ITA Tuuli

KymJP1/96

Kersantti
Olen lukenut kuinka Tuuli oli kaikkein pahin hukkainvestointi ja sitä sun tätä... Mutta käytännössä en tiedä aluksesta, sen roolista, toteutuksesta ja onnistumisesta tai epäonnistumisesta yhtään mitään? Mihin rooliin kyseinen alusluokka oli tarkoitettu? Mitä sillä piti tehdä ja miten? Minkälaista rautaa oli tarkoitus kuljettaa ja käyttää? Alus ei kuitenkaan kauhea iso ollut, joten miten kaikki esim. wikipedian sivuilla mainittu oli sinne tarkoitus survoa?

Minkälainen oli aluksen suorituskyky ja oliko prototyyppi onnistunut lopputulos siihen mihin se haluttiinkin? Onko totuus se, että maailmantilanne oli muuttunut ja Tuuli oli tarkoitettu johonkin eri tilanteeseen vai oliko alus ihan paska ja siksi piti päästä eroon? Alus maksoi ilmeisesti 16 miljoonaa? Oliko koko potti vai pelkästään runko? Summa ei kuitenkaan mikään älytön ole jos sotakoneita mietitään? No ehkä ei tuolla hinnalla mitään muuta saatu kun järjellä ajattelee..

Onko sisäpiirin tietoa asiasta vai ollaanko vielä salaisten kansioiden äärellä?

Allekirjoittanutta kiinnostaa kyllä kaikki mitä tuosta on kerrottavana. Videomateriaaliakaan ei paljoa löydy?
 
Viimeksi muokattu:

Bodyguard

Kenraali
Sen minkä tuosta ilmatyynyaluksesta tiedän, niin sen piti olla käytännössä nopea aselavetti. Aseistuksena merimaaliohjuksia ( RBS-15 ) ja ehkä 1-2 kk. Pieni miehistö ja melkeinpä kokonaan palkattua väkeä, koska sen ohjaaminen taisi olla melkoisen haasteellista, eli vaati koulutusta ja kokemusta. Suunnitteilla taisi olla kaksi Hamina-lk ohjusvenettä laivueiden johtoaluksiksi ja sitten muistaakseni 8 ilmatyynyalusta, eli yksi laivue olisi ollut 1+4. Ilmatyynyaluksen käyttöongelmat taisivat osaltaan kaataa hankkeen. Ehkäpä suunniteltu konseptikaan ei sitten tuntunut enää hyvältä, ehkäpä myö niiden ilmatyynyalusten (liian suuren) haavoittuvuuden vuoksi ( ei juurikaan omasuojaa, kuitenkin tstaluksia ). Näin muistelen... Sen sijaan hankittiin 4 kpl hamina luokkaa.
 

mechanicus

Luutnantti
Mitähän nämä paljon puhutut ongelmat olivat? En muista kuulleeni mitään normaalista kehitysprojektista poikeavaa.

Alusluokka jäi toteutumatta, koska Merivoimien toiminnan painopistettä muutettiin kesken projektin maihinnousun torjunnasta kauppamerenkulun turvaamiseen. Jälkimmäiseen tehtävä ITA soveltuu luontaisesti huonosti heikon toiminta-aikansa vuoksi ja koska ei pääse hyödyntämään liikkuvuuttaan samalla tavalla.
 

Analysti

Majuri
Olen lukenut kuinka Tuuli oli kaikkein pahin hukkainvestointi ja sitä sun tätä... Mutta käytännössä en tiedä aluksesta, sen roolista, toteutuksesta ja onnistumisesta tai epäonnistumisesta yhtään mitään? Mihin rooliin kyseinen alusluokka oli tarkoitettu? Mitä sillä piti tehdä ja miten? Minkälaista rautaa oli tarkoitus kuljettaa ja käyttää? Alus ei kuitenkaan kauhea iso ollut, joten miten kaikki esim. wikipedian sivuilla mainittu oli sinne tarkoitus survoa?

