Henri Vanhasen mukaan skenaariossa mainittuun Suwalkin käytävän katkaisemiseen on varauduttu Natossa jo pidemmän aikaa.
www.is.fi
Pekka Toverilta taas hyvä yhteenveto.
Tässä on Toverilla taas se "perusolettamus"
"–
Aika vaikea kuvitella, että Venäjällä olisi vuonna 2025 mahdollisuus lähteä vakavasti
sotilaallisesti haastamaan Natoa, kun siinä vielä kuvattiin niitä
joukkomääriäkin, hän viittaa skenaarioon."
Mutta, jos otetaankin näin...
"Oslon yliopiston puolustuspolitiikan ja ohjusteknologian tutkija väittää, että sota Venäjän ja Nato-maiden välillä voisi alkaa aivan lähivuosina.
Tämä johtuu Fabian Hoffmannin mukaan siitä, että kyse ei olisi konventionaalisesta laajasta sodasta.
”Venäjä ei suunnittele Natoa vastaan sellaista laajan mittakaavan konventionaalista sotaa, jollaisen näemme Ukrainassa ja jollaiseen me ensisijaisesti varaudumme. Jo ennen suuria tappioitaan Ukrainan taistelukentällä Venäjä tiesi, että sellaisessa skenaariossa se olisi alakynnessä”, Hoffmann kirjoittaa.
Hoffmann varoittaa sortumasta yleiseen harhaluuloon Venäjän analysoinnissa. Venäjän ei pidä luulla suhtautuvan potentiaaliseen konfliktiin lännen kanssa samoin tavoin kuin länsi suhtautuu konfliktiin Venäjän kanssa.
”Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta.”
Jos Venäjä ryhtyisi sodankäyntiin Nato-maita vastaan, se pyrkisi saavuttamaan hyötyjä nopeilla iskuilla, hallitsemaan konfliktin eskaloitumista sekä lopettamaan sodankäynnin pikaisesti, Hoffmann ennustaa. Iskujen ja mahdollisten taisteluiden nopea lopetus olisi välttämätöntä, jotta Naton – ennen kaikkea Yhdysvaltojen – sotilaallinen ylivoima ei ehtisi kääntää tilannetta Venäjän tappioksi. Hoffmannin skenaariossa Venäjä käyttäisi hyväkseen pelotteluiskuja sekä kykyään länttä suurempaan riskinottoon.
”Se tarkoittaisi erityisesti pitkän kantaman [ohjus]iskuja eurooppalaisten Nato-maiden siviilikohteisiin heti alussa. Viesti Nato-hallituksille olisi: älkää tulko itäisten liittolaistenne tueksi, ellette halua kansanne kärsivän”, Hoffmann kirjoittaa.
Näin Venäjä loisi uhan vastaavien iskujen jatkumisesta, jos konflikti pitkittyy, ja pyrkisi pelolla alistamaan Nato-maat itselleen suotuisiin ratkaisuihin. Erityisesti se pyrkisi puuttumaan Naton rooliin Euroopassa ja palauttamaan etupiiriajattelua, Hoffmann uskoo. Jos Venäjä saisi haltuunsa uusia maa-alueita, se ulottaisi ydinasesuojansa näille alueille estäen näin niiden takaisinvaltausta.
”
Tällainen sodankäynnin skenaario ei olisi kisa joukkojen määrästä, vaan ensisijaisesti riskinottokilpailu. Kysymys kuuluu: kuka perääntyy ensimmäisenä, kun edessä on suursodan riski, mukaan lukien strategisten ydinaseiden käyttö?”
Tällaisessa sodankäynnissä Venäjän ei siis tarvitsekaan kyetä vastaamaan lännen konventionaaliseen sotavoimaan.
”Se tarkoittaa, että Venäjän ei tarvitse odottaa siihen, että sen konventionaalinen uhka on palautettu. Skenaariot, joissa meillä on 5–10 vuotta aikaa varautua ja aseistautua, ovat siksi mielestäni aivan liian optimistisia.”
Kuten useimmat asiaa arvioineet tahot, myös saksalainen Hoffmann arvioi, että länsi voi päättäväisellä varustautumisella ja valmistautumisella ehkäistä Venäjän halut suoraan konfliktiin lännen kanssa. Kyse ei ole pelkästä Venäjän toimilta suojautumisesta, vaan hänen mukaansa täytyy puhua myös siitä, miten sotaa käytäisiin.
”Olemmeko valmiita vastaamaan iskuilla Venäjän kriittiseen siviili-infrastruktuuriin, jos se iskee ensin meihin?” tutkija kysyy."
Oslon yliopiston puolustuspolitiikan ja ohjusteknologian tutkija väittää, että sota Venäjän ja Nato-maiden välillä voisi alkaa aivan lähivuosina. Tämä johtuu Fabian Hoffmannin mukaan siitä, että kyse ei olisi konventionaalisesta laajasta sodasta.
www.uusisuomi.fi
