Räksyttävä koira pelkää, itsevarma seisoo hiljaisena.
Se on juurikin näin miten
@Huhta asian ilmaisi.
Ruotsi on nostanut näyttävästi sotilaallista valmiuttaan, Suomi keskittyy perinteisesti tekemiseen.
yle.fi
Puolustusministeri
Peter Hultqvist kertoi Ylen haastattelussa, että näyttävien joukkojen siirtojen tarkoituksena on lähettää viesti siitä, että Ruotsi toimii tarvittaessa ja tietää, mitä alueella tapahtuu.
Viesti on tarkoitettu ruotsalaisten lisäksi ulkomaille.
Suomen puolustusvoimat ei kerro, onko se nostanut sotilaallista valmiuttaan. Linja on ollut perinteisesti se, että Suomi keskittyy toimimaan enemmän ja puhumaan vähemmän.
Tämä johtaa väistämättä myös siihen, että otsikot ovat Suomessa vähemmän ampuvia kuin Ruotsissa.
Raaka totuus on, että Suomen ei tarvitse vakuuttaa naapureitaan siitä, että se on hereillä.
Ruotsissa asia on toisin.
Maa ajoi puolustuskykyään nopeasti alas parikymmentä vuotta sitten. Ruotsi ei katsonut rajoihinsa kohdistuvan uhkaa, ja se päätti puolustautua parhaiten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden kautta.
Esimerkiksi Gotlannin rykmentti lakkautettiin vuonna 2005.
Ensimmäinen herätys tuli pitkänäperjantaina vuonna 2013, kun kaksi venäläistä pommikonetta ja neljä hävittäjää
havaittiin Gotska Sandön lähellä harjoittelemassa hyökkäystä Ruotsiin.
Ruotsin puolustusvoimat ei ollut valmiudessa, eikä se saanut koneitaan ilmaan.
Viime vuosina Ruotsi on pyrkinyt rakentamaan uudelleen sitä, mitä se purki vaiheittain parinkymmenen vuoden aikana.
Gotlannin rykmentti käynnistettiin taas
vuonna 2018, mutta pysyviä joukkoja on saarella vain 160 sotilaan verran.
Siis paikassa, jota usein kuvataan lauseella: se joka hallitsee Gotlantia, hallitsee Itämerta.
Suomeen kulkee sitä kautta elintärkeä huoltoreitti kriisin aikana.
Puolustusvoimien rahoitus
nousee nykyisestä noin 6 miljardista eurosta jopa 8,75 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä.
Se ei kuitenkaan ole tae sille, että maa onnistuu tavoitteessaan esimerkiksi sodan aikaisen vahvuuden kasvattamisessa.
Työ vie paljon aikaa. Uudestaan perustettaville yksiköille pitää rakentaa tilat, henkilöstöä täytyy kouluttaa ja palkata lisää.
Puolustusvoimien komentaja
Micael Bydén on ehtinyt jo
varoittaa, että asetettuihin tavoitteisiin ei ehkä päästä, koska työtä on niin paljon.
