Kotimaa
6 uutta skenaariota
Peli Kremlin kanssa on muuttunut. Tässä jutussa asiantuntijat arvioivat, miten se vaikuttaa Suomeen ja millaisiin tilanteisiin täällä olisi mahdollisesti syytä varautua. He listaavat kuusi erilaista vaihtoehtoa siitä, miten Venäjän hyökkäys Suomeen voisi teoriassa tapahtua.
Ei pidä tuudittautua siihen, että Helsinki on 200 kilometrin päässä itärajalta, pitkän uran tehnyt everstiluutnantti muistuttaa. Lyhyempi reitti pääkaupunkiin käy meriteitse, mutta on olemassa muitakin keinoja, joilla Venäjä voisi teoriassa käynnistää hyökkäyssodan Suomeen. Puolustusvoimien arvion mukaan Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä suoraa sotilaallista uhkaa.
Asiantuntijat listaavat kuusi päivitettyä skenaariota, joita he uskovat Venäjän voivan mahdollisesti käyttää Suomea vastaan, jos tilanne kuitenkin muuttuisi.
– Venäjä voisi nykyisillä kyvyillään ja taisteluvoimallaan käynnistää pienimuotoisen hyökkäyksen Naton alueelle vaikka jo huomenna.
Sanat tulivat saksalaisen kenraaliluutnantti
Alexander Sollfrankin suusta uutistoimisto Reutersin haastattelussa marraskuun ensimmäisenä perjantaina.
Lauantai kuitenkin valkeni puolustusliittoon kuuluvissa maissa tavanomaisena – eikä Venäjä ole hyökännyt Natoa vieläkään.
Kremlin suuresta kapasiteetista kertovia puheita ei kuitenkaan ohiteta olankohautuksella Suomessa. Itärajan tällä puolen vallitsee laaja poliittinen konsensus siitä, että meidän on varauduttava Venäjän uhkaan.
Kun viime vuonna valtioneuvosto julkaisi ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon, ulkoministeri
Elina Valtonen (kok) arvioi, että Venäjä muodostaa pitkäaikaisen sotilaallisen uhan riippumatta siitä, mitä Ukrainassa tapahtuu.
Vaikka näköpiirissä ei ole akuuttia uhkaa, kysyimme asiantuntijoilta, millaisiin skenaarioihin tarkalleen ottaen on syytä varautua. Jos Venäjä hyökkäisi Suomeen, miten hyökkäys alkaisi?
Asiantuntijat Suomesta, Saksasta ja Yhdysvalloista arvioivat skenaarioita, joista toivottavasti ei toteudu yksikään.
1. Skenaario: Oudot tapahtumat kasaantuvat
Puolustusvoimien tiedustelussa pitkän uran tehnyt everstiluutnantti evp.
Juhani Pihlajamaa arvioi, että hyökkäys voisi alkaa hybridioperaationa.
– Eli todennäköisesti alkaa tapahtua outoja asioita. Tietoliikenne- ja sähkömastoja saattaa katketa, jossain murtaudutaan vesitorniin, jonka seurauksena vesi saastuu ja jossain varuskunnassa ilmenee outo vatsatauti- tai influenssaepidemia.
Pihlajamaa korostaa, että esimerkkien todennäköisyyttä on vaikea arvioida tietämättä Kremlin mahdollisia tavoitteita.
– Todennäköisyyksien arviointi on hankalaa, koska ensin pitäisi tietää operaation tavoite.
Saksassa työskentelevä, Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut professori
Graeme P. Herd pitää todennäköisimpänä skenaariona yritystä kaataa koko Suomen kansallinen infrastruktuuri.
– Käynnistyy uhkaava ajanjakso, jonka aikana muokataan poliittista ympäristöä ja heikennetään vastustajan yhtenäisyyttä peitetoimilla, disinformaatiolla, kyber- ja hybridikampanjoilla sekä harkituilla voimannäytöillä, joiden tarkoituksena on luoda suotuisat olosuhteet ilman täysimittaista taistelua.
Yhdysvaltain ja Naton sotilaallisessa strategiassa tällaisesta käytetään termiä ”nollavaihe”. Käsitteellä viitataan suoria taisteluoperaatioita edeltävään valmisteluvaiheeseen, jossa hyökkääjä pyrkii luomaan sopivat olosuhteet sodalle ennen varsinaista rajojen yli vyörymistä.
