyden pelastamiseksi ainoa vaihtoehto on irrota yhteisvaluutan kahleista ja erota eurosta.

Lue lisää: Kansakuntien Eurooppa korvaa romahtavana Euroopan unionin

6. Valtion velkaantuminen hallintaan
Suomi on kovaa vauhtia ajautumassa kansantaloudellisesti tuhon tielle. Maamme kokonaisvelka on lähes kaksinkertaistunut viimeisten viiden vuoden aikana lähes 100 miljardiin euroon. Suomessa on tehtävä verotuksellisia ja rakenteellisia uudistuksia, panostettava työllisyyteen sekä leikattava julkista sektoria. Valtion kansalaisiltaan keräämät verotulot on ensisijaisesti kohdennettava välttämättömiin peruspalveluihin. Tällaisia ovat muun muassa terveydenhuolto, päivähoito, vanhustenhuolto, koulutus sekä sisäinen ja ulkoinen turvallisuus. Peruspalvelut on turvattava ja turhasta karsittava. Valtion turhasta sääntelystä ja hallinnosta koituvia kustannuksia olisi leikattava radikaalisti. Myös lukuisista ylikalliista konsultointi- ja kehittämishankkeista olisi luovuttava sekä perustelematon virkamieseliitin viiden vuoden irtisanomissuoja poistettava. Muita hyviä leikkauskohteita ovat muun muassa kehitysapu, sosiaaliperäinen maahanmuutto, Suomen virallinen kaksikielisyys ja pakkoruotsi, Venäjän lähialue”yhteistyöprojektit”, tukipaketit muille EU-maille, julkiset yritystuet sekä kulttuurimäärärahat. Esimerkiksi nykytaiteen tuotanto olisi syytä saattaa yksityishenkilöiden ja markkinoiden vastuulle. Valtiovallan ei pitäisi tukirahoin antaa tekohengitystä sellaiselle kulttuuritarjonnalle, jolla ei ole kansan hyväksyntää eikä kysyntää.

Veropolitiikassa olisi pyrittävä veropohjan laajentamiseen sekä sen lainsäädännölliseen yksinkertaistamiseen. Verotusjärjestelmän on kannustettava työhön ja yritteliäisyyteen. Työn verotuksen kiristyksen välttämiseksi olisi ensisijaisesti tarkasteltava lukuisten verovähennysten tarkoituksenmukaisuutta sekä verotuksen painopisteen siirtämistä kulutuksen suuntaan. Tasaveron käyttöönottoa ansiotuloverotuksessa sekä yritysten yhteisöveron maksuvelvollisuuden ulottamista vain yrityksestä nostettuihin voittoihin pitäisi ennakkoluulottomasti harkita taloudellisen dynamiikan lisäämiseksi.

Väestön ikääntymiskehitys tulee lähivuosina heikentämään väestöllistä huoltosuhdetta, jolloin yhä suurempi osa suomalaisista joutuu elättämään kasvavaa vanhusväestöä. Suomen nykyinen maahanmuuttopolitiikka tulee osaltaan rasittamaan väestöllistä huoltosuhdetta, sillä viime vuosien tulomuutosta huomattava osuus on koostunut työ- ja kielitaidottomista ei-länsimaalaisista yksilöistä. Maahanmuuton taloudellisten kustannusten vähentämiseksi olisi maahanmuutto saatava tuntuvaan laskuun EU:n ulkopuolelta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämismalliksi voisi tulla harkittavaksi Ruotsin esimerkin seuraaminen. Tässä asiakkaan valinnanvapautta korostavassa palvelukonseptissa julkinen ja yksityinen sektori ovat palveluntuottajina samalla lähtöviivalla, mutta kuitenkin aina julkisen valvonnan alaisena. Asiakkaalla olisi tällöin samalla hinnalla pääsy sekä julkisiin että yksityisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, jolloin palvelujen laatu nousisi väistämättä niiden hintaa ratkaisevampaan rooliin.

