Itämeren turvallisuustilanne

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Jukkis
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Tässäpä on kokouksen julkilausuma TP:n sivuilta:

https://www.presidentti.fi/joint-statement-of-the-baltic-sea-nato-allies-summit/

Joint Statement of the Baltic Sea NATO Allies Summit​

Uutiset

14.1.2025
Jaa
President of Finland Alexander Stubb, Prime Minister of Estonia Kristen Michal, Prime Minister of Denmark Mette Frederiksen, Federal Chancellor of Germany Olaf Scholz, President of Latvia Edgars Rinkēvičs, President of Lithuania Gitanas Nausėda, Prime Minister of Poland Donald Tusk and Prime Minister of Sweden Ulf Kristersson have issued a joint statement in the presence of NATO Secretary General Mark Rutte and Executive Vice-President of the European Commission Henna Virkkunen at the Baltic Sea NATO Allies Summit in Helsinki on Tuesday 14 January 2025.

We, the Heads of State or Government of Denmark, Estonia, Finland, Germany, Latvia, Lithuania, Poland and Sweden, have met today in Helsinki, in the presence of the Secretary General of NATO and the Executive Vice President of the European Commission, to address the recent increase in serious incidents damaging critical undersea infrastructure in the Baltic Sea.

We are deeply concerned by actions, be they negligent or malicious, which cause damage to or threaten the functioning of critical undersea infrastructure. We strongly condemn acts of sabotage to critical undersea infrastructure.

We are determined to deter, detect and counter any attempts at sabotage. Any attack against our infrastructure will be met with a robust and determined response. We stand ready to attribute hostile actions committed by malign actors, as appropriate.

We welcome that NATO has launched the enhanced Vigilance Activity “Baltic Sentry” to improve situational awareness and deter hostile activities. We welcome the efforts of Allies to deploy additional assets at sea, in the air, on land and below the surface of the sea, to enhance vigilance and deterrence. The Commander Task Force-Baltic in Rostock has been activated and coordinates Allied ships in the Baltic Sea. NATO´s Maritime Centre for the Security of Critical Undersea Infrastructure and NATO´s Critical Undersea Infrastructure Network will support efforts to protect and secure vital undersea assets.

Moreover, the involved nations are coordinating the employment of different options and assets. As an example, the Commander Task Force-Baltic works towards establishing an integrated regional picture on critical infrastructure in the Baltic Sea that contributes to NATO’s work in protecting critical undersea infrastructure.

We continue to strengthen our deterrence and defence, modernise our capabilities, recognising the urgent need for increased defence expenditure to address and counter evolving security threats.

We will work, including within the NATO framework, to begin deploying innovative solutions, developing new technologies for surveillance and tracking of suspicious vessels and undersea monitoring. This will include enhanced partnerships with the private sector, in particular infrastructure operators and cutting-edge technology companies. We will actively exchange information, track and assess incidents to analyse trends, and share best practices of our response.

We remain prepared to act individually and collectively to protect our critical undersea infrastructure and increase resilience, including by building on and expanding the existing NATO-EU cooperation. We welcome additional measures undertaken by Allies and partners to strengthen security in our region, which reinforce existing and planned NATO responses.

Together, we will identify further measures in accordance with international law of the sea, including the freedom of navigation, to prevent and effectively respond to willful damaging of critical undersea infrastructure or irresponsible behaviour. Such behaviour interferes, inter alia, with the freedom to lay cables and pipelines and poses a significant risk to the marine environment. We will also take actions for accountability and stronger enforcement against those responsible for damaging undersea infrastructure, including compensation for damage.

We will take further steps to enhance resilience of our communications network and energy infrastructure, including reliable supply chains, enhancing physical and cybersecurity measures, developing European undersea surveillance capabilities and swift repair capacity, engaging with the private sector. We will work towards a Memorandum of Understanding on Critical Infrastructure Protection in the region.

Combatting breakage of undersea cables and pipelines represents a global problem. We urge all States to adhere to their obligations to adopt laws and regulations necessary to provide that the breaking of or injury to a cable or pipeline in the high seas or exclusive economic zones by a ship flying their flag or by a person subject to their jurisdiction shall be a punishable offence, and to prosecute as appropriate.

Russia´s use of the so-called shadow fleet poses a particular threat to the maritime and environmental security in the Baltic Sea region and globally. This reprehensible practice also threatens the integrity of undersea infrastructure, increases risks connected to sea-dumped chemical munitions, and significantly supports funding of Russia’s illegal war of aggression against Ukraine.

We are taking robust steps to address these threats. We reserve our rights, in accordance with international law, to take action against any suspected vessels that circumvent sanctions and threaten our security, infrastructure and the environment. In close coastal state co-operation, we are increasing surveillance of the vessels, including the inspections of vessel insurance certificates. Additionally, further measures, including the introduction of tracking tools and the extension of sanctions targeting the shadow fleet, will be put into practice. We encourage further EU-NATO cooperation in responding to the threats caused by the reckless activities of vessels serving Russian cargo flow.

Increasing the security of the Baltic Sea and its critical undersea infrastructure is a joint interest for the Alliance and the EU. Through our joint actions, as outlined in this declaration, we actively contribute to efforts to secure and safeguard our undersea critical infrastructure, thereby strengthening NATO’s collective efforts and advancing NATO’s ongoing work, including the renewal of NATO’s maritime strategy, as we approach the NATO Summit in the Hague.