Valtiotieteen tohtori ja Ruotsin puolustusministerin entinen poliittinen neuvonantaja, Yhdysvalloissa työskentelevä
Sara Norrevik näkee Kremlin pehmityskeinoina terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden tai kyberkatkoksen järjestämisen kriittisessä infrastruktuurissa.
– Venäjä voisi lavastaa kriisin tai jonkin katastrofaalisen tapahtuman tekosyyksi, jonka varjolla se sitten sijoittaisi joukkojansa rajalle muka humanitääriseksi avuksi tai turvallisuustilannetta valvomaan, Norrevik arvioi.
– Sen jälkeen Venäjä väittäisi vakauttavansa tilannetta tai suojelevansa omia tai kansalaistensa etuja ja siirtäisi joukkoja raja-alueille, erityisesti satamien ja Itämeren lähellä oleville alueille.
Venäjän varjolaivaston alukset pääsevät toistaiseksi kulkemaan vapaasti Juutinrauman läpi. Kuva: Joseph Dean / MVPhotos
2. Skenaario: Varjolaivasto jää mottiin
Professori Herd nostaa esiin skenaarion, jossa Suomi joutuu hyökkäyksen kohteeksi tilanteessa, jossa Tanskan salmet on suljettu Venäjän varjolaivaston aluksilta.
– Venäjä saattaa nähdä maahyökkäyksen keinona lievittää painetta ja napata strateginen aloite haltuunsa, jos se kokee samalla Pietarin ympäristön jalostamojen, putkistojen ja öljyvarastojen olevan maalitauluna, Herd arvioi.
Tanskan salmien sulkemisesta vakuuttamattomilta Venäjän varjolaivaston aluksilta puhuttiin viimeksi syyskuussa sen jälkeen, kun Kööpenhaminan Kastrupin lentoaseman ympärillä oli havaittu drooneja.
Toistaiseksi salmia ei ole suljettu edes väliaikaisesti. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan siinä olisi keino osoittaa Venäjälle, että sen toimilla on seurauksia.
3. Skenaario: Nukkuvat solut aktivoituvat
Sara Norrevik näkee lavastetun vapautusoperaation yhtenä mahdollisena Kremlin siirtona.
– Siinä Venäjä lavastaa hybridioperaation Suomen raja-alueella käyttäen joukkoja, joiden yhteydet Kremliin se voi kiistää väittäen näitä ”vapauttajiksi” tai ”paikallisiksi miliiseiksi”, jotka vain ”suojelevat” venäläisiä tai ovat paikalla ”järjestystä palauttamassa”.
– Niin kutsutut ”pienet vihreät miehet” olisivat varmuudella käytetty elementti siellä, missä niiden käytöstä olisi suurin hyöty. Se voisi olla ennen pääoperaatiota Helsingin seudulla, siellä, missä halutaan harhauttaa tai sekä että, arvioi Juhani Pihlajamaa.
Termi liittyy Krimin niemimaahan, jonka Venäjä miehitti ja liitti itseensä vastoin kansainvälistä oikeutta keväällä 2014. Valtaus alkoi, kun tunnuksettomia sotilaita, ”vihreitä miehiä” ilmestyi Simferopoliin.
Pihlajamaa kuitenkin huomauttaa, että venäläisten on vaikeampi soluttautua Suomessa kuin Ukrainassa.
– Ukrainassa ja Krimillä oli ihan tavallista, että joku puhui venäjää, joten vihollinen pystyi pysymään näkymättömissä, kunnes toiminta alkoi.
– Suomessa laajemmat, isommat venäläisryhmät, joissa liikkuu, sanotaan vaikka tällaisia urheilullisia nuoria miehiä, herättävät vähän enemmän kysymyksiä. Näin ollen Suomeen soluttautuminen ei ole niin yksinkertaista, mutta toki mahdollista.
Ukrainassa ja Krimillä oli ihan tavallista, että joku puhui venäjää, joten vihollinen pystyi pysymään näkymättömissä, kunnes toiminta alkoi.
4. Skenaario: Sabotaasi muuttuu syyttelyksi somessa
Venäjän keinot levittää harhaanjohtavia, vääriä ja vääristeltyjä väitteitä sosiaalisessa mediassa on tiedetty jo pitkään. Kulovalkean tavoin leviävä tekoälybuumi tarjoaa Kremlin digiarmeijoille uuden kohteen, jota saastuttaa propagandalla.
Pihlajamaa ei pidä kaukaa haettuna tilannetta, jossa jokin suomalainen instituutio joutuu sabotaasin kohteeksi, ja sen seurauksena kierrokset somessa nostetaan keinotekoisesti punaiselle.