Minkälainen oli aluksen suorituskyky ja oliko prototyyppi onnistunut lopputulos siihen mihin se haluttiinkin? Onko totuus se, että maailmantilanne oli muuttunut ja Tuuli oli tarkoitettu johonkin eri tilanteeseen vai oliko alus ihan paska ja siksi piti päästä eroon? Alus maksoi ilmeisesti 16 miljoonaa? Oliko koko potti vai pelkästään runko? Summa ei kuitenkaan mikään älytön ole jos sotakoneita mietitään? No ehkä ei tuolla hinnalla mitään muuta saatu kun järjellä ajattelee..

Onko sisäpiirin tietoa asiasta vai ollaanko vielä salaisten kansioiden äärellä?

Allekirjoittanutta kiinnostaa kyllä kaikki mitä tuosta on kerrottavana. Videomateriaaliakaan ei paljoa löydy?
Mitä minä tiedän, niin:
1. alus ei ollut "paska" mutta "hankala" kylläkin, kova melu, kovat ylläpitokulut ja pieni kantavuus.
2. sopi vain "iske ja poistu" -tyyppiseen operointiin muistuttaen hiukan helikopterin ominaisuuksia mutta siten, että siitä puuttui kuitenkin hekon hyvät ominaisuudet ja toisaalta myös pintataistelualuksen hyvät ominaisuudet. Ei pitkäaikaiseen merelläoloon, joka on sotalaivan se tyypillisen tehtävä.
3. ei ollut kallis kokeilu, tuolla 16 miljoonalla SOTE pyörii tässä maassa muuten vajaan vuorokauden, 20 tuntia... se oli itse aluksen, merenkulku- ja viestijärjestelmän hinta, mitään järjestelmää ei siihen mahtunut
4. RBS ei alukseen varmaankaan olisi mahtunut, kevyempi ohjus olisi pitänyt keksiä ja Polyphem meni jähin, joten aika hankalaa olisi ollut
5. kantavuudeltaan liian heikkona se olisi kyennyt kantamaan vain passiivisia/optronisia sensoreita --> rajoittunut tilannekuva ja sääherkkä..
6. RN kokeili ideaa (ilmatyynytaistelualus) jo 1970-luvulla, ei onnistunut. Ehkä olisi ollut helpompi lukea vain heidän raportit...
7. onneksi lopetettiin ajoissa - muuta minä en asiasta sitten tiedäkään. Joten en tiedä sen salaisuuksiakaan, jos niitä oli.

Veli Commander tietänee enemmän, jos voi jo kertoa?
 

yrjö

Ylipäällikkö
 

Commander

Majuri
Mitä minä tiedän, niin:
1. alus ei ollut "paska" mutta "hankala" kylläkin, kova melu, kovat ylläpitokulut ja pieni kantavuus.
2. sopi vain "iske ja poistu" -tyyppiseen operointiin muistuttaen hiukan helikopterin ominaisuuksia mutta siten, että siitä puuttui kuitenkin hekon hyvät ominaisuudet ja toisaalta myös pintataistelualuksen hyvät ominaisuudet. Ei pitkäaikaiseen merelläoloon, joka on sotalaivan se tyypillisen tehtävä.
3. ei ollut kallis kokeilu, tuolla 16 miljoonalla SOTE pyörii tässä maassa muuten vajaan vuorokauden, 20 tuntia... se oli itse aluksen, merenkulku- ja viestijärjestelmän hinta, mitään järjestelmää ei siihen mahtunut
4. RBS ei alukseen varmaankaan olisi mahtunut, kevyempi ohjus olisi pitänyt keksiä ja Polyphem meni jähin, joten aika hankalaa olisi ollut
5. kantavuudeltaan liian heikkona se olisi kyennyt kantamaan vain passiivisia/optronisia sensoreita --> rajoittunut tilannekuva ja sääherkkä..
6. RN kokeili ideaa (ilmatyynytaistelualus) jo 1970-luvulla, ei onnistunut. Ehkä olisi ollut helpompi lukea vain heidän raportit...
7. onneksi lopetettiin ajoissa - muuta minä en asiasta sitten tiedäkään. Joten en tiedä sen salaisuuksiakaan, jos niitä oli.