Hostile or reckless actions against critical undersea infrastructure or other critical infrastructure are not limited to the Baltic Sea region. We will ensure coherence and coordination and intensify cooperation to strengthen security in the whole Alliance.
 
Viimeksi muokattu:
Tässäpä on kokouksen julkilausuma TP:n sivuilta:

https://www.presidentti.fi/joint-statement-of-the-baltic-sea-nato-allies-summit/

Joint Statement of the Baltic Sea NATO Allies Summit​

Uutiset

14.1.2025
Jaa
President of Finland Alexander Stubb, Prime Minister of Estonia Kristen Michal, Prime Minister of Denmark Mette Frederiksen, Federal Chancellor of Germany Olaf Scholz, President of Latvia Edgars Rinkēvičs, President of Lithuania Gitanas Nausėda, Prime Minister of Poland Donald Tusk and Prime Minister of Sweden Ulf Kristersson have issued a joint statement in the presence of NATO Secretary General Mark Rutte and Executive Vice-President of the European Commission Henna Virkkunen at the Baltic Sea NATO Allies Summit in Helsinki on Tuesday 14 January 2025.

We, the Heads of State or Government of Denmark, Estonia, Finland, Germany, Latvia, Lithuania, Poland and Sweden, have met today in Helsinki, in the presence of the Secretary General of NATO and the Executive Vice President of the European Commission, to address the recent increase in serious incidents damaging critical undersea infrastructure in the Baltic Sea.

We are deeply concerned by actions, be they negligent or malicious, which cause damage to or threaten the functioning of critical undersea infrastructure. We strongly condemn acts of sabotage to critical undersea infrastructure.

We are determined to deter, detect and counter any attempts at sabotage. Any attack against our infrastructure will be met with a robust and determined response. We stand ready to attribute hostile actions committed by malign actors, as appropriate.

We welcome that NATO has launched the enhanced Vigilance Activity “Baltic Sentry” to improve situational awareness and deter hostile activities. We welcome the efforts of Allies to deploy additional assets at sea, in the air, on land and below the surface of the sea, to enhance vigilance and deterrence. The Commander Task Force-Baltic in Rostock has been activated and coordinates Allied ships in the Baltic Sea. NATO´s Maritime Centre for the Security of Critical Undersea Infrastructure and NATO´s Critical Undersea Infrastructure Network will support efforts to protect and secure vital undersea assets.

Moreover, the involved nations are coordinating the employment of different options and assets. As an example, the Commander Task Force-Baltic works towards establishing an integrated regional picture on critical infrastructure in the Baltic Sea that contributes to NATO’s work in protecting critical undersea infrastructure.

We continue to strengthen our deterrence and defence, modernise our capabilities, recognising the urgent need for increased defence expenditure to address and counter evolving security threats.

We will work, including within the NATO framework, to begin deploying innovative solutions, developing new technologies for surveillance and tracking of suspicious vessels and undersea monitoring. This will include enhanced partnerships with the private sector, in particular infrastructure operators and cutting-edge technology companies. We will actively exchange information, track and assess incidents to analyse trends, and share best practices of our response.

We remain prepared to act individually and collectively to protect our critical undersea infrastructure and increase resilience, including by building on and expanding the existing NATO-EU cooperation. We welcome additional measures undertaken by Allies and partners to strengthen security in our region, which reinforce existing and planned NATO responses.

Together, we will identify further measures in accordance with international law of the sea, including the freedom of navigation, to prevent and effectively respond to willful damaging of critical undersea infrastructure or irresponsible behaviour. Such behaviour interferes, inter alia, with the freedom to lay cables and pipelines and poses a significant risk to the marine environment. We will also take actions for accountability and stronger enforcement against those responsible for damaging undersea infrastructure, including compensation for damage.

We will take further steps to enhance resilience of our communications network and energy infrastructure, including reliable supply chains, enhancing physical and cybersecurity measures, developing European undersea surveillance capabilities and swift repair capacity, engaging with the private sector. We will work towards a Memorandum of Understanding on Critical Infrastructure Protection in the region.

Combatting breakage of undersea cables and pipelines represents a global problem. We urge all States to adhere to their obligations to adopt laws and regulations necessary to provide that the breaking of or injury to a cable or pipeline in the high seas or exclusive economic zones by a ship flying their flag or by a person subject to their jurisdiction shall be a punishable offence, and to prosecute as appropriate.

Russia´s use of the so-called shadow fleet poses a particular threat to the maritime and environmental security in the Baltic Sea region and globally. This reprehensible practice also threatens the integrity of undersea infrastructure, increases risks connected to sea-dumped chemical munitions, and significantly supports funding of Russia’s illegal war of aggression against Ukraine.

We are taking robust steps to address these threats. We reserve our rights, in accordance with international law, to take action against any suspected vessels that circumvent sanctions and threaten our security, infrastructure and the environment. In close coastal state co-operation, we are increasing surveillance of the vessels, including the inspections of vessel insurance certificates. Additionally, further measures, including the introduction of tracking tools and the extension of sanctions targeting the shadow fleet, will be put into practice. We encourage further EU-NATO cooperation in responding to the threats caused by the reckless activities of vessels serving Russian cargo flow.