– Se voi alkaa niin, että jokin valtion yritys sabotoidaan, ja syylliseksi saadaan somessa joko oikeistolaiset tai vasemmisto ja vihreät. Kohta käydäänkin jo haastavaa keskustelua vaikkapa presidentin ja hallituksen toimista.
Siitä on lyhyt matka Suomen Nato-jäsenyyteen liittyvien mielikuvien horjuttamiseen.
– Naton toimintaa Suomessa haastetaan militarisointiin vedoten, ja luodaan kansalaismielipidettä ”rauhan puolesta sotaa vastaan”.
Norrevik näkee mahdollisena yrityksen horjuttaa Suomen hallitusta sisältä käsin yhtä lailla poliittisella kuin verhotulla kumouksellisella toiminnalla.
– Venäläiset agentit ovat saattaneet soluttautua poliittisiin liikkeisiin, ohjailla radikaaleja tai myötätuntoisia poliitikkoja ja levittää väärää tietoa polarisoidakseen yleistä mielipidettä.
Epäluottamuksella pehmitettyyn maaperään on sen jälkeen helpompi tuikata pistimellä.
– Mikäli yhteiskunnassa on paljon epäluuloa ja vaje johtajuudesta, Venäjä saattaa iskeä syrjäiselle alueelle ja kiistää sen nähdäkseen, pääseekö se pälkähästä, ja sen jälkeen hyökätä strategisesti tärkeämmillä alueilla.
Norrevik muistuttaa, että Suomella on kuitenkin vahvat instituutiot, joustava kansalaisyhteiskunta ja laaja kansalaisten tuki Natolle. Se vähentää haavoittuvuutta sisältäpäin tuleville hyökkäyksille.
Samaan aikaan, kun Venäjän täysmittainen hyökkäyssota Ukrainassa täyttää pian neljä vuotta, näyttävät Kremlin kyberoperaatiot hyvin erilaisilta kuin helmikuussa 2022.
Ukrainassa nähdään koko ajan verkkohyökkäyksiä, joiden ”kylkiäisinä” tulee venäläisten ohjusiskuja tai muita sotilasoperaatioita.
Professori Herd uskoo mahdollisen hyökkäyksen Suomeen alkavan samalla tavalla.
– Pelotteluvaiheessa tähän pyrittäisiin kyberhyökkäyksillä ja sabotaaseilla.
5. Skenaario: Hyökkäys Helsinkiin
Venäjä iski helmikuussa 2022 ilmasta ukrainalaisiin kaupunkeihin ja hyökkäsi maajoukoilla useista ilmansuunnista rajojen yli. Yritys valloittaa pääkaupunki Kiova kuitenkin epäonnistui.
Pihlajamaa arvioi, että Kreml yrittäisi samaa taktiikkaa myös Suomea vastaan.
– Varsinainen hyökkäys todennäköisesti noudattelisi Ukrainan mallia. Pyrittäisiin nopeasti Helsinkiin ja keskeisiin kohteisiin.
Ajatus Itä-Suomesta ensisijaisena riskialueena on Pihlajamaan mielestä hieman harhaanjohtavaa.
– Se pitää aina muistaa, että Helsinki on rajakaupunki, eli ei pidä tuudittautua siihen, että se sijaitsee 200 kilometrin päässä itärajalta, kun käytännössä aluevesirajalta on tosi vähän matkaa.
– Venäjän maihinnousulaivaston kapasiteetti ei välttämättä ole riittävä, mutta siviilialuksillakin pääsee kohtuullisen nopeasti kansainväliseltä väylältä Etelä- tai Länsisatamaan, josta kaikki tiet ovat auki. Varsinkin kaikki keskeiset valtionhallinnon kohteet ovat noin kymmenen kilometrin säteellä.
– Jossain vaiheessa joku teki sellaista juttua, että missä olisi turvallisinta asua Suomessa sodan aikana. Vastasin, että mahdollisimman kaukana itärajalta ja rannikolta ja risteyskohdista.
Pihlajamaa kuitenkin huomauttaa, että evakuointijärjestelmä Suomessa eroaa Ukrainasta.
– En kuitenkaan usko, että Helsingissä aloitetaan miettimistä vasta siinä vaiheessa, kun venäläiset hyökkäävät maihinnousulla kaupunkiin.
6. Skenaario: Putin saa väärää tietoa
Graeme Herd varoittaa tuudittautumasta ajatukseen siitä, ettei presidentti Vladimir Putin lähtisi uuteen sotaan Venäjän massiivisten tappioiden aiheuttaman vajauksen takia.
