Anus unelmoi Otto-Villen paikasta..Janus otti asiaan kantaa
Katso liite: 91319
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Anus unelmoi Otto-Villen paikasta..Janus otti asiaan kantaa
Katso liite: 91319
Eipä oleteta liikaa, eiköhän se ole luvattu ihan suoraan liputtelin kengänkiilottajan apupojan tutun kautta. Eli hyvin suoraan vallan ytimistä. Ei noita itse keksitä.Anus unelmoi Otto-Villen paikasta..
Hyvä maku ylitetty jo putkosen etunimeä mietittäessä. Mutta ylittääkö tämä nyt jonkinlaisen uhkauksen kynnyksen? Presidenttiehdokkaan muiluttamisesta haaveilu tai suoranainen suunnittelu?Ehkä ei sentään, mutta lähellä taidetaan jo olla.Janus otti asiaan kantaa
Katso liite: 91319
Puola ei katselisi tuota perseilyä minuuttiakaan ja se on Ukraina steroideilla kun ryssiä aletaan laittaan matalaksi.Erinomainen ketju siitä, miten venäjä ei välttämättä näe Naton ja sen välistä sotaa samalla tavalla kuin Nato näkee ja pelkää sen ja venäjän välistä sotaa. Johtuu ajattelutavan erosta. Saattaa olla, että venäjä ei katso tarpeelliseksi rakentaa armeijaansa kokonaan uudelleen voidakseen omasta mielestään koetella Natoa pienimuotoisella konfiktilla ehkä jo muutaman vuoden kuluttua. Konfliktin itsetarkoitus olisi lietsoa eskalaation pelkoa ja näin murtaa Naton yhtenäisyys sekä päättäväisyys, jolloin venäjä voisi saavuttaa jonkin voiton.
Kirjoittaja jakaa itä-euroopan maiden näkemyksen, jonka mukaan Natolla olisi vain 2-3 vuotta aikaa rakentaa uskottava puolustus, jolla hyökkäys voidaan torjua ja estää merkittävien alueiden valtaaminen heti alkuunsa. Pitää käydä erilaisia keskusteluja, esimerkiksi olemmeko valmiita iskemään venäjän kriittiseen infrastruktuuriin mikäli se iskee meidän. Joka ikinen päivä Ukrainan sotaa todistaa venäjälle Naton olevan heikko, loputtomia keskusteluja eskalaatiosta ja sisäisiä erimielisyyksiä.
Tämän ketjun pohjalta näen itse Baltian verrattain heikkojen Nato-maiden olevan suurimmassa riskissä. Venäjä tuskin laskee minkäänlaisen sotilaallisen operaation onnistumisen mahdollisuutta kovin suureksi esimerkiksi hyvin varautunutta Suomea vastaan, josta on vaikea löytää heikosti kiinni olevaa strategista merkitystä omaavaa aluetta ja riski toiseen pitkäaikaiseen kulutussotaan joutumiselle on suuri. Toisaalta venäjä varmasti laskee, ettei Suomi lähde hyökkäämäänkään venäjän maaperälle mikäli se tekee jonkun tempun Baltiassa, joten voimat voidaan kohdistaa lähes täysin sinne, kuten nytkin Ukrainaan.
Jos mietitään, niin mikä voi olla worst-case scenario parin vuoden kuluttua? Ja etenkin, miten tällainen asetelma resonoisi venäjän päätöksenteossa eli Putinin järkeilyssä.
1. Yhdysvaltain johdossa on Trump, joka on sanonut Naton olevan kuollut ja ettei hänen johtamansa maa "tule koskaan" Euroopan apuun mikäli se joutuisi hyökkäyksen kohteeksi.
2. Pelokkaat Länsi-Euroopan Nato-maat ovat tyhjentäneet vähätkin varastonsa Ukrainaan eivätkä ole politikoinnin seurauksena saaneet tuotantoa kasvatettua merkittävästi.