Increasing the security of the Baltic Sea and its critical undersea infrastructure is a joint interest for the Alliance and the EU. Through our joint actions, as outlined in this declaration, we actively contribute to efforts to secure and safeguard our undersea critical infrastructure, thereby strengthening NATO’s collective efforts and advancing NATO’s ongoing work, including the renewal of NATO’s maritime strategy, as we approach the NATO Summit in the Hague.

Hostile or reckless actions against critical undersea infrastructure or other critical infrastructure are not limited to the Baltic Sea region. We will ensure coherence and coordination and intensify cooperation to strengthen security in the whole Alliance.

Ja tiivistelmä suomeksi:

https://www.presidentti.fi/itameren...a-lasnaololla-ja-teknologisilla-ratkaisuilla/

Itämeren alueen turvallisuutta vahvistetaan sotilaallisella läsnäololla ja teknologisilla ratkaisuilla​

TiedotteetUutiset

14.1.2025
Jaa
Tasavallan presidentin kanslia
Tiedote 4/2025
14.1.2025


Tasavallan presidentti Alexander Stubb isännöi yhdessä Viron pääministeri Kristen Michalin kanssa Itämeren alueen Nato-maiden huippukokousta tiistaina 14. tammikuuta 2025 Helsingissä. Kokouksessa keskusteltiin Itämeren alueen turvallisuuden vahvistamisesta.

Kokoukseen osallistuivat myös Naton pääsihteeri Mark Rutte, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen, Saksan liittokansleri Olaf Scholz, Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs, Liettuan presidentti Gitanas Nausėda, Puolan pääministeri Donald Tusk, Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson, Euroopan komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen ja puolustusministeri Antti Häkkänen.

Nato vahvistaa läsnäoloaan Itämerellä Baltic Sentry -nimisen toiminnan kautta. Liittokunnan toimilla vahvennetaan pelotetta ja pyritään ehkäisemään kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvia vahingontekoja. Seurantaa lisätään myös teknologisilla ratkaisuilla.

”Vastaamme päättäväisesti tilanteessa, jossa kriittinen infrastruktuuri lähialueellamme on vaarassa. Sen suojaaminen vaatii kansallisia ja kansainvälisiä toimia. Naton Itämeren rantavaltioilla on hyvin yhtenäinen käsitys tästä”, presidentti Stubb painotti.

Kokouksen päätteeksi julkaistussa julkilausumassa linjataan toimista, joilla kriittistä infrastruktuuria suojellaan ja Venäjän varjolaivaston aiheuttamiin uhkiin vastataan aiempaa tehokkaammin.

Nato suunnittelee ottavansa käyttöön uusia teknologioita, joiden avulla infrastruktuuria ja varjolaivastoon kuuluviksi epäiltyjä aluksia pystytään valvomaan ja seuraamaan tarkemmin. Yhteistyötä tehdään myös yksityisten yritysten kanssa.

”Nyt päätetyt toimet vahvistavat pelotetta Itämerellä ja nostavat kynnystä vahingoittaa infrastruktuuria. Vedenalaiseen kriittiseen infrastruktuuriin liittyvä sabotaasi on huomioitava yhtenä hybridivaikuttamisen muotona”, presidentti Stubb sanoi.

Itämeren alueen Nato-maiden johtajien tavoitteena on hyödyntää tehokkaasti kaikki kansainvälisen oikeuden tarjoamat keinot varjolaivaston uhkiin vastaamiseksi. Maat lisäävät varjolaivastoon kuuluvaksi epäiltyihin aluksiin kohdistuvaa valvontaa. Aiemmin aloitettuja alusten vakuutustarkastuksia jatketaan.

”Varjolaivasto ei ole uhka vain kriittiselle infrastruktuurille, vaan myös ympäristölle. Meidän on hyödynnettävä täysimääräisesti kansainvälisen oikeuden sallimat mahdollisuudet puuttua epäilyttävien alusten toimintaan”, presidentti Stubb painotti.

Suomi jatkaa joulukuussa 2024 käyttöön otettuja alusten vapaaehtoisia vakuutustarkastuksia. Ensimmäisen kuukauden aikana todistuksia pyydettiin yli 150 kertaa. Tarkastuksista kieltäytyvien ja varjolaivastoon kuuluvien alusten sekä muiden varjolaivastolle palveluita tarjoavien tahojen pakotelistauksia jatketaan ja laajennetaan.
 
Tässäpä on kokouksen julkilausuma TP:n sivuilta:

https://www.presidentti.fi/joint-statement-of-the-baltic-sea-nato-allies-summit/

Joint Statement of the Baltic Sea NATO Allies Summit​

Uutiset

14.1.2025
Jaa
President of Finland Alexander Stubb, Prime Minister of Estonia Kristen Michal, Prime Minister of Denmark Mette Frederiksen, Federal Chancellor of Germany Olaf Scholz, President of Latvia Edgars Rinkēvičs, President of Lithuania Gitanas Nausėda, Prime Minister of Poland Donald Tusk and Prime Minister of Sweden Ulf Kristersson have issued a joint statement in the presence of NATO Secretary General Mark Rutte and Executive Vice-President of the European Commission Henna Virkkunen at the Baltic Sea NATO Allies Summit in Helsinki on Tuesday 14 January 2025.