Veli Commander tietänee enemmän, jos voi jo kertoa?
Taisin keväällä tässä ketjussa asiasta jo jotain kirjoitellatkin. Nyt ei ehdi etsimään...
 

nurmipora

Luutnantti
Yksi ongelma taisi olla että alus olisi vaatinut erityiset rantautumisluiskat joita pitkin se saataisiin maalle , ilmatyynyalus kun ei voi parkata mihin vaan ellei koneet huuda kokoajan täysillä. Luiskia olisi sitten täytynyt tehdä vähän joka puolelle.
 

Analysti

Majuri
Yksi ongelma taisi olla että alus olisi vaatinut erityiset rantautumisluiskat joita pitkin se saataisiin maalle , ilmatyynyalus kun ei voi parkata mihin vaan ellei koneet huuda kokoajan täysillä. Luiskia olisi sitten täytynyt tehdä vähän joka puolelle.
Tukikohtiin kyllä, mutta kyllä sillä ilmatyynyaluksella aika monelle rannalle voi ajaa ihan tuosta vaan. Muista USA:n LCAC! (Joka muuten oli vähän mallina ITA Tuulelle)
 

Huhta

Greatest Leader
Kopioin Commanderin viestejä tähän alle:

Polyphem oli kuituohjattu, min 60km kantaman omaava ohjus, jossa pienehköä taistelulatausta kompensoi tarkkuus. Eli se oli tuolloin ainoa ohjustyyppi, jota voi kuvitella käytettävän saariston sisällä. Sama piti tulla myös saksan K130 lkalle. Suomen suunnanmuutos käytännössä romutti koko Polyphemin jatkon, kun Bundesmarine seurasi meidän päätöstä.

Tällä hetkellä, tai jatkossa Tuuli lkalle en enää näkisi tarvetta, kun maalinosoitus ja tulenkäyttö kyetään toteuttamaan muillakin ratkaisuilla. Polyphemille löytyy markkinoilta muitakin, jopa pidemmälle kantavia vaihtoehtoja.

Ilmatyynyalus olisi sitävastoin oikein sovelias esim ympärivuotiseen rannikkojoukkojen kuljetuksiin, miinanlaskuun tai huollon eri tehtäviin. Mutta se on sitten toinen juttu.
Tarkennan vielä, etten ollut mukana Tuuli-projektissa vaan LV2000-hankkeessa, jonka alle ITA kuului. Tuulelle tehtiin normaalit alustestit ml kova sää, talvi ja jäätävät olosuhteet. Asetestejä ei tehty, kun kaikki kättä pidempää puuttui. Kuitenkin jo aikaisessa vaiheessa selvisi, ettei esim tykkiaseistus olisi ollut mikään ihannejuttu, tai sitten olisi pitänyt ratkaista hylsyongelma. Hylsy ja puinen potkuri olisi ollut mahdoton yhtälö, kun alkuvaiheessa jo irtojää aiheutti ongelmia.

Tuuli lka olisi ollut osana pintatorjuntaan optimoitua laivuetta merellinen yhden tehtävätyypin taisteluhelikopteri, eli sotimisessa kelpopeli, mutta ei välttämättä hyvä AKV/AKT-tehtäviin.

Tuuli lkalla piti olla normi merenkulkuvarustus tutka ml, tiedonsiirtovarustus, ANCS- pohjainen CMS, teleskooppimaston nokassa Sagemin IP-skanneri, perus ew-setti, 6xUmkhonto ja 8xPolyphem. Vaihtoaseistuksena PM04 miinat. Eli kaikenkaikkiaan hyvä setti.

Kun tulin luvanneeksi, niin jokunen sana Laivue 2000:sta ja erityisesti Tuuli lkan huonoudesta, tai hyvyydestä. Yritän referoida useita lähteitä, ja ehkäpä joku voi sitten +kymmenen vuoden jälkeen päätellä asioiden oikean laidan.

Ensin muinaishistoriaa...

