ITA Tuuli

[Wagner]

Alusluokka jäi toteutumatta, koska Merivoimien toiminnan painopistettä muutettiin kesken projektin maihinnousun torjunnasta kauppamerenkulun turvaamiseen. Jälkimmäiseen tehtävä ITA soveltuu luontaisesti huonosti heikon toiminta-aikansa vuoksi ja koska ei pääse hyödyntämään liikkuvuuttaan samalla tavalla.

Näin sen olen ymmärtänyt. Tuuli ei ollut virhe, vaan sen seuraaja (Laivue 2020, koska se pysty tehtäviinsä).
Ilmatyynyalus tarjoaa ilmeisiä etuja; ympärivuotinen käytettävyys, nopeus. Siinä ei ollut häiveominaisuuksia, joten siinä mielessä se ei ollut onnistunut. Mutta sama koskee kaikkia merivoimien aluksia.
Mutta ainakin se yksi yksilö olisi kannattanut rakentaa valmiiksi. Se olisi ollut laivateollisuuden "technology demonstrator" kohtuullisilla kustannuksilla.

 

[Commander]

Ei siinä sitä vettä ole satoja kuutioita, ei edes montaa kymmentä. Löytyisikö joku, jolla on tästä oikeaa asiantuntemusta? Minä ainakin sain joskus sen käsityksen, että ilmatyyny on suhteellisen immuuni miinalle juuri sen väliaineen kosketuksen puutteen takia (leijuu siis ilmapatjan päällä, eikä vedessä).

Eipä taida löytyä ainakaan meiltä. Aikoinaan tätä ongelmaa pähkittiin lähinnä naapurin maihinnousukaluston torjunnan näkökulmasta, ja jo tuolloin päädyttiin jollain perusteella lopputulokseen, jossa vain suora kineettinen vaikuttaminen tehoaa. Jopa kaukolaukaistavien rannikkomiinojen suhteen taidettiin olla skeptisiä.

 

[magitsu]

Näin sen olen ymmärtänyt. Tuuli ei ollut virhe, vaan sen seuraaja (Laivue 2020, koska se pysty tehtäviinsä).
Ilmatyynyalus tarjoaa ilmeisiä etuja; ympärivuotinen käytettävyys, nopeus. Siinä ei ollut häiveominaisuuksia, joten siinä mielessä se ei ollut onnistunut. Mutta sama koskee kaikkia merivoimien aluksia.
Mutta ainakin se yksi yksilö olisi kannattanut rakentaa valmiiksi. Se olisi ollut laivateollisuuden "technology demonstrator" kohtuullisilla kustannuksilla.

Taito se on sekin olla kaikesta väärässä.

 

[Commander]

Näin sen olen ymmärtänyt. Tuuli ei ollut virhe, vaan sen seuraaja (Laivue 2020, koska se pysty tehtäviinsä).
Ilmatyynyalus tarjoaa ilmeisiä etuja; ympärivuotinen käytettävyys, nopeus. Siinä ei ollut häiveominaisuuksia, joten siinä mielessä se ei ollut onnistunut. Mutta sama koskee kaikkia merivoimien aluksia.
Mutta ainakin se yksi yksilö olisi kannattanut rakentaa valmiiksi. Se olisi ollut laivateollisuuden "technology demonstrator" kohtuullisilla kustannuksilla.

Kyllähän Tuuli rakennettiin valmiiksi, mutta sitä ei voitu varustaa taistelujärjestelmällä, koska em asennettiin muille aluksille!

 

[Analysti]

Eipä taida löytyä ainakaan meiltä. Aikoinaan tätä ongelmaa pähkittiin lähinnä naapurin maihinnousukaluston torjunnan näkökulmasta, ja jo tuolloin päädyttiin jollain perusteella lopputulokseen, jossa vain suora kineettinen vaikuttaminen tehoaa. Jopa kaukolaukaistavien rannikkomiinojen suhteen taidettiin olla skeptisiä.