We, the Heads of State or Government of Denmark, Estonia, Finland, Germany, Latvia, Lithuania, Poland and Sweden, have met today in Helsinki, in the presence of the Secretary General of NATO and the Executive Vice President of the European Commission, to address the recent increase in serious incidents damaging critical undersea infrastructure in the Baltic Sea.

We are deeply concerned by actions, be they negligent or malicious, which cause damage to or threaten the functioning of critical undersea infrastructure. We strongly condemn acts of sabotage to critical undersea infrastructure.

We are determined to deter, detect and counter any attempts at sabotage. Any attack against our infrastructure will be met with a robust and determined response. We stand ready to attribute hostile actions committed by malign actors, as appropriate.

We welcome that NATO has launched the enhanced Vigilance Activity “Baltic Sentry” to improve situational awareness and deter hostile activities. We welcome the efforts of Allies to deploy additional assets at sea, in the air, on land and below the surface of the sea, to enhance vigilance and deterrence. The Commander Task Force-Baltic in Rostock has been activated and coordinates Allied ships in the Baltic Sea. NATO´s Maritime Centre for the Security of Critical Undersea Infrastructure and NATO´s Critical Undersea Infrastructure Network will support efforts to protect and secure vital undersea assets.

Moreover, the involved nations are coordinating the employment of different options and assets. As an example, the Commander Task Force-Baltic works towards establishing an integrated regional picture on critical infrastructure in the Baltic Sea that contributes to NATO’s work in protecting critical undersea infrastructure.

We continue to strengthen our deterrence and defence, modernise our capabilities, recognising the urgent need for increased defence expenditure to address and counter evolving security threats.

We will work, including within the NATO framework, to begin deploying innovative solutions, developing new technologies for surveillance and tracking of suspicious vessels and undersea monitoring. This will include enhanced partnerships with the private sector, in particular infrastructure operators and cutting-edge technology companies. We will actively exchange information, track and assess incidents to analyse trends, and share best practices of our response.

We remain prepared to act individually and collectively to protect our critical undersea infrastructure and increase resilience, including by building on and expanding the existing NATO-EU cooperation. We welcome additional measures undertaken by Allies and partners to strengthen security in our region, which reinforce existing and planned NATO responses.

Together, we will identify further measures in accordance with international law of the sea, including the freedom of navigation, to prevent and effectively respond to willful damaging of critical undersea infrastructure or irresponsible behaviour. Such behaviour interferes, inter alia, with the freedom to lay cables and pipelines and poses a significant risk to the marine environment. We will also take actions for accountability and stronger enforcement against those responsible for damaging undersea infrastructure, including compensation for damage.

We will take further steps to enhance resilience of our communications network and energy infrastructure, including reliable supply chains, enhancing physical and cybersecurity measures, developing European undersea surveillance capabilities and swift repair capacity, engaging with the private sector. We will work towards a Memorandum of Understanding on Critical Infrastructure Protection in the region.

Combatting breakage of undersea cables and pipelines represents a global problem. We urge all States to adhere to their obligations to adopt laws and regulations necessary to provide that the breaking of or injury to a cable or pipeline in the high seas or exclusive economic zones by a ship flying their flag or by a person subject to their jurisdiction shall be a punishable offence, and to prosecute as appropriate.

Russia´s use of the so-called shadow fleet poses a particular threat to the maritime and environmental security in the Baltic Sea region and globally. This reprehensible practice also threatens the integrity of undersea infrastructure, increases risks connected to sea-dumped chemical munitions, and significantly supports funding of Russia’s illegal war of aggression against Ukraine.

We are taking robust steps to address these threats. We reserve our rights, in accordance with international law, to take action against any suspected vessels that circumvent sanctions and threaten our security, infrastructure and the environment. In close coastal state co-operation, we are increasing surveillance of the vessels, including the inspections of vessel insurance certificates. Additionally, further measures, including the introduction of tracking tools and the extension of sanctions targeting the shadow fleet, will be put into practice. We encourage further EU-NATO cooperation in responding to the threats caused by the reckless activities of vessels serving Russian cargo flow.

Increasing the security of the Baltic Sea and its critical undersea infrastructure is a joint interest for the Alliance and the EU. Through our joint actions, as outlined in this declaration, we actively contribute to efforts to secure and safeguard our undersea critical infrastructure, thereby strengthening NATO’s collective efforts and advancing NATO’s ongoing work, including the renewal of NATO’s maritime strategy, as we approach the NATO Summit in the Hague.

Hostile or reckless actions against critical undersea infrastructure or other critical infrastructure are not limited to the Baltic Sea region. We will ensure coherence and coordination and intensify cooperation to strengthen security in the whole Alliance.
Huom. Nyt on jo saavutettu taso "We are deeply concerned"! Tilanne perkelöiytyy sellaista vauhtia, että seuraavaksi joudutaan jo julistamaan, että "We are severely concerned"!
 
Stubb, Michal ja Rutte tiedotustilaisuudessa. Vihjaako Viron PM kommentillaan Naton 4 ja 5 Artikloihin?




