Itärajan aita ja rajavartiolaki

Turvaa on voitava hakea myös niiden, joiden liikuntakyky tai terveydentila on heikentynyt.
Ahaa. Heikentyneen liikuntakyvyn ja terveydentilan omaaville pitäisi jättää aitaamaton alue jotta voivat juosta metsän tai pellon halki laittomasti tälle puolen? Tai ottaa vauhtia ja hypätä pyörätuolillaan keulien ojan yli?

On kyllä taas jutut HS:n kautta ääneen päässeellä.
 
Ahaa. Heikentyneen liikuntakyvyn ja terveydentilan omaaville pitäisi jättää aitaamaton alue jotta voivat juosta metsän tai pellon halki laittomasti tälle puolen? Tai ottaa vauhtia ja hypätä pyörätuolillaan keulien ojan yli?

On kyllä taas jutut HS:n kautta ääneen päässeellä.

Tulee väkisin mieleen että ko. kirjoittaja kirkkain silmin on valmis hyväksymään ryssän hybridivaikuttamisen Suomea vastaan.
 
Hanke etenee testiaidan suhteen.



Hankepäällikkö Ismo Kurjen mukaan aidan valmistelu etenee ripeästi. Aidan rakentamiseen osallistuvia yrityksiä ei kilpailuteta vaan Rajavartiolaitos valitsee yritykset suoraan.

Puolustus- ja turvallisuushankinnoista annettu laki mahdollistaa suorahankinnat, kun asia on kiireellinen. Tavallisesti miljoonaluokan julkiset hankinnat on kilpailutettava ja urakoitsija valittava tarjousten perusteella.

Aidan rakentaminen on usean yrityksen yhteistyötä.

– Tarvitsemme maanrakennusurakoitsijoita, aitamateriaalien toimittajia sekä sähkö- ja tietoliikenneyhteyksien toimittajia. Myös tekninen valvonta on oma kokonaisuutensa, kertoo Kurki.

Raja-aidan tarkempi sijainti julkistetaan sen jälkeen, kun Rajavartiolaitos on ollut yhteydessä manomistajiin.

Tähän mennessä julkisuuteen on kerrottu, että aitaa rakennetaan kolmen kilometrin matkalle Kaakkois-Suomeen.

Rajavartiolaitos testaa raja-aidan toimivuutta ennen muiden osuuksien rakentamista. Pidemmän aidan rahoitus on tulossa eduskunnan käsittelyyn myöhemmin tänä vuonna.

Aidan rakentamisen aloitusajankohta määräytyy kelien mukaan. Maastotyöt on Kurjen mukaan järkevintä aloittaa, kun maa on roudassa. Tuolloin maastoon pääsee raskailla koneilla.

– Talven aikana kaadetaan puustoa ja kevään koittaessa alkaa rakentaminen, tiivistää Kurki.

Tavoitteena on, että kokeiltava raja-aita on pystyssä kesäkuun 2023 loppuun mennessä.
 
Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti turvallisuustilanteen myös Suomen itärajalla. Suomi ei voi enää luottaa siihen, että Venäjän rajavartiopalvelu hoitaa omalla puolellaan rajan vartioinnin tehokkaasti. Samalla Rajavartiolaitos varautuu myös Venäjän mahdollisiin Suomea vastaan kohdistamiin hybridivaikuttamisen keinoihin. Tästä saatiin esimakua viime vuonna Valko-Venäjän ja Puolan välisellä rajalla ja Itä-Lapissa talvella 2015-2016.


Teräsaita nousee noin 7,5 metrin päähän valtakunnan rajasta. Sen viereen nousevat tolpat kameravalvonnalle ja Suomen puolelle tie, sekä tarpeellinen aukko, josta poistetaan puut. Näin ne eivät vahingoita aitaa.