7. Suomalaista työtä ja yrittäjyyttä tuettava
Suomen hyvinvointi perustuu työntekoon ja yrittäjyyteen sekä niiden verottamiseen. Suomi tarvitsee lisää yrittäjyyttä, mutta lisäksi meidän on huolehdittava myös jo olemassa olevista yrityksistä. Yrityksiin syntyy uusia työpaikkoja, kun yrittäjyys kannattaa, Suomeen investoidaan ja yrityksillä on varaa työllistää.

Yrittäminen on tehty Suomessa liian vaikeaksi. Sen helppoudesta puhuvat vain ne, joiden toiminta on laajaa ja jotka ovat voineet antaa byrokratian ulkopuolisten hoidettavaksi. Sen sijaan pienyrittäjille valtion lisääntyvä sääntely on raskas taakka. EU:n jäsenmaiden toimintaympäristöä yrittäjyyden näkökulmasta tarkastelleessa EK:n tutkimuksessa Suomi jäi kauas kärjestä yritysten kannustin- ja kustannusympäristöä, yrittäjyysaktiivisuutta, kasvuyrittäjyyden yleisyyttä ja yritysten kansainvälistymistä mitattaessa. Yrittäjyysaktiivisuudessa Suomi oli vertailun keskitasoa. Maamme yrityskannan vaihtuvuuden katsottiin puolestaan olevan varsin vähäistä. Sijoituimme kymmenen parhaan joukkoon vain talouden kasvuvauhtia ja työllisyysasteita mitattaessa.

Yrityksille on luotava hyvät olosuhteet toimia Suomessa. Yrittämisen esteitä, kuten raskaita lupakäytänteitä olisi karsittava. Myös yritysten verotusta tulisi keventää ja saada se ennustettavammaksi. Yrittäjyyteen ja yritysten sukupolvenvaihdoksiin kielteisesti vaikuttavia pääoma- ja osinkoverotusta sekä perintöverotusta olisi kevennettävä. Suomen tulisi myös harkita siirtymistä kasvuun kannustavaan yritysverotukseen, jossa yritykset maksaisivat yhteisöveroa vain jakamastaan voitosta. Pk-yritysten alv:n alaisen toiminnan alarajaa tulisi nostaa 8 500 eurosta vähintään 20 000 euroon.

Suomeen on luotava vahva yrittämisen kulttuuri. Yrittämiseen tulisi kannustaa jo peruskoulusta alkaen. Tarvitsemme laadukkaan innovaatio- ja koulutusjärjestelmän, joka luo edellytykset korkeatasoiselle tieteelliselle tutkimukselle, uudelle osaamiselle, kehitystoiminnalle ja kasvulle. Tarvitsemme myös hyvää ammatillista koulutusta sekä lisää oppisopimuskoulutusta ja työssä oppimista.

8. Omavaraiseen ja hajautettuun energiantuotantoon panostettava
Hyvän energiapolitiikan perustan muodostaa kohtuuhintainen, omavarainen ja hajautetusti tuotettu kotimainen energia. Suomeen tuodaan vuosittain fossiilista energiaa peräti 8,5 miljardin euron edestä pääsääntöisesti yhdestä maasta. Tämä muodostaa näkymättömän riippuvuussuhteen ja on siten myös ulko- ja turvallisuuspoliittisesti varsin ongelmallinen. Energiaomavaraisuutemme on vain 30 prosenttia. Keskeisiä syitä energian omavaisuusasteen nostamiselle ovat muun muassa huoltovarmuuden turvaaminen kriisitilanteissa sekä maaseudun elävöittäminen syrjäseutujen voimakkaalla työllistämisellä: hajatuotanto on parasta aluepolitiikkaa. Se lisäisi työllisyyttä ja energiatulot jäisivät kiertämään kotimaahan. Lisäksi energian, erityisesti öljyn, tuonti ulkomailta rasittaa Suomen kauppatasetta. Maamme tuleekin aktiivisesti pyrkiä energian tuontiriippuvuuden vähentämiseen. Energiantuotannon omavaraisuusaste on saatava nostettua maksimaaliselle tasolle. Myös tuotantoketjun omistusasteen on oltava samaa luokkaa. Suuria energiakartelleja pienten kustannuksella suosivaa sääntelyä on purettava ja lupakäytäntöjä helpotettava esimerkiksi bioenergian tuotantoon liittyen. En kannata energiaveron korottamista, sillä korotukset luonnollisesti vaikuttavat kuluttajien lämmitys- sekä sähkökustannuksiin.

