ITA Tuuli

Tuuli on tosiaan mitätön murunen kokonaisuudessa. Sen kustannuksilla ei olisi paljoa pelastettu. Irvailuun se tietysti soveltu.

Tuuli olisi kyllä sopinut oikein hyvin vedenalaisen sodankäynnin kehittämisen (MITO ja suto) koealukseksi.

Lisäksi olisi pitänyt ainakin kokeilla ITA:n soveltuvuus ympärivuotiseen tukitoimintaan (huollon ja henkilöstön kuljetukset, miinan lasku, liikkuva komentopaikka jne).

Edellisiin soveltuisi nähtävästi erinomaisesti Tuulen esikuva, eli LCAC
 
Lisäksi olisi pitänyt ainakin kokeilla ITA:n soveltuvuus ympärivuotiseen tukitoimintaan (huollon ja henkilöstön kuljetukset, miinan lasku, liikkuva komentopaikka jne).

Edellisiin soveltuisi nähtävästi erinomaisesti Tuulen esikuva, eli LCAC

Olen itsekin ajatellut että juuri tuollaiseen käyttöön ilmatyynyalus voisi olla meillä omiaan. Saaristossa voisi liikehtiä vuodenajasta riippumatta eikä tarvitsisi murehtia väylistä. Muutama ilmatyynyalus jotka olisivat isompia kuin Rajan alukset, vaikka juuri tuo LCAC. Ylläpito olisi tietysti kalliimpaa kuin kalustolautalla tai vastaavalla, mikä lienee se isoin jarru...

Merivoimilla on ollut näitä pieniä kokeilualuksia tämän tästä, jos ne ei ole aina pankkia räjäyttäneetkään niin ei ne myöskään ole firmaa konkkaan vetäneet: Isku, Saukko, toinen Isku, Hurja...jotain on aina opittu, jos kohta joskus vain 'ei enää näitä'.
Mitäs viimeksimainitulle muuten tapahtui? Vissiin poistettu kokonaan, menikö jollekin yksityiselle vai paaliin?
 
Olen itsekin ajatellut että juuri tuollaiseen käyttöön ilmatyynyalus voisi olla meillä omiaan. Saaristossa voisi liikehtiä vuodenajasta riippumatta eikä tarvitsisi murehtia väylistä. Muutama ilmatyynyalus jotka olisivat isompia kuin Rajan alukset, vaikka juuri tuo LCAC. Ylläpito olisi tietysti kalliimpaa kuin kalustolautalla tai vastaavalla, mikä lienee se isoin jarru...

Merivoimilla on ollut näitä pieniä kokeilualuksia tämän tästä, jos ne ei ole aina pankkia räjäyttäneetkään niin ei ne myöskään ole firmaa konkkaan vetäneet: Isku, Saukko, toinen Isku, Hurja...jotain on aina opittu, jos kohta joskus vain 'ei enää näitä'.
Mitäs viimeksimainitulle muuten tapahtui? Vissiin poistettu kokonaan, menikö jollekin yksityiselle vai paaliin?

Jossain vaiheessa ollut yksityisellä myynnissä.

 
Olen itsekin ajatellut että juuri tuollaiseen käyttöön ilmatyynyalus voisi olla meillä omiaan. Saaristossa voisi liikehtiä vuodenajasta riippumatta eikä tarvitsisi murehtia väylistä. Muutama ilmatyynyalus jotka olisivat isompia kuin Rajan alukset, vaikka juuri tuo LCAC. Ylläpito olisi tietysti kalliimpaa kuin kalustolautalla tai vastaavalla, mikä lienee se isoin jarru...

Merivoimilla on ollut näitä pieniä kokeilualuksia tämän tästä, jos ne ei ole aina pankkia räjäyttäneetkään niin ei ne myöskään ole firmaa konkkaan vetäneet: Isku, Saukko, toinen Isku, Hurja...jotain on aina opittu, jos kohta joskus vain 'ei enää näitä'.
Mitäs viimeksimainitulle muuten tapahtui? Vissiin poistettu kokonaan, menikö jollekin yksityiselle vai paaliin?

Olen löytänyt yhden kerran Hurjan kuvahaulla jostain epämääräisestä paikasta, eli myytiin kait yksityisille?