3. EU:n ja Naton päätöksenteko on edelleen täysin solmussa esim. Unkarin, Slovakian ja Yhdysvaltojen takia.
4. Ukrainasta on saatu mikä tahansa neuvottelutulos, jonka venäjä on pystynyt myymään voittona kansalleen.
5. Ruotsi ei ole vieläkään Naton jäsen, eikä Nato ole kutsunut Ukrainaa liittoumaan.
Voisiko tällaisessa tilanteessa venäjän seuraava uhri olla Liettua? Ajattelen skenaariota, jossa venäjä keskittää joukkoja Valko-venäjälle sekä Kaliningradiin, joiden vastaiset Puolan rajat olisi miinoitettu raskaasti. Tällöin venäjä pystyisi yrittämään Suwalkin käytävän katkaisua kahdesta suunnasta massahyökkäyksellä, jossa tappioilla ei olisi mitään merkitystä. Tällöin sille jäisi 80 kilometrin levyinen Naton ainoa maakäytävä Baltiaan puolustettavaksi. Puolustustaistelusta ja linnoittamisesta ei-aina-niin-hyvillä-joukoilla venäjällä on merkittävästi kokemusta Ukrainasta ja se tietysti voittaisi pitkän sodan pelkästään Viroa, Latviaa ja Liettuaa vastaan jos Nato ei pystyisi niitä tukemaan. Kun tästä vielä Yhdysvallat perääntyy, niin Nato hakee asiassa venäjälle myönteisen neuvotteluratkaisun ja jos ei hae, niin seurauksena on eskalaatio, kulutussota ja luoja varjele ydinsota jotka ovat edelleen läntisten johtajien pelot järjestyksessä 1, 2 ja 3.
Itselläni on kanssa vahva luotto Puolaan, joka tekee jo olemassaolollaan ja toiminnallaan parasta rauhan työtä tuolla alueella. Kumpa vain kaikki Nato-maat Euroopassa olisivat samaa puuta..Puola ei katselisi tuota perseilyä minuuttiakaan ja se on Ukraina steroideilla kun ryssiä aletaan laittaan matalaksi.
Vaikka tämä skenaario ei olisi todennäköinen, sen mahdollisuus toteutua on silti nollaa suurempi. Etenkin kun tiedetään, että Venäjä ei ole kovin taitava omissa riskianalyyseissään. Venäjä saattaa aloittaa suuriakin operaatioita hyvin heppoisin perustein, kuten Ukrainan kolmen päivän erikoisoperaatiosta olemme voineet todeta.Erinomainen ketju siitä, miten venäjä ei välttämättä näe Naton ja sen välistä sotaa samalla tavalla kuin Nato näkee ja pelkää sen ja venäjän välistä sotaa. Johtuu ajattelutavan erosta. Saattaa olla, että venäjä ei katso tarpeelliseksi rakentaa armeijaansa kokonaan uudelleen voidakseen omasta mielestään koetella Natoa pienimuotoisella konfiktilla ehkä jo muutaman vuoden kuluttua. Konfliktin itsetarkoitus olisi lietsoa eskalaation pelkoa ja näin murtaa Naton yhtenäisyys sekä päättäväisyys, jolloin venäjä voisi saavuttaa jonkin voiton.
Kirjoittaja jakaa itä-euroopan maiden näkemyksen, jonka mukaan Natolla olisi vain 2-3 vuotta aikaa rakentaa uskottava puolustus, jolla hyökkäys voidaan torjua ja estää merkittävien alueiden valtaaminen heti alkuunsa. Pitää käydä erilaisia keskusteluja, esimerkiksi olemmeko valmiita iskemään venäjän kriittiseen infrastruktuuriin mikäli se iskee meidän. Joka ikinen päivä Ukrainan sotaa todistaa venäjälle Naton olevan heikko, loputtomia keskusteluja eskalaatiosta ja sisäisiä erimielisyyksiä.
Tämän ketjun pohjalta näen itse Baltian verrattain heikkojen Nato-maiden olevan suurimmassa riskissä. Venäjä tuskin laskee minkäänlaisen sotilaallisen operaation onnistumisen mahdollisuutta kovin suureksi esimerkiksi hyvin varautunutta Suomea vastaan, josta on vaikea löytää heikosti kiinni olevaa strategista merkitystä omaavaa aluetta ja riski toiseen pitkäaikaiseen kulutussotaan joutumiselle on suuri. Toisaalta venäjä varmasti laskee, ettei Suomi lähde hyökkäämäänkään venäjän maaperälle mikäli se tekee jonkun tempun Baltiassa, joten voimat voidaan kohdistaa lähes täysin sinne, kuten nytkin Ukrainaan.