Minusta siinä perusteessa on järkeä sen, mitä olen merimiinoista ja torpedoista oppinut, perusteella. Teho siitä räjähdyksestä SIIRTYY maaliin väliaineen (merivesi) välittämän shokkiaallon ja siihen muodostuvan kaasukuplan vaikutuksesta. Kun väliaine poistetaan, ei tehokaan välity. Se "vesipatsas" mikä näistä räjähdyksistä seuraa (jos tapahtuu tarpeeksi lähellä pintaa) on ihan "höttöä", komea, mutta voimaa ja massaa vähän. Soutuveneen toki kaataa, mutta tuskinpa muuta?

 

[Analysti]

Taito se on sekin olla kaikesta väärässä.

Eli tarkoitatko sanoa, että peruutettu ilmatyynyalus oli ok, mutta LV2020 on virhe?

 

[magitsu]

Eli tarkoitatko sanoa, että peruutettu ilmatyynyalus oli ok, mutta LV2020 on virhe?

Ei kun kumpikaan ei ollut (Ita peruutus tai LV2020 hankinta). Kaikesta väärässä viittaa myös henkilön viestihistoriaan, joka näyttää siltä kuin joka asiasta olisi tehty käänteinen arvio yleiseen nähden. Mutta myös Tuuliin lisäpanostusten laittamisesta hyödyllisenä tech demona. Se olisi ollut sunk cost fallacya, toki pienempää kuin jatkotilaukset.

 

[Fabian Wrede]

Tuuli ylitti teknisiltä kyvyiltään kaikki suunnittelulähtökohdat. Taktisella tasolla käytön kannalta ehkä hankalinta tuossa oli iso kääntösäde, joka tuli hitaasta kääntymisnopeudesta 0,5 astetta/sekunti (eli 90 astetta kolmeen minuuttiin) ja suuresta huippunopeudesta. Testeissä huippunopeudeksi saavutettiin 79kn ja 100kn olisi varmaan ollut mahdollista, ainakin jäällä. Kääntösäde rajasi ison osan saariston pienemmistä väylistä pois käytöstä. Tietysti ilmatyynyaluksella pääsee monesta kohdasta missä edes matalan syväyksen aluksella meno ei onnistu. Esteiden ylityskyky oli tasamaalla sellaista kahden metrin luokkaa ja esm henkilöautoista pääsi helposti yli. Miinaherätteen puolesta tuo oli tietysti parempi kuin syväyksellinen alus, mutta ei missään nimessä immuuni moderneille herätemiinoille etenkään matalammissa paikoissa.

Tuuli oli lopulta kallis laite käyttää ja ylläpitää tekniikasta ja puhtaasti skappareista koostuvan miehistön takia. Lopulta tilalle saatiin neljä Haminaa alkuperäisen suunnitellun kahden sijaan, mikä strategisessa mielessä varmaankin parempi merivoimien tehtävän painopisteen siirryttyä maihinnousun torjunnasta meriliikenteen turvaamiseen. Tekniikaltaan Tuuli oli amerikkalaiselle LCAC:lle hyvin läheistä sukua pohjautuen Hornettien 100% vastakauppoihin ympättynä Polyphemeillä, Umkhontoilla ja EADSin taistelunjohtojärjestelmällä. Kaikki Tuulen suomalaiset ohjailijat kävivät koulutuksen Floridassa. Amerikkalainen tekniikka rajoitti prototyypin myyntiä edelleen tiettyihin keltaisiin valtioihin, mihin ilmeisesti olisi ollut ostajan puolelta jonkinlaista kiinnostusta.

 

[Fabian Wrede]

Oheisen artikkelin tarina tapahtui melkein myös Tuulen osalta, sillä aluksesta tehtiin puolustusvoimissa pari vuotta hankkeesta luopumisen jälkeen myyntipäätös Nigeriaan. Tämä hanke tyssäsi lopulta ministeriön siviilipuolelle johtuen rahojen alkuperän epäselvyyksistä. Upeinta tässä kuviossa oli Upinniemessä vieraillut sotapäällikkö, joka koitti rekrytä suomalaisia ohjailijoita mukaansa tarjoamalla käteistä mukanaan tuomasta salkusta Tuulen betonisen alustan vieressä olevan muuntajakopin takana.