Lue lisää: Isänmaallisen energiapolitiikan suuntaviivoja (osa 1)

9. Eroon turhasta lainsäädännöstä, byrokratiasta ja sääntelystä
Työnteko, yrittäminen ja työllistäminen on Suomessa tullut liian kalliiksi ja vaikeaksi erilaisen lupabyrokratian mammuttimaisella kasvattamisella. Suomi tuhoaa jo ennestään vaikeuksissa olevaa kilpailukykyään yrittäjyyttä rankaisevalla intohimoisella säätelyllä. Voidaankin sanoa, että hyvinvointiyhteiskuntamme on paisunut holhousyhteiskunnaksi, jossa byrokraatti säätelee pienimpiäkin asioita. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan lupaprosesseissa seisoo tällä hetkellä yli 3,5 miljardin euron edestä investointeja. Eikä tämä ole mikään ihme, kun Suomessa on noin 20 000 erilaista lupaa ja kaiken lisäksi lupaviranomaiset vielä valittavat toistensa päätöksistä. Vertailun vuoksi on mainittava, että Ruotsissa pärjätään alle 5 000 luvalla. Pöhöttynyttä lupabyrokratiaa ja sääntelyä on ehdottomasti purettava.

Jatkuva erilaisen lainsäädännön ja siitä syntyvän byrokratian lisääntyminen on ongelma. Poliittisten päättäjien olisi ymmärrettävä paremmin yhteys lisääntyvän lainsäädännön, sääntelyn, byrokratian ja julkisen sektorin paisumisen välillä. Moni laki on säädetty aikana, jolloin sillä oli ehkä vielä merkitystä. Aikojen saatossa merkitys on voinut kadota, mutta laki on jäänyt elämään. Kaikkien lakien toimiminen ja niiden toteutuminen edellyttää kallista viranomaisvalvontaa sekä byrokratiaa. Suomessa olisi harkittava riippumattoman instanssin perustamista tekemään selvitystyötä turhasta lainsäädännöstä ja byrokratiasta maassamme. Kaikki selvitystyöhön käytetty raha todennäköisesti maksaisi itsensä takaisin moninkertaisesti.

10. Sananvapaus turvattava
Sananvapaus muodostaa kansanvaltaisen valtion perustan. Ilman sananvapautta ei ole demokratiaa, eikä ilman demokratiaa ole sananvapautta. Sananvapautta rajoittavia lakeja olisi syytä selkeyttää ja päästävä niistä osittain kokonaan eroon. Sananvapauden rajoitukset eli suoja herjauksilta, kunnianloukkauksilta ja uhkauksilta ovat sen sijaan täysin perusteltuja. Mitään muita rajoituksia lainsäädäntöön sananvapauden suhteen ei tarvita. Sananvapauden sensuurimainen rajoittaminen vihapuhepykälien muodossa on johtanut monien kansalaisten radikalisoitumiseen ja katkeroitumiseen. Mikään asia ei saa olla liian pyhä, ettei sitä saisi tuoda julkisen keskustelun kohteeksi. Me emme voi uhrata totuutta poliittisen korrektiuden alttarilla. Asioiden todellinen tila tulee kuitenkin väistämättä ilmi ennakkosensuurista riippumatta, joten yhteiskunnan on syytä hyväksyä se ja ajaa laajaa sananvapauskäsitystä