Näin uskoisin:

Naton Rutte: ”Liittolaiset iskevät takaisin”​

Naton operaatiosta Itämerellä yksityiskohtia ei kerrottu.
Rutte ei kertonut, kuinka paljon Naton aluksia Itämerelle tulee, koska viholliselle ei tietoja haluta antaa. Itämerelle on tulossa myös meridrooneja.
lähde
 
Stubb, Michal ja Rutte tiedotustilaisuudessa. Vihjaako Viron PM kommentillaan Naton 4 ja 5 Artikloihin?




Duoda duoda. Kannattaakohan noita artikloja koettaa aktivoida ennen kuin on aivan pakko?

Olisi nimittäin NATO:lle aika paska juttu jos Unkari ja Slovakia julkisesti torppaisivat niiden aktivoinnin? Tai vieläpä Turkki, jonka tiedustelu-upseereja väitetään (voipi kyllä olla paskapuhetta mutta kaveeraa ne julkisesti ryssän kanssa tietyillä sektoreilla) istuneen Eagle S:n kyydissä elektronisen tiedustelun laitteita käyttämässä?

Nyt kun on tällainen "coalition of the willing" BSAS, Baltic Sea Allied States (ei Bullshit...), niin sitäpä eivät voi mädät omena estää. Eivät sitten millään. Ähä kutti!
 
Viimeksi muokattu:
Noita ankkureita kun raahataan pisin meren pohjaa niin eikös niistä tule melkoista melua joka myös poikkeaa muun laiva liikenteen äänistä.

Eikö nämä pitäis olla helposti kuunneltavissa ja sitä kautta myös valvottavissa ?

Nuo kyvyt ovat niin tärkeitä että niitä ei haluttane avata ryssälle yhtään. Että mikä kolaus kuultiin valvontalaitteistolla ja mitä ei kuultu. Kun ryssän pienoisveneet 2014 sitten seikkailivat Ruotsin saaristossa niin niistähän kuultiin hämmästyttävän korkealaatuisia tallenteita. Niitä ei ole vielä tarvittu syyllisten osoittamiseen.
 
Duoda duoda. Kannattaakohan noita artikloja koettaa aktivoida ennen kuin on aivan pakko?

Olisi nimittäin NATO:lle aika paska juttu jos Unkari ja Slovakia julkisesti torppaisivat niiden aktivoinnin? Tai vieläpä Turkki, jonka tiedustelu-upseereja väitetään (voipi kyllä olla paskapuhetta mutta kaveeraa ne julkisesti ryssän kanssa tietyillä sektoreilla) istuneen Eagle S:n kyydissä elektronisen tiedustelun laitteita käyttämässä?

Nyt kun on tällainen "coalition of the willing" BSAS, Baltic Sea Allied States (ei Bullshit...), niin sitäpä eivät voi mädät omena estää. Eivät sitten millään. Ähä kutti!

TP Stubb totesi juuri että Baltic Sentry on laitettu käyntiin sotilaallisella päätöksellä SACEUR Cavolin toimesta ja siihen ei ole tarvittu poliittista sektoria.

Tämän vuoksi tuo saatiin nopeasti käyntiin. Se, että haikailee tässä vaiheessa NATO:n artiklojen perään osoittaa sellaista toiveikkuutta ja optimismia, mitä ei kyllä minulta löydy. Koska NATO on organisaationa solutettu viidennen kolonnan maiden toimesta. Ei se Putin huvin vuoksi kultivoi jotain Orbania tai Ficoa. Turkki on taas Turkki. Ja NATO:n artiklat vaatii yksimielisyyttä, mikä juuri YLE:n erikoislähetyksessä todettiin.

Sen sijaan kukaan ei voi estää NATO:on kuuluvien samanmielisten maiden toimintaa.

Nyt kun Stubbilta kysyttiin miten Trumpin puheet Grönlantia koskien vaikuttaa NATO:n yhtenäisyyteen niin Stubb vastasi pirullisesti kiertäen: "Yhdistävästi eli tuemme Tanskaa ja Grönlantia."

Tietyt maat yhdistyvät yhä tiiviimmin keskenään.
 
Miten ne sen "torppaisivat"? Unkari ja Slovakia voivat päättää, että ne eivät itse osallistu toisten Nato-maiden puolustamiseen, mutta eivät ne voi "torpata" muiden tekoja.

Käsittääkseni noiden artiklojen aktivointi vaatii NATO:n jäsenmaiden yksimielisyyden. Olen erittäin mielelläni väärässä, mutta niin nuo haastoivat mm. juuri ulos tulleessa YLE:n erikoislähetyksessä.

Mutta tuota toista ulottuvuutta koetan tuoda esiin nyt tässä, että muut NATO:n jäsenmaat voivat jättää viideskolonnalaiset keskenään jankkaamaan mitä haluavat ja toimia samanmieliset keskenään niin jyrkästi kuin mielivät. Kas kun juuri tällaiseen tilanteeseen mm. JEF on rakennettu, ei sitä olisi jos ei olisi ennakoitu NATO:n artiklojen mahdollista toimimattomuutta. Ei kukaan huvikseen rakentele päällekkäisiä organisaatioita ja komentoketjuja.