Aidasta tulee noin kolme metriä korkea. Sen päällä Y-muodossa on kaksi lieriöestettä ikään kuin piikkilankaa. Se ei ole perinteistä piikkilankaa, vaan vähän tehokkaampaa. Siihen tulee pimeätoimintakykyinen kameravalvonta. Tärkeimmille alueille myös normaalit valaisimet ja kaiuttimet. Aita joutuu kiertämään lampia, jyrkkiä kallioita ja luonnonsuojelualueita. Siihen tulee portteja, joita Rajavartiolaitoksen partiot voivat käyttää.
 
YLE:n juttu. Teknisesti kehittyneempi mitä esim. Viron vastaava aita. Hybridiuhkaan varautuminen tarkoittaa että RVL tiedustelee.



Vasta valmisteltavana olevan hybridioperaation tunnistaminen jo ennakolta vaatii kykyä tiedustelutoimintaan. Se muuttaa Rajavartiolaitoksen toimintatapoja.

Kolmen kilometrin pituiselta koeaidalta Imatran Pelkolasta saatua tilannekuvaa voidaan katsella puolustusvoimien lisäksi todennäköisesti pian myös Naton päämajassa Brysselissä.

Esteaidan ja lentokoneiden lähettämistä kuvista on kyettävä tunnistamaan esimerkiksi ihmisiä ja ajoneuvoja. Tärkeää on tunnistaa myös pidemmän ajan kuluessa maastossa tapahtuvia muutoksia. Näitä hiljaisia signaaleja tekoälyn avulla analysoimalla voidaan havaita esimerkiksi hybridioperaation valmistelu hyvissä ajoin.

Lentokoneiden varustukseen kuuluu erilaisia tutkia ja valon eri aallonpituuksilla toimivia kameroita. Niiden kyky havaita ja tunnistaa maastossa liikkuvia henkilöitä on merkittävästi parempi kuin perinteisillä kameroilla.

Monitoimikoneet varustetaan myös signaalitiedustelun järjestelmillä, jolloin ne kykenevät havaitsemaan ja paikantamaan erilaisia radiojärjestelmiä lähialueilla, ja tekemään liikenteestä päätelmiä.

Uudistukseen liittyvä toistaiseksi ratkaisematon kysymys on, miten lentokoneiden, helikoptereiden ja uuden aidan teknisten järjestelmien tuottama valtava tietomäärä voidaan koota yhteen paikkaan ja löytää olennainen tieto. Tietoa on tarjolla niin paljon, ettei ihminen sitä hallitse.

Kun koeaita valmistuu ensi vuonna, analysointiin tarvittavia isoja tietokoneita ei yksinkertaisesti vielä ole. Kuvia ja sensoreita joudutaan vielä pitkään seuraamaan rajavartiostojen johtokeskuksissa perinteisesti näytöiltä.

Prikaatikenraali Jari Tolppanen sanoo, että tilannekuvan tuottaminen onkin Rajavartiolaitoksen yksi keskeisimmistä lähivuosien kehittämishankkeista. Se vaatii paitsi tehokkaiden tietokoneiden hankkimista tiedon analysointiin myös nykyisten tietojärjestelmien korvaamista uusilla.
 
Menisi yleisen osion Puola-uutisiin, mutta kun koskee maastorajan teknistä valvontaa, niin pannaan tänne. Puolan rajavartioston tuore video siitä miten Puolan ja V-Venäjän välistä rajaa nyt valvotaan.

 
Näyttää verrattain pätevältä; tuosta ei mennä läpi voimapihdeillä. Vaan se todellinen valvontahan on sitä elektronista; aita vain vaikeuttaa sensorien alueelle pääsemistä ja vähentää sille alueelle pääsevien henkilöiden määrää.
 
Itäsaksalaiset ne vasta innovatiivisia olivat. Ei tarvinnut rajavartijan aina edes omaa rynkkyä vaivautua käyttämään kun automatiikka hoiteli hommat.