11. Kansanäänestyksiä tärkeistä asioista
Suora demokratia on saatava Suomessa edustuksellisen demokratian tueksi. Tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset tulee entistä useammin päättää sitovalla kansanäänestyksellä. Suomen kansalaiset on otettava mukaan päätöksentekoon antamalla heille mahdollisuus vaikuttaa päätettävänä oleviin asioihin suoraan äänestämällä. Välineitä tähän on kaksi: kansalaisaloite ja kansalaispäätös. Kansalaisaloitteella tietty määrä ihmisiä voi tehdä oman ehdotuksensa, josta päätetään kansanäänestyksellä. Jos poliitikot ovat tekemässä kansan mielestä väärää päätöstä, kansalaispäätöksellä asia saadaan vedetyksi kansanäänestykseen. Kansanäänestykset tulisi voida järjestää erilaisten vaalien yhteydessä. Suomessa tärkeitä kansanäänestyksen kohteita voisivat olla muun muassa maamme jäsenyydet Natossa, EU:ssa ja eurossa, pakkoruotsi, ulkomaalaislainsäädännön tiukentaminen, sukupuolineutraali avioliittolaki.

12. Isänmaata ei saa myydä ETA-alueen ulkopuolelta tuleville
ETA-alueen ulkopuolelta tulevien oikeutta ostaa maa-alueita Suomesta tulee rajoittaa lailla. Mikäli suomalaiset eivät voi ostaa maata Venäjältä, silloin myöskään venäläisille ei tule myydä maata Suomesta. Voidaan tietysti miettiä, olisiko maa-alueita esimerkiksi mahdollista vuokrata venäläisille, jolloin maat pysyisivät suomalaisessa omistuksessa ja vuokrarahat ropisisivat suomalaiseen kirstuun. Jos näin tehtäisiin, maata ei tietenkään vuokrattaisi sotilaallisesti vähänkään merkittävämpien alueiden läheisyydestä.

13. Suomi virallisesti yksikieliseksi ja pakkoruotsi pois
Suomen tulee olla virallisesti yksikielinen valtio, jonka kansalliskieli ja ainoa virallinen kieli on suomi. Kielten opiskelussa tulee pakottamisen sijaan suosia valinnan vapautta. Suomen kieltä on oltava mahdollista käyttää tieteen ja sivistyksen kielenä kaikilla oppiasteilla.

14. Nykymuotoinen kehitysapu lakkautettava
Nykymuotoinen, valtion budjetista maksettava kehitysapu on lakkautettava kokonaan. Budjettirahoitteinen kehitysapu tulee korvata vapaaehtoisella kehitysyhteistyömaksulla. Veroilmoituksen yhteydessä kansalaisella tulee olla mahdollisuus suorittaa haluamansa kokoinen summa kehitysyhteistyötarkoituksiin. Tällä tavoin globaalia vastuuta kokevilla kansalaisilla säilyisi mahdollisuus tukea kehitysmaita, mutta maailmanparantaminen tapahtuisi omasta eikä jonkun muun kukkarosta.

15. Suomalaiset lapset kansamme olemassaolon edellytys
Perhepolitiikka ja siinä suomalaisten syntyvyyden edistäminen ja siten Suomen kansan jatkuvuuden ja olemassaolon turvaaminen olisi asetettava yhdeksi tulevien hallitusten päätavoitteista. Suomalaisten lapsiperheiden aseman kurjistamisen sijasta päättäjien tulisi kaikin keinoin panostaa kansamme hyvinvoinnin ja olemassaolon edellytysten turvaamiseen suomalaisten syntyvyyttä vauhdittamalla. Suomalaisissa lapsissa on kansamme tulevaisuus, ja tämä tosiasia tulisi kaikkien päättäjien ymmärtää. Suomessa ei ole haluttu panostaa suomalaisiin lapsiperheisiin edes tilanteessa, jossa väestömme syntyvyys laahaa pohjalukemissa ja väestö ikääntyy nopeimmin koko Euroopassa. Suomalaiset päättäjät eivät tunnukaan enää uskovan väestöpolitiikassaan suomalaisiin lapsiin, vaan yhä enemmän kehitysmaaperäiseen maahanmuuttoon väestöpyramidin oikaisemiseksi. Tähän on saatava aikaan muutos.