Ks. esim: https://www.nato.int/cps/en/natohq/topics_49187.htm

The consultation process and Article 4​

  • Last updated: 18 Jul. 2023 14:26
"All NATO decisions are made by consensus, after discussion and consultation among member countries. Consultation between member states is therefore at the heart of NATO, since Allies are able to exchange views and information, and discuss issues prior to reaching agreement and taking action."
-----------------------------------------

Esim. nyt tämä Itämeren valtioiden samanmielisten porukka joka kokoontui tänään ei ole koko NATO, sen vuoksi TP Stubb englanninkielisen tiedotustilanteen EDIT: pointtina nro 10 painotti että kyseessä ei ole NATO-kokous vaan Itämeren alueen maiden kokous. Ja operaatio Baltic Sentry on laitettu liikkeelle ilman NATO:n poliittisen sektorin virallista hyväksyntää SACEUR Cavolin sotilaallisella päätöksellä.
 
Viimeksi muokattu:
Iro Särkkä totesi YLE:n erikoislähetyksessä, että Venäjälle tuli luultavasti yllätyksenä, että NATO ja NATO:n jäsenmaat pystyivät tekemään näin ison liikun ja toimen, ilman että tarvitaan artiklojen aktivointeja.

Eivätpä hyö perkeleet tienneet mikä heitä oottaa... koska Orban ja Fico eivät päässeet tekemään sitä tehtävää, joka heille oli osoitettu.

EDIT: Särkkä myös totesi, että hänen käsittääkseen operaatioon osallistuu vain Itämeren alueen NATO-maita. Samoin spekuloi että onhan kaikkien NATO-maiden tämä täytynyt kuitenkin jotenkin hyväksyä, kun NATO:n puitteissa tätä touhutaan ja katsoi varmistusta saadakseen hybridikeskuksen johtajan puoleen... mihin evp-kommodori otti hyvin pidättyväisen ilmeettömän ilmeen ja piti suunsa supussa. Ja jostain syystä TP Stubb halusi korostaa että kyse on nyt Itämeren valtioiden kokouksesta.
 
Viimeksi muokattu:
Käsittääkseni noiden artiklojen aktivointi vaatii NATO:n jäsenmaiden yksimielisyyden.

Tämä jäi askarruttamaan. OpenAI:n näkemys:
  • 4. artikla: Ei vaadi yksimielisyyttä, koska kyseessä on vain konsultaatioiden aloittaminen.
  • 5. artikla: Edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisyyttä vastatoimista päätettäessä. Ilman yksimielisyyttä 5. artiklan kollektiivinen puolustusmekanismi ei voi tulla voimaan.
Tässä on iso riski Naton toimeenpanokyvylle ja uskottavuudelle. Fico ja Orban ovat niin kremlin taskussa olevia ketkuja, että rajoitettuun ryssän hyökkäykseen Natoon saattaisivat vesittää vitosen triggeröinnin. ryssä saattaisi jopa etukäteen sopia näiden herrojen kanssa tekevänsä piston Natoa vastaan ja vitosesta ei heidän vuokseen saataisi yksimielisyyttä.

Toki kahdenvälistä apua tulisi jäsenmailta, ja perustettaisiin Naton sisälle aktiivisten maiden ryhmä, mutta Nato-pelotteen uskottavuus menisi pahasti lommolle. Mikä jo itsessään olisi poliittinen voitto ryssälle.

Ehkä lukuisten kahdenvälisten puolustustoimien voimakkuus jäisi vajaammaksi kuin virallisen prosessin velvoittamana. Vaikka jokainen jäsenmaa vitosessa valitsee osallistumisvoimakkuuden, pääosa maista kuitenkin artiklan velvoittamana toimisi. Ilman virallista vitosta joku Espanja saisi paremman tekosyyn lähettää Baltiaan vain villasukkia.

Naton 4. ja 5. artiklojen toimeenpano perustuu jäsenmaiden väliseen yhteistyöhön ja päätöksentekoon, mutta ne eroavat toisistaan vaatimuksiltaan:

### **4. artikla**: Konsultaatio
4. artiklan mukaisesti jäsenvaltio voi pyytää konsultaatioita, jos se kokee alueellisen koskemattomuutensa, poliittisen riippumattomuutensa tai turvallisuutensa olevan uhattuna.

- **Päätöksenteko**: Konsultaatioiden käynnistämiseen riittää yhden jäsenmaan pyyntö. Tämä ei edellytä yksimielisyyttä tai edes päätöstä muiden maiden taholta, koska kyse on keskustelujen aloittamisesta.

### **5. artikla**: Kollektiivinen puolustus
5. artikla velvoittaa jäsenvaltiot auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sotilaallista toimintaa, vaan apu voi olla muotoiltu monin eri tavoin.

- **Päätöksenteko**: 5. artiklan aktivointi vaatii Naton neuvoston yksimielisen päätöksen. Nato toimii konsensusperiaatteella, mikä tarkoittaa, että kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yhtä mieltä kollektiivisesta vastauksesta.

### **Yhteenveto**
- **4. artikla**: Ei vaadi yksimielisyyttä, koska kyseessä on vain konsultaatioiden aloittaminen.
- **5. artikla**: Edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisyyttä vastatoimista päätettäessä.