How the U.K. Allowed a Nigerian Warlord to Get Warships

Norway sold seven decommissioned warships to a militant leader in Nigeria's oil basin, and the U.K. facilitated the sale.

www.newsweek.com

 

[peelo]

Tuuli ylitti teknisiltä kyvyiltään kaikki suunnittelulähtökohdat. Taktisella tasolla käytön kannalta ehkä hankalinta tuossa oli iso kääntösäde, joka tuli hitaasta kääntymisnopeudesta 0,5 astetta/sekunti (eli 90 astetta kolmeen minuuttiin) ja suuresta huippunopeudesta. Testeissä huippunopeudeksi saavutettiin 79kn ja 100kn olisi varmaan ollut mahdollista, ainakin jäällä. Kääntösäde rajasi ison osan saariston pienemmistä väylistä pois käytöstä. Tietysti ilmatyynyaluksella pääsee monesta kohdasta missä edes matalan syväyksen aluksella meno ei onnistu. Esteiden ylityskyky oli tasamaalla sellaista kahden metrin luokkaa ja esm henkilöautoista pääsi helposti yli. Miinaherätteen puolesta tuo oli tietysti parempi kuin syväyksellinen alus, mutta ei missään nimessä immuuni moderneille herätemiinoille etenkään matalammissa paikoissa.

Tuuli oli lopulta kallis laite käyttää ja ylläpitää tekniikasta ja puhtaasti skappareista koostuvan miehistön takia. Lopulta tilalle saatiin neljä Haminaa alkuperäisen suunnitellun kahden sijaan, mikä strategisessa mielessä varmaankin parempi merivoimien tehtävän painopisteen siirryttyä maihinnousun torjunnasta meriliikenteen turvaamiseen. Tekniikaltaan Tuuli oli amerikkalaiselle LCAC:lle hyvin läheistä sukua pohjautuen Hornettien 100% vastakauppoihin ympättynä Polyphemeillä, Umkhontoilla ja EADSin taistelunjohtojärjestelmällä. Kaikki Tuulen suomalaiset ohjailijat kävivät koulutuksen Floridassa. Amerikkalainen tekniikka rajoitti prototyypin myyntiä edelleen tiettyihin keltaisiin valtioihin, mihin ilmeisesti olisi ollut ostajan puolelta jonkinlaista kiinnostusta.

Kyllä se kääntyi kun vaan vauhtia otti pois! Tuohan pätee kaikkiin aluksiin.

 

[Tups]

Ilmatyynyaluksen kohdalla kääntymiskykyä rajoittaa se, että pinnalla liihottavan härvelin pitää kääntyä lentokoneen tapaan "ilmaa vasten". Jos tuosta saisi pudotettua jonkinlaisen evän aluksen alla olevaan tiheämpään väliaineeseen...

 

[mechanicus]

Koska ilmatyynyaluksessa ei juurikaan ole aerodynaamisia pintoja, tapahtunee suunnan muutos enemmänkin avaruudessa lentävän aluksen tavoin: työntövoimavektoria kääntämällä muutetaan kappaleen liikesuuntaa.

 

[Atsomuti]

Mielenkiintoista tietoa tässä ketjussa. Mutta minua askarruttaa keiden päissä syntyi ajatus merivoimien painopisteestä maihinnousun torjujana ja sitten sen muuttamisesta kauppamerenkulun turvaamiseksi? Eikö kauppamerenkulun turvaaminen ole aina ollut tärkeää Suomelle vain Tuulen myötäkö se vasta huomattiin? Ja kai se maihinnousukin pitäisi torjua, mitenkäs sen on ajateltu onnistuvan kun sinänsä hyvälle tekniikan ihmeelle ei ollutkaan tarvetta/varaa? Kummalliselta näyttää tämä seikkailu, mihin seuraavaksi tuuli kääntyilee...

 

[Huhta]

Mielenkiintoista tietoa tässä ketjussa. Mutta minua askarruttaa keiden päissä syntyi ajatus merivoimien painopisteestä maihinnousun torjujana ja sitten sen muuttamisesta kauppamerenkulun turvaamiseksi? Eikö kauppamerenkulun turvaaminen ole aina ollut tärkeää Suomelle vain Tuulen myötäkö se vasta huomattiin? Ja kai se maihinnousukin pitäisi torjua, mitenkäs sen on ajateltu onnistuvan kun sinänsä hyvälle tekniikan ihmeelle ei ollutkaan tarvetta/varaa? Kummalliselta näyttää tämä seikkailu, mihin seuraavaksi tuuli kääntyilee...