16. Vakavista rikoksista ankarammat rangaistukset
Ihmisen henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista tulee säätää nykyistä ankarammat rangaistukset. Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi murhat, tapot, törkeät pahoinpitelyt sekä seksuaalirikokset kuten raiskaukset ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Vankeusrangaistukset tulee suorittaa aina loppuun asti. Mikään asia, kuten ensikertalaisuus, ei saa johtaa vankeusrangaistuksen lyhentämiseen. Lisäksi toistuviin vakaviin väkivalta- ja seksuaalirikoksiin syyllistyvät rikoksenuusijat on suljettava tehokkaasti ulos yhteiskunnasta telkien taakse.

17. Kansallinen etu kansainvälisten suhteiden perustana
Nykyaikainen kansallisvaltio on jatkuvassa vuorovaikutuksessa muiden kansojen ja kulttuurien kanssa. Tässä on kuitenkin aina pidettävä kiinni omista kansallisista lähtökohdista, tavoitteista ja ehdoista. Kansainvälinen yhteistyö ei saa rajoittaa Suomen kansan valtaa hallita itseään ja valita oma kohtalonsa. Suomalainen kansanyhteisö on pidettävä erossa sen kansalliset edut vaarantavista kansainvälisistä yhteenliittymistä. Uhkana kansainvälisissä ylikansallisissa liittoumissa ovat määräenemmistöpäätökset, jotka pakottavat Suomen sen kansallisten etujen kannalta epäedullisiin päätöksiin. Terveen kansallisen itsekkyyden ja kansallisen toimivaltaisuuden säilyttämisen onkin oltava maamme ulkosuhteiden hoidon lähtökohtana. Suomen valtiollisen olemassaolon perustuksiin kuuluu kiinteästi Suomen kansan edunvalvonta kansainvälisessä järjestelmässä. Mahdollisimman suuren kansallisen itsemääräämisoikeuden ja liikkumavaran turvaaminen on valtiollisen edun saavuttamiseksi välttämätöntä.

Suomen tulee pyrkiä itsenäiseen ja puolueettomaan rooliin Pohjois-Euroopassa. Tämä mahdollistaisi maamme puuttumattomuuden suurvaltojen välisiin ristiriitoihin ja myös välttymisen osallistumasta kaukana alueeltamme käytäviin suurvaltakonflikteihin. Puolueettomana maana Suomi on vapaa tekemään itseään hyödyttävää yhteistyötä mahdollisimman tehokkaasti sekä länteen että itään. Suomen edun mukaista ei ole pyrkiä pakonomaisesti identifioitumaan länsieurooppalaiseen tai slaavilaiseen kulttuuriin, vaan poliittisen päätöksenteon tueksi kannattaisi ammentaa vaikutteita omasta itämerensuomalaisesta ja suomalais-ugrilaisesta kieli- ja kulttuuritaustastamme. Suomalaiseen identiteettiin lähtemättömästi vaikuttavan kielitaustan vuoksi maamme ulkopolitiikassa olisi nostettava tärkeämmälle sijalle yhteyksien ylläpitäminen muihin suomalais-ugrilaisiin kansoihin. Tämä tarkoittaisi näiden kansakuntien kielellisten ja kulttuurillisten oikeuksien tukemista valtiojohdon taholta.

Kannatan Kansakuntien Eurooppa -ajattelumallia. Jokaisella kansalla tulisi olla valtiollisista olosuhteista riippuen oikeus joko valtiolliseen itsenäisyyteen tai sisäiseen itsemääräämisoikeuteen. Kansallisilla kulttuureilla ja populaatioilla on oltava mahdollisuus välttää alkuperäisellä asuinseudullaan pakonomainen sulautuminen vieraisiin kieli- ja kulttuuriryhmiin. Oman kielellisen ja kulttuurillisen perimän rajoittamaton vaaliminen on ihmisarvoisen ja oikeudenmukaisen valtiollisen elämän tärkein elementti.

