Yhdysvallat veti diplomaatit turvaan Irakista – ”Täysin Yhdysvaltojen itse kehittämä kriisi”, sanoo tutkija
Asiantuntijat uskovat, että Yhdysvallat pelaa julkisuuspeliä ja valmistautuu samalla omien toimiensa seurauksiin.
Yhdysvaltojen ulkoministeri Mike Pompeo Bagdadin-suurlähetystöllä Irakissa 9. tammikuuta. (KUVA: CABALLERO-REYNOLDS / REUTERS)
Sara Vainio HS
Julkaistu: 15.5. 21:10
YHDYSVALLAT käski keskiviikkona diplomaattihenkilökuntansa lähtemään pois Irakista, uutistoimistot kertovat. Yhdysvaltojen mukaan syynä on kasvava uhka, että Iran hyökkää Irakissa oleskelevia amerikkalaisia vastaan.
Yhdysvaltojen ilmoituksen jälkeen myös Ruotsi ja Saksa ilmoittivat keskeyttävänsä sotilaiden koulutusoperaatiot Irakissa. Britannia on kuitenkin ilmoittanut, ettei se näe syytä nostaa omaa uhka-arviotaan Irakissa.
HS:N haastattelemat asiantuntijat eivät nielisi Yhdysvaltojen väitteitä kohonneesta uhasta noin vain. Yhdysvaltojen evakuoimat Bagdadin-lähetystö ja Erbilin-konsulaatti ovat vahvasti suojattuja kohteita, joihin olisi todellisuudessa hyvin vaikea hyökätä, arvioi
Brett Bruen, entinen diplomaatti ja presidentti
Barack Obamanturvallisuuspoliittisen neuvoston jäsen. Hän uskoo, että todellisen uhan sijaan kyseessä on muille suunnattu viesti, jonka on tarkoitus saada Iran näyttämään vaaralliselta.
”Olin yllättynyt evakuointiuutisesta. Bagdadin-lähetystö ja Erbilin-konsulaatti eivät ole mitään tavallisia edustustoja. Ne ovat vahvasti linnoitettuja. Vaikuttaa, että tämä on jälleen yksi poliittinen siirto eikä perustu turvallisuuteen”, sanoo Bruen, joka palveli diplomaattiurallaan myös Irakissa.
Julkisuustemppua epäilee myös Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija
Wolfgang Mühlberger.
”Uskon, että kyse on enimmäkseen sellaisen kuvan luomisesta, että iranilaiset olisivat uhka alueella, että he olisivat valmiita kostamaan Yhdysvalloille kohdistamalla sotatoimia siviileihin”, Mühlberger sanoo.
”Yhdysvaltojen ainoa perustelu evakuointiin on heidän oman armeijansa turvallisuusarvio. Sitä tietoa on tietenkin hyvin vaikea muiden tarkistaa.”
MÜHLBERGERIN mukaan kannattaa kuitenkin kysyä, mikä diplomaattihenkilöstöön kohdistuvaa riskiä olisi juuri nyt kohottanut – miksi Iran tahtoisi hyökätä?
Yksi mahdollisuus on, että Yhdysvallat valmistautuu jo ennalta omien toimiensa seurauksiin, sanoo Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin Siprin tutkija
Tytti Erästö. Iran on ilmoittanut, että jos Yhdysvaltojen kiristämät pakotteet estävät sen öljyviennin kokonaan, se on valmis sulkemaan Persianlahden tärkeän kauppareitin Hormuzinsalmen.
Yhdysvallat on jo lähettänyt joukkoja salmelle varautuakseen tähän.
Jos Yhdysvallat tilanteen eskaloituessa hyökkää Irania vastaan, Iranilla ei ole käytännössä mitään mahdollisuutta voittaa konfliktia voimakeinoin. Se olisi pakotettu käyttämään epäsymmetrisen sodan keinoja, eli esimerkiksi hyökkäämään Irakissa oleilevien amerikkalaisten kimppuun.
Nämä olisivat mahdollinen kohde, sillä Irakissa on runsaasti Iran-myönteisiä puolisotilaallisia joukkoja, ja Irakin hallituksen välit Iranin hallituksen kanssa ovat lämmenneet.
Yhdysvaltojen ulkoministeri
Mike Pompeo vieraili vastikään Irakissa, ja neuvottelut ovat saattaneet sujua huonosti, Mühlberger arvelee.
”He eivät ehkä löytäneet hyvää yhteisymmärrystä siitä, millainen suhde Irakilla pitäisi olla Iraniin.”
OLI KYSEESSÄ oikea uhka tai ei, Erästö ja Mühlberger ovat samaa mieltä siitä, että Yhdysvallat on itse aiheuttanut tilanteen kiristymisen Lähi-idässä. Ensin presidentti
Donald Trump vetäytyi yksin ydinsopimuksesta ja kiristi sitten sanktioita dramaattisesti.
”Yhdysvallat on selvästi hakenut tässä konfliktia”, Erästö sanoo.
Hänen mukaansa Iranissa on nyt kova sisäinen paine tehdä jotain vastauksena Yhdysvaltojen toimiin.
Iran ilmoitti aiemmin tässä kuussa lakkaavansa noudattamasta osaa ydinsopimuksen ehdoista, mutta Erästön mielestä Iran olisi voinut reagoida pahemminkin. Tilanne muistuttaa hänestä huolestuttavasti Irakin sodan alkusointuja.
”Tilanteessa on menty hirveästi takapakkia. Vaikea kuvitella, miten sovinnon voisi rakentaa uudestaan”, hän sanoo.
”Täysin Yhdysvaltojen itse kehittämä kriisi valitettavasti.”
MIHIN Yhdysvallat sitten toimillaan tähtää? Erästön mukaan Yhdysvaltojen logiikka ihmetyttää myös aiheen tutkijoita.
Pompeo ja Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuuden neuvonantaja
John Bolton ovat tunnettuja haukkoja, jotka kannattavat Iranin hallituksen vaihtoa. Toisaalta Trump on vakuuttanut, ettei tahdo sotaa vaan neuvotteluratkaisun Iranin nykyhallituksen kanssa.
”Trump ei ehkä ole miettinyt näitä seurauksia niin tarkkaan. Hänellä on naivi oletus, että mitä enemmän Irania painostetaan, sitä todennäköisemmin Iran suostuu myönnytyksiin.”
Painostustaktiikkaa kokeiltiin jo Obaman aikana, Erästö muistuttaa, todella huonolla menestyksellä.
”Bolton varmaan ymmärtää, ettei painostus tehoa, mutta ei sen hänen puolestaan tarvitsekaan, koska selkkauksesta saisi oikeutuksen hänen toivomaansa hyökkäykseen.”
Asiantuntijat uskovat, että Yhdysvallat pelaa julkisuuspeliä ja valmistautuu samalla omien toimiensa seurauksiin.
www.hs.fi