Tässä on kai osana myös aikakauden muutos. Pariisin rauhansopimuksen tonnistorajoitteet ja Neuvostoliiton laivasto Itämerellä olivat aika... epäyhteensopiva yhdistelmä kauppamerenkulun turvaamisen kannalta.

 

[Analysti]

Mielenkiintoista tietoa tässä ketjussa. Mutta minua askarruttaa keiden päissä syntyi ajatus merivoimien painopisteestä maihinnousun torjujana ja sitten sen muuttamisesta kauppamerenkulun turvaamiseksi? Eikö kauppamerenkulun turvaaminen ole aina ollut tärkeää Suomelle vain Tuulen myötäkö se vasta huomattiin? Ja kai se maihinnousukin pitäisi torjua, mitenkäs sen on ajateltu onnistuvan kun sinänsä hyvälle tekniikan ihmeelle ei ollutkaan tarvetta/varaa? Kummalliselta näyttää tämä seikkailu, mihin seuraavaksi tuuli kääntyilee...

Kyllä, toiminta on ollut täyttä sekoilua. Suomen Merivoimien tehtävänä on ollut aina kauppamerenkulun suojaaminen. Oliko se vuoden 1974 merisymposiumissa, kun Merivoimien kurssia reivattiin enemmän YYA-henkeen sopivaksi ja "päätehtäväksi" tuli maihinnousun torjunta. NL:n ajatus tämän syöttämisessä oli tietenkin se, että Suomi torjuisi sitä Nato-maiden maihinnousua, heilllä itsellään kun on yli 1300 km maarajaa, josta hyökätä. Ruotsin ja Suomen merivoimien avomeritoimintakyky ajettiin alas ja keskityttiin pieniin ohjusveneisiin ja erityisesti Suomi, miina-aseeseen. Päätehtävänä maihinnousun torjunta (maihinnousun, jota ei koskaan tulisi).

Heti YYA-kauden päätyttyä taas Suomi muutti suuntaa ja Merivoimien päätehtäväksi tuli, ilman muuta itäisen uhkakuvan mukaan, meriliikenteen suojaaminen. Toki se oli kuvioissa mukana myös kylmän sodan aikaan, mutta painotus oli eri. Nyt Merivoimat on etenemässä juuri oikeaan suuntaan.

 

[Rantojen mies]

Tuuli ylitti teknisiltä kyvyiltään kaikki suunnittelulähtökohdat. Taktisella tasolla käytön kannalta ehkä hankalinta tuossa oli iso kääntösäde, joka tuli hitaasta kääntymisnopeudesta 0,5 astetta/sekunti (eli 90 astetta kolmeen minuuttiin) ja suuresta huippunopeudesta. Testeissä huippunopeudeksi saavutettiin 79kn ja 100kn olisi varmaan ollut mahdollista, ainakin jäällä. Kääntösäde rajasi ison osan saariston pienemmistä väylistä pois käytöstä. Tietysti ilmatyynyaluksella pääsee monesta kohdasta missä edes matalan syväyksen aluksella meno ei onnistu. Esteiden ylityskyky oli tasamaalla sellaista kahden metrin luokkaa ja esm henkilöautoista pääsi helposti yli. Miinaherätteen puolesta tuo oli tietysti parempi kuin syväyksellinen alus, mutta ei missään nimessä immuuni moderneille herätemiinoille etenkään matalammissa paikoissa.

Tuuli oli lopulta kallis laite käyttää ja ylläpitää tekniikasta ja puhtaasti skappareista koostuvan miehistön takia. Lopulta tilalle saatiin neljä Haminaa alkuperäisen suunnitellun kahden sijaan, mikä strategisessa mielessä varmaankin parempi merivoimien tehtävän painopisteen siirryttyä maihinnousun torjunnasta meriliikenteen turvaamiseen. Tekniikaltaan Tuuli oli amerikkalaiselle LCAC:lle hyvin läheistä sukua pohjautuen Hornettien 100% vastakauppoihin ympättynä Polyphemeillä, Umkhontoilla ja EADSin taistelunjohtojärjestelmällä. Kaikki Tuulen suomalaiset ohjailijat kävivät koulutuksen Floridassa. Amerikkalainen tekniikka rajoitti prototyypin myyntiä edelleen tiettyihin keltaisiin valtioihin, mihin ilmeisesti olisi ollut ostajan puolelta jonkinlaista kiinnostusta.