– Koska sotaa koskeva päätöksenteko keskittyy edelleen vahvasti Putinin alaisuuteen, tulevien sotilaallisten toimien ajoitus ei niinkään riipu Venäjän sotilaallisesta valmiudesta vaan siitä, miten Putin arvioi voivansa hyödyntää Nato-maiden sisäisiä kriisejä.
Venäjän tiedustelu-upseerit ja vakoojat toimivat pääosin kolmen suurimman organisaation, Venäjän ulkomaantiedustelu SVR:n, sotilastiedustelu GRU:n tai liittovaltion turvallisuuspalvelu FSB:n, alaisuudessa.
Suojelupoliisin turvallisuuskatsauksen pääaiheena oli loppuvuodesta 2023 Venäjän tiedustelu ja vaikuttaminen Suomessa.
– Putinin tiedustelupalveluiden toimintaympäristö on täynnä ristiriitoja ja kieltämistä, joten ne todennäköisesti tulkitsevat väärin kriisien luonteen ja vakavuuden, Herd sanoo.
Hän pelkää, että Putin voi virheellisten arvioiden perusteella käynnistää rajoitettuja tai täysimittaisia sotilasoperaatioita.
– Virheelliset tulkinnat voivat johtaa strategisiin virhearviointeihin, esimerkiksi Naton sisäisten jakolinjojen yliarviointiin tai puolustusliiton vastauksen aliarviointiin.
– Juuri näinhän tapahtui Ukrainan suhteen, jatkaa Pihlajamaa.
– Koko 2022 sodan aloitus perustui virhearvioihin Ukrainan asevoimien kyvystä, kansan yhtenäisyydestä ja lännen reaktioista. Putin sai todennäköisesti väärää ja/tai vaillinaista tietoa ja päätti sen perusteella aloittaa operaation.
Miten mahdolliset skenaariot ovat muuttuneet?
Juhani Pihlajamaa
- Ensinnäkin selvää on, että yleinen tai maailman mielipide ei vaikuta pätkääkään Venäjään. Häikäilemättömyys on käynyt yhä selvemmäksi ja keinovalikoima kasvanut, Pihlajamaa sanoo.
- Piittaamattomuus sodan oikeussäännöistä on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Ennen vuotta 2014 otaksuttiin, ettei rajoja siirrellä voimalla, mutta silloin se unelma murtui. Sen ja vuoden 2022 suurhyökkäyksen myötä Venäjän uhka on selkeästi kasvanut.
Saksalaisten varoituksia Pihlajamaa pitää aiheellisina, mutta kotirintamalle suunnattuina.
- Kyllä nuo saksalaisten ulostulot on ihan omia kansalaisia varten tarkoitettu, että saataisiin herätettyä mielenkiintoa siihen, että nyt tähän tulee menemään rahaa ihan penteleesti.
Sara Norrevik
Norrevik huomauttaa, että Putin testasi lännen päättäväisyyttä helmikuussa 2022 kohtaamatta Natoa ja EU-maita suoraan sotilaallisesti.
- Aluksi hän aliarvioi sekä lännen vastauksen, yhtenäisyyden että ukrainalaisten päättäväisyyden integroitua länteen. Ajan myötä monet länsijohtajat ovat kuitenkin asettaneet kotimaisen hyvinvoinnin ja vakauden Ukrainan laajamittaisen tuen edelle katkaisematta riippuvuutta venäläisestä energiasta.
Norrevik arvelee epäröinnin saattavan rohkaista Kremliä testaamaan Natoa jatkossakin.
- Viimeisen vuosikymmenen aikana on tapahtunut myös Venäjän syvenevä strateginen kumppanuus Kiinan, Pohjois-Korean ja Iranin kanssa, mikä vahvistaa Moskovan käsitystä siitä, että sillä on uhmalleen pitkäaikainen geopoliittinen ja aineellinen tuki.
Graeme F. Herd
- Venäjä sotii tulevaisuudessa todennäköisesti erityisoperaationsa mallin mukaisesti, Herd arvioi.
Putinin puheissa hyökkäys Ukrainaan oli pitkään vain "erityisoperaatio".
- Silloin se on poliittisesti kontrolloitua, vapaaehtoisten ja sopimushenkilöstön varaan rakennettua sen sijaan, että tarvitsisi julistaa liikekannallepanoa varusmiehille ja reserville.
- Näin Kreml saa pidettyä tappiot hallinnassa ja riskit liikekannallepanojen aiheuttamista levottomuuksista kotimaassa pienempinä.
