YliKoo
Greatest Leader
Ajelin tuollapäin joku vuosi sitten
ITA Tuuli
- Viestiketjun aloittaja KymJP1/96
- Aloitus PVM
Tuota rannikkomiinaa on joskus ihmetelty kun se erilaisissa julkaisuissa seikkailee. Ehdittiinkö sitä ottaa missään mitassa käyttöön vai pysähtyikö homma tuotekehitysvaiheeseen? Edesmennyt-ilmaisusta voi päätellä hankkeen nykytilan.
Tuli käyttöön Rannikkotykistölle joskus 90-luvulla.
Mutta ei sitten palvellut kovin pitkään jos on nyt edesmennyt?
Siitä ei ole omakohtaista tietoa milloin on poistunut käytöstä, oli riveissä vielä vuosituhannen vaihteen tienoilla. Muistaakseni oli Boforsin valmistama.
Tuo olisi yllättävää. Kirjallisuudesta on saanut käsityksen kokonaan kotimaisesta kehityshankkeesta. Tai jotain komponentteja oli haalittu mm. Italiasta.
Ylimatruusi
Kapteeni
Olisko tuulesta ollut kuljettamaan tavaroita luodoille. Merivoimat olisi saanut nopean aluksen, joka ei tarvii laitureita. Tuulella kun olis ajanut luodolle ja toistanut muutaman saaren kohdalla. Olisi vaikeampi sanoa minne jätettiin tavarat.
Jopa meritourjuntaohjus kuorma-autosta kyytiin ja menoksi.
Jopa meritourjuntaohjus kuorma-autosta kyytiin ja menoksi.
KuljetushommIin olisi paljon parempi valmis tuote olemassa eli jenkkien LCAC.
rukkaskikka
Majuri
Ensimmäinen ryöppy on räjähdyksen paineaalto, joka etenee äänen nopeudella (vedessä noin 1500 m/s). Toinen on räjähdysaineen palokaasuista muodostunut kaasukupla, joka nousee pintaan huomattavasti hitaammin. Paineaallon ohella myös alukseen (lähinnä kai pohjaan) osunut kaasukupla voi luhistuessaan aiheuttaa vaurioita.
"With underwater explosions, a shock is formed that propagates through the water and loads the structure with a significant pressure pulse. An underwater explosion will also generate a pulsating gas bubble whose size depends on the chemical composition of the explosive, the mass of the charge, and the depth of the charge in the water. When the charge is detonated within 2-3 times the maximum free-field bubble radius, R, of the structure, the bubble collapse and the water jet that is created by the collapse are very likely to be directed at the structure. At even closer ranges the bubble collapses directly onto the structure, resulting in loading that can be more severe than the shock loading. The bubble can then reform and pulsate against the structure, resulting in more loading cycles."
Pienet kuvat, vasemmalla paineaallon ja kaasukuplan pintautuminen aikajanalla ja oikealla alukseen osuneen kaasukuplan luhistuminen.
The interaction of an underwater explosion bubble and an elastic–plastic structure
Based on the potential flow theory, the boundary element method (BEM) is applied to calculate the dynamics of an underwater explosion bubble near boun…
Pari tutkimusartikkelia lisää:
Commander
Kenraali
Esisarja, nähtävästi noin 100kpl ehti tiettävästi valmistua, mutta jonain vuonna satsi suuntasi kohti pohjoista ja taivasta (Pokka).
Commander
Kenraali
Herätemiinaversioon kaavailtiin mm Mantan herätekoneistoa.
Tuo on vain purskahtavaa vettä. Voimaa siinä ei oikeasti ole. Miinan ja erityisesti herätemiinan teho on vedessä laajenevassa shokkiaallossa ja kaasukuplassa ja se ei välity käytännössä lainkaan vedenpinnan yläpuolelle. Totuus on, että jos ilmatyynyalus on juuri tuossa kohtaa, hetkeksi sen helmat ehkä lepattaa, mutta juuri muuta ei taida tapahtua. Vai onko jollakin perusteltua muuta tietoa?
Viimeksi muokattu:
Ei siinä sitä vettä ole satoja kuutioita, ei edes montaa kymmentä. Löytyisikö joku, jolla on tästä oikeaa asiantuntemusta? Minä ainakin sain joskus sen käsityksen, että ilmatyyny on suhteellisen immuuni miinalle juuri sen väliaineen kosketuksen puutteen takia (leijuu siis ilmapatjan päällä, eikä vedessä).
Riippuu siitä mikä räjähtää. Jos on tarpeksi tehoa (ydinräjähde) niin on tuolla "vesipatsaallakin" jo vaikutusta, vaikka siitä onkin todellisuudessa
(lainattu ja vapaasti käännetty sivulta 156).
Eikä tuossakaan tilanteessa vaikutusta tule niinkään "patsaan" rakenteita rikkovasta vaikutuksesta, vaan esim aluksen kaatumisesta ja tietysti kaikesta säteilyyn liittyvästä hieman pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Shokkiaalto on tietysti se merkittävin jos ollaan noin lähellä joka tapauksessa tai vaikka hieman kauempanakin, eikä syntyvä aallokkokaan ole vauhdilla liikkuvan ilmatyynyaluksen kannalta mitenkään merkityksetön, se pystyy kyllä helposti kaatamaan aluksen.
Tiedä sitten onko ydinkäyttöisiä miinoja edes olemassa tai koskaan ollutkaan, sellaisia torpedoita ainakin on ollut. Jos kohdalle osuu on ihan perinteisessäkin miinassa aivan riittävästi vaikutusta, kuten varmasti tiedätkin.
