Suomen ja Venäjän puolustusministerit keskustelivat asevoimauudistuksista
STT–MAARIT ROIHA 14.02.2012 20:20
Puolustusministeri Stefan Wallin (r.) tapasi venäläisen virkaveljensä Anatoli Serdjukovin tiistaina Moskovassa.
Wallin luonnehti suomalaistoimittajille pitämässään erillisessä tiedotustilaisuudessa keskusteluja erittäin suoriksi ja avoimiksi.
Wallin ei kuitenkaan osannut vastata siihen, mikseivät toimittajat saaneet esittää kysymyksiä puolustusministerien yhteisessä infossa.
– Sitä täytyy kyllä kysyä paikallisilta järjestäjiltä, ehkä se kuuluu maan tapoihin, en tiedä, Wallin sanoi.
Keskusteluja hallitsivat molempien maiden asevoimien uudistukset. Wallinin mukaan Suomessa on joissakin piireissä vääriä käsityksiä siitä, mihin Venäjän sotilasuudistus tähtää ja mikä on sen sisältö.
– He painottivat sitä, että jos on siirtymistä tapahtunut, se on tapahtunut kohti länttä, ei kohti Suomea, Wallin muotoili.
Keskustelujen aikana kävi ilmi muun muassa se, että Venäjä on lakkauttanut kolmen vuoden aikana 23 000 varuskuntaa. Toimivia varuskuntia on jäljellä kolmetuhatta.
Wallinin mukaan suomalaiset tietävät kuitenkin aivan liian vähän Venäjän asevoimauudistusten sisällöstä. Suomalaiset aikovatkin toimittaa venäläisille listan suomalaisia asiassa askarruttavista kysymyksistä. Kysymyksiin on tarkoitus saada vastaus Suomeen kutsutulta Venäjän yleisesikunnan päälliköltä kenraali Nikolai Makarovilta.
Analyytikko: Venäjä ei ole kiinnostunut Suomesta
Venäläisen sotilasalan analyytikon Pavel Felgenhauerin mukaan Suomi ei ole Venäjälle sotilaallinen uhka nyt eikä ollut sitä neuvostoaikanakaan.
– Suomalaiset ovat kuitenkin perinteisesti varautuneet sotilaalliseen uhkaan, vaikkeivat lähtökohtaisesti näekään Venäjää sellaisena.
Felgenhauerin mukaan kahdenvälisissä suhteissa ongelmia voivat aiheuttaa lähinnä Suomen mahdolliset pyrkimykset liittyä Natoon.
– Venäjä ei kuitenkaan suhtaudu asiaan kovin vakavasti, Felgenhauer uskoo.
Venäjällä ei Felgenhauerin mukaan olla myöskään kovinkaan kiinnostuneita Suomen armeijan tietotaidosta, koska sitä ei pidetä erityisen edistyksellisenä.
– Venäjällä on huomiota vaativia kysymyksiä lähinnä etelässä sijaitsevien naapurimaiden kanssa, Felgenhauer summaa.