LCAC olisi kyllä omiaan 70 tonnin kantavuudellaan. Mahtuu monta konttia tai miinaa, rannikkojoukkoja raskaalla kalustolla, jenkeiltä löytyy konttisijoitteinen raivaus kalusto jne...
 
Ilmatyynyaluksen pitäisi kai kestää miinaräjähdys varsin hyvin, koska se leijuu veden päällä eikä juurikaan ole suorassa kosketuksessa vedessä etenevään paineaaltoon. Meritorjuntaohjukselle tietysti sitten moinen pieni alumiini-lasikuitu-koppero on nannaa. ...

Mutta jos sopivasti alla tupsahtaa, niin luulisi sen muutaman sadan kuutiometriä vettä, joka alta pöllähtää, hieman haittaavan menoa :) ITA:n paineheräte pieni, akustinen ei, magneettinen? Mistään ei kauheasti materiaaleista löytynyt dataa, mutta varmaan ainakin moottorit/vaihdelaatikot ovat syöneet rautaa, joten eiköhän se herätemiinan kohdalla poistu :D
 
Mutta jos sopivasti alla tupsahtaa, niin luulisi sen muutaman sadan kuutiometriä vettä, joka alta pöllähtää, hieman haittaavan menoa :) ITA:n paineheräte pieni, akustinen ei, magneettinen? Mistään ei kauheasti materiaaleista löytynyt dataa, mutta varmaan ainakin moottorit/vaihdelaatikot ovat syöneet rautaa, joten eiköhän se herätemiinan kohdalla poistu :D

Olen lukenut ilmatyynyaluksen hydroakustista herätettä väitettävän pieneksi, koska vedessä ei ole juuri mitään. Pinnalla olevalle kuulijalle ilmatyynyalus on toki äänekäs.

Griffon hovercraft, with their low pressure cushion design, will operate over mines with impunity in deep or shallow water, since they produce virtually no pressure, acoustic or magnetic signatures.
Hovercraft do not set off mines over which they travel (they produce virtually no acoustic, magnetic or pressure signatures) and the Royal Navy proved that, should a mine inadvertently be set off beneath a hovercraft, the air cushion will absorb the shock wave, there will be no injures to the crew, and the craft will travel back to its base under its own power.


Herätemiinan laukeaminen on myös aina riippuvaista ohjelmoinnista. Millaisen maalin kohdalla lauetaan, millaisia herätteitä maalin pitää luoda. Olisi useimmiten epäkäytännöllistä, mikäli miina laukeaisi ohilentävästä Hornetista tai päältä ajavasta Busterista.
 
Kyllä tämä vesipurske taatusti haittaisi ilmatyynyaluksen kyytiä.


Näyttää siltä, että isompi ryöppy tulee hitaasti. Ensimmäisen pienemmän purskauksen ja toisen isomman purskauksen välillä on aikaa pari sekuntia. 40 solmua porhaltava ilmatyynyalus liikkuu yli 20 metriä sekunnissa.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Olen lukenut ilmatyynyaluksen hydroakustista herätettä väitettävän pieneksi, koska vedessä ei ole juuri mitään. Pinnalla olevalle kuulijalle ilmatyynyalus on toki äänekäs.
...
Herätemiinan laukeaminen on myös aina riippuvaista ohjelmoinnista. Millaisen maalin kohdalla lauetaan, millaisia herätteitä maalin pitää luoda. Olisi useimmiten epäkäytännöllistä, mikäli miina laukeaisi ohilentävästä Hornetista tai päältä ajavasta Busterista.

Kyllä se akustinen heräte todennäköisesti on melkoinen, kun sinne ITAn alle puhalletaan isolla teholla ilmaa, kyllä se painevaihtelu (=melu) vedenpinnan alle siirtyy. Veikkaan, että havaittavissa lähes yhtä kaukaa kuin parikymmenmetriset paatit.

Niin, halutaanko sen Busterin poistuvan? Kiinni varmaankin ohjemoinnista ja mitä halutaan pysäyttää...
 
Viimeksi muokattu:
Aiemmin tässä ketjussa joku sanoi että yritettiin myydä eikä antaa ilmaiseksi.

Niin, kuten poistettava kalusto yleensäkin. Jos myynti ei onnistu, niin yleensä on tarjottu museoille. Ei niiltä mitään maksua peritä. Se museointi ei vaan ole ilmaista niille museoillekaan, eivätkä ne kaikkea pysty ottamaan esille.
 
