Itärajan esteaita voi heikentää isojen eläinten geneettistä monimuotoisuutta – ainakin pohjoisessa vaikutus jäänee vähäiseksi
Elämme vakavan joukkosukupuuton aikaa, jolloin olisi tärkeää tukea monimuotoisuuden säilymistä. Pahimmillaan tällaiset esteaidat kiihdyttävät lajien häviämistä.
Itärajan esteaita voi heikentää isojen eläinten geneettistä monimuotoisuutta
Kuuntele erikoistutkija Ari Nikulan haastattelu kokonaisuudessaan.
Jyri Tynkkynen
14:45
Suomen itärajalle suunnitellaan nyt esteaitaa, joka kattaisi parisataa kilometriä itärajasta, joka on kokonaisuudessaan 1 300 kilometriä pitkä. Suurin osa siitä rakennettaisiin Kaakkois-Suomeen, jossa rajanylityspaikkoja on eniten.
Raja-aita estää luonnollisesti myös isojen eläinten kulun rajan yli. Se voi aiheuttaa ongelmia eläinlajien geneettiselle monimuotoisuudelle, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija
Ari Nikula.
– Aita toimii tietysti niin kuin se on suunniteltukin toimimaan. Eli eläimet eivät pääse aidan yli, vaan se katkaisee eläinten pääsyn kesäajan ja talviajan elinympäristöjen välillä.
Ongelmalliseksi asian tekee se, että elämme parhaillaan maailmanlaajuisen joukkosukupuuton aikaa, jolloin olisi tärkeää tukea monimuotoisuuden säilymistä. Pahimmillaan tällaiset esteaidat kiihdyttävät lajien häviämistä.
– Ennen pitkää se johtaisi siihen, että populaatiot rajan molemmilla puolilla eristäytyisivät toisistaan ja niiden välillä ei olisi geenivaihtoa. Silloin ne alkaisivat eriytyä geneettisesti.
Luken erikoistutkija Ari Nikula muistuttaa, että myös riista-aidat aiheuttavat vastaavanlaisia ongelmia. Kuva: Jyri Tynkkynen / Yle
Itärajan esteaidan tapauksessa suurimmat ongelmat aiheutuisivat peuroille ja susille.
– Ylipäätään sellaisten lajien, jotka on hyvin harvalukuisia, niiden geenivirta estyisi Suomeen ja Suomen kautta edelleen muualle Fennoskandiaan.
Nikula sanoo, että samanlaiset ongelmat koskevat luonnollisesti myös riista-aitoja, joita on Suomessa yhteensä noin tuhannen kilometrin matkalla.
– Niissä on tietysti se sama ilmiö kuin raja-aidassakin, että ne samalla tavalla rikkovat joko vuotuista elinpiiriä tai eri vuodenaikoina tapahtuvaa muuttoa elinalueelta toiselle. Mutta todennäköisesti eläimet tottuvat niihin ainakin ajan myöten ja uusien sukupolvien myötä.
Onneksi aidassa on aukkoja
Itärajan esteaitaan on kuitenkin luvassa kulkuväyliä eläimille jo senkin puolesta, että koko rajaa ei ole tarkoitus tukkia. Varsinkin rajan pohjoisosiin jää isojakin aukkoja.
Vanhojen kokemusten perusteella on myös odotettavissa, että rakennettukin aita vuotaa aina, Ari Nikula sanoo.
– Tuollaista aitaa on vaikea rakentaa ihan täysin pitäväksi, etteikö sinne jäisi aina läpikulkukohtia esimerkiksi vesistöjen tai soiden tai teiden kohdalle. Ihan vedenpitävää aitaa eläimiä vastaan on aika mahdoton rakentaa.
Lisäksi aitaan on suunnitteilla varta vasten tehtyjä läpikulkukohtia eläimiä varten.
Rajavartiolaitoksen mukaan aitaan jätetään tätä varten tehtyjä portteja, joita valvotaan kameroilla. Myös tien alle tehtävät siltarummut mahdollistavat eläinten kulkua.