1970-luvulla hankittiin Tuima lka, 1980-luvulla Helsinki lka ja 1990-luvun taitteessa Rauma lka. Ed ollessa hankinnassa merivoimissa alkoi jo suunnittelu Tuima lkan korvaamisesta. Tuolloin elettiin kylmän sodan loppumisen ja ikuisen rauhan välimaastossa. Konseptitasolla edettiin suunnitelman mukaan, missä tavoitteena oli taistelunkestävä pintataistelulaivue. Keskeistä oli, että kustannusten vähentämiseksi laivue koostuisi kahdesta isosta, hyvin varustellusta johtoaluksesta ja heikommalla valvontakalustolla varustetuista 6-8 aselavetista. Isommaksi alusluokaksi kaavailtiin mm Saar5 tai ruotsalaisten tulevaa ys2000 alusta.

Isomman alusluokan haaveet haudattiin sen jälkeen, kun tehtiin telakkatukipäätös, joka edellytti merivoimat tilaamaan viidennen Rauma lkan veneen. No tästä tuli sitten se isompi alus laivueelle, ja tuloksena oli nykyisen Hamina lkan proto. 1996 laadittiin Laivue 2000 ja Hamina lkan operatiivinen konsepti sekä vaatimusmäärittely. Tämän jälkeen aloitettiin myös laivueen pienemmän alustyypin tutkimukset ja vaatimusmäärittely.

Laivueen pienen alustyypin runkoratkaisuksi oli kolme vaihtoehtoa: uppoumarunkoinen, katamaraani (SES) ja ilmatyynyalusratkaisu. Valinnan helpottamiseksi merivoimat teetti eräällä laivasuunnitteluun erikoistuneella insinööritoimistolla operaatioanalyysin, jonka perusteella valituksi tuli ilmatyynyalusratkaisu. Seurasi tarjouskierros yms yms, ja sopimus solmittiin muistaakseni 1998 Rauman telakan kanssa. ITA:n suunnittelua nopeutti HN-vastakauppoina saatu tietämys USA:sta koskien jenkkien LCAC:ä. 1989 alussa alkoi laivueen taistelujärjestelmän vaatimusmäärittely.

Tässä vaiheessa minä jouduin/pääsin mukaan, eli siirrymme esihistoriasta kokemusperäiseen konkretiaan...

HN-hankkeen edettyä, ja maksuhuippujen tasoituttua alkoi muillakin puolustushaaroilla olla rahaa (suunnittelukehyksiä). Laivue 2000 eteni, meillä oli Hamina proto, Tuuli valmistumassa ja tarjouspyynnöt taistelujärjestelmästä ulkona. Vuonna 2000 tehtiin päätös taistelujärjestelmän pääintegraattorista ja keskeisimmistä osajärjestelmistä. EADS tuli valituksi, ja ne palikat, jotka pääosin vieläkin löytyvät Haminalta tai H-maalta.

Tuuli valmistui sitten,, ja alkoi pitkä koeajosarja. Joitakin pieniä ongelmia esiintyi, mm potkurilapojen kestävyys ja se, että HF-radio häiritsi koneistonvalvontajärjestelmää jne. Mutta, proto kuitenkin saavutti sarjatuotantovalmiuden 2003 keväällä, ja todettiin, että se täytti, ja osittain ylittikin asetetut vaatimukset.

Sitten tuli se varsinainen pommi: Puolustusministeriöstä tuli merivoimille ohjauskirje, minkä mukaan Tuuli lkasta tulee luopua, ja Laivue 2000 tulee koostumaan neljästä Hamina lkan aluksesta. Tuuli lkalle tilatut järjestelmät tullaan asentamaan modernisoitavaksi kaavailulle Hämeenmaa lkalle, MTO 85- järjestelmän Helsinki lkalle kaavaillut järjestelmät Hamina lkalle, ja edellisistä luovutaan!

Kiva maanantaiaamun ylläri työpöydällä. Puolessa vuodessa neuvoteltiin kaikki 13-15 erillistä sopimusta uusiksi, monta avioeroa, ja yksi insinööri kuoli jne...