Ilman yksimielisyyttä 5. artiklan kollektiivinen puolustusmekanismi ei voi tulla voimaan.
 
Tässä asiassa unohtuu nyt yksi tärkeä asia, eli NATO joukot ovat pääosin kansallisia joukkoja jotka ovat kunkin valtion omassa ohjauksessa ensisijaisesti. NATO tarjoaa väylän yhdenmukaisella kommunikaatiolla, aseistukselle ja johtamiselle. Mikään pakko ei ole käyttää näitä joukkoja NATO:n kautta vaan otetaan vain kansallisesti käyttöön valmiit rakenteet ja tehdään hommat valtioiden kesken. Ei se Nato-hihamerkki siitä kärsi/katoa. Senkun perustaa uuden komentokeskuksen jolla on käytössään ne saatavilla olevat joukot. Kommunikaatiossa voi vaikka vaihtaa toiset avaimet ja jättää muut ulkopuolelle.
 
Tämä jäi askarruttamaan. OpenAI:n näkemys:
  • 4. artikla: Ei vaadi yksimielisyyttä, koska kyseessä on vain konsultaatioiden aloittaminen.
  • 5. artikla: Edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisyyttä vastatoimista päätettäessä. Ilman yksimielisyyttä 5. artiklan kollektiivinen puolustusmekanismi ei voi tulla voimaan.
Tässä on iso riski Naton toimeenpanokyvylle ja uskottavuudelle. Fico ja Orban ovat niin kremlin taskussa olevia ketkuja, että rajoitettuun ryssän hyökkäykseen Natoon saattaisivat vesittää vitosen triggeröinnin. ryssä saattaisi jopa etukäteen sopia näiden herrojen kanssa tekevänsä piston Natoa vastaan ja vitosesta ei heidän vuokseen saataisi yksimielisyyttä.

Toki kahdenvälistä apua tulisi jäsenmailta, ja perustettaisiin Naton sisälle aktiivisten maiden ryhmä, mutta Nato-pelotteen uskottavuus menisi pahasti lommolle. Mikä jo itsessään olisi poliittinen voitto ryssälle.

Ehkä lukuisten kahdenvälisten puolustustoimien voimakkuus jäisi vajaammaksi kuin virallisen prosessin velvoittamana. Vaikka jokainen jäsenmaa vitosessa valitsee osallistumisvoimakkuuden, pääosa maista kuitenkin artiklan velvoittamana toimisi. Ilman virallista vitosta joku Espanja saisi paremman tekosyyn lähettää Baltiaan vain villasukkia.

Naton 4. ja 5. artiklojen toimeenpano perustuu jäsenmaiden väliseen yhteistyöhön ja päätöksentekoon, mutta ne eroavat toisistaan vaatimuksiltaan:

### **4. artikla**: Konsultaatio
4. artiklan mukaisesti jäsenvaltio voi pyytää konsultaatioita, jos se kokee alueellisen koskemattomuutensa, poliittisen riippumattomuutensa tai turvallisuutensa olevan uhattuna.

- **Päätöksenteko**: Konsultaatioiden käynnistämiseen riittää yhden jäsenmaan pyyntö. Tämä ei edellytä yksimielisyyttä tai edes päätöstä muiden maiden taholta, koska kyse on keskustelujen aloittamisesta.

### **5. artikla**: Kollektiivinen puolustus
5. artikla velvoittaa jäsenvaltiot auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sotilaallista toimintaa, vaan apu voi olla muotoiltu monin eri tavoin.

- **Päätöksenteko**: 5. artiklan aktivointi vaatii Naton neuvoston yksimielisen päätöksen. Nato toimii konsensusperiaatteella, mikä tarkoittaa, että kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yhtä mieltä kollektiivisesta vastauksesta.

### **Yhteenveto**
- **4. artikla**: Ei vaadi yksimielisyyttä, koska kyseessä on vain konsultaatioiden aloittaminen.
- **5. artikla**: Edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisyyttä vastatoimista päätettäessä.

Ilman yksimielisyyttä 5. artiklan kollektiivinen puolustusmekanismi ei voi tulla voimaan.
Älkää viitsikö lainata tänne tekoälypaskaa. Tässä koko homman viimeinen sana, viides artikla suoraan järjestön omalta sivustolta:

5 artikla​

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että yhteen tai useampaan osapuoleen kohdistettu aseellinen hyökkäys Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa katsotaan hyökkäykseksi kaikkia osapuolia vastaan, ja tämän vuoksi osapuolet sopivat, että jos tällainen aseellinen hyökkäys tehdään, kukin osapuoli käyttää Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklassa tunnustettua oikeutta erilliseen tai yhteiseen puolustautumiseen ja auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta yhtä tai useampaa osapuolta ryhtymällä viipymättä erikseen ja yhdessä muiden osapuolten kanssa tarpeelliseksi katsomiinsa toimiin, mukaan lukien aseellisen voiman käyttö, Pohjois-Atlantin alueen turvallisuuden palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Kaikista tällaisista aseellisista hyökkäyksistä ja kaikista toimenpiteistä, joihin niiden vuoksi ryhdytään, ilmoitetaan välittömästi turvallisuusneuvostolle. Kyseiset toimenpiteet lopetetaan, kun turvallisuusneuvosto on ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Tästä nähdään, että viides artikla ei millään tavalla vaadi yksimielisyyttä, vaan nimenomaan päin vastoin kehottaa auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata muiden jäsenmaiden toimista tai toimettomuudesta riippumatta. Se pitää paikkansa että avun ei ole pakko tulla sotilasosastojen muodossa.