18. Itsenäinen maanpuolustus on isänmaan turva
Suomen pitää ensisijaisesti panostaa itsenäiseen maanpuolustukseen eikä osallistua sotiin maailmalla. Kannatan yleistä perustuslaillista maanpuolustusvelvollisuutta sekä siitä johdettua yleistä asevelvollisuutta. Yleisellä asevelvollisuudella on olemassa edelleen laaja kannatus myös kansan keskuudessa. Näen yleisessä asevelvollisuusjärjestelmässä kuitenkin kehittämisen varaa. Esimerkiksi puolustusvoimien valmiutta torjua ympäristöön ja kansalaisten hyvinvointiin kohdistuvia onnettomuuksia on lisättävä. Lisäksi siviilipalvelusta voitaisiin kehittää kriisiaikojen tehtäviä ja tarpeita varten. Varusmiespalveluksen keston lyhentämisestä neljään kuukauteen on hyvä käydä aktiivista keskustelua ja miettiä asiaa sekä yksilön että valtion ja puolustusvoimien näkökulmasta. Myös vapaaehtoista maanpuolustusta tulee kehittää edelleen. Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä on mielestäni järjestettävä sitova kansanäänestys.

19. Ase- ja metsästysharrastus turvattava
Suomen aselakia ei tule tiukentaa, vaan päinvastoin höllentää nykyisestä. Asekohtaisesta lupajärjestelmästä voitaisiin luopua kokonaan ja siirtyä henkilön soveltuvuutta arvioivaan ”aseajokorttijärjestelmään”. Samalla voidaan luopua asekohtaisesta tarveharkinnasta sekä tiettyjen asekategorioiden (kuten tasku- ja ”muiden” aseiden) kontrollista. Mikään ase ei tee vaarattomasta ihmisestä sen vaarallisempaa. Vaarallisen ihmisen käsissä taas mikä hyvänsä ase on vaarallinen.

20. Kirkko ja valtio erotettava toisistaan
Suomen valtiosta on tehtävä puolueeton uskontojen ja muiden todellisuuskäsitysten suhteen. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi julkisissa kouluissa ei järjestettäisi enää tunnustuksellista uskonnonopetusta. Lisäksi uskonnollisiksi katsottavien symbolien, kuten huntujen käyttö tulisi kieltää valtion kouluissa.

21. Terveet ympäristö- ja luontoarvot kunniaan
Ihminen on yhteisönsä kanssa olevan vuorovaikutuksen ohella myös välittömässä yhteydessä luontoon. Elinvoimainen ja puhdas ympäristö mahdollistavat edellytykset kansalliselle hyvinvoinnille ja omalta osaltaan edesauttavat pyrkimystä itsensä kehittämiseen. Ihmisellä on valta muuttaa ympäristöään ja muokata luontoa halunsa mukaan. Tämän vallan vastapainona meillä on myös suuri vastuu huolehtia luonnon hyvinvoinnista ja kehitysmahdollisuuksista. Tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksien turvaamiseksi meidän on omana aikanamme suojeltava luontoa ja sen mahdollisuuksia kehittyä. Terve ja tasapainoinen luontosuhde on jokaisen itseänsä kunnioittavan kansan ominaispiirre.

Itsekeskeinen ja materialismia ylistävä elämäntapa on johtanut maapallon luonnonvarojen liialliseen hyödyntämiseen ja jouduttanut ympäristön tuhoutumista. Kulutuskeskeinen kulttuuri johtaa yhteiskuntaan, jossa henkisiltä kyvyiltään surkastuneet ja materian pehmittämät ihmiset ovat pienen hallitsevan luokan ohjailtavissa ilman, että kansalaiset sitä itse tiedostavat. Kriittistä ajattelua ei saa korvata kritiikittömällä kuluttamisella. Suomalaisuus on aina perustunut kansalaisten väliseen solidaarisuuteen ja toisesta välittämiseen. Siihen ei ole perinteisesti kuulunut ylenpalttinen materian haaliminen tai trendivillitysten seuraaminen.