Koko jutun perusteluna oli merivoimien tehtävien uudelleenpainotus, ja Tuuli lkan arvioidut korkeat ylläpitokulut! Jälkimmäinen tosin on ainut kerta, milloin tiedän puolustushallinnon syyllistyneen suoranaiseen totuuden muunteluun ja valehteluun. Ehkäpä joku halusi vain varmistaa, että perustelut olisivat riittävän hyvät, mutta mutta (laskin ne kustannukset itse, eli siksi tiedän)

Edellisen sepustuksen perusteella en kyllä lähtisi ihan hevillä sanomaan, että ITA Tuuli oli jonkinmoinen töppäys tai harhalaaki tai rahan tuhlaamista ;)
Tuuli maksoi aikoinaan (1998) 90 miljoonaa markkaa ja U-niemen platta&henkilöstön koulutus in USA vähän ed päälle.

MTO 85:n virallinen "vanha" kantama oli 70km+. Saab lanseerasi konseptinsa uudesta RBS 15 mk4 -ohjuksesta jo 2007, jolloin kantamavaihtoehdot muistaakseni olivat 350 ja 500km. Tähän päivään mennessä ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut mitään, eikä tietääkseni tapahdukkaan, ellei löydy ulkopuolista kehityskustannuksien maksajaa (=asiakas). Saab kehitti mk3 -version omalla kustannuksellaan, eivätkä nähtäväst ryhdy moiseen uudestaan :-(
 

Huhta

Greatest Leader
Traaginen tarina kyllä. Omat tappiot: Yksi ilmatyynyalus, useita vaimoja MIA ja yksi insinööri KIA. :unsure:
 

KymJP1/96

Kersantti
Joten siis itse alus ei ollut mikään susi, vaan syyt jossain muualla. Ajattelinkin, että RBS ei tuonne olisi mahtunut vaikka olisi halunnut. Jos muuten ajatellaan ilmatyynyaluksen kykyä selvitä taistelussa, niin onko tuollainen möykky potkurien kera isompi vai pienempi piste tutkassa? Onko salaisuuksien osastoa, että miltä näytti tutkan kuvulla? Miinoja tuollainen ei varmaan räjäytä mennessään vai onko joku herätemiina joka nappaisi ilmatyynyaluksen? Osumiakaan ei varmaan paljoa kestäisi?

Sinänsä kyllä ymmärrän miksi projektista luovuttiin. Ilmatyynyalus on nopeaan tuikkaukseen soveltuva laite. Ei voi jäädä merelle pitkäksi aikaa valvomaan tai saattamaan. Vähän vain ihmetyttää miksi romutettiin? Olisi annettu vaikka merikeskus Vellamolle siihen Tarmon viereen keräämään ihmettelijöitä :)
 

Huhta

Greatest Leader
Joten siis itse alus ei ollut mikään susi, vaan syyt jossain muualla. Ajattelinkin, että RBS ei tuonne olisi mahtunut vaikka olisi halunnut. Jos muuten ajatellaan ilmatyynyaluksen kykyä selvitä taistelussa, niin onko tuollainen möykky potkurien kera isompi vai pienempi piste tutkassa? Onko salaisuuksien osastoa, että miltä näytti tutkan kuvulla? Miinoja tuollainen ei varmaan räjäytä mennessään vai onko joku herätemiina joka nappaisi ilmatyynyaluksen? Osumiakaan ei varmaan paljoa kestäisi?

Sinänsä kyllä ymmärrän miksi projektista luovuttiin. Ilmatyynyalus on nopeaan tuikkaukseen soveltuva laite. Ei voi jäädä merelle pitkäksi aikaa valvomaan tai saattamaan. Vähän vain ihmetyttää miksi romutettiin? Olisi annettu vaikka merikeskus Vellamolle siihen Tarmon viereen keräämään ihmettelijöitä :)
Ilmatyynyaluksen pitäisi kai kestää miinaräjähdys varsin hyvin, koska se leijuu veden päällä eikä juurikaan ole suorassa kosketuksessa vedessä etenevään paineaaltoon. Meritorjuntaohjukselle tietysti sitten moinen pieni alumiini-lasikuitu-koppero on nannaa.