Diktatuurissa siviilien tahallinen teurastaminen oli toki ihan luonnollista. Suomen kaltaisessa valtiossa miinakenttien teko siviilejä vastaan sentään....
Jos aita tehdään, niin samalla on oltava lupa ampua jokainen kuoliaaksi joka siihen aitaan itäpuolelta koskee. Muuten aidasta ei ole hyötyä. Ja aidan suomen puolelle miinakenttä. Suomi ei voi ottaa ryssiä maahan hallutsemattomasti, eikä oikein hallitustikaan. Suomi on suomalaisten maa. Ei tämä ole venäläisten turvapaikka. Selvittäköön omat sotkunsa ihan itse omassa maassaan. Tänne ei tarvitse tulla. Suomi voi toki tukea demokraattisen oikeusvaltion perustamista itään.

Periaatteessa tietysti venäläisten siviilien ja venäjältä tulevien siviilien tappaminen raja-aidalle on tuhmaa, jos vain pyrkivät omaa maataan pakoon suomeen. MUTTA niitä voi tulla miljoonia, joten on oltava nollatoleranssi. Mikään muu ei toimi.

Valtioiden rajoilla on tarkoituksensa. Sitä tarkoitusta jos ei joku ymmärrä, niin lukekoon historiaa.
 
Sopisiko tähän tarina sanonnasta "Dead Line".

Yhdysvaltain sisällisodan jälkeen oli Etelävaltioiden sotavankeja runsain mitoin, eikä kunnollisia leirejä ehditty perustaa tarpeen mukaan. Leirin alue oli aidattu matalalla aidalla, joka sinällään ei estänyt karkausyrityksiä. Sen sisäpuolelle oli kuitenkin merkitty linja, jonka ylittäjät ammuttiin ilman varoitusta, tuon linjan kutsumanimi oli Dead Line.

Itärannikon lehtimies teki jutun noista leireistä ja tuosta Dead Linestä. Artikkeli piti julkaista tietyssä lehdessä, mutta se myöhästyi. Lehdessä keskusteltiin, että joka lehdelle pitäisi määritellä ajankohta, johon mennessä julkaistavaksi aiottu juttu pitäsi olla toimituksessa. Näin muodostui käsite Dead Line.

Hyvät kuulijat, tämä tarina on tosi (Tapio Rautavaaran äänellä.)

Niin - Dead Line tuon aidan taakse, oli tarinan opetus.
 
Jalkaväkimiinoin toteutettavat sulutteet olisivat varmaan paljon halvempi ja tehokkaampi ratkaisu kuin aita.
Ehdotan että tehdään kaksi aitaa rajan suuntaisesti, vaikka puolen kilometrin-kilometrin välein. Sinne väliin sitten kyörätään kaikki ihmisiin tottuneet sudet ja karhut täältä maalta pois kiusaamasta ihmisiä. Aitaan kyltti että "Luonnonsuojelualue, pääsy kielletty".
 
Onkohan mummolla luetun ymmärtämisessä ongelmaa ? Saksalaismies ylitti rajan Nuijamaalla eli Lappeenrannan alueella jossa raja-aita on sitä nykyistä karja-aitaa. Ensimmäinen järeämpi aita tulee Imatran rajanylityspaikan läheisyyteen ja sen rakentaminen vasta alkaa 2023.

 
Mielensäpahoittaja. Ja eihän RVL tässä asiassa tietenkään mikään asiantuntija ole.



– Raja-aitoja on tutkittu maailmanlaajuisesti vuosia ja valtaosa tutkimuksista osoittaa konkreettisin esimerkein, ettei aidoista ole hyötyä, päinvastoin.

Laine kritisoikin prosessia, jolla poliittinen päätös raja-aidan rakentamisesta lyötiin läpi. Tutkittua tietoa ei hyödynnetty päätöksenteon tukena ja siinä konsultoitiin vain yhtä tahoa, Rajavartiolaitosta.
 
Back
Top