Edit: Konsensusperiaatetta on kyllä noudatettu artikloiden alle kuulumattomien operaatioiden kohdalla. Näitä ovat olleet esimerkiksi Afganistan ja Somalian piraattioperaatiot. Mutta niissä onkin ollut kyse siitä, että on käytetty NATOn piirissä rakennettuja johtamismekanismeja NATOn tarkoituksen ulkopuolella, joten resurssien käyttäminen niihin on vaatinut kaikkien jäsenmaiden suostumuksen.
 
Älkää viitsikö lainata tänne tekoälypaskaa. Tässä koko homman viimeinen sana, viides artikla suoraan järjestön omalta sivustolta:

Tästä nähdään, että viides artikla ei millään tavalla vaadi yksimielisyyttä, vaan nimenomaan päin vastoin kehottaa auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata muiden jäsenmaiden toimista tai toimettomuudesta riippumatta. Se pitää paikkansa että avun ei ole pakko tulla sotilasosastojen muodossa.

Edit: Konsensusperiaatetta on kyllä noudatettu artikloiden alle kuulumattomien operaatioiden kohdalla. Näitä ovat olleet esimerkiksi Afganistan ja Somalian piraattioperaatiot. Mutta niissä onkin ollut kyse siitä, että on käytetty NATOn piirissä rakennettuja johtamismekanismeja NATOn tarkoituksen ulkopuolella, joten resurssien käyttäminen niihin on vaatinut kaikkien jäsenmaiden suostumuksen.

No niin, taasko olin väärässä?

Tämähän vaikuttaa helvetin hyvältä.
 
Tämä jäi askarruttamaan. OpenAI:n näkemys:
  • 4. artikla: Ei vaadi yksimielisyyttä, koska kyseessä on vain konsultaatioiden aloittaminen.
  • 5. artikla: Edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisyyttä vastatoimista päätettäessä. Ilman yksimielisyyttä 5. artiklan kollektiivinen puolustusmekanismi ei voi tulla voimaan.
Tässä on iso riski Naton toimeenpanokyvylle ja uskottavuudelle. Fico ja Orban ovat niin kremlin taskussa olevia ketkuja, että rajoitettuun ryssän hyökkäykseen Natoon saattaisivat vesittää vitosen triggeröinnin. ryssä saattaisi jopa etukäteen sopia näiden herrojen kanssa tekevänsä piston Natoa vastaan ja vitosesta ei heidän vuokseen saataisi yksimielisyyttä.

Toki kahdenvälistä apua tulisi jäsenmailta, ja perustettaisiin Naton sisälle aktiivisten maiden ryhmä, mutta Nato-pelotteen uskottavuus menisi pahasti lommolle. Mikä jo itsessään olisi poliittinen voitto ryssälle.

Ehkä lukuisten kahdenvälisten puolustustoimien voimakkuus jäisi vajaammaksi kuin virallisen prosessin velvoittamana. Vaikka jokainen jäsenmaa vitosessa valitsee osallistumisvoimakkuuden, pääosa maista kuitenkin artiklan velvoittamana toimisi. Ilman virallista vitosta joku Espanja saisi paremman tekosyyn lähettää Baltiaan vain villasukkia.

Naton 4. ja 5. artiklojen toimeenpano perustuu jäsenmaiden väliseen yhteistyöhön ja päätöksentekoon, mutta ne eroavat toisistaan vaatimuksiltaan:

### **4. artikla**: Konsultaatio
4. artiklan mukaisesti jäsenvaltio voi pyytää konsultaatioita, jos se kokee alueellisen koskemattomuutensa, poliittisen riippumattomuutensa tai turvallisuutensa olevan uhattuna.

- **Päätöksenteko**: Konsultaatioiden käynnistämiseen riittää yhden jäsenmaan pyyntö. Tämä ei edellytä yksimielisyyttä tai edes päätöstä muiden maiden taholta, koska kyse on keskustelujen aloittamisesta.

### **5. artikla**: Kollektiivinen puolustus
5. artikla velvoittaa jäsenvaltiot auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sotilaallista toimintaa, vaan apu voi olla muotoiltu monin eri tavoin.

- **Päätöksenteko**: 5. artiklan aktivointi vaatii Naton neuvoston yksimielisen päätöksen. Nato toimii konsensusperiaatteella, mikä tarkoittaa, että kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yhtä mieltä kollektiivisesta vastauksesta.

### **Yhteenveto**
- **4. artikla**: Ei vaadi yksimielisyyttä, koska kyseessä on vain konsultaatioiden aloittaminen.
- **5. artikla**: Edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisyyttä vastatoimista päätettäessä.

Ilman yksimielisyyttä 5. artiklan kollektiivinen puolustusmekanismi ei voi tulla voimaan.
Fico ja orban voivar vaikka putoilla ikkunoista jotenkin ihmeellisesti oikeaan aikaan
 
Back
Top