Romutuksen syynä saattaa olla aluksen arkaluonteisuus (teknologiansiirrot Yhdysvalloista). Ymmärtääkseni tämä karsi ainakin potentiaalista ostajakuntaa, ja museoimisessakin samat seikat olisivat voineet muodostua ongelmaksi.
 

gekados

Kapteeni
Sinänsä kyllä ymmärrän miksi projektista luovuttiin. Ilmatyynyalus on nopeaan tuikkaukseen soveltuva laite. Ei voi jäädä merelle pitkäksi aikaa valvomaan tai saattamaan. Vähän vain ihmetyttää miksi romutettiin? Olisi annettu vaikka merikeskus Vellamolle siihen Tarmon viereen keräämään ihmettelijöitä :)
Kyllä sitä yritettiin myydä ja käytettiin useampaakin asiakasehdokasta koeajolla, syystä tai toisesta ei kauppoja syntynyt.
 

YliKoo

Respected Leader
Mutta, proto kuitenkin saavutti sarjatuotantovalmiuden 2003 keväällä, ja todettiin, että se täytti, ja osittain ylittikin asetetut vaatimukset.

Sitten tuli se varsinainen pommi: Puolustusministeriöstä tuli merivoimille ohjauskirje, minkä mukaan Tuuli lkasta tulee luopua, ja Laivue 2000 tulee koostumaan neljästä Hamina lkan aluksesta. Tuuli lkalle tilatut järjestelmät tullaan asentamaan modernisoitavaksi kaavailulle Hämeenmaa lkalle, MTO 85- järjestelmän Helsinki lkalle kaavaillut järjestelmät Hamina lkalle, ja edellisistä luovutaan!
17.4.2003 Kansanedustaja Matti Vanhanen puolustusministeriksi
Tasavallan Presidentti Tarja Halonen on tänään 17.4.2003 nimittänyt pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallituksen, jossa puolustusministerinä toimii Suomen Keskustaa edustava kansanedustaja Matti Vanhanen Nurmijärveltä.

Onko näillä asioilla mitään tekemistä keskenään?
 

fulcrum

Respected Leader
Merivoimat tutki ilmatyynyaluksia (silloin vielä nimityksellä pintaliitäjät) jo 1960-luvulla. Kyseessä ei siis ollut ihan ilmasta reväisty hullu idea vaan jotain mitä kypsyteltiin aika kauan.

Suomi ei ollut ainoa maa jota tämäntyyppiset alukset kiinnostivat, mainittuja SES-aluksia (puolikelluva ilmatyynyalus) ovat mm. neuvostoliittolaisten Bora-luokka ja norjalaisten Skjold:


Suomessa varmaankin lähinnä jään tuomien haasteiden myötä päädyttiin hankalampaan mutta potentiaalisesti monikäyttöisempään puhtaaseen ilmatyynyalukseen? Ohutkin jää estänee SES-aluksen käytön.
 

inscout

Ylipäällikkö
Tuuli oli hyvä projekti. En tiedä miksi se epäonnistui tai oliko se hyvä/huono laite.

Mutta se oli innovatiivinen idea jota rohkeasti kokeiltiin. Rahaa ei palanut käytännössä yhtään. Tuollaisia "epäonnistumisia" saa ja pitää tulla koska se kertoo että yritetään kehittää uutta järkevässä mitassa. Ja pahimmassakin tapauksessa opitaan uutta esimerkiksi kyseisen tekniikan torjumisesta. Venäläiset noita käyttävät joten on hyvä tietää mihin ne pystyvät ja mihin eivät.

NH-90 on sitten toisenlainen esimerkki.
 

Rannari

Greatest Leader
Tuuli oli hyvä projekti. En tiedä miksi se epäonnistui tai oliko se hyvä/huono laite.

Mutta se oli innovatiivinen idea jota rohkeasti kokeiltiin. Rahaa ei palanut käytännössä yhtään. Tuollaisia "epäonnistumisia" saa ja pitää tulla koska se kertoo että yritetään kehittää uutta järkevässä mitassa. Ja pahimmassakin tapauksessa opitaan uutta esimerkiksi kyseisen tekniikan torjumisesta. Venäläiset noita käyttävät joten on hyvä tietää mihin ne pystyvät ja mihin eivät.

NH-90 on sitten toisenlainen esimerkki.
Tuuli on tosiaan mitätön murunen kokonaisuudessa. Sen kustannuksilla ei olisi paljoa pelastettu. Irvailuun se tietysti soveltu.
 
Top