Jos mietitään, niin mikä voi olla worst-case scenario parin vuoden kuluttua? Ja etenkin, miten tällainen asetelma resonoisi venäjän päätöksenteossa eli Putinin järkeilyssä.
1. Yhdysvaltain johdossa on Trump, joka on sanonut Naton olevan kuollut ja ettei hänen johtamansa maa "tule koskaan" Euroopan apuun mikäli se joutuisi hyökkäyksen kohteeksi.
2. Pelokkaat Länsi-Euroopan Nato-maat ovat tyhjentäneet vähätkin varastonsa Ukrainaan eivätkä ole politikoinnin seurauksena saaneet tuotantoa kasvatettua merkittävästi.
3. EU:n ja Naton päätöksenteko on edelleen täysin solmussa esim. Unkarin, Slovakian ja Yhdysvaltojen takia.
4. Ukrainasta on saatu mikä tahansa neuvottelutulos, jonka venäjä on pystynyt myymään voittona kansalleen.
5. Ruotsi ei ole vieläkään Naton jäsen, eikä Nato ole kutsunut Ukrainaa liittoumaan.
Voisiko tällaisessa tilanteessa venäjän seuraava uhri olla Liettua? Ajattelen skenaariota, jossa venäjä keskittää joukkoja Valko-venäjälle sekä Kaliningradiin, joiden vastaiset Puolan rajat olisi miinoitettu raskaasti. Tällöin venäjä pystyisi yrittämään Suwalkin käytävän katkaisua kahdesta suunnasta massahyökkäyksellä, jossa tappioilla ei olisi mitään merkitystä. Tällöin sille jäisi 80 kilometrin levyinen Naton ainoa maakäytävä Baltiaan puolustettavaksi. Puolustustaistelusta ja linnoittamisesta ei-aina-niin-hyvillä-joukoilla venäjällä on merkittävästi kokemusta Ukrainasta ja se tietysti voittaisi pitkän sodan pelkästään Viroa, Latviaa ja Liettuaa vastaan jos Nato ei pystyisi niitä tukemaan. Kun tästä vielä Yhdysvallat perääntyy, niin Nato hakee asiassa venäjälle myönteisen neuvotteluratkaisun ja jos ei hae, niin seurauksena on eskalaatio, kulutussota ja luoja varjele ydinsota jotka ovat edelleen läntisten johtajien pelot järjestyksessä 1, 2 ja 3.
Juu siellä Uralin takana on panssarilautat valmiina Armatoja täynnä ja lentokentät pullistelevat SU-57:a, tosin pikkuisen häiritsee jatkuva sähköpula ja vessan jäätyminen, perse kylmänä pimeässä on paha olla...Hieman kyllä ihmetyttää edelleen, että millä eväillä venäjä Naton haastaisi. Kovin tästä nyt varoitellaan ja kohkataan monella suulla. Onko tämä viesti venäjän suuntaan, että älä vain yritä? Sisäpoliittinen yritys lypsää rahaa puolustusmenoihin? Vai ihan todellinen uhkakuva?
Saksan vuodetussa skenaariossakin venäjä pyrkisi Suwalkin käytävän haltuunottoon, Zapad 2024 valko-venäjällä toimisi lähtöasetelmana. Pohjat nähtäisiin jo 2024 alkuvuodesta uuden 200 00 sotilaan mobilisaation muodossa. Ukot sieltä ei heti varmasti lopu, mutta miten kaluston laita?
Onko epäilyjä siitä, että venäjä jotenkin sotisi toinen käsi selän takana Ukrainassa ja oikeasti syöttää vain kakkos-kolmoslinjan kalustoa sinne ja tosi asiassa rakentaa uusia panssarilauttoja ja ilmavoimia jossain maan alla Natoa varten?
Samaa ihmetelly... Nytkin ryssät niin sillassa, että luulempa ettei missään muualla ryssien rajalla ole enää uskottavaa puolustusta, niinsanotusti kaikki munat samassa korissa ( )... odotellu vähän että koskakohan Kazakstan ja Georgia tän hokaa ja alkaa toimenpiteisiinHieman kyllä ihmetyttää edelleen, että millä eväillä venäjä Naton haastaisi. Kovin tästä nyt varoitellaan ja kohkataan monella suulla. Onko tämä viesti venäjän suuntaan, että älä vain yritä? Sisäpoliittinen yritys lypsää rahaa puolustusmenoihin? Vai ihan todellinen uhkakuva?