Romutus nyt oli päivänselvä juttu, kun ostajaa ei löytynyt. Jollakin prototyypillä nyt on niin vähän museoarvoa suhteessa kustannuksiin, että ei kukaan (Forum Marinum) tuollaista vaivoikseen ota. Jo Keihässalmen ja Karjalankin museoarvo on vähän siinä ja tässä. Ja tuskin Hämeenmaa/Uusimaakaan miksikään yleisökohteeksi päätyvät. Tietääkö kukaan muuten missä Turunmaa nykyään huilaa?
 
Ruotsinsalmihan se olisi pitänyt museoida, mutta sille ei silloin löytynyt rahaa. Keihässalmi museoitiin sitten myöhemmin korvikkeena kun on lähes samanlainen. Yksi tykkiveneistä tai saattajista piti ehdottomasti säilyttää, mieluummin tykkivene kun ne ovat omaa suunnittelua.
 
Kyllä se akustinen heräte todennäköisesti on melkoinen, kun sinne ITAn alle puhalletaan isolla teholla ilmaa, kyllä se painevaihtelu (=melu) vedenpinnan alle siirtyy. Veikkaan, että havaittavissa lähes yhtä kaukaa kuin parikymmenmetriset paatit.

Niin, halutaanko sen Busterin poistuvan? Kiinni ohjemoinnista ja mitä halutaan pysäyttää...

Herätemiinan ongelmat ilmatyynyaluksia vastaan oli yksi suurimmista syistä, miksi edesmenneeseen rannikkomiinaan kehitettiin myös kaukolaukaisu. Ainoa varma tapa saada jotain aikaan!
 
Romutus nyt oli päivänselvä juttu, kun ostajaa ei löytynyt. Jollakin prototyypillä nyt on niin vähän museoarvoa suhteessa kustannuksiin, että ei kukaan (Forum Marinum) tuollaista vaivoikseen ota. Jo Keihässalmen ja Karjalankin museoarvo on vähän siinä ja tässä. Ja tuskin Hämeenmaa/Uusimaakaan miksikään yleisökohteeksi päätyvät. Tietääkö kukaan muuten missä Turunmaa nykyään huilaa?
Isnäsin satama
Edöntie 136, 07750 Loviisa
 
Jo Keihässalmen ja Karjalankin museoarvo on vähän siinä ja tässä.

Ehkei suurta "museoarvoa", mutta silti Keihässalmi ja Karjala sopivat hyvin museoaluksiksi koska ne kertovat tietystä aikakaudesta. Lisäksi paatit ovat keskenään sopivan erilaisia, eli maallikolle riittää ihmeteltävää. Ja tuntuvat olevan yleisön suosiossa.

1957 valmistunut Keppisalmi oli ensimmäinen uusi kotimainen sodanjälkeinen "sotalaiva". Siksi se on todella tavallinen, suorastaan tylsä paatti.

Seuraavalla vuosikymmenellä valmistunut Kurjala olivat sitten aikansa huipputekniikkaa.

Itse jostakin syystä huvittaa ajatus että Karjalan huipputekniikka vanheni aika nopeasti, mutta tylsä Keihässalmi pystyisi edelleen suorittamaan päätehtäväänsä eli laskemaan merimiinoja.

Tietääkö kukaan muuten missä Turunmaa nykyään huilaa?

Viimeksi kun joku jakoi kuvia sen raadosta FB:ssä niin sijainniksi mainittiin Pernaja.
 
Romutus nyt oli päivänselvä juttu, kun ostajaa ei löytynyt. Jollakin prototyypillä nyt on niin vähän museoarvoa suhteessa kustannuksiin, että ei kukaan (Forum Marinum) tuollaista vaivoikseen ota. Jo Keihässalmen ja Karjalankin museoarvo on vähän siinä ja tässä. Ja tuskin Hämeenmaa/Uusimaakaan miksikään yleisökohteeksi päätyvät. Tietääkö kukaan muuten missä Turunmaa nykyään huilaa?

Hämeenmaa-luokassa voisi olla ainesta myytäväksikin. Valvontaan, lipunnäyttöön ja miinojen plumpsautteluun kelpoiset alukset jäävahvistuksella ja kohtuullisilla ylläpitokuluilla voisivat täyttää joitakin tarpeita Baltiassa tai Balkanilla.
 
Back
Top