Varmaankin miehistön pahoinvointi ajaessa ja huomattavat haasteet aseistamisen kanssa, vaikutti myös aluksen hyödyllisyyteen.

 

[Rantojen mies]

Mielenkiintoista tietoa tässä ketjussa. Mutta minua askarruttaa keiden päissä syntyi ajatus merivoimien painopisteestä maihinnousun torjujana ja sitten sen muuttamisesta kauppamerenkulun turvaamiseksi? Eikö kauppamerenkulun turvaaminen ole aina ollut tärkeää Suomelle vain Tuulen myötäkö se vasta huomattiin? Ja kai se maihinnousukin pitäisi torjua, mitenkäs sen on ajateltu onnistuvan kun sinänsä hyvälle tekniikan ihmeelle ei ollutkaan tarvetta/varaa? Kummalliselta näyttää tämä seikkailu, mihin seuraavaksi tuuli kääntyilee...

Maihinnousun torjunta oli pitkään käytännössä tärkein tehtävä. Maavoimille piti antaa mahdollisuus, ilman että sota hävitään meren suunnasta.

1990-luvulla ja 2000-luvun alussa tapahtui paljon kaikenlaista. Europpalaiset maat luopuivat asevelvollisuudesta, Suomessakin haluttiin samaa, puhuttiinpa jopa Venäjän NATO-jäsenyydestä. Asevoimia pienennettiin ja muokattiin kansainvälisiin operaatioihin. Ikuinen rauha ei taaskaan ollut ikuinen.

 

[Wagner]

Mielenkiintoista tietoa tässä ketjussa. Mutta minua askarruttaa keiden päissä syntyi ajatus merivoimien painopisteestä maihinnousun torjujana ja sitten sen muuttamisesta kauppamerenkulun turvaamiseksi? Eikö kauppamerenkulun turvaaminen ole aina ollut tärkeää Suomelle vain Tuulen myötäkö se vasta huomattiin? Ja kai se maihinnousukin pitäisi torjua, mitenkäs sen on ajateltu onnistuvan kun sinänsä hyvälle tekniikan ihmeelle ei ollutkaan tarvetta/varaa? Kummalliselta näyttää tämä seikkailu, mihin seuraavaksi tuuli kääntyilee...

Tässä on kaksi tärkeää syytä:
1. Luullaan, että NATO tulee aina aina avuksi Suomen kauppamerikulun turvaamiseksi. Se on tietysti turha toive silloin kun ns. paska iskee tuulettimeen. Nuo neljä uljasta alusta upotetaan heti kun se tulee venäläisten meritorjunta -ohjusten/alusten/sukellusveneiden/taistelukoneiden kantamalle.
2. Amiraalien on hyvä pönöttää 3900 tonnin korvetin kannella kansainvälisissä laivastoparaateissa. Se olisi aika noloa Jurmo -luokan (14 tonnia) maihinnousuveneissä.

 

[Wagner]

 

[Analysti]

Tässä on kaksi tärkeää syytä:
1. Luullaan, että NATO tulee aina aina avuksi Suomen kauppamerikulun turvaamiseksi. Se on tietysti turha toive silloin kun ns. paska iskee tuulettimeen. Nuo neljä uljasta alusta upotetaan heti kun se tulee venäläisten meritorjunta -ohjusten/alusten/sukellusveneiden/taistelukoneiden kantamalle.
2. Amiraalien on hyvä pönöttää 3900 tonnin korvetin kannella kansainvälisissä laivastoparaateissa. Se olisi aika noloa Jurmo -luokan (14 tonnia) maihinnousuveneissä.

Hoh hoijaa.

Ja jokaiseen taistelupanssarivaunuun ammutaan heti 16 pst-ohjusta ja jokaiseen maavoimien sotilaaseen 16 luotia... Eli sota on hävitty jo nyt.

Ihan suoraan sanottuna, tuollaisen tyhmyyden määrän, mikä kommenttiisi sisältyy, pitäisin ihan omana tietonani. Kun sinä et tiedä etkä ymmärrä asiasta tuon taivaallista.