Saksan vuodetussa skenaariossakin venäjä pyrkisi Suwalkin käytävän haltuunottoon, Zapad 2024 valko-venäjällä toimisi lähtöasetelmana. Pohjat nähtäisiin jo 2024 alkuvuodesta uuden 200 00 sotilaan mobilisaation muodossa. Ukot sieltä ei heti varmasti lopu, mutta miten kaluston laita?
Onko epäilyjä siitä, että venäjä jotenkin sotisi toinen käsi selän takana Ukrainassa ja oikeasti syöttää vain kakkos-kolmoslinjan kalustoa sinne ja tosi asiassa rakentaa uusia panssarilauttoja ja ilmavoimia jossain maan alla Natoa varten?
Voisiko perustua siihen, ettei lännessä kuitenkaan ehditä kunnolla valmistautua edes jalkaväkiryntöön fokuksen ollessa Ukrainan aseistamisessa? Ei Güntherillä taida olla riittävästi miehiä aseissa tai edes niitä aseita estää tuollaista röyhkeää operaatiota, varsinkin, jos ryssä on oppinut jotain Ukrainan operaation valmistelusta (nythän ryssän ei tarvitse odottaa Olympialaisten loppumista). Puolalla varmaan pienen ajan kuluttua on riittäävästi vittuuntuneita ukkoja rivissä, mutta voi olla, ettei heilläkään riitä välittömän valmiuden nuppiluku ja varustelutaso oikeaan sotaan. Ei vanjakaan luullakseni vakavasti usko mobilisoinutta Natoa haastavansa, mutta voi tuollaisella nopealla, paikallisella ja ehkä jopa tilapäiseksi tarkoitetulla ilkeystoimenpiteellä koitaa ravistaa rakenteita ja natisuttaa Naton painerunkoa. Samalla sitten näytettäisiin omalle porukalle notta kyllä sitä edelleen ollaan stronk.Hieman kyllä ihmetyttää edelleen, että millä eväillä venäjä Naton haastaisi. Kovin tästä nyt varoitellaan ja kohkataan monella suulla. Onko tämä viesti venäjän suuntaan, että älä vain yritä? Sisäpoliittinen yritys lypsää rahaa puolustusmenoihin? Vai ihan todellinen uhkakuva?
Saksan vuodetussa skenaariossakin venäjä pyrkisi Suwalkin käytävän haltuunottoon, Zapad 2024 valko-venäjällä toimisi lähtöasetelmana. Pohjat nähtäisiin jo 2024 alkuvuodesta uuden 200 00 sotilaan mobilisaation muodossa. Ukot sieltä ei heti varmasti lopu, mutta miten kaluston laita?
Onko epäilyjä siitä, että venäjä jotenkin sotisi toinen käsi selän takana Ukrainassa ja oikeasti syöttää vain kakkos-kolmoslinjan kalustoa sinne ja tosi asiassa rakentaa uusia panssarilauttoja ja ilmavoimia jossain maan alla Natoa varten?
Mikä ihme olisi sellainen tilanne, jossa NATO mobilisoisi? Ei sellaista olekaan ja sen tietää ryssä sangen hyvin.Ei vanjakaan luullakseni vakavasti usko mobilisoinutta Natoa haastavansa, mutta voi tuollaisella nopealla, paikallisella ja ehkä jopa tilapäiseksi tarkoitetulla ilkeystoimenpiteellä koitaa ravistaa rakenteita ja natisuttaa Naton painerunkoa. Samalla sitten näytettäisiin omalle porukalle notta kyllä sitä edelleen ollaan stronk.
Käyttämäni termi lienee tuossa mielessä tosiaan väärä. Mutta ei Puolaa lukuuntottamatta Natolta liikene nopeasti montaakaan tuhatta ukkoa tuonne Suvalkin käytävälle.Mikä ihme olisi sellainen tilanne, jossa NATO mobilisoisi? Ei sellaista olekaan ja sen tietää ryssä sangen hyvin.
Lännen heikkouksiin kuuluu eripura ja hitaus. On kuulunut ennenkin ja kuuluu nytkin.