Luonnonvarat ovat pääasiassa niiden ympärillä asuvien kansojen omaisuutta. Suomen pohjavesien ja maaperän luonnonvarojen tulee kuulua suomalaisten omistukseen ja hallintaan. Ne ovat perustavanlaatuista kansallisomaisuuttamme siinä missä kieli ja kulttuurikin. Luonnonvarojamme ei saa antaa kansainvälisten yhtiöiden ryöstettäviksi.

22. Julkinen terveydenhuolto laitettava täysremonttiin
On selvää, että sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme kaipaa uudistusta. Nyt olisi viimein aika rakentaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön pohjautuva malli, jossa sekä julkinen että yksityinen sektori tuottavat hyvinvointipalveluja. Nykyinen palvelujen järjestämismalli suosii vanhoja ja suuria toimittajia, kun palveluntuottajan valinnassa innovatiivisuutta ja asiakaslähtöisyyttä tärkeämmässä roolissa nähdään palvelun halpa hinta, yritysten olemassa oleva osaaminen, toimitusvarmuus, taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä aiemmat referenssit ja kokemukset. Tämän on myös katsottu osaltaan edistävän viime aikoina sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä voimistunutta yritystoiminnan keskittymistä. Uusia innovaatioita, toimintatapoja ja teknologioita sosiaali- ja terveyspalveluissa ei ole saatu otettua käyttöön, vaikka juuri ne ovat nuorten pk-yritysten vahvuuksia.

On arvioitu, että julkisten hankintayksikköjen käyttämät hankintamenettelyt eivät ole kehittäneet palvelujen laatua, tuottavuutta tai markkinoiden monipuolisuutta. Jatkossa olisi tärkeää parantaa entisestään tuottavuutta ja palvelujen vaikuttavuutta julkisrahoitteisessa palveluntuotannossa sekä mahdollistaa asiakkaan entistä laajempi valinnan vapaus suhteessa kaikkiin palveluntuottajiin. Tähän päästään lisäämällä julkisten ja yksityisten toimijoiden välistä toimittajayhteistyötä sekä yksinkertaistamalla vuosikymmenien saatossa muodostunutta ja tarpeettomaksi käynyttä monirahoitteista terveydenhuoltojärjestelmää. Kansalaisille uudistus näkyisi palvelujen laadun parantumisena, kustannustehokkuutena ja palvelujen parempana saatavuutena, kun palveluja ei suoritettaisi pelkästään virkatyönä. Yritystoimintaan kuuluva luovuus taas edistäisi asiakaslähtöisten innovaatioiden syntymistä. Yrittäjyyden lisääminen sote-palveluissa kasvattaisi palveluntarjoajien määrää ja johtaisi sitä kautta työpaikkojen määrän ja talouden kasvuun.

23. Yle-verosta luovuttava
Suomessa olisi selvitettävä ja harkittava niin sanotusta Yle-verosta luopumista ja Yleisradion lähetysten siirtämistä maksu-tv-kortin taakse. Tällöin Yleisradion palveluista maksaisivat ne, jotka niitä käyttävät. Ylen ohjelmatarjonta on tällä hetkellä poliittisesti värittynyttä eikä ole oikeudenmukaista, että sen toimintaa joutuvat rahoittamaan myös ne, jotka eivät allekirjoita Yleisradion poliittista agendaa. Lisäksi Ylen toiminnassa on kyseessä suomalaisten hyvinvoinnin kannalta toissijainen rahareikä eikä sen siten tulisi kuulua julkisen rahoituksen piiriin.

24. Tekijänoikeuslainsäädäntöä uusittava
Tekijänoikeusrikoksista langetetut tuomiot ovat tällä hetkellä kohtuuttomia. Immateriaalin ja materiaalin ero pitää tiedostaa. Tiedostolatausta ei voi rinnastaa esimerkiksi perinteiseen varastamiseen, koska ladattaessa tiedosto pystytään kopioimaan ilman minkäänlaisia kustannuksia ja vieläpä niin, että alkuperäinen ”tuote” säilyy molemmilla osapuolilla. Mielestäni musiikki- ja elokuvabisneksellä on velvollisuus uudistua kehittyvän tekniikan mukana. Tekniikan kehitystä ei voi eikä saa hidastaa sen takia, että musiikki- ja elokuvabisnes mahdollisesti kärsivät tiedostolatauksen seurauksena jonkin verran taloudellista tappiota. Esimerkiksi musiikkiteosten epäkaupallisen kopioinnin, levittämisen ja muun käytön tulisi olla vapaata heti teoksen luomisesta lähtien.
 