No ei tässä kyllä nyt ydinmiinoista ollut puhe.Riippuu siitä mikä räjähtää. Jos on tarpeksi tehoa (ydinräjähde) niin on tuolla "vesipatsaallakin" jo vaikutusta, vaikka siitä onkin todellisuudessa (lainattu ja vapaasti käännetty sivulta 156).
vedenalaisen räjähdyksen tapaus alkaa vasta sivulta 145/212 (alareunassa on vierityspalkki josta voi säätää sivunumeron suunnilleen kohdalleen).
Eikä tuossakaan tilanteessa vaikutusta tule niinkään "patsaan" rakenteita rikkovasta vaikutuksesta, vaan esim aluksen kaatumisesta ja tietysti kaikesta säteilyyn liittyvästä hieman pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Shokkiaalto on tietysti se merkittävin jos ollaan noin lähellä joka tapauksessa tai vaikka hieman kauempanakin, eikä syntyvä aallokkokaan ole vauhdilla liikkuvan ilmatyynyaluksen kannalta mitenkään merkityksetön, se pystyy kyllä helposti kaatamaan aluksen.
Tiedä sitten onko ydinkäyttöisiä miinoja edes olemassa tai koskaan ollutkaan, sellaisia torpedoita ainakin on ollut. Jos kohdalle osuu on ihan perinteisessäkin miinassa aivan riittävästi vaikutusta, kuten varmasti tiedätkin.
Niitä kyllä on, mutta että suomalainen ilmatyynyalus ajaisi semmoiseen... ei aja. Ne oli/ovat kai lähinnä sukellusveneitä tai suuria aluksia/alusosastoja vastaan tarkoitettuja. Luulisin, että olisi käytetty jossain suurilla merillä suurissa operaatioissa. Semmoisen pudottaminen Suomen aluksia vastaan ei vaikuta kovin järkeävältä.Tiedän melko hyvin miinan vaikutuksen ja se tosiaan ei välity paljonkaan sen vedenpinnan yläpuolelle koska "väliaine" puuttuu. Vesipatsas on miinan, pommin tai kranaatin räjähdyksessä kyllä komea, mutta se on aika "höttöä" etten usko sillä oikeasti paljon voimaa olevan. Ilmatyynyalus on jo ensinnäkin tosiaan poissa siitä, missä se ryöpsähtää pintaas, se kun kulkee niin nopeasti.
Ehkä tosiaan joku joka on tästä oikeasti perillä, antaa paremman selityksen?
Suhteellisen immuuni tietystikin tarkoittaa että vaikutusta on merkittävästi vähemmän kuin jos runko olisi suorassa kosketuksessa veteen, ei sitä ettei minkäänlaista vaikutusta ole. Siis shokkiaallolla ei sinällään ole vaikutusta, mutta kaatuminen riippunee sitten jo siitä onko ilmatyynyalus leijunnassa paikallaan vai vauhdissa, sekä siitä montako kuutiota sitä vettä ihan oikeasti ilmaan miinan seurauksena lentää. Eihän sen vesipatsaan edes tarvitse yksinään heittää alusta katolleen, vaan ainoastaan nostaa keulaa niin paljon että vauhdin seurauksena ilman patopaine kaataa aluksen. Pienellä ja kevyellä ilmatyynyaluksella vaikutus on varmasti suurempi kuin LCAC:lla, ja tuuliluokka sitten siitä välistä.
Jos 20 kilotonnia lennättää 2 miljoonaan kuutiota vettä, niin paljonko räjähdettä siinä keskustelun kohteena olevassa miinassa sitten on?
2 tonniako vai 200 kg? Miinoja on niin monenlaisia etten viitsi ruveta enempää arvailemaan kun tarkempaa tietoa niistä minulla ei ole.
Ilmaan lentäneen vesimäärän ja räjähdemäärän suhde riippuu sitten ainakin siitä millä syvyydellä miina räjähtää, eli suoraa lineaarista suhdetta tuskin kannattaa automaattisesti olettaa, koska virhemarginaali voisi silloin olla aika suuri. On kuitenkin selvää ettei optimaalinen räjähdyssyvyys ole sama jos kohteena on ilmatyynyalus vs perinteinen laiva. Jälikimmäisessä paras teho saavutettaneen optimoimalla shokkiaallun vaikutusta, edellisessä taas ilmaan lentäneen veden määrää ja nousukorkeutta jossain suhteessa.
Syvyyttä ei valita noilla perusteilla. Herätemiinassa, joka yleensä on pohjamiina, syvyys on se mikä merenpohjan syvyys on. Suurin käytettävä syvyys ei siis ole ihan hirmuinen, mutta kuitenkin enemmän kuin vain jokunen kymmenen metriä.
Kosketusmiinassa se on muutama metri pinta-aluksia vastaan ja sitten kymmeniä, ehkä aina 200 metriin saakka sukellusveneitä vastaan. No, ne ei räjähdä lainkaan ilmatyynyaluksen vaikutuksesta.
Voipi olla jo, että herätemiinaa on jopa vaikea saada edes räjähtämään ja erityisen vaikea saada räjähtämään juuri oikeaan aikaan, ilmatyynyalusta vastaan.
Jos taas herätemiina olisi mekaanisesti samankaltainen kuin kosketusmiina, eli että se kelluisi välivedessä, optimointia voisi yrittää, mutta siinäkin taitaa olla liian monta liikkuvaa osaa. Hankala maali se siis joka tapauksessa miinalle tai tropedolle on. Rynnäkköohjus tai NLOS:n kaltainen siihen parhaiten puree. Vieläpä helikopterista ammuttuna.
Räjähdettä merimiinassa on joistakin kymmenistä kiloista aina tonniin saakka, mallista riippuen.