jurppi

Ylipäällikkö
Immonen on tullut kansanedustajaksi halustaan, kukaan ei joudu eduskuntaan sattumalta. Politiikkaa tehdään puhumalla ja kirjoittamalla eli sanoilla. Immosen on pitänyt ymmärtää, että hallituspuolueen kansanedustajana tämän lausunnot aiheuttavat seurauksia joten kohu ei voinut tulla yllätyksenä.

Immosella on paitsi oikeus niin jopa velvollisuus toimia häntä äänestäneiden kansalaisten edustajana. Luepa oikein ajatuksella se mitä hän on kirjoittanut. Siinä ei ole mitään rasistista tai muutakaan väärää. Maassa pitää elää maan tavalla tai sitten lähteä maasta pois.
 

Taitolaji

Ylipäällikkö
BAN
Taisi jo tuolla aikaisemmin tulla esille Australian maahanmuuttopolitiikka..Sitä minäkin kannatan ja taistelen sen puolesta.

Mutta milläs muulla sitä vastaan voisi taistella kuin äänestämällä sellaisia kansanedustajia jotka avoimesti ilmoittavat olevansa samaa mieltä?
Kun olen jo sen verran vanhempi etten käy koulua..nimittäin siellä voisin järjestää asian puolesta oikean luokkataistelun.

Muuten olen sitä mieltä että edustaja Immonen on aivan oikealla asialla.

Kansalaisilla ja heidän edustajillaan eduskunnassa pitää olla oikeus puhua avoimesti ns. monikulttuurisuuden mukana tuleviin ongelmiin.
Asioiden täytyy mennä niin että meille muuttavat ulkomaalaiset integroituvat suomalaiseen yhteiskuntaan. Eikä niin että Suomen/suomalaisten pitäisi muuttua kunkin muuttajan oman kotimaan kulttuuriin, lainsäädäntöön ja tapoihin jne.

Eikä missään tapauksessa pidä sulkea silmiään niiltä ongelmilta joita jo nykyisellään on nähtävissä pääkaupunkiseudulla. Suhteettomasti lisääntynyt rikollisuus (erityisesti raiskaukset, väkivalta, huumeet jne.) tiettyjen maahanmuuttajien osalta. Näistä on olemassa esimerkkiä muualtakin pohjoismaista, esim. Tukholmasta ja Oslosta.

Kaiken lisäksi meillä on hyviä esimerkkejä maahanmuutosta sellaisiasta maista joiden kansalaiset varsin hyvin oppivat elämään normaalilla tavalla Suomessa. Heitä vastaan ei kenelläkään ole mitään sanomista. Tämä osoittaa hyvin sen ettei maahanmuuttajien ongelmat johdu kielitaidon puutteesta tai Suomen järjestelmistä. Kysymys on yksiselitteisesti siitä että tietyistä maista tulevat eivät edes halua sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan. Heidän osaltaan sopii hyvän käyttää Australlian mallia ja lähettää kyseiset elintasopakolaiset takaisin sinne mistä tulivatkin. Suomalaisten ei kannata ryhtyä heitä elättämään..

Tässä ei ole kysymys rasismista..kysymys on yksinomaan yhteiskunnallisesta ongelmasta joka pitää korjata politiikan kautta. Lainsäädäntöä muuttamalla.

Hah, hah, Australiassa n. 2 % väestöstä kuluu alkuperäisväestöön ja n. 25 % on syntynyt Australian ulkopuolella. Taitaa mennä hetken aikaa ennenkuin Suomessa ollaan vastaavassa tilanteessa!

Sitä odotellessa:

upload_2015-7-27_14-44-2.